Onko parempi saada lapset nuorena kuin keski-ikäisenä?

Miksi ap kyselet tällaisia kun oma kantasi selviää aloituksesta. Sillä mitä muut ajattelevat, ei ole mitään väliä. Siksi minäkin lisäännyin vasta kun minulle sopi eli lähempänä neljää- kuin kolmeakymppiä.

Lapset on parasta saada silloin, kun suostuu asettumaan siihen että elämä on hyvää lasten kanssa tässä ja nyt, eikä koko ajan ole tunne että joku muu tärkeä kehitysvaihe elämässä jäi tavallaan kesken.. Eli ei niin, että lapset piti tehdä koska lapsia pitää tehdä, tehtiin nää äkkiä tähän putkeen, että nämä kasvavat nopeasti ja sitten saa taas elää sitä omaa elämäänsä. Mieluummin niin päin, että elää ENSIN riittävästi sitä lapsetonta elämää ja tekee siinä vaiheessa  kaikki ne asiat mitä haluaisi tehdä ilman lapsia. Vasta sitten alkaa miettiä lapsentekoa. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, haaveet pitää täyttää heti silloin kun pystyy.

Kaikessa on puolensa myös isovanhemmuuden kohdalla. Nuoret isovanhemmat voivat olla virkeitä, mutta myös työelämässä. Kun asutaan eri puolilla maata tai maapalloa, voi olla vaikea nähdä lapsenlapsia kovin paljon, saati auttaa heitä. Eläkkeellä isovanhemmat taas voivat olla enemmän lasten kanssa, jotka eivät ihan taaperoiän jälkeen ole edes rasittavia hoidettavia.

Mulla on lapset tehtynä kahdessa sarjassa. Kaksi ensimmäistä parikymppisenä ja toiset nelikymppisenä (sama isä kaikilla). Tuntuu, että näiden viimeisten kanssa kaikki on ollut niin paljon helpompaa, kun ei ole ollut enää opiskelu-, työura- tai kodinlaittopaineita. Tässä välissä ehdittiin olla ulkomailla 10 vuotta ja rakentaa talokin.

Sain kivan työpaikan ulkomailta ja päätettiin lähteä uudelle komennukselle, kun pienimmät ovat jo kouluikäisiä. Oppivat hekin vieraan kielen samalla. Ihan elämäni kunnossa tunnen olevani jaksamisen kannalta ja kovasti toivon, että saisin vielä sovittautua isovanhemmuuden suuriin saappaisiinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keski-ikäisiä ovat yli 35v, eli ne, jotka alkavat olla elämänsä keskiosassa. Ja aika moni synnyttää silloin. Itse sain lapseni 24-34v, ja molemmissa oli puolensa. Paremmin ehkä meni 34v, mutta ehkä kokemuksin auttoi.

Keski-ikä on 45-55(60) vuotta. Ei tarkoita keskimääräisen eliniän keskiosaa vaan pikemminkin aikuisuuden puoliväliä. Eli jos keskimääräinen elinikä on noin 80 ja aikuisia ollaan noin 20-vuotiaina, niin tuo väli osuu siihen puoliväliin.

Pyh. Keski-ikä on juuri eliniän  keskiosaa, eli ikävuodet 35-45/50. Tästä vanhempi elää jo elämänsä iltapäivää tai iltaa. Itse täytin juuri 35, ja koen todellakin olevani keski-iässä.

Minäkin olen saman ikäinen ja koen että koska olen elämäni puolivälissä, keskellä tilastollista eliniänodotettani, olen keski-ikäinen.  Harvempi kuitenkin sinne satavuotiaaksi asti elää, joten 50-vuotias ei mielestäni enää ole keski-ikäinen vaan alkaa suunnata kohti elämänsä viimeistä kolmannesta.

Mun kokemusten perusteella nuorena.

Nautin valtavasti elämästäni lasten ollessa pieniä, tähän mennessä elämäni parasta aikaa. Olin pitkään heidän kanssaan kotona.

Nyt 40 vuotiaana on ihana harrastaa kaikenlaista ja tehdä omia juttuja ja vielä mukavampaa on, kun olen saanut lapsia seurakseni menoihini. Matkustellaan myös edelleen koko perhe, kaikki lapset haluavat aina reissuille mukaan, kukaan ei kitise, että haluaa jäädä kotiin. 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keski-ikäisiä ovat yli 35v, eli ne, jotka alkavat olla elämänsä keskiosassa. Ja aika moni synnyttää silloin. Itse sain lapseni 24-34v, ja molemmissa oli puolensa. Paremmin ehkä meni 34v, mutta ehkä kokemuksin auttoi.

Keski-ikä on 45-55(60) vuotta. Ei tarkoita keskimääräisen eliniän keskiosaa vaan pikemminkin aikuisuuden puoliväliä. Eli jos keskimääräinen elinikä on noin 80 ja aikuisia ollaan noin 20-vuotiaina, niin tuo väli osuu siihen puoliväliin.

Pyh. Keski-ikä on juuri eliniän  keskiosaa, eli ikävuodet 35-45/50. Tästä vanhempi elää jo elämänsä iltapäivää tai iltaa. Itse täytin juuri 35, ja koen todellakin olevani keski-iässä.

Minäkin olen saman ikäinen ja koen että koska olen elämäni puolivälissä, keskellä tilastollista eliniänodotettani, olen keski-ikäinen.  Harvempi kuitenkin sinne satavuotiaaksi asti elää, joten 50-vuotias ei mielestäni enää ole keski-ikäinen vaan alkaa suunnata kohti elämänsä viimeistä kolmannesta.

Keski-ikä jakautuu kolmeen vaiheeseen; 35-45 on varhaiskeski-ikäinen, 45-55 sydänkeski-ikäinen ja 55-65 myöhäiskeski-ikäinen.

On. En voisi kuvitellakaan aloittavani rumbaa nyt, olen 40v.

T. 15v ja 13v murkkujen mamma.

Vierailija kirjoitti:

On. En voisi kuvitellakaan aloittavani rumbaa nyt, olen 40v.

T. 15v ja 13v murkkujen mamma.

Kuvitteletko sitten olleesi nuori äiti? Eikös nuori ole alla 18 v?

koen tärkeäksi että saan seurata lasteni elämää mahdollisimman pitkään

eli mahdollisimman nuorena

Nuorena, ennen kun täyttää 25

Tein lapsen 26-vuotiaana, koska omat vanhempani ovat nyt jäämässä eläkkeelle. Haluan lapsilleni isovanhemmat, haluan lasteni tuntevan omat vanhempani. Jos tekisin lapsia myöhemmin, omat vanhemmat olisivat myös vanhempia ja sairaampia, voisi tulla dementiaa jne. Nyt lapsilla on mahdollisuus muodostaa suhde isovanhempien kanssa eikä katsella vain kuolaavaa vihannesta vanhainkodissa. Kuulostaa ehkä karulta, mutta tämä on yksi syy sille miksi hankin lapset nyt enkä vasta 36-vuotiaana. Nyt oma isäni pystyy opettamaan arvokkaita taitoja lapsenlapsilleen, mutta iäkkäämpänä tämä ei välttämättä enää onnistuisi.

Mun nuori äitini valitti koko lapsuusaikani kuinka on raskasta olla lasten kanssa ja odotti kovasti sitä että lapset kasvaa ja muuttaa omilleen.

Nyt sitten roikkuu aikuisissa lapsissaan. Soittelee monta kertaa päivässä ja vaati raporttia mitä on tehty ja kenen kanssa juteltu ymv. outoja kyselee. Käyttäytyy kuin mustasukkainen puoliso tai keskenkasvuinen teini.

Parempi olisi ensin kasvaa aikuiseksi ja vasta sitten hankkia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keski-ikäisiä ovat yli 35v, eli ne, jotka alkavat olla elämänsä keskiosassa. Ja aika moni synnyttää silloin. Itse sain lapseni 24-34v, ja molemmissa oli puolensa. Paremmin ehkä meni 34v, mutta ehkä kokemuksin auttoi.

Keski-ikä on 45-55(60) vuotta. Ei tarkoita keskimääräisen eliniän keskiosaa vaan pikemminkin aikuisuuden puoliväliä. Eli jos keskimääräinen elinikä on noin 80 ja aikuisia ollaan noin 20-vuotiaina, niin tuo väli osuu siihen puoliväliin.

Pyh. Keski-ikä on juuri eliniän  keskiosaa, eli ikävuodet 35-45/50. Tästä vanhempi elää jo elämänsä iltapäivää tai iltaa. Itse täytin juuri 35, ja koen todellakin olevani keski-iässä.

Sun kokemus ei ole mikään absoluuttinen totuus. Se on vain sun kokemus ja aivan yhtä arvokas kuin kenen tahansa kokemus.

Minun kokemukseni on erilainen ja silti aivan yhtä oikea ja todellinen kuin sinun.

Olen 44 ja alkanut kokemaan oloni lähes keski-ikäiseksi.

Kolmevitosena olin vielä nuori aikuinen.

Jaksaminen ja kunto ovat monesti itsestä kiinni. Olen 50 ja treenaan 4-5-kertaa viikossa ja olen erittäin hyvässä kunnossa. Ei ylipainoa eikä sairauksia, ei jaksamisongelmia. Kun ihmiset eivät pidä huolta itsestään, ei jaksa lapsia eikä työtä.