Milloin omia vanhempia on alettu kutsua porukoiksi?

Porukat - lapsuudenperhe

Eli isä, äiti, sisarukset kuka milloinkin on jengissä messissä

Osa käyttää, osa ei.

Minä puhun vanhemmista.

Kyllä meillä keski-Suomessa jo 1980-luvun puolivälissä ole yleistä sanoa porukat.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ihan 80-luvulla puhunut kavereille perheestäni "porukoina". Ihan yleinen ilmaus tuntui Helsingissä olevan jo silloin.

Ei ollut mun kaveripiirissä. Enkä käytä sanaa vieläkään.

Tai isän ja äidin ja siskon porukat

- perhe

Entäs kun aikuinen lapsi kutsuu omia vanhempiaan ja sisaruksiaan 'VÄET' eli ikään kuin väkijoukko:)

Sovitaanko niin, että Keravan eteläpuolella ei puhuta porukoista?

80 luvulla Helsingissä ja Vantaalla ja Espoossa

Jaa, kyllä minä olen tuota ilmaisua käyttänyt jo monta vuotta. Aina kun menen vanhemmille käymään, menen porukoille tai jos soittaavat, porukat soitteli. Mitä sitten?  Eiköhän jokainen saa käyttää sitä ilmaisutapaa, mikä tuntuu itselle mukavimmalle, olkoot sitten vaikka mutsi tai faija (joita itse hieman inhoan, mutta jos joku tykkää, niin antaa mennä) tai isä jä äiti. Näin Kainuussa

Omat kaverit ovat lapsuudenkavereita Munkasta, Haagasta ja Maunulasta. Ensimmäisen kerran kuulin porukasta puhuttavan intissä Kouvolassa. En ensin edes tajunnut että sillä tarkoitetaan vanhempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Porukat" on näppärämäpi käyttää kuin aina sanoa, että "isä ja äiti".

"Vanhemmat"?

Eipä, kyllä ainakin nuorison puheessa "porukat" sisältää myös nuoremmat, vielä kotona asuvat sisarukset. Mahdollisesti siis eri asia kuin vain vanhemmat.

Itse muistan oppineeni tuon termin käytön isosiskoltani 90-luvun loppupuolella. Ja kutsun edelleen omia vanhempiani porukoiksi, kun puhun heistä kavereilleni. Vieraammille ihmisille sanon "vanhemmat".

N26

Poru-koi?

Landejunttien tapa.