Milloin kirkko meni raiteiltaan?
Pakosta jouduin käymään pääkaupunkiseudulla kirkossa. Äänessä oli kirjojakin kijoittanut saarnamies, mutta itse Saatanakaan ei olisi osannut vääristellä Raamattua niin hienosti kuin hän. Tätä eksyttäjäää seuraamalla kaikki kuulijat päätyisivät täysin varmasti suoraan Helvettiin.
En ihmettele, että Helsingissä on niin suuri hengellinen hätä ja pahoinvointi kaikkine oireineen väkivallasta ja raiskauksista tappoihin ja murhiin. Hakeutukaa hyvät ihmiset oikean sanan äärelle!
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Herra 57 kirjoitti:
"Useimpien saarnoja pitävien oppi tuntuu tänä päivänä olevan, että kirkon tehtävä on yrittää opettaa ihmisiä olemaan parempia ihmisiä ja levittää hyviä arvoja."
Mikä tässä on vikana?
"ei se että kirkon tehtävä on johtaa ihmisiä pelastukseen ja iankaikkiseen elämään."
Miten tämän pitäisi kirjoittajan mielestä tapahtua? Uhkailemalla syntisiä helvetin tulella kuten aikaisemmin oli tapana vai jotenkin muuten?
Tuossa on se vika, että ihmisen parantelu on inhimillistä, enemmän elämäntaidon ja psykologian alaa. Jeesus taas saarnasi "uudestisyntymistä ylhäältä" ja pelastusta uskosta. Näitä ei pysty ihminen millään hyvän inhimillisyyden tavoitteluillaan aikaansaamaan.
Mitä tulee pelastukseen, niin minusta kirkon tehtävä on pitää sanomaa esillä, niin puhtaassa muodossa kuin mahdollista. Koska Raamatussa puhutaan myös tuomiosta, niin ei sitäkään voi pois jättää. Mutta mikään uhkailu ei ole pääasia, eikä yleensäkään se että kaikki pitäisi käännyttää vaikka puoliväkisin. Niin kuin Jeesus sanoi, hänen omansa tuntevat kyllä paimenensa äänen ja seuraavat. Ne jotka on "kutsutut", tällä hetkellä kutsumuksen tilassa, etsivät ja tunnistavat etsimänsä kunhan vain sanoma on tarpeeksi puhdas jota julistetaan.
Ihmisten opettaminen olemaan hyviä ihmisiä on minusta mitä suurimmassa määrin kristillistä.
Pelastuksen osalta otat ensi töiksesi esiin tuomion, jolla ihmisiä on jo vuosisatoja peloteltu. Annapa esimerkki muusta puhtaasta sanomasta, jota niin kovasti puolustat.
Kyllähän se on kristillistä olla hyvä ihminen, mutta kirkon pitäisi opettaa pääasiassa sitä omaavoppiaan ja sen sisältöä. Siis raamatun sanomaa.
Nyt kirkko opettaa vaan kaikkea helposti pureskeltavaa ja kaikille sopivaa lähimmäisenrakkautta. Pitäisibopettaa enemmän uskonkappaleita.
Milloinko kirkko meni raiteiltaan? Olisko silloin kun joku huumesieniä vetänyt äijäkööri keksi uuden jumalan entisten tilalle. Tiesivät, että ei pieni valhe mene tyhmäänkään kansaan, joten keksitään jotain todella suurta ja sekopäistä. Mitä ihmeen väliä on kirkon opetuksilla, kun sen omistakaan jäsenistä enää alle 30 % uskoo edes kirkon opettaman jumalan olemassaoloon? Perustakaa joku uusi uskonto, keksikää entistä parempi hassu tarina.
Kyllä se kadotuksen mahdollisuus pitäisi tuoda enemmän esille. Nyt moni luulee kirkon opettavan, että muka kaikki pääsevät taivaaseen.
Onhan se tuomio hyvin oleellista ihmiselle. Täällä ollaan vain lyhyt hetki ja iankaikkisuus on lopullista. Eikö siis ole oleellisinta kertoa, miten sinne paremmalle puolelle pääsee ja huonommalle joutuu.
Kuka sut sinne kirkkoon pakottaa?
Nykyisen luterilaisen kirkon suhteen on vähän vaikea miettiä, keneen se vetoaisi.
Perinteiset oppikeskeiset uskovat se pyrkii karkottamaan vesittämällä ja uudelleentulkitsemalla perinteisiä oppeja, tai olemalla puhumatta niistä mitään, jos ne on nykyajan ihmismielelle jotenkin loukkaavia kuten ajatus kadotuksesta.
Ihmiset jotka kaipaavat elävää yhteyttä Jumalaan ja seurakuntaan se karkottaa sillä, että sellaisen yhteyden mahdollisuuteen ei enää oikein uskota. Luterilaisuudesta on tulossa maailman ensimmäinen täysin ei-spirituaalinen uskonto, joka toimii pelkästään järjen ja tunteen, luonnollisen tasolla, edes tavoittelematta muuta. Niinpä kristillisyydestä kiinnostuneet jotka kaipaavat elävää kokemusta, menevät helluntaiseurakuntaan ja muihin vapaisiin suuntiin.
Jäljelle jää ne ei-uskovat, ei uskonnosta erityisen kiinnostuneet ihmiset, jotka kuuluvat kirkkoon lapsikasteen peruja. Heitä varten kai näitä muutoksia on tehty, että täysin maallistuneenkin olisi mukavampi olla, kun kirkko puhuu vain asioista jotka on yleisinhimillisestikin hyviä juttuja. Ongelma on, että näillä ei ole mitään intoa ja paloa uskontoon, joten he eivät voi olla minkään kirkon toiminnan tukijalka, silti vaikka he suostuisivatkin pysymään rivijäseninä jos jäsenmaksu on riittävän alhainen ja opit riittävän neutraaleja.
Kirkko voisi pysyä koko ajan lähes muuttumattomana ja mennä sitä omaa latuaan. Eihän Raamattu ja sen oppi mihinkään voi muuttua.
Tällainen liiallinen ajan seiraaminen vesittää koko uskonnon ja lopulta tuhoaa sen. Mitä järkeä on maksaa kuulumisesta johonkin hyväntekeväisyysjärjestöön, kun haluaa oikeasti kuulua sanomaa julistavaan kirkkoon.
Miksi meidän kirkkomme vesittää opit, mutta ortodoksiset ja katoliset pysyvät sanassa.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tuomio hyvin oleellista ihmiselle. Täällä ollaan vain lyhyt hetki ja iankaikkisuus on lopullista. Eikö siis ole oleellisinta kertoa, miten sinne paremmalle puolelle pääsee ja huonommalle joutuu.
Tämä ja tätä edeltävä kommentti antavat ikävä kyllä ymmärtää, että ns. puhdas sana tarkoittaa edelleen ainakin joillekin helvetin kauhuilla pelottelemista.
Pyysin aikaisemmassa kommentissani muita esimerkkejä puhtaasta sanasta. Niitä ei toistaiseksi ole tullut.
Herra 57 kirjoitti:
"Useimpien saarnoja pitävien oppi tuntuu tänä päivänä olevan, että kirkon tehtävä on yrittää opettaa ihmisiä olemaan parempia ihmisiä ja levittää hyviä arvoja."
Mikä tässä on vikana?
"ei se että kirkon tehtävä on johtaa ihmisiä pelastukseen ja iankaikkiseen elämään."
Miten tämän pitäisi kirjoittajan mielestä tapahtua? Uhkailemalla syntisiä helvetin tulella kuten aikaisemmin oli tapana vai jotenkin muuten?
Ylemmässä ei ole mitään sinänsä vikana, hyvä ja kaunis asiahan se on. Mutta se että ihmiset tekevät toisilleen hyvää ei kuitenkaan ole tie iankaikkiseen elämään.
Jälkimmäisen ei tule tapahtua uhkailemalla vaan yksinkertaisesti kertomalla totuuden. Jos kirkko pimittää sen ja vesittää evankeliumin eivätkä seurakuntalaiset itse lue Raamattua/usko sitä vaan papin tulkintaa siitä ei kukaan pelastu.
Henkilökohtaisella uskolla Jeesuksen, Jumalan Pojan, lunastustyöhön pelastuu. Tätä uskoa seuraa halu noudattaa Jumalan käskyjä ja tehdä lähimmäisille (muille ihmisille, eläimille, luonnolle) hyvää.
Herra 57 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tuomio hyvin oleellista ihmiselle. Täällä ollaan vain lyhyt hetki ja iankaikkisuus on lopullista. Eikö siis ole oleellisinta kertoa, miten sinne paremmalle puolelle pääsee ja huonommalle joutuu.
Tämä ja tätä edeltävä kommentti antavat ikävä kyllä ymmärtää, että ns. puhdas sana tarkoittaa edelleen ainakin joillekin helvetin kauhuilla pelottelemista.
Pyysin aikaisemmassa kommentissani muita esimerkkejä puhtaasta sanasta. Niitä ei toistaiseksi ole tullut.
Raamatun perussanoma on yksinkertaisesti iankaikkisuuskohtalo. Vaihtoehtoja on kaksi, toinen hyvä toinen kamala. Kuinka se pitäisi esittää ilman että se torjutaan pelotteluna ja uhkailuna? Silloin tapahtuu juuri sitä vesittämistä josta ei hyvä seuraa. Evankeliumi on kuitenkin ilosanoma ja tarjolla jokaikiselle, ei kauhusanoma. Eikö ole reilua että asiasta kerrotaan kun on vielä mahdollisuus valita?
Esimerkki puhtaasta sanasta on Jeesus Kristus, Elävä Iankaikkinen Sana.
"Useimpien saarnoja pitävien oppi tuntuu tänä päivänä olevan, että kirkon tehtävä on yrittää opettaa ihmisiä olemaan parempia ihmisiä ja levittää hyviä arvoja."
Mikä tässä on vikana?
Ylemmässä ei ole mitään sinänsä vikana, hyvä ja kaunis asiahan se on. Mutta se että ihmiset tekevät toisilleen hyvää ei kuitenkaan ole tie iankaikkiseen elämään."
Jos lähimmäisten rakastaminen, joka minusta on tärkein asia ns. normaalissa elämässä, ei ole tie iankaikkiseen elämään, niin minne se sitten vie? Uskon, että useimmille meistä tai ainakin itselleni tämä on hyvin tärkeä kysymys, sillä kaikille ei ole helppoa saati mahdollista (muut uskonnot) kokea Jeesusta henkilökohtaiseksi vapahtajaksi. Uskon, että tästä syystä kirkko ja pääosa sen edustajista eivät nykyisin kovin suureen ääneen julista puhdasta sanomaa eli helvetin kauhuja meille uskossamme heikoille eikä muihin uskonnollisiin yhteisöihin kuuluville.
Kirkolla ei enää ole virkaa koska kaikki tietää että kuoleman jälkeen ei ole mitään ja kirkon aikoinaan hoitama köyhäinapu saadaan nykyisin sossusta.
Mutta se noitien polttaminen saisi kyllä tulla takaisin : kivaa kansanhuvia ja toisi sen arvovallan takaisin jota ap kaipailee.
Herra 57 kirjoitti:
"Useimpien saarnoja pitävien oppi tuntuu tänä päivänä olevan, että kirkon tehtävä on yrittää opettaa ihmisiä olemaan parempia ihmisiä ja levittää hyviä arvoja."
Mikä tässä on vikana?
Ylemmässä ei ole mitään sinänsä vikana, hyvä ja kaunis asiahan se on. Mutta se että ihmiset tekevät toisilleen hyvää ei kuitenkaan ole tie iankaikkiseen elämään."
Jos lähimmäisten rakastaminen, joka minusta on tärkein asia ns. normaalissa elämässä, ei ole tie iankaikkiseen elämään, niin minne se sitten vie? Uskon, että useimmille meistä tai ainakin itselleni tämä on hyvin tärkeä kysymys, sillä kaikille ei ole helppoa saati mahdollista (muut uskonnot) kokea Jeesusta henkilökohtaiseksi vapahtajaksi. Uskon, että tästä syystä kirkko ja pääosa sen edustajista eivät nykyisin kovin suureen ääneen julista puhdasta sanomaa eli helvetin kauhuja meille uskossamme heikoille eikä muihin uskonnollisiin yhteisöihin kuuluville.
Kirkon oppi jolle se on rakennettu, on kuitenkin opetus juuri siitä, että pelastus on yksin armosta, yksin uskosta, kun uskoo Jeesukseen henkilökohtaisena vapahtajana. Tästä voi olla montaa mieltä onko se totta vai ei, mutta ei minusta kirkolla ole oikein enää olemassaolon pohjaa jos se luopuu tästä perustajansa opista.
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että Helsingissä on niin suuri hengellinen hätä ja pahoinvointi kaikkine oireineen väkivallasta ja raiskauksista tappoihin ja murhiin. Hakeutukaa hyvät ihmiset oikean sanan äärelle!
En jaksa nyt kommentoida muuta kuin sitä, että Lapissa, Kainuussa, Karjalassa ja Pohjanmaalla sattuu enemmän tappoja, murhia ja muuta väkivaltaa kuin Helsingissä.
Herra 57 kirjoitti:
"Useimpien saarnoja pitävien oppi tuntuu tänä päivänä olevan, että kirkon tehtävä on yrittää opettaa ihmisiä olemaan parempia ihmisiä ja levittää hyviä arvoja."
Mikä tässä on vikana?
"ei se että kirkon tehtävä on johtaa ihmisiä pelastukseen ja iankaikkiseen elämään."
Miten tämän pitäisi kirjoittajan mielestä tapahtua? Uhkailemalla syntisiä helvetin tulella kuten aikaisemmin oli tapana vai jotenkin muuten?
Käsittääkseni kyse on kirkosta ja kirkon oppien saarnaamisesta. Muualla voidaan sitten käydä nämä suvaitsevaisuussaarnat ja psykologiset jutut.
t. olen kai ateisti, kun en usko mihinkään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että Helsingissä on niin suuri hengellinen hätä ja pahoinvointi kaikkine oireineen väkivallasta ja raiskauksista tappoihin ja murhiin. Hakeutukaa hyvät ihmiset oikean sanan äärelle!
En jaksa nyt kommentoida muuta kuin sitä, että Lapissa, Kainuussa, Karjalassa ja Pohjanmaalla sattuu enemmän tappoja, murhia ja muuta väkivaltaa kuin Helsingissä.
"Väkilukuun suhteuteutettuna Helsingissä tehtiin viime vuonna 126 kappaletta tuhatta asukasta kohden. Vantaalla luku on 116, Tampereella 95 ja Oulussa 99.
Koko maa huomioituna tuhatta asukasta kohden tehtiin 77 rikosta."
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/taalla-rikokset-tehdaan-katso…
Herra 57 kirjoitti:
"Useimpien saarnoja pitävien oppi tuntuu tänä päivänä olevan, että kirkon tehtävä on yrittää opettaa ihmisiä olemaan parempia ihmisiä ja levittää hyviä arvoja."
Mikä tässä on vikana?
Ylemmässä ei ole mitään sinänsä vikana, hyvä ja kaunis asiahan se on. Mutta se että ihmiset tekevät toisilleen hyvää ei kuitenkaan ole tie iankaikkiseen elämään."
Jos lähimmäisten rakastaminen, joka minusta on tärkein asia ns. normaalissa elämässä, ei ole tie iankaikkiseen elämään, niin minne se sitten vie? Uskon, että useimmille meistä tai ainakin itselleni tämä on hyvin tärkeä kysymys, sillä kaikille ei ole helppoa saati mahdollista (muut uskonnot) kokea Jeesusta henkilökohtaiseksi vapahtajaksi. Uskon, että tästä syystä kirkko ja pääosa sen edustajista eivät nykyisin kovin suureen ääneen julista puhdasta sanomaa eli helvetin kauhuja meille uskossamme heikoille eikä muihin uskonnollisiin yhteisöihin kuuluville.
Jos pelkkä lähimmäisen rakastaminen ja yleinen ihmishyvyys olisi tie pelastukseen, niin miksi kirkolla olisi sakramentteja kuten kaste ja ehtoollinen?
Hatusta heitettyjen uskonnollisten dogmien seuraaminen ei voi mitenkään palvella tämän päivän korkealle koulutettua väestöä, joka osaa ajatella omilla aivoillaan, jotka Jumala viisaudessaan ihmiselle on suonut.
Katsotaanpa vaikka fundamentalistista kristinuskoa tai islamia. Ei sillä hommalla ole mitään tekemistä perushumaanien ajatusten kanssa. Tänän ymmärtää jokainen kouluja käynyt ihminen. Harva uskaltaa sanoa sitä ääneen, mutta moni on äänestänyt jaloillaan.