Lue keskustelun säännöt.
Milloin kirkko meni raiteiltaan?
19.05.2016 |
Pakosta jouduin käymään pääkaupunkiseudulla kirkossa. Äänessä oli kirjojakin kijoittanut saarnamies, mutta itse Saatanakaan ei olisi osannut vääristellä Raamattua niin hienosti kuin hän. Tätä eksyttäjäää seuraamalla kaikki kuulijat päätyisivät täysin varmasti suoraan Helvettiin.
En ihmettele, että Helsingissä on niin suuri hengellinen hätä ja pahoinvointi kaikkine oireineen väkivallasta ja raiskauksista tappoihin ja murhiin. Hakeutukaa hyvät ihmiset oikean sanan äärelle!
Kommentit (41)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kokenut koskaan kirkon opettavan helvetin kauhuja. Olen itse eronnut kirkosta jo päälle 30 vuotta sitten, joten olen sinänsä jäävi sanomaan kirkon asioista mitään. Mutta eiköhän käsittääkseni koko oppi perustu siihen, että syntinen ihminen ei pääse taivaaseen. Eli jos olet pedofiili ja lapsenmurhaaja tai muuten ikävästi toimit elämässäsi, niin ei ole taivaspaikkaa. Jos uskot, haluat elää hyvin ja et halua tehdä pahaa ihmisille. Uskosta ja armosta, näin olen asian ymmärtänyt.
Nyt tuntuu siltä, että kaikille saarnataan pelastusta, ettei ihmisille tule paha mieli. Ettei sille itsekkäälle oman edun tavoittelijalle tai rikolliselle tms. tule paha mieli, jos hänelle kerrotaan, että kuoleman jälkeen elämämme punnitaan.
Kirkon oppiin kuuluu oppi pelastumisesta, joten kirkon pitäisi pysyä opissaan, eikä luvata pelastumista kaikille, koska rikollinenhan on uhri ja suvaitsevaisuus. Jumalaan ja oppiin uskomattomienhan ei tarvitse kuulua kirkkoon, jos oppi ei miellytä. Jokaiselle löytyy kyllä mieleinen usko, jos johonkin uskoa haluaa. On uudelleensyntymistä ja islamia ja vaikka minkälaista. Mutta luterilaisen kirkon oppi on pelastumisoppia ja nyt on livetty puhumaan kaikkea kivaa ja keskitytty turvapaikanhakijoiden suvaitsemiseen.