Lue keskustelun säännöt.
Mies kiukuttelee koska minulla ei ole ajokorttia
17.05.2016 |
En ole koskaan tullut ajaneeksi ajokorttia. Nuorena se ei tuntunut tarpeelliselta ja paniikkihäiriöisenä sekä teoriatunneille osallistuminen että itse liikenteen sekaan meneminen tuntui ylivoimaiselta. Kotiäitivuosina ei ollut oikein rahaakaan.
Miehelläni on kortti ja auto. Ongelma on se että hän syyllistää minua voimakkaasti kortittomuudestani ja siitä että yhteisillä reissuilla hän joutuu aina ajamaan. Suorastaan marttyyrina hän kitisee ja valittaa ja huokailee miten olisi reilua että ajamisen voisi vuorotella. Kun olen kyydissä en voi koskaan tehdä mitään muuta kuin seurustella miehen kanssa, en esim levätä vaikka olisin valvonut yön lasten kanssa. Tietenkään en aina lepäisi tai lukisi mutta joskus se olisi mukavaa kun kuitenkin on jo huolehtinut yksin lapset, pakkaamiset ja tavarat autoon. Se on kuitenkin minulle se mahdollisuus huiliin koska perillepäästyä mies ottaa rennosti ajettuaan ja minä huolehdin lapsista.
En ole miestä koskaan kuskikseni vaatinut vaan omat reissuni sekä reissut lasten kanssa olen aina tehnyt julkisilla. Jos olen kyytiä kysynyt vaikka kirpparitavaroiden kuskaamiseen niin sekin on ollut vaikeaa koska enhän voi ymmärtää miten raskasta ajaminen on. Ja jos suostuukin niin vittumaisesti valittaen menee koko matka. Viime kerrat kirpputorille onkin menneet ikea-kassit olalla kahdella bussilla ja kävellen kun en jaksa sitä suostumisen vaikeutta. Miehelle olen kuitenkin aina antanut puolet myyntituotosta. Mutta ei.
En ymmärrä tätä. Itse kuitenkin ajaa autolla joka paikkaan, töihin,harrastuksiin ja kauppaan vaikka julkisillakin pääsisi. Raskasta siitä tulee vasta sitten kun minä liityn asiaan jotenkin. :(
Kommentit (137)
Se on oikeesti ihan perseestä olla AINA kuskina YHTEISILLÄ reissuilla, vaikka ajamisesta tykkäiskin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallaan ymmärrän miestäsi. Eihän ajaminen nyt niin kovin raskasta ole, mutta on se ajamiseen käytetty aikakin aina jostain pois.
Pitäisköhän sun miehenkin vaan myydä se auto pois jos se ajaminen on niin hirveää. Mulla on kortti, mutta harvemmin ajan silti vaikka miehen kanssa lähettäis toiselle puolen Suomea reissuun, koska mies rakastaa ajamista ja itse taas oon melko arka ajamaan vieraissa paikoissa ja meillä tämä toimii oikein hyvin.
Eikö tuo ole vähän sama kuin mies heittäytyisi pois yhteisistä jutuista vain sillä varjolla ettei osaa.
En osaa laittaa ruokaa... kun ei ole tullut opeteltua, en osaa imuroida, en osaa pestä pyykkiä jne.
Eli minusta miehesi valitus on tietyssä mielessä oikeutettua.
Olisiko nyt sitten aika tulla ajaneeksi se kortti? Siitä tulee olemaan hyötyä silloin, kun miehesi ei pääse kuskiksi tai menettää jostain syystä ajokykynsä tai -oikeutensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ymmärrän miestäsi. Eihän ajaminen nyt niin kovin raskasta ole, mutta on se ajamiseen käytetty aikakin aina jostain pois.
Niin, kyydissä istuen olisi perillä nopeammin.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo ole vähän sama kuin mies heittäytyisi pois yhteisistä jutuista vain sillä varjolla ettei osaa.
En osaa laittaa ruokaa... kun ei ole tullut opeteltua, en osaa imuroida, en osaa pestä pyykkiä jne.
Eli minusta miehesi valitus on tietyssä mielessä oikeutettua.
"Tekee se puoliso itselleenkin joka päivä ruokaa, mutta raskasta siitä tulee vasta sitten kun pitäisi minulle tehdä. :("
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellänikään ei ole korttia, syystä jota en oikein itsekään tiedä. Nuorena ei kiinnostanut eikä kyllä tarvinnutkaan, nyt kun ajokorttien hinnat on pilvissä ja julkisillakin pääsen mm. töihin niin ei oikein houkuta sitä tässäkään kohtaa ajaa.
Miehellä on kortti. Hän ei sentään joka päivä tästä asiasta mussuta, mutta aina silloin tällöin huomauttaa, että joku asia olisi sujunut helpommin, jos minulla olisi kortti. Lapsia ei vielä ole, mutta asiasta keskustellessa saan kuulla, että luulenko tosiaan käyväni neuvolassa sun muualla muksun kanssa joko a. miehen kyydillä tai b. julkisilla.
En itse koe ongelmaksi julkisilla kulkemista, ja miestäni en kinua tai velvoita kuskaamaan yhtään mihinkään. Jos en koe tarvitsevani sitä korttia, ja kun miehenikään ei toimi minään hovikuskina, niin mitäs sitten valittaakaan? :D
Aja ihmeessä kortti! Kun lapset kasvavat, kuskailun tarve kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ymmärrän miestäsi. Eihän ajaminen nyt niin kovin raskasta ole, mutta on se ajamiseen käytetty aikakin aina jostain pois.
Niin, kyydissä istuen olisi perillä nopeammin.
Miten se kyydissä istuminen liittyy siihen, että kuskailee emännän kirpparitavaroita? Sohvallahan se todennäköisemmin istuisi, jos ei kuskiksi joutuisi.
Joo, pakko myöntää että itseäkin ärsyttäisi olla ainoa autoa ajava henkilö taloudessa. Toinen tuntuisi vähän riippakiveltä kun ei itse pääse ajamaan mihinkään. Mikset nyt hankkisi korttia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aja se kortti. Kun sen olet tehnyt niin ihmettelet miten olet voinut olla näin kauan ilman.
kortiton kirjoitti:
Itsellänikään ei ole korttia, syystä jota en oikein itsekään tiedä. Nuorena ei kiinnostanut eikä kyllä tarvinnutkaan, nyt kun ajokorttien hinnat on pilvissä ja julkisillakin pääsen mm. töihin niin ei oikein houkuta sitä tässäkään kohtaa ajaa.
Miehellä on kortti. Hän ei sentään joka päivä tästä asiasta mussuta, mutta aina silloin tällöin huomauttaa, että joku asia olisi sujunut helpommin, jos minulla olisi kortti. Lapsia ei vielä ole, mutta asiasta keskustellessa saan kuulla, että luulenko tosiaan käyväni neuvolassa sun muualla muksun kanssa joko a. miehen kyydillä tai b. julkisilla.
En itse koe ongelmaksi julkisilla kulkemista, ja miestäni en kinua tai velvoita kuskaamaan yhtään mihinkään. Jos en koe tarvitsevani sitä korttia, ja kun miehenikään ei toimi minään hovikuskina, niin mitäs sitten valittaakaan? :D
Kunhan et sitten koskaan myöhemminkään vaadi miestäsi kuskaamaan sinua. Entä ruokaostokset ym. jos lapsia tulee, kannatko kaikki?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ymmärrän miestäsi. Eihän ajaminen nyt niin kovin raskasta ole, mutta on se ajamiseen käytetty aikakin aina jostain pois.
Ei fyysisesti raskasta, mutta minä ainakin väsyn ajamisesta paljon enemmän kuin jostain fyysisemmästä hommasta, kun siinä pitää olla koko ajan niin skarppina. Sitten jos vieressä istuu kortiton niin ajetaan joko väsyneenä tai sitten matka katkeaa kunnes on saanut levättyä.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ymmärrän miestäsi. Eihän ajaminen nyt niin kovin raskasta ole, mutta on se ajamiseen käytetty aikakin aina jostain pois.
Riippuu kuules matkasta. Jos esim. työkseen ajaa niin voin kertoa, että kyllä se on välillä raskasta. Eikä vapaa-ajalla kiinnosta ajella edes lyhyitä matkoja.
Ei toi nyt ihan tasan kuitenkaan mene. Onhan se ärsyttävää aina kuskata.
Onneks itellä isokin kortti. Siltikin mies haluaa aina ajaa kun yhdessä johonkin mennään. Eikä se ole ongelma.
minulla on kortti. Ajan pakolliset mutta en erityisemmin pidä ajamisesta. Usein tarjoudun kuitenkin miehelle että ajaisin edes toiseen suuntaan kun käydään vaikka mummolassa. No mies haluaa kuitenkin ajaa vaikka olisi väsynytkin. Ei osaa olla kyydissä kuin poikkeustapauksissa.
Eli ap vaikka ajaisit kortin niin veikkaan että mies ei välttämättä sittenkään antaisi sinun ajaa. Tai sanoisi ettet saa ajaa hänen autollaan. Siis jos miehellä on yleinen tapa syyllistää sinua asioista.
Noista kirpparijutuista. Kumpi on ostanut ne kamat mitä kirpparilla myydään? Sinä vai onko ne ostettu puoliksi jne. Mitä jos seuraavan kerran kysyisit että myydäänkö ylimääräiset kamat kirpparilla mieheltä ja rahat puokkiin. Jos miehen mielestä ok niin kysy että hinnoitteleeko ja silittää ym kamat vai kuskaaminen ne myyntiin. Eli opeta mies näkemään että esim kirpparikamojen kuljettaminen pari kertaa kirpparille on paljon pienempi homma kuin niiden kunnostus, hinnoittelu jne.
Onko mies muuten reilu? Tekeekö osansa kotitöistä? Miten talous, hoitaako osansa?
Eikö se kuitenkin perheensä eteen kuskaa?
Sitten jos APlla olisi kortti, ei saa ajaa, kun ajaa huonosti. Nillittäjät löytää aina nillitettävää.
Itse olen aina naisena ajanut vähintään puolet matkoista. Kaikki seurustelukumppanini (kokonaista kolme) ovat olleet tästä kiitollisia, myös ne, jotka ovat entisissä suhteissaan ajaneet aina kaikki matkat. Juuri viikonloppuna nykyinen mieheni huokasi kuinka paljon helpompaa kun saa välillä vain istua ja katsella maisemia tai nukahtaa. Puhumattakaan kaikista pakollisita kuvioista joita perheessä on. Kortittomat naiset, entä jos miehenne kortti laitetaan kolmen ylinopeuden vuoksi puoleksi vuodeksi kuivumaan, kuinka perheen arki sujuu? Ja kortin hinta ei ole enää ongelma. Mies voi opettaa ilmaiseksi, jarrupoljin autoon, luvat ja kokeet ei todellakaan maksa paljon. Kaupungissa keskustassa voi pärjätä ilman korttia, kaikkialla muualla sitä tarvitsee.
kortiton kirjoitti:
En itse koe ongelmaksi julkisilla kulkemista, ja miestäni en kinua tai velvoita kuskaamaan yhtään mihinkään. Jos en koe tarvitsevani sitä korttia, ja kun miehenikään ei toimi minään hovikuskina, niin mitäs sitten valittaakaan? :D
No itse asiassa hän toimii kuskina kertomasi mukaan ainakin lomamatkoilla ja pitkät matkat on muuten oikeesti rankkoja ajaa koko ajan itse. Me käydään Lapissa kaksi kertaa vuodessa ja matka on tosi pitkä, menee koko päivä. Välillä vaihdetaan, mieskin saattaa ottaa torkut mun ajovuorolla ym. Myös lasten kasvaessa voi tulla kuskailuja, jotka ei onnistu julkisilla. Kannattaa kyllä ajaa se kortti. Jos miehesi vaikka sairastuu kesken lomamatkan influenssaan niin millä te tulette pois sieltä, ei kukaa jaksa ajaa siinä kunnossa kun on korkea kuume ym, jos matka on tosi pitkä. Tai mökillä tulee syy lähteä yhtäkkiä pois, esim hänen käsi murtuu ni sinä et pysty ajamaan kaupunkiin. Hanki vaan se ajokortti, ei ole iso juttu. Vaik et edes haluaisi ajaa niin hätätilanteessa voisit ajaa ja tarvittaessa.
Aja se kortti.