Lapsivuodeosasto ja kamala huonetoveri

Mulla oli todella hankalaa esikoisen synnyttyä, ja jännitin hirveesti jo etukäteen, millasen huonekaverin saan (oon ihan hirvee ihmisjännittäjä). No, vauvahan huusi huutamistaan, imetys ei lähtenyt sujumaan sitten millään. Itkin varmaan 80% hereilläoloajastani. Oltiin osastolla 5 päivää, ja vasta 4. päivänä huoneeseen tuli toinen äiti. Kun sitten juteltiin kotiinlähtöä ennen kätilön kanssa, kysyin, että eikö täällä ollu ruuhkaa ku sain niin pitkään olla yksin siellä. Kätilö sitte totes, että he tarkotuksella pitivät toista petiä tyhjillään niin kauan kuin mahdollista, jotta me saatais asiat vauvan kanssa rauhassa kuntoon. Oli kyllä ihaninta, en tiiä onko yleinenkin käytäntö mutta <3 Ja se huonekaveri oli ihan tavallinen sitten :)

Toisen kohdalla sitten tilanne vähän toinen. Huoneessa oli jo aiemmin tullut nainen, joka ei puhunut suomea. Naisen mies oli paikalla melkeen kokoajan (tulkkausapuna). Ne riiteli jatkuvasti jostain, ja jos se mies ei sitte ollu paikalla, niin nainen soitteli kokoajan jollekkin melkeen huutaen ja väänsi itkua. Mikähän lie draama ollu kyseessä, mutta onneksi tuota piti kestää vaan pari päivää.

Vierailija kirjoitti:

Säästelläänkö niitä perhehuoneita todella vain ensisynnyttäjille?

Ennen oli näin, että perhehuoneet oli tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjille ja lisäksi sellaisille, joilla oli ollut vaikea synnytys, lievä kehitysvamma äidillä tai vauvalla tms hyvä syy. Niitä annettiin muillekin jos oli tilaa.

Nykyään perhehuoneissa ovat ulkomaalaiset. Suomalaiset pistetään ryhmähuoneisiin. Oli synnärillä alle vuosi sitten ja pyysin perhehuonetta, ei ollut kuulemma vapaana. Sain yöllä kahden aikaan majoittuessani kahden hengen huoneen, jossa oli toisena ulkomaalainen. Aamulla hoitaja tuli hakemaan ulkomaalaisen pois ja kertoi hänelle, että hänet siirretään yksityishuoneeseen. Varmaan siksi ettei tarvinnut sietää minua huonekaverinaan... Osastolla ruokaillessa näki hyvin kuka menee minnekin huoneeseen. Sen käytävän varrelle, missä on perhehuoneet, marssivat somalit ja muut mustat ja arabialaistaustaiset sekä pari muuta ulkomaalaista. Toiselle käytävälle menivät suomalaiset ja sanomattakin on selvää että sillä käytävällä olivat ryhmähuoneet.

Minunkin huonekaverikseni tuli ensisynnyttäjä, joka oli revennyt pahasti ja itki kaiket päivät ja yöt puhelimessa miehelleen, että tarvitsee tukea ja että tämä kävisi pyytämässä sitä perhehuonetta mitä he eivät saaneet.

Uskoisin että ne ryhmähuoneet annetaan etnisille ihan muiden potilaiden hyvinvointia ajatellen. Esim somalikulttuureissa koko suku kokoontuu katsomaan ja hengaamaan vauvan kanssa.

Itse olin toisen lapsen synnyttyä kahden hengen huoneessa somaliäidin kanssa ja se oli hirveää. Olivat oikein mukavia ja kohteliaita, mutta sitä sakkia oli jumalattomasti aamusta iltaan. Ei meinannut oman huoneen vessaan/suihkuun päästä tai vaipanvaihtopisteelle. Ei puhettakaan lepäämisestä tai imetyksen harjoittelusta rauhassa. Alatutkimuksen ajaksi sentään kätilö käski heidät pois huoneesta.

En tiedä mutta voin kuvitella olleeni huono huonetoveri. Olin todella kipeä synnytyksen jälkeen. Hemoglobiinini oli alhainen, vatsa ei toiminut ollenkaan. Mua patistettiin kävelylle, jonka piti parantaa kivut. Itkin ja valitin suurimman osan ajasta kivusta ja olin varmasti rasittava kitisijä. Minulle sanottiin, että olin vain herkistynyt ja annettiin Buranaa. Kotiin päästyäni minulla todettiin kohtutulehdus. Jälkeenpäin olen ajatellut, että varmaan huonekaverit olivat aivan kypsänä 24/7 nyyhkimiseeni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säästelläänkö niitä perhehuoneita todella vain ensisynnyttäjille?

Ennen oli näin, että perhehuoneet oli tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjille ja lisäksi sellaisille, joilla oli ollut vaikea synnytys, lievä kehitysvamma äidillä tai vauvalla tms hyvä syy. Niitä annettiin muillekin jos oli tilaa.

Nykyään perhehuoneissa ovat ulkomaalaiset. Suomalaiset pistetään ryhmähuoneisiin. Oli synnärillä alle vuosi sitten ja pyysin perhehuonetta, ei ollut kuulemma vapaana. Sain yöllä kahden aikaan majoittuessani kahden hengen huoneen, jossa oli toisena ulkomaalainen. Aamulla hoitaja tuli hakemaan ulkomaalaisen pois ja kertoi hänelle, että hänet siirretään yksityishuoneeseen. Varmaan siksi ettei tarvinnut sietää minua huonekaverinaan... Osastolla ruokaillessa näki hyvin kuka menee minnekin huoneeseen. Sen käytävän varrelle, missä on perhehuoneet, marssivat somalit ja muut mustat ja arabialaistaustaiset sekä pari muuta ulkomaalaista. Toiselle käytävälle menivät suomalaiset ja sanomattakin on selvää että sillä käytävällä olivat ryhmähuoneet.

Minunkin huonekaverikseni tuli ensisynnyttäjä, joka oli revennyt pahasti ja itki kaiket päivät ja yöt puhelimessa miehelleen, että tarvitsee tukea ja että tämä kävisi pyytämässä sitä perhehuonetta mitä he eivät saaneet.

Muutenkin etuoikeutetuille kantasuomalaisrasisteilleko ne perhehuoneet sitten pitäisi antaa? Yököttävä asenne. Ulkomaalaisilla on Suomessa niin surkeat ja alistetut olot, että positiivinen syrjintä synnytysosastolla on vähintä, mitä voimme tehdä heidän olonsa parantamiseksi. Jos suomalainen synnyttäjä repeää pahasti, kannattaa ehkä miettiä, onko meistä enää lisääntymään luonnollisesti vai tarvitsisimmeko kuitenkin korjaavia geenejä.

Jorvi14 kirjoitti:

Uskoisin että ne ryhmähuoneet annetaan etnisille ihan muiden potilaiden hyvinvointia ajatellen. Esim somalikulttuureissa koko suku kokoontuu katsomaan ja hengaamaan vauvan kanssa.

Itse olin toisen lapsen synnyttyä kahden hengen huoneessa somaliäidin kanssa ja se oli hirveää. Olivat oikein mukavia ja kohteliaita, mutta sitä sakkia oli jumalattomasti aamusta iltaan. Ei meinannut oman huoneen vessaan/suihkuun päästä tai vaipanvaihtopisteelle. Ei puhettakaan lepäämisestä tai imetyksen harjoittelusta rauhassa. Alatutkimuksen ajaksi sentään kätilö käski heidät pois huoneesta.

Tuollaisessa tilanteessa on varmasti jo tulehdusvaara sekä vauvalle että äidille, siis sille vieraalle.  Jos vielä vessaakin käyttivät niin sieltä sitten vastasynnyttäneeseen kaikki bakteerit, no ei ei.  Pitää olla rajoitus että vain puoliso ja lapset saa käydä.  Minun aikanani ainakin oli rajoitus.   Juuri tartuntavaaran takia varmaan.  Mutta somaleilla kuuluu olevan monta vaimoa ja yhtäaikaa  ja heidän kanssa lapsia  pitäneekö paikkansa, siinä sitten niitä riittää.  Ei varmaan vihittyjä kun eihän Suomen lain mukaan voi olla yhtäaikaa monta vihittyä vaimoa.  Liekö totta vai tarua.

Jorvi14 kirjoitti:

Uskoisin että ne ryhmähuoneet annetaan etnisille ihan muiden potilaiden hyvinvointia ajatellen. Esim somalikulttuureissa koko suku kokoontuu katsomaan ja hengaamaan vauvan kanssa.

Itse olin toisen lapsen synnyttyä kahden hengen huoneessa somaliäidin kanssa ja se oli hirveää. Olivat oikein mukavia ja kohteliaita, mutta sitä sakkia oli jumalattomasti aamusta iltaan. Ei meinannut oman huoneen vessaan/suihkuun päästä tai vaipanvaihtopisteelle. Ei puhettakaan lepäämisestä tai imetyksen harjoittelusta rauhassa. Alatutkimuksen ajaksi sentään kätilö käski heidät pois huoneesta.

Voi luoja. Miten yhteisöllisemmän kulttuurin edustajien läsnäolo estää sinua vaihtamasta vaippaa vauvallesi? Taisi olla vain tekosyy tilanteessa, jossa et olisi viitsinyt huolehtia lapsestasi itse. Entä miten sinulta olisi ollut pois se, jos he olisivat olleet paikalla tutkimuksesi aikana? Luuletko, että toosasi on niin kiinnostava?

Luojan kiitos itse olin sairaalassa, jossa saivat käydä vierailemassa  vain isä ja vauvan sisarukset. Ylipäätään mielestäni on järjetöntä, että isovanhempien, tätien, setien ym. pitäisi päästä näkemään vauva jo päivän parin ikäisenä. Tuolloin vasta vauvan vanhemmat ovat itse tavanneet oman lapsensa, puhumattakaan nyt vuodosta, ompeleista ja imetyksen opettelusta.

Huonekaverinani oli nainen, jonka oma vastasyntynyt oli jäänyt seurantaan eikä saanut tätä vierihoitoon. Purki sitten minuun ilmeisen pahaa oloaan tuhahtelemalla kovaäänisesti joka kerta vauvani itkiessä (vaikka vauvani on tyytyväinen tapaus) ja mulkoilemalla ikävällä tavalla. Kaiken huippu oli, kun synnytykseni jälkeisenä päivänä huonekaverini ja hänen miehensä alkoivat katsoa kannettavalta jotain räiskintäsarjaa kovilla äänillä! Jauhoivat myös kuuluvasti kahvia huoneessa. (Ihan tosi!) Nämä toimet loppuivat tosin lyhyeen, kun huomatin hyvin napakasti haluavani levätä rauhassa vauvani kanssa. Pinnaa kiristi. Lisäksi nainen kuorsasi kuuluvasti öisin.

Voin vain kuvitella, miten pahalta tästä naisesta tuntui, kun ei saanut omaa vauvaa vierelle... Silti jäi todella ikävät fiilikset tästä, itselläni oli muutenkin tunteet pinnassa ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Kaikista parasta olisi, jos kyseinen nainen olisi saanut oman huoneen, mutta tällä paikkakunnalla ei ole perhehuoneita. Synnytys itsessään oli mukava kokemus, mutta osastolla olo oli ahdistavaa tämän tympeän kämppäkaverin vuoksi ja oli ihanaa päästä kotiin parin päivän jälkeen pikkuiseni kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Jorvi14 kirjoitti:

Uskoisin että ne ryhmähuoneet annetaan etnisille ihan muiden potilaiden hyvinvointia ajatellen. Esim somalikulttuureissa koko suku kokoontuu katsomaan ja hengaamaan vauvan kanssa.

Itse olin toisen lapsen synnyttyä kahden hengen huoneessa somaliäidin kanssa ja se oli hirveää. Olivat oikein mukavia ja kohteliaita, mutta sitä sakkia oli jumalattomasti aamusta iltaan. Ei meinannut oman huoneen vessaan/suihkuun päästä tai vaipanvaihtopisteelle. Ei puhettakaan lepäämisestä tai imetyksen harjoittelusta rauhassa. Alatutkimuksen ajaksi sentään kätilö käski heidät pois huoneesta.

Voi luoja. Miten yhteisöllisemmän kulttuurin edustajien läsnäolo estää sinua vaihtamasta vaippaa vauvallesi? Taisi olla vain tekosyy tilanteessa, jossa et olisi viitsinyt huolehtia lapsestasi itse. Entä miten sinulta olisi ollut pois se, jos he olisivat olleet paikalla tutkimuksesi aikana? Luuletko, että toosasi on niin kiinnostava?

Kyllä on ihan normaalia, että itselle henkilökohtaisista lääketieteellisistä asioista puhuttaessa ja lääketieteellistä tutkimusta tehdessä haluaa yksityisyyttä. Jokaisella muuten on oikeus saada alatietutkimus ihan yksityisessä huoneessa ja puhua synnytyksen vaurioista ilman että verhon takana on toinen potilas - saati sitten vieraita. Tämän voi myös vaatia synnärillä, vaikka tekevät automaationa noissa yhteishuoneissa tutkimuksia. Ihan potilaslaissa mainitaan, että jokaisen yksityisyyttä on kunnioitettava ja järjestettävä hoito niin että hänen yksityisyyttä kunnioitetaan. Siinä alatietutkimuksen yhteydessä kun puhutaan ääneen ihan niistä synnytysvaurioistakin, joita kohtaan (samalla tavalla kuin mitä tahansa sairautta tms.) jokaisella meillä on olemassa yksityisyyden suoja.

Vierailija kirjoitti:

Jorvi14 kirjoitti:

Uskoisin että ne ryhmähuoneet annetaan etnisille ihan muiden potilaiden hyvinvointia ajatellen. Esim somalikulttuureissa koko suku kokoontuu katsomaan ja hengaamaan vauvan kanssa.

Itse olin toisen lapsen synnyttyä kahden hengen huoneessa somaliäidin kanssa ja se oli hirveää. Olivat oikein mukavia ja kohteliaita, mutta sitä sakkia oli jumalattomasti aamusta iltaan. Ei meinannut oman huoneen vessaan/suihkuun päästä tai vaipanvaihtopisteelle. Ei puhettakaan lepäämisestä tai imetyksen harjoittelusta rauhassa. Alatutkimuksen ajaksi sentään kätilö käski heidät pois huoneesta.

Voi luoja. Miten yhteisöllisemmän kulttuurin edustajien läsnäolo estää sinua vaihtamasta vaippaa vauvallesi? Taisi olla vain tekosyy tilanteessa, jossa et olisi viitsinyt huolehtia lapsestasi itse. Entä miten sinulta olisi ollut pois se, jos he olisivat olleet paikalla tutkimuksesi aikana? Luuletko, että toosasi on niin kiinnostava?

No vaikka siten, ettei sinne vaihtopisteelle, missä vaipat ja pesupiste oli, meinannut päästä. Kahden hengen huone on tosi pieni ja jos sinne raahataan kymmenen tuolia yhden sängyn ympärille, istutaan niillä ja osa seisoskelee taustalla, niin siellä on todellakin ruuhkaista ja vaikea päästä etenemään, jos oma sänky on siellä takana.

Toosatilanteeseen liittyvä ajatusmaailmasi kuulostaa jotenkin tosi tutulta. Naapurin 70-vuotias talonmies perusteli mulle samaan tapaan miksi hänen mielestään ei ollut asiatonta tulla meidän suihkunikkunan viereen valokuvaamaan rännejä mun suihkussaollessa, ilmoittamatta siitä millään lailla, vaikka pimpottamalla. Viis siitä etten itse olisi välittänyt olla kysymättä katseltavana, häntä ei hei kiinnosta hän on naisia nähnyt.

Vierailija kirjoitti:

Luojan kiitos itse olin sairaalassa, jossa saivat käydä vierailemassa  vain isä ja vauvan sisarukset. Ylipäätään mielestäni on järjetöntä, että isovanhempien, tätien, setien ym. pitäisi päästä näkemään vauva jo päivän parin ikäisenä. Tuolloin vasta vauvan vanhemmat ovat itse tavanneet oman lapsensa, puhumattakaan nyt vuodosta, ompeleista ja imetyksen opettelusta.

no älä, en todellakaan haluaisi edes isovanhempia sairaalaan, kun  istuminenkin tuottaa tuskaa ja jättivaipat saattaa vuotaa millä hetkellä vain yli :D 

Vierailija kirjoitti:

Jorvi14 kirjoitti:

Uskoisin että ne ryhmähuoneet annetaan etnisille ihan muiden potilaiden hyvinvointia ajatellen. Esim somalikulttuureissa koko suku kokoontuu katsomaan ja hengaamaan vauvan kanssa.

Itse olin toisen lapsen synnyttyä kahden hengen huoneessa somaliäidin kanssa ja se oli hirveää. Olivat oikein mukavia ja kohteliaita, mutta sitä sakkia oli jumalattomasti aamusta iltaan. Ei meinannut oman huoneen vessaan/suihkuun päästä tai vaipanvaihtopisteelle. Ei puhettakaan lepäämisestä tai imetyksen harjoittelusta rauhassa. Alatutkimuksen ajaksi sentään kätilö käski heidät pois huoneesta.

Tuollaisessa tilanteessa on varmasti jo tulehdusvaara sekä vauvalle että äidille, siis sille vieraalle.  Jos vielä vessaakin käyttivät niin sieltä sitten vastasynnyttäneeseen kaikki bakteerit, no ei ei.  Pitää olla rajoitus että vain puoliso ja lapset saa käydä.  Minun aikanani ainakin oli rajoitus.   Juuri tartuntavaaran takia varmaan.  Mutta somaleilla kuuluu olevan monta vaimoa ja yhtäaikaa  ja heidän kanssa lapsia  pitäneekö paikkansa, siinä sitten niitä riittää.  Ei varmaan vihittyjä kun eihän Suomen lain mukaan voi olla yhtäaikaa monta vihittyä vaimoa.  Liekö totta vai tarua.

Eikö nuo edes osaa sairaalassa käyttäytyä.

Oispa meilläkin ollut sääntö, että vain vauvan isä ja sisarukset saa vierailla. Ois voinut vedota siihen kun appivanhemmat tulivat vierailulle. Ei muuten paha, mutta kun anopilla ei oo mitään tilannetajua. Ei ymmärrä, että ne alapääjutut (leikkaukset, tikit yms) vois kysyä sitte naisten kesken. Ei paljo naurattanu kertoilla alapään vaurioista appiukonkin kuullen.

No mä en ainakaan aio katsoa sitä että siellä juoksee kymmeniä sukulaisia melskaamassa. Heitän ne vaikka itse ulos ja saan sellaisen paskahalvauksen että joku siitä huoneesta lähtee.

Alan kallistua kotisynnytyksen puolelle. Nämä kuvaukset ovat melko lailla yhteneviä munkin kahden ensimmäisen synnytysreissun kanssa. Ei ihme, että maito ei nouse tms., kun äidit stressaantuvat lapsivuodeosastolla.

Eikö sitä yksityishuonetta saa, vaikka olisi valmis maksamaan siitä erikseen?

miten voi olla sallittua että siellä huoneessa lappaa kymmeniä eri tyyppejä missä on vastasyntyneitä vauvoja? eihän niitä vauvoja ihan alussa voi edes viedä mihinkään mis paljon ihmisiä juuri tartuntavaaran vuoksi! edesvastuutonta ja järkkyä! en aio sallia.

Vierailija kirjoitti:

Perhehuoneen saa vain ensimmäisen lapsen kohdalla yleensä. Mielestäni on ihmeellistä verorahojen tuhlausta, että isätkin makaavat siellä sairaalassa päivätolkulla, syövät neljä ateriaa päivässä ilmaiseksi ja heidän tilalle voisi ihan hyvin ottaa äitejä ja supistaa tilojen kokoa ja säästää. Poikkeuksena ehkä jos on kaksoset tulleet tai kolmoset.

Olen ollut synnytyssairaalassa myös töissä, en kyllä tiedä mihin liinavaatevarastoon se äidin sänky muka mahtuisi. Lakanat saa vaihdettua pyytämällä, ei niitä itse tarvitse sieltä varastosta käydä kaivelemassa.

Muutama vuosi sitten ainakin isä maksoi ateriansa ja perhehuoneestakin tuli jokin lisämaksu... Ettei ne isätkään siellä ilmaiseksi "makaa "

Vierailija kirjoitti:

Teillä on ollut ihan kaameita kokemuksia!

.

Itsellä ei ollut yhtäkään täysin kauheaa huonekaveria, mutta yksi huonekaveri jäi mieleen.

Olin siis viimeistä yötä sairaalassa, kolmen hengen huoneessa yksin. Imetin pojan ja sain hänet nukahtamaan, ja olin juuri torkahtamassa itsekin, kun huoneeseen tuotiin vastasynnyttänyt äiti. Kätilö paukautti tullessaan oven ensiksi lujaa auki ja sitten lujaa kiinni (sama yökätilö paukutteli tuota ovea muinakin öinä), ja alkoi sitten paasata kovaan ääneen käytäntöjä ja mitä lie, kertoili että aamulla tulevat auttamaan vauvanhoidossa jne. Äiti käheällä äänellään yritti vastailla hiljaa, kohteliaisuuttaan varmasti, ja olisi varmaan halunnut itsekin yrittää nukkua.

.

Kätilö sitten lähti (pam, sanoi ovi), ja ajattelin että pääsen nukkumaan. Imetin heränneen pojan, ja sain silmäni suljettua, kun äidin puhelin alkoi hälyttää viestejä. Niitä tuli varmaan kymmenen aina minuutin välein, hirveä pilinä ja kilinä ja tärinä. Ja äiti oli ihan normaali keski-ikäinen nainen, ei mikään teini.

.

No, äiti sai sitten puhelimensa äänettömälle. Sain juuri unenpäästä kiinni, kun tämä äiti pudotti yöpöydältään tavaraa. Lattialle putosi äänestä päätellen ainakin kyniä, papereita ja puhelin. Hän siinä niitä keräämään, ihan ymmärrettävää että putosivat kun ne yöpöydät oli niin säälittävän pieniä. Mutta ei, kohta hän pudotti ne kaikki tavarat uudestaan.

.

Loppuyön hän voihki, ähki ja piereskeli, lapsi oli kopassaan sängyn jalkopäässä ja kitisi hiljaa pitkiä aikoja putkeen. Ei siis itkenyt, piti vain sellaista pientä ininää. Onneksi pääsin seuraavana päivänä kotiin.

.

Tuli mieleen myös pari muuta yhtä aikaa osastolla ollutta.

OYSissä oli aina yksi hoito-/imetyshuone per kaksi kolmen hengen huonetta, joten väistämässä oltiin viereisen huoneen asukkaiden kanssa välillä siinä huoneessa yhtä aikaa. Viereisessä huoneessa asui ainakin yksi äiti, joka ylpeili KOKO AJAN sillä miten HÄNEN lapsensa ei itke KOSKAAN, ei siis sanonut sitä kenellekään vaan tuli siihen hoitohuoneeseen puhumaan lapselleen tästä. Oma poikani itki kun yritin saada häntä rinnalle (siellä huoneessa oli sellainen kätevä imetystuoli, jossa imettäminen oli helpompaa kuin sängyllä), ja siinä istuessani tämä äiti tulee siihen paasaamaan vauvalleen. "On mulla NIIIIN hieno YHDEN PÄIVÄN IKÄINEN vauva joka EI ITKE!!!" Huoh.

.

Viereisessä huoneessa oli myös teinityttö, joka oli täysin saamaton vauvanhoidon suhteen. Aamulla kätilöt menivät herättelemään (!) tyttöä vauvanhoitoa varten, tämä ei meinannut suostua. "Eeeiii kai viiieeläää", "Nnoooo jos vaiks myöhemminnnn", "Mä haluisin viellll nukkuuuuu". Toinen kätilö siihen aika vahvasti, että ei kun nyt ylös.

.

Saivat poikaystävänsä kanssa vaipan vaihdettua, ja vauva alkoi itkeä nälkäänsä. Tyttö harjaili ja letitti hiuksiaan siinä hoitohuoneessa, vauva kätilön sylissä, ja kätilö vihjasi että taitaa olla aika lähteä imetyshommiin. Tyttö venytteli laiskana ja totesi, että: "Nnno määä kyllä aaatttelin lähteä suihkuuuuun." Kätilön ilme oli suorastaan pöyristynyt, viittoili tytön mukaansa ja ripitti tyttöä mennessään.

Että näin OYSissä 2015. :D

.

(Sori pisteet, kappalejaot ei tuu muuten.)

Vuosi ei täsmää, muuten epäilisin että meillä on ollut sama teini huonetoverina! Voi hyvää päivää, "mä ajattelin nyt kyllä ensin syödä/nukkua/käydä suihkussa/katsoa tän ohjelman". Sai myös aika suoraa palautetta kätilöillä XD

Huonetoverini mies kiikutti hänelle juustonaksuja ja cocacolaa. Siinä sitten rouskutteli tyytyväisenä kädet keltaisina ja koko huone haisi ihan juustolle. Oli vielä reilusti ylipainoinenkin...jos ois voinu ees sen yhen päivän olla mässäilemättä. Ei keskeyttäny syömistään ees vauvan itkun vuoksi, no mies kyllä sitten hois homman. Myöhemmin tuotiin vielä karkkia/suklaata + lisää cokista.