Kysy kuurolta.

Tulkille: Pi ;)

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kuulokoje jonka avulla kuulen hieman jotain. Toinen korva on kivikuuro. Tunnen musiikin kehossa, etenkin basso tuntuu vahvasti. En haluaisi kuulemislaitteita, olen onnellinen kuurona.

Miksi et haluaisi "kuulemislaitetta"? Eikö toimiva kuuloaisti kuitenkin helpottaisi elämää?

Onko viittoma kielessä kielioppi sama kuin suomen puhekielessä? Onko sanajärjestys sama?

Kuurona minulle on sama puhutaanko kuurona vai viittomakielisenä. Toki kuuleva voi olla myös viittomakielinen.. Kunhan ei sanota kuuromykkä!

Viittomakielen kielioppi/sanajärjestys ei ole sama kuin Suomen kielessä.

Vierailija kirjoitti:

Oh, aikamoisia kysymyksiä, ei muuta ku jaksamisia näihin vastaamiseen pi. Huomaa, että meillä on vielä valistustyötä tehtävänä ;)

- vk-tulkki

Oh itsellesi vaan. Lapseni käy erityiskoulua, jossa mukana opiskelevat myös kuulovammaiset lapset ja nuoret. Olen keskustellut heidän kanssaan usein tulkin avulla, oma viitottu puheeni ei riitä keskusteluun.

Ei yhtään kummallisia kysymyksiä. Samanlaisia he esittävät lapseni poikkeavuudesta tai minusta.

Tässä ketjussa kysyin ap:n kuulovamman syytä ja hyvää kielitaitoa sekä englanninkielisiä viittomia.

Vierailija kirjoitti:

Viittomakielen kielioppi/sanajärjestys ei ole sama kuin Suomen kielessä.

Viittomakielessä asiat tavataan järjestää tärkeimmästä alkaen. Tai aikajärjestyksessä. (esim. viittomakielessä lause "Syödään, kunhan isä tulee kotiin." muodostettaisiin jotakuinkin "Ensin isä tulee kotiin, sitten syödään.")

Yksi yleisistä kysymyksistä jaksaa huvittaa -osaatko pistekirjoitusta?

Harvoin kukaan suoraan kysyy, mutta kuuluvien tuttujen kautta usein kysytty.

Onko sinulla lapsia, jos on ovatko he kuuroja myös?

Miten kuurot opettelevat lukemaan, koska äänteitä ei kuule?

Sotkeeko koskaan ajatuksia , kun osaat suomea "monena versiona ".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viittomakielen kielioppi/sanajärjestys ei ole sama kuin Suomen kielessä.

Viittomakielessä asiat tavataan järjestää tärkeimmästä alkaen. Tai aikajärjestyksessä. (esim. viittomakielessä lause "Syödään, kunhan isä tulee kotiin." muodostettaisiin jotakuinkin "Ensin isä tulee kotiin, sitten syödään.")

 Joskus uutislähetyksissä olen ollut huomaavinani tulkin viittovan pitempään tai lyhempään kuin  uutisten lukija puhuu. Ja jotenkin eri järjestyksessä , mutta nyt asia selvisi .

Ei oikeastaan sotke. Ehkä minulla on hyvä kielipää.

Ei ole kuuroja lapsia minulla.

Me opettelemme kirjaimien kautta lukemaan ja suun liikkeen.

Vierailija kirjoitti:

Kuurona minulle on sama puhutaanko kuurona vai viittomakielisenä. Toki kuuleva voi olla myös viittomakielinen.. Kunhan ei sanota kuuromykkä!

Kuulevan lähtökohdasta tuo mykkä-nimitys on kyllä hyvin ymmärrettävä sikäli, että sen mitä hän kuurosta yleensä ensimmäisenä havaitsee, on se että hän ei pysty puhuen vastaamaan hänelle, eli on siis "mykkä". Sehän ei tietysti ulkopuoliselle suoraan näy, että toinen ei kuulekaan.

Mykkä-nimitys on tullut sittemmin vanhanaikaiseksi ja halventavaksikin, ehkä johtuen mm. siitä, että joissakin kielissä mykkä tarkoittaa myös tyhmää. Esim. englannin deaf-and-dumb. Mutta suomen kielen kuuromykkä ei samaa tarkoita, vaan kuulematonta ja puhumatonta (vrt. engl. deaf mute)

Kuuromykkä koetaan silti halventavaksi. Kuurot kun eivät ole mykkiä, meistä lähtee kyllä ääntä. Toisinaan ihan tajuamatta. Mykkäkoulu on mutta se ei taas liity kuurouteen mitenkään.

-ap

Onko englanninkieliset viittomat samanlainen maailman laajuinen  yleiskieli kuulovammaisille , kuin englanti on kuuleville?

Miksi viittomakieli ei ole kansainvälistä vaan joka maassa on eri merkkejä?

Käytätkö puhetta usein viestinnässäsi?

Ei ole englanti samalla tavalla yleismaallinen. Kansainväliset viittomat ovat vähän niinkuin esperanto ne on enemmän kuvaavia.

Helppoahan olisi jos koko maailmassa olisi vain yksi kieli. Viittomakieli ei ole liuta merkkejä vaan kieli. Siksi joka maalla on omansa.

Millä tavalla viittomakieleen luodaan uutta sanastoa esimerkiksi uusille teknisille ja tieteellisille asioille? Onko olemassa joku instanssi joka sitä tekee ja ylläpitää viittomakielen "kirjakieltä"? (Vrt. Kielitoimisto)

Viittomakielellä on oma työryhmä, mutta kieltä myös syntyy kun tulee uusia sano esim.blogi jne. Jos niihin lainataan muusta viittomakielistä viittomia tai sen osia tai sitten ne kehittyvät käytössä ja jäävät käyttöön.