en voi ymmärtää ihmisiä, joilla on televisio koko ajan auki!!!
ja kalja ja tupakka suussa istutaan katsomassa television turhia ohjelmia aamusta iltaan ja jamppa tuominen soi radiossa tai tauski
Kommentit (16)
En voi ymmärtää ihmisiä, joilla on televisio.
Mulla on töllö auki. Se pitää mulle seuraa ja jopa katselen sitä silloin kun en viitsi tehdä muuta. En juo kaljaa enkä polta ja inhoan mainittuja setämiehiä. Ja toistaiseksi on ollut ihan vara maksaa sähkölaskukin. Ostin muuten kaksi uutta taulutelkkua ja ripustin ne makuuhuoneiden seinille.
Tihrusta sinä ap-parka kännykän näytöltä mitä tihrustatkin, pahennat likinäköäsi. Kohta tulee silmämunat takaraivosta ulos.
Mulla on kolme telkkua ja keittiöön aattelin hankkia neljännen. Mäkään en polta enkä kaljottele, nehän on maatiaispersujen paheita.
Persuista on sosiaalipummeja puolet, joten ymmärrän kyllä, ettei teillä ole varaa telkkuun, edes yhteen.
En katso televisiota varsinaisesti vaan youtube on päällä viikonloppuisin tai vapaapäivinä ja siellä pyörii joku luontolive tai vastaava taustalla.
Tänään telkku auki, kiekko jäähän ja kylmää kaljaa koneeseen!
Mulla on telkkari päällä aina kun olen kotona. Mä nukunkin niin, että telkkari höpöttää taustalla.
Mun lapsuudenkodissa oli aina sekä telkkari että radio aina päällä muuten paitsi yöllä. Mitään kaljoja tai tupakoita ei kyllä käytetty. Mutta mun äiti on aina tykännyt siitä, että on "elämää" ympärillä, ja jos sitä elämän ääntä ei ihmiset tarpeeksi tuota, niin hän haluaa sitä telkkarista ja radiosta. Harmi kyllä, me kaikki 3 muuta siinä perheessä oltiin hiljaisia introverttejä, jotka ahdistuttiin siitä älämölöstä. NIinpä se meni usein niin, että äiti oli telkkareineen ja radioineen alakerrassa, isä paljon työhuoneessaan yläkerrassa ja me lapset myös yläkerrassa omissa huoneissaan. Ja äiti valitti, miten me ollaan kummalisia erakoita kun ollaan vaan omissa huoneissamme.
en voi ymmärtää ihmisiä jotka ei tajua että ihmiset on erilaisia ja joillekin se televisiosta tuleva puhe ja ääni auttaa mm yksinäisyyteen.
Mä ymmärrän hyvin, että ihmiset on erilaisia. Joku tykkää pitää aina jotain taustaääniä päällä, olipa se telkkari, radio, musiikki, äänikirja, podcast, YouTube jne. Itse en kuulu tähän joukkoon, mutta ymmärrän että tapoja on monenlaisia.
Miten voit ymmärtääkään kun kirjoitustaitosikin on päin persettä.
Laman lapsena on kasvatettu niin ettei mitään ole taustalla. Joko tvtä katsotaan tai sitten se sammutetaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän hyvin, että ihmiset on erilaisia. Joku tykkää pitää aina jotain taustaääniä päällä, olipa se telkkari, radio, musiikki, äänikirja, podcast, YouTube jne. Itse en kuulu tähän joukkoon, mutta ymmärrän että tapoja on monenlaisia.
Jotkut ajaa uudella mersulla joillakin ei ole rahaa edes bussi lippuun.
Täysin turhaa todellakin pitää tv aina auki. Mun mies toimii näin ja jos istuu tv:n edessä, vaihtaa kanavaa koko ajan, ellei satu tulemaan joku häntä erityisesti kiinnostava ajankohtaiskeskustelu tai lätkämatsi, mitä katsoo. Suljen tv:n ainakin silloin, kun ruokaillaan. Ateria häiriintyy, jos ohjelmien äänet kuuluvat taustalla olohuoneesta. Mieluummin vaikka taustamusiikkia. Yritän muutenkin ehdottaa, että eikö voisi koko toosa olla auki vain silloin, kun sieltä tulee jotain oikeasti kiinnostavaa tai katsotaan suoratoistoja, eikä koko ajan taustalla mölyten. Ei tajuta, mitä aikavarkaita ja huomion viejiä nämä laitteet ovat.
Sarjoista ja elokuvista voi ainakin kuvitella voivansa pitää edes hieman sitä hiipuvaa kielitaitoa yllä, on sitten itse keittiössä, käväisee ulkona tai touhuaa välillä toisessa huoneessa. Kuka sitä nyt jatkuvasti auki ja kiinni haluaa säätää.
Joskus on mukavaa kuunnella tuttua musiikkijaksoa tai elokuvaa tai sarjaa sillä mielellä, että kun se paras kohtaus tai paras kappale alkaa, silloin varsinaisesti keskitytään vain siihen, muuna aikana nautitaan työn tai harrastuksen lomassa. Sama joskus asiaohjelmissa. Ikinä en ole ajatellut asiaa säästömielessä nykyisten led- ym. laitteiden aikana.
Monet ohjelmat, elokuvat ja sarjat ovat iäkkäämmille niitä muisteluohjelmia, niinkuin nyt lasten elämästä kertovat Melukylän lapset, Saariston lapset jne., joista voi todeta "Tällaista meilläkin oli". Samahan on myös historiallisten tapahtumien, sota- ja pulavuosien, kotien koneellistamisen tai matkailun alkuvuosien ajat. Ja aina musiikki on ihan omassa kategoriassaan tunnelmineen ja muisteluksineen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on telkkari päällä aina kun olen kotona. Mä nukunkin niin, että telkkari höpöttää taustalla.
Sama täällä 🙌 paitsi aina äänettömällä.
Yksinäinen