Adoptio on ihmisen itsekkyyden huipentuma
Kommentit (27)
Parempi olisi niillekin lapsille kasvaa jossain slummissa ilman toivoa paremmasta. Tai lastenkodissa ilman kunnollista kiintymyssuhdetta kehenkään aikuiseen. Hyi kamala. Itsekkäät adoptoijat. Hyi.
Otsikko jees ja sitten melkein menin pois, kunnes mietin. Kyllähän se ihmiskauppaa on, raju termi, mutta rehellinen. En ole ennen termiin törmännyt, vaikka aihe on lähellä, kauttarantain.
Herranjestas ku on lapsellinen kommentti! Ei kukaan voi olla noin vatipää.
Vierailija kirjoitti:
Otsikko jees ja sitten melkein menin pois, kunnes mietin. Kyllähän se ihmiskauppaa on, raju termi, mutta rehellinen. En ole ennen termiin törmännyt, vaikka aihe on lähellä, kauttarantain.
Ei ole. Ketään ei myydä tai kaupata!
Täydellisyydentavoittelija. Minulla kaikki paitsi ei lapsi. Ja montako tuhatta lapsesta maksoit
"Me ei saatu omia lapsia, päätettiin ostaa ulkomailta
Tsekkasin missä lapsia olisi tarjolla, se oli kiina ja brasilia
HEL-NYC kirjoitti:
No johan on mielipide. Kenen itsekkyyttä se sitten on? Kyseessä on aina väh. 3 osapuolta...
Ne 3 osapuolta: 1. nainen 2. mies 3. pari, joka hoitaa ihmisen vastuuttomien ihmisten vuoksi. Sitten lisää: 4. adoptoitu lapsi, jota rakastetaan tai ei rakasteta 5. adoptoidun lapsen kumppani, joka samoin kuin kohdassa 4. Kohta 6: adoptoidun lapsen ja tämän kumppanin lapset, joihin adoptio heijastuu juurissa, hyvällä tai pahalla, riippuu millaiseksi 4 ja 5 sen tekevät. Kohta 7, lapsenlapset, joihin isovanhemmilla on kontaktit riippuen miten suhtautuivat adoptioon. Ovat: ko adoptioprosessi on mennyt hyvin. Ei ole: adoptiovanhemmat eivät ole olleet niin valmiita ottamaan huomioon tärkeitä tunnepuolen seikkoja, jotka lapsen kasvatuksessa ovat elintärkeitä. Heijastuu opittuina tapoina ja tunnemaailman ilmaisuna tai ilmaisumattomuutena sukupolvien ajan, aiheuttaen seuraukset hyviin ihmissuhteisiin ja perheidylliin, tai sitten luottamuspulaan, eriytyneisyyteen ja voimattomuuteen.
Adoptio on ihmisen itsekkyyden jatke
Tulee mieleen jossain nähty kuva eteläafrikkalaisesta orpokodista: pihalla tassuttelee alle 2-vuotias taapero shortseissa ja muovisandaaleissa. Kuvatekstissä kerrotaan, että "Hän ei vielä tiedä olevansa AIDS-orpo".
Jotenkin vaikea unohtaa ne pikkujalat pilipaleissa ja se hento niska, ja ajatella miltä lapsesta tuntuu, sitten kun kasvaa niin isoksi, että tajuaa ettei hänellä ole äitiä eikä isää.
Toivon sydämestäni, että joku armahtaa tätä lasta adoptoimalla hänet. Vaikka Suomeen.
Voitko perustella? Mitä itsekästä on siinä, että adoptoit lapsen ja täten lapsi välttyy lastenkodilta tai muulta, jolloin ei kasva perheessä? Mun mielestä enemmänkin todella epäitsekästä ja hyvä asia.
Vierailija kirjoitti:
Rahalla ostettu lapsi[/quoteEikö yhtään hävetä
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
No johan on mielipide. Kenen itsekkyyttä se sitten on? Kyseessä on aina väh. 3 osapuolta...
Ne 3 osapuolta: 1. nainen 2. mies 3. pari, joka hoitaa ihmisen vastuuttomien ihmisten vuoksi. Sitten lisää: 4. adoptoitu lapsi, jota rakastetaan tai ei rakasteta 5. adoptoidun lapsen kumppani, joka samoin kuin kohdassa 4. Kohta 6: adoptoidun lapsen ja tämän kumppanin lapset, joihin adoptio heijastuu juurissa, hyvällä tai pahalla, riippuu millaiseksi 4 ja 5 sen tekevät. Kohta 7, lapsenlapset, joihin isovanhemmilla on kontaktit riippuen miten suhtautuivat adoptioon. Ovat: ko adoptioprosessi on mennyt hyvin. Ei ole: adoptiovanhemmat eivät ole olleet niin valmiita ottamaan huomioon tärkeitä tunnepuolen seikkoja, jotka lapsen kasvatuksessa ovat elintärkeitä. Heijastuu opittuina tapoina ja tunnemaailman ilmaisuna tai ilmaisumattomuutena sukupolvien ajan, aiheuttaen seuraukset hyviin ihmissuhteisiin ja perheidylliin, tai sitten luottamuspulaan, eriytyneisyyteen ja voimattomuuteen.
Nuo samat ongelmat voivat olla myös ihan ydinperheenkin lapsilla. Kaikki eivät tiedä juuristaan, kaikkia ei rakasteta, kaikkia ei kasvateta hyvin.
Mikä olisi mielestäsi sitten adoptiolle mielekäs vaihtoehto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikko jees ja sitten melkein menin pois, kunnes mietin. Kyllähän se ihmiskauppaa on, raju termi, mutta rehellinen. En ole ennen termiin törmännyt, vaikka aihe on lähellä, kauttarantain.
Ei ole. Ketään ei myydä tai kaupata!
No ei tietenkään sanojen todellisessa merkityksessä. Oivallusta. Rahaa ei tässä yhteydessä ole, eikä se liity tähän. Tunnekarseus, että kun joku tulee raskaaksi, ei siitä pikkuisesta ota vastuuta ei äiti, ei isä, ei vanhemmat - jotka ovat ehkäisystä puhuneet avoimesti lapselleen- ei kukaan näistä ihmisistä, joiden se vastuu kuuluisi ottaa. Miten lapsi tähän reagoi, kun ymmärtää, päälle 8-vuotiaana? Tuntuiko kauppatavaralta, kun kukaan ei avaudu, ei kerro, kehenkään et voi oikeasti luottaa, kyllä. Miksi?
Paljon moraalisempaa on jättää kaikki maailman perheettömät lapset lastenkoteihin ja kadulle. Mieluummin tulisi tulisi tuhlata omaisuus hedelmöityshoitoihin, ja saada ihka oma lapsi, omilla geeneillä. Näin saadaan myös maailman väkiluku kasvuun, kun meitä on täällä aika vähän.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
No johan on mielipide. Kenen itsekkyyttä se sitten on? Kyseessä on aina väh. 3 osapuolta...
Ne 3 osapuolta: 1. nainen 2. mies 3. pari, joka hoitaa ihmisen vastuuttomien ihmisten vuoksi. Sitten lisää: 4. adoptoitu lapsi, jota rakastetaan tai ei rakasteta 5. adoptoidun lapsen kumppani, joka samoin kuin kohdassa 4. Kohta 6: adoptoidun lapsen ja tämän kumppanin lapset, joihin adoptio heijastuu juurissa, hyvällä tai pahalla, riippuu millaiseksi 4 ja 5 sen tekevät. Kohta 7, lapsenlapset, joihin isovanhemmilla on kontaktit riippuen miten suhtautuivat adoptioon. Ovat: ko adoptioprosessi on mennyt hyvin. Ei ole: adoptiovanhemmat eivät ole olleet niin valmiita ottamaan huomioon tärkeitä tunnepuolen seikkoja, jotka lapsen kasvatuksessa ovat elintärkeitä. Heijastuu opittuina tapoina ja tunnemaailman ilmaisuna tai ilmaisumattomuutena sukupolvien ajan, aiheuttaen seuraukset hyviin ihmissuhteisiin ja perheidylliin, tai sitten luottamuspulaan, eriytyneisyyteen ja voimattomuuteen.
Nuo samat ongelmat voivat olla myös ihan ydinperheenkin lapsilla. Kaikki eivät tiedä juuristaan, kaikkia ei rakasteta, kaikkia ei kasvateta hyvin.
Mikä olisi mielestäsi sitten adoptiolle mielekäs vaihtoehto?
Molempiin vastaisin, että lasta ei pompoteltaisi ongelmana, kun jotkut vastuuttomat ovat naiskennelleet. Molemmat ajatuksesi kohdistuivat, kuin lapsi olisi se ongelma, kun on syntynyt. Näin ei ole. Miksi kaikki eivät tiedä juuristaan, se tietohan ei tule niinkuin ihminen luonnostaan hikoaa, tuntee jne. Se tieto pitäisi tulla vanhemmilta. Vanhemmilla on myös vastuu kasvatuksesta, jos ei muuten ymmärrä niin laki sanelee. Kyssärisi mikä on mielestäni mielekäs vaihtoehto adoptiolle, asettaa ennemminkin sinut hitleriksi.
Vierailija kirjoitti:
Parempi olisi niillekin lapsille kasvaa jossain slummissa ilman toivoa paremmasta. Tai lastenkodissa ilman kunnollista kiintymyssuhdetta kehenkään aikuiseen. Hyi kamala. Itsekkäät adoptoijat. Hyi.
Niinno. En ole ap, mutta hän taitaa viitata siihen, että köyhissä kehitysmaissa aika usein tuodaan lapsi orpokotiin, vaikka ainakin toinen vanhempi olisi elossa - jos tiedetään, että ko. orpokodista saattaa päästä rikkaisiin länsimaihin adoptioon.
Se on moraalisesti aika kyseenalainen juttu. Pyyteetöntä olisi tukea köyhien aseman parantamista ja lasten kouluttamista kehitysmaissa. Ei hakea sieltä itselleen lasta, vieraisiin oloihin.
En sano adoptiota itsekkyyden huipentumaksi. Se on ihan yhtä itsekäs ratkaisu kuin biologisen lapsen hankkiminen tai lapsettomana pysyminenkin. Ja pitää ollakin, koska ei kukaan voi sitoutua loppuiäkseen MIHINKÄÄN ratkaisuun epäitsekkäistä syistä!
Ärsyttää vaan tuo velojen ja adoptiovanhempien (siis joidenkin heistä, valtaosa on ihan tervejärkisiä ihmisiä) keekoilu, miten jaloa ja epäitsekästä lapsettomuus/lasten adoptointi muka on. Paskan marjat.
Täysin samaa mieltä! Lapset eivät ole mitään Lemmikki eläimiä jota vain ostetaan ja annetaan pois muille!!! 😡
No johan on mielipide. Kenen itsekkyyttä se sitten on? Kyseessä on aina väh. 3 osapuolta...