Miksi yksinäiset vanhatpiiat eivät tee edes yhtä lasta yksin?
Jos sitä miestä ei löydy, niin miksi ei voisi tehdä lasta yh-äitinä? Kaverini oli kovaa vauhtia katkeroituva vanhapiika, mutta sitten tulikin yllättäen raskaaksi.
Nyt on puhjennut kukkaan ja nauttii elämästään ihanan pikkuvauvan äitinä. Olen tosi yllättynyt miten iso muutos hänessä tapahtui vauvan myötä, on kuin eri ihminen!
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
En pidä lapsista, olen arvaamaton ja epäluotettava enkä halua kuunnella kenenkään kitinää ja tarvitsemista vaan elää vain itseäni varten. Paskakäärön "hoivaaminen" ei kiinnosta.
Kuulostat ihanalta ihmiseltä. Ei millään pahalla mutta joku ongelma sulla on. En tarkoita lapsen tekoa, hyvä että kaltaisesi jättää lapset tekemättä, mielenvikaisia niistä tulisikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pidä lapsista, olen arvaamaton ja epäluotettava enkä halua kuunnella kenenkään kitinää ja tarvitsemista vaan elää vain itseäni varten. Paskakäärön "hoivaaminen" ei kiinnosta.
Kuulostat ihanalta ihmiseltä. Ei millään pahalla mutta joku ongelma sulla on. En tarkoita lapsen tekoa, hyvä että kaltaisesi jättää lapset tekemättä, mielenvikaisia niistä tulisikin.
Evvvk vajaaälyisen läskin porsijaemakon lausunnot. Ehkäpä teenkin sen ihanan pikku kääryleen lelukseni..... ;))))))
en aio tehdä lasta yksin, se olisi sen ihmisen elämän turmelemista, ennemmin adoptoisin hylätyn lapsen, mutta yksin se on tehty mahdottomaksi köyhyyteni vuoksi. En ala maailmaan lisäämään kärsimystä tekemällä uutta isätöntä lasta joka ei peri isäänsä, ja jolla valmiiksi psykologisia taakkoja jo syntymästään asti. olen köyhä, ja lapsi joutuisi elämään yksin minun varassa, eli pers aukisena koko nuoruutensa. jos lapsia tekee, parasta olla asiat hyvin, että lapsi saa hyvän elämän. Vahingot on erikseen, ne tulee hoitaa, mutta tekemällä en ala vahinkoja tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kannatettava ajatus monessakin mielessä. Nykyisin kun vahnapiikuus on yleistä, voisi olla paikallaan saattaa vanhat piiat ja ikuiset poikamiehet yhteen lapsen tekoa varten. Näin taattaisiin myös se tärkeä seikka, että kukaan mies ei joutuisi jäämään ilman seksiä, ja sitä myöten katkeroituisi. Asiassa on itseasiassa montakin hyvää win-win puolta. Ei parisuhteen tuomia velvoitteita eikä pakkoa olla yhden ja saman tyypin kanssa loppuelämää.
Tämähän oli provo?!
Ellei, niin voitaisiinko ystävällisesti sopia, että niin kauan kuin olet pakkohoidossa, et nettiin mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen tätä myös. Jos lapsen haluaa, niin sitten vaan vaikka keinohedelmöityksellä tekemään. Maailma on täynnä isättömiä lapsia, syystä jos toisesta, ei siihen äitiyteen pakosti kahta tarvita.
Onko naisen oikeus lapseen suurempi kuin lapsen oikeus isään?
Ei sillä lapsella läheskään aina ole isää. Toisaalta, ei myöskään äitiä, tämä kun on saattanut kuolla vaikka synnytykseen.
Niin, joskus elämä vain menee niin, että toinen vanhemmista tai joskus jopa molemmat vanhemmat puuttuvat. Mutta onko lasta kohtaan oikein tekemällä tehdä hänet sellaiseen tilanteeseen, että häneltä puuttuu isä? Ja vain siksi, että nainen haluaa lapsen? Eli toistan kysymykseni, onko naisen oikeus lapseen suurempi kuin lapsen oikeus isään?
Vastasin jo tuolla aikaisemmin kysymykseesi: On. Ilman naisen lapsihalua ei ole sitä lastakaan.
Nainen voi ja saa toki haluta lapsen "normaalitilanteessa", mutta miksi naisella olisi oikeus saada lapsi tilanteessa, joka ei ole lapsen kannalta reilu? Onko nainen, joka ei ole onnistunut saamaan itselleen kumppania lapsen saamista varten edes kelvollinen yksinhuoltajaksi?
http://yle.fi/uutiset/isattomyys_jattaa_aukon_lapsen_sisimpaan/5737213
Mä en halua lasta, mikä siinä on niin vaikea tajuta? En elä nyt yksin mutta elin vuosikausia sinkkuna iän 30-40 v välillä mutta en koskaan ole tuntenut itseäni yksinäiseksi. En halunnut lasta silloin enkä nyt. Mun mielestäni lasta ei kuulu hankkia yksinäisyyden poistamiseksi muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen tätä myös. Jos lapsen haluaa, niin sitten vaan vaikka keinohedelmöityksellä tekemään. Maailma on täynnä isättömiä lapsia, syystä jos toisesta, ei siihen äitiyteen pakosti kahta tarvita.
Onko naisen oikeus lapseen suurempi kuin lapsen oikeus isään?
Ei sillä lapsella läheskään aina ole isää. Toisaalta, ei myöskään äitiä, tämä kun on saattanut kuolla vaikka synnytykseen.
Niin, joskus elämä vain menee niin, että toinen vanhemmista tai joskus jopa molemmat vanhemmat puuttuvat. Mutta onko lasta kohtaan oikein tekemällä tehdä hänet sellaiseen tilanteeseen, että häneltä puuttuu isä? Ja vain siksi, että nainen haluaa lapsen? Eli toistan kysymykseni, onko naisen oikeus lapseen suurempi kuin lapsen oikeus isään?
Vastasin jo tuolla aikaisemmin kysymykseesi: On. Ilman naisen lapsihalua ei ole sitä lastakaan.
Nainen voi ja saa toki haluta lapsen "normaalitilanteessa", mutta miksi naisella olisi oikeus saada lapsi tilanteessa, joka ei ole lapsen kannalta reilu? Onko nainen, joka ei ole onnistunut saamaan itselleen kumppania lapsen saamista varten edes kelvollinen yksinhuoltajaksi?
http://yle.fi/uutiset/isattomyys_jattaa_aukon_lapsen_sisimpaan/5737213
No käytännössä ainahan sitä kai jonkun "miehen" löytäisi. Oisko sitten oikeasti parempi lapsen kasvaa perheessä, jossa äiti ei rakasta isää, ei edes arvosta, kunhan nyt on pannut sen verran, että on saanut lapsen alulle. ihan vain koska pitää olla se isä ja naisessa on vikaa ellei ole miestä?
Uskomaton ajatuskulku.
Vierailija kirjoitti:
Mä en halua lasta, mikä siinä on niin vaikea tajuta? En elä nyt yksin mutta elin vuosikausia sinkkuna iän 30-40 v välillä mutta en koskaan ole tuntenut itseäni yksinäiseksi. En halunnut lasta silloin enkä nyt. Mun mielestäni lasta ei kuulu hankkia yksinäisyyden poistamiseksi muutenkaan.
Eihän mistään tuollaisesta ollutkaan kyse vaan siitä, että jos haluaa lapsen, niin miksi ei sellaista esim. keinohedelmöityksellä hommaisi sen sijaan, että katkeroituu?
Toivottavasti kukaan ei tee yksin lasta sillä ajatuksella että siitä tulee helppo. Se voi yhtä hyvin olla vakavasti vammainen erityislapsi, hankalia käytöshäiriöitä, you name it. En lähtisi. Täältäkin saa lukea näitä että isovanhemmat ei ota erityislasta koskaan hoitoon, tottakai mieskin voi häippästä mutta on se ongelmien tullen lähtökohtaisesti parempi tilanne kuin ettei toista vanhempaa ole.
Olisi hyvä olla turvaverkosto valmiina ennen yksinhuoltajuutta. Isovanhemmat ja muu suku voivat asua hyvinkin kaukana , ystävillä omat kuviot .Vaatii rohkeutta ja paljon voimia ryhtyä yksinasialle.
Minulle on sanottu, että minussa menee lapsettomana hyvä äiti hukkaan. Uskon, että pärjäisin mainiosti lapsen kanssa ilman miestäkin. Mutta itselläni on enää elossa omasta perheestäni ulkomailla asuva sisar, lisäksi pari läheistä ystävää. Kuka lapsestani huolehtisi, jos minulle sattuisi jotain?
Ap maksaa ne hoidot että sinkut saa lapsen eikö? Se kun maksaa useamman tonnin per kerta yrittää sinkkuna. Julkinen puoli maksaa vain parejen porsimisen
Vierailija kirjoitti:
Jos sitä miestä ei löydy, niin miksi ei voisi tehdä lasta yh-äitinä? Kaverini oli kovaa vauhtia katkeroituva vanhapiika, mutta sitten tulikin yllättäen raskaaksi.
Nyt on puhjennut kukkaan ja nauttii elämästään ihanan pikkuvauvan äitinä. Olen tosi yllättynyt miten iso muutos hänessä tapahtui vauvan myötä, on kuin eri ihminen!
Jotkut alkeelliset lajit pystyvät lisääntymään itsekseen,jakaantumalla.Ihminen ei kuulu niihin.Kyllä siihen lapsen tekemiseen tarvitaan kaksi(vaikka olisi keinohedelmöitetty,jostain ne siittiöt on kuitenkin ensin saatava).Ehkä typerin syy ikinä lastenhankintaan:"Olenpa yksinäinen,taidan hankkia lapsen!"
"Katkerat yksinäiset vanhatpiiat" hankkivat perinteisesti lauman kissoja seurakseen,näin olen itsekin ajatellut tehdä vanhana :D
En kyllä nyt ihan käsittänyt, miksi se lapsi pitäisi tehdä, jos on yksinäinen nainen. Senkö vuoksi, että kaverisi elämänlaatu parani? Se ei valitettavasti tarkoita, että niin kävisi muillekin. Kaikki eivät vaan sovellu äideiksi. Maailmassa on ihan tarpeeksi hylättyjä ja kaltoin kohdeltuja lapsia. Miksi niitä pitäisi tehdä lisää, jos epäröi omia kykyjä kasvattaa toinen yksilö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsen "tekeminen" kaikille maailman ihmisille joku elämän täyttymys, jota ilman ei voi olla onnellinen?
Ei välttämättä, mutta moni yllättyy miten ihana oma lapsi on kun sen saa. Ja aika paljon lapsettomissa on kuitenkin katkeria, vaikka se yritetään raivokkaasti kieltää.
Paljon useampi yllättyy miten inhottava oma lapsi on kun sen saa ja tämä vasta on totuus joka raivokkaasti kielletään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen tätä myös. Jos lapsen haluaa, niin sitten vaan vaikka keinohedelmöityksellä tekemään. Maailma on täynnä isättömiä lapsia, syystä jos toisesta, ei siihen äitiyteen pakosti kahta tarvita.
Onko naisen oikeus lapseen suurempi kuin lapsen oikeus isään?
Ei sillä lapsella läheskään aina ole isää. Toisaalta, ei myöskään äitiä, tämä kun on saattanut kuolla vaikka synnytykseen.
Niin, joskus elämä vain menee niin, että toinen vanhemmista tai joskus jopa molemmat vanhemmat puuttuvat. Mutta onko lasta kohtaan oikein tekemällä tehdä hänet sellaiseen tilanteeseen, että häneltä puuttuu isä? Ja vain siksi, että nainen haluaa lapsen? Eli toistan kysymykseni, onko naisen oikeus lapseen suurempi kuin lapsen oikeus isään?
Vastasin jo tuolla aikaisemmin kysymykseesi: On. Ilman naisen lapsihalua ei ole sitä lastakaan.
Nainen voi ja saa toki haluta lapsen "normaalitilanteessa", mutta miksi naisella olisi oikeus saada lapsi tilanteessa, joka ei ole lapsen kannalta reilu? Onko nainen, joka ei ole onnistunut saamaan itselleen kumppania lapsen saamista varten edes kelvollinen yksinhuoltajaksi?
http://yle.fi/uutiset/isattomyys_jattaa_aukon_lapsen_sisimpaan/5737213
No käytännössä ainahan sitä kai jonkun "miehen" löytäisi. Oisko sitten oikeasti parempi lapsen kasvaa perheessä, jossa äiti ei rakasta isää, ei edes arvosta, kunhan nyt on pannut sen verran, että on saanut lapsen alulle. ihan vain koska pitää olla se isä ja naisessa on vikaa ellei ole miestä?
Uskomaton ajatuskulku.
Uskomatonta on lähinnä sinun tapasi vääristellä sanojani. Minusta lapsi tulisi hankkia vain tilanteessa, jossa vanhemmat rakastavat toisiaan ja haluavat yhteisen lapsen. Mitään lapsen kannalta haitallisia erivapauksia naisille ei tulisi asian suhteen antaa, vaikka nykylääketiede sen mahdollistaisikin. Minä puolustan lasten oikeuksia tässä asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en halua lasta, mikä siinä on niin vaikea tajuta? En elä nyt yksin mutta elin vuosikausia sinkkuna iän 30-40 v välillä mutta en koskaan ole tuntenut itseäni yksinäiseksi. En halunnut lasta silloin enkä nyt. Mun mielestäni lasta ei kuulu hankkia yksinäisyyden poistamiseksi muutenkaan.
Eihän mistään tuollaisesta ollutkaan kyse vaan siitä, että jos haluaa lapsen, niin miksi ei sellaista esim. keinohedelmöityksellä hommaisi sen sijaan, että katkeroituu?
Ehkä siksi,ettei ole pää niin syvällä perseessä kuin joillakin vaan kykenee ajattelemaan muutakin kuin omia halujaan,esimerkiksi lapsen etua.
Itse en edes ole yksinäinen nainen,mutta olen joskus murehtinut mahdanko koskaan olla sellaisessa elämäntilanteessa,että siihen voisi oikeasti haluta uuden,viattoman ihmisen.Pitäisi olla ainakin itse henkisesti aikuinen,ja talous kunnossa,tietysti se vakaa parisuhde olisi myös plussaa.Järkyttäviä nämä"mut ku mä haluuuuun!!!"-aikuiset.
Ja se katkeroituminen ei muuten ole pakollista,eikä sidoksissa vanhapiikuuteen.(Aika jännä muuten,että joku vielä 2010-luvulla puhuu sanoista "vanhapiika" ja "vanhapoika" muuten kuin humoristisesti!)
Minä en halua tehdä sitä päätöstä, että jonkun on synnyttävä isättömänä. (Enkä sitäkään, että jostakusta tulee vastoin tahtoaan isä.) Jos löytäisin mielestäni hyvän isäkandidaatin, hän voisi vaikka kuolla heti raskauden alettua tai muuttua yllättäen hirviöksi, mutta ainakaan se ei olisi sitten minun vikani.
Ymmärrän naisia, jotka haluavat lapsen yksin, mutta minulla on tällainen periaate. Minusta isä on kuitenkin lapselle tosi tärkeä. Lisäksi pelkään, etten olisikaan hyvä äiti. Varsinkin jos olisin lapsen kanssa hyvin yksin. Luulen, että jaksaisin paremmin olla hyvä äiti, jos vastuu lapsesta ei olisi yksin minulla. Pelkään myös, että lapsi syntyisi vammaisena tms.
Lopuksi vielä huomautus: ei kovin helpolla kannattaisi ajatella, että tietäisi itse paremmin, mitä toisten pitäisi elämällään tehdä. Jonkun elämä voi parantua lapsen takia, toisen ei. Antakaa olla.
Saankos minäkin tehdä yksin, vaikka olen mies? - Jotenkin minusta tuntuu, että pelkkä ajatuskin tällaisesta, tai että itsenäinen ja omillaan toimeentuleva mies, joka edes sanoo ääneen ajatuksen siitä, että voisi lähtökohtaisesti toimia yksin ainoana vanhempana pidetään jotenkin luonnottomana, etten sanoisi täysin vastenmielisenä ja kuka ties vähän sairaana. -Vaan miksi? - No itse olen sitä mieltä yleisesti, että lapsi "ansaitsee" lähtökohatsiesti kaks -sukupuoleen katsomatta-i vanhempaa.
Vielä kun me peräkammarinpojatkin saataisiin kyky hankkia lapsi itsenäisesti, niin ei tarvitsisi sitten viimeisenä oljenkortena ruveta postimyyntimorsiamia etsimään. Adoptiokin on toki vaihtoehto, mutta sinkkumiehen mahdollisuudet saada sitä kautta itselleen lapsi ei taida olla mahdollista, kun avioparitkin joutuvat jonottamaan lapsia vuosikausia usein turhaan.