Lue keskustelun säännöt.
En puhu lapsille suomea
08.05.2016 |
Asumme englanninkielisessä maassa ja meillä koko perhe puhuu englantia. Toinen lapsista ei ole koskaan puhunut suomea. Toinen puhui alle kouluikäisenä, mutta ei puhu enää. Lapset on nyt 7 v ja 14 v. Mitä mieltä olette?
Kommentit (33)
Oletpa tyhmä kun eväät lapsilta kaksikielisyyden lahjan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemman tulee puhua lapselleen omaa äidinkieltään. Minkä ihmeen vuoksi et puhu omaa äidinkieltäsi lapsille? Lapsillasi mahdollisuus kahden kielen hallintaan.
Jaa mistä? Miks pitäis puhuu suomee? Meillä puhuttiin kotona vain suomee ja kyl keljutti koulukaverit, siis huutelivat mulle. Muutettiin Ruotsista, kun olin 9. Tosin mun sydän jäi sinne. Suomessa on kaikki vähän raskasta ja totista. Ruotsalaiset oli kepeämpiä. Mut en mä sinne enää muuta. Perhe Suomessa.
Säälin lapsiasi, koska he ovat menettäneet otisen kielen ja sitä myötä kulttuurin. He saattavat haluta muuttaa joskus Suomeen, mutta nyt eivät osaa kieltä, joka olisi heidä äitinsä kieli. Pidän sinua henkisesti laiskana ihmisenä, tuohan on vaan pelkkää velttoutta.
Ok, jos lapset eivät ikinä tule asumaan Suomessa. Mutta jos asuvat joskus suomessa, eivätkä osaa suomea, niin ei hyvä. Meillä kaksikielinen perhe, suomi ja ruotsi, mielestäni loistava juttu, että lapset puhuvat sujuvastu kahta kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmää mielestäni.
Asumme hollantilaisen mieheni kanssa Helsingissä ja vaikka hänen mielestään hollanti ei ole hyödyllinen kieli, niin totta munassa opettaa sen lapsille vaikka englantiakin voisi lapsille puhua.
Se on osa identiteettiä ja mahdollistaa sujuvamman kommunikoinnin Alankomaissa asuvan suvun kanssa. Kaksikielisyys ihan tutkitusti auttaa jatkossakin muita kieliä opiskeltaessa, esimerkiksi mieheni puhuu sujuvaa saksaa, hieman ranskaa ja ymmärtää tanskaa ja ruotsia paljon paremmin kuin suomlainen (sama kieliryhmä).
Itseä kaksikielisyys vähän hävetti lapsena ja siitä sai kuulla koulukavereilta. Nyt olen tosi kiitollinen äidille siitä, että on jaksanut opettaa mulle kielensä. Äärettömän suuri rikkaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika kamalaa. Itse pidän todella tärkeänä sitä, että lapseni oppivat myös suomen. Se on kuitenkin puolet heidän perimästään ja kulttuurin tärkeä osa on kieli.
Ymmärrän niin hyvin. Itse olen kaksikielinen, suomi se vahvempi ja koska sen toisen kielen käyttö on tosi vähäistä missään, niin se vain on jäänyt lapsillekin puhumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Säälin lapsiasi, koska he ovat menettäneet otisen kielen ja sitä myötä kulttuurin. He saattavat haluta muuttaa joskus Suomeen, mutta nyt eivät osaa kieltä, joka olisi heidä äitinsä kieli. Pidän sinua henkisesti laiskana ihmisenä, tuohan on vaan pelkkää velttoutta.
En ole istunut kotona lasten kanssa vaan ovat olleet tarhassa/koulussa jossa puhutaan englantia. Itselleni rikkaus oli kun opin lapsena englantia. Koko läntinen maailma oli sitten mahdollisuuksia täynnä aikuisena. En koe että sama yhtälö toimii toisinpäin. t. AP
Vanhemman tulisi aina puhua lapselleen omaa äidinkieltään. Jos vanhempi käyttää jotain muuta, kuin omaa kieltään, syntyy kommunikaatiossa virheitä ja se jää vajaaksi. Lapsen ja vanhemman suhde ei silloin pääse kehittymään yhtä hyväksi, kuin se olisi mahdollista omaa kieltä käytettäessä. Vanhempi tekee lapselleen todella ikävän palveluksen käyttämällä vierasta kieltä.
Kukaan, joka ei natiivisti puhu jotain kieltä, ei pysty samaan kommunikaation tasoon, kuin natiivi puhuja, vaikka olisi kuinka lahjakas vieraassa kielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukulaiseni teki samon, puhui lapsille vain englantia. Sitten kun lapset oli 10-15 v, niin muuttivat eron jälkeenSuomeen. Vanhempi ei edelleen puhu kovin hyvin, nuoremmat kyllä oppivat suomen.
Suomessa on todella tärkeää osata suomea. Sitä joka ei osaa, katsotaan kyllä todella karsaasti, erityisesti jos on suomalainen, joka ei osaa suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on todella tärkeää osata suomea. Sitä joka ei osaa, katsotaan kyllä todella karsaasti, erityisesti jos on suomalainen, joka ei osaa suomea.
Tämä on totta varmaan jokaisessa maassa
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on todella tärkeää osata suomea. Sitä joka ei osaa, katsotaan kyllä todella karsaasti, erityisesti jos on suomalainen, joka ei osaa suomea.
Katsoin sitä amerikan unelmavävy ohjelmaa, ei niistä kukaan puhunut suomea niin että voisi sanoa että he puhuvat suomea. Samalla av mammat vinoilee jos kirjoitan jotain kirjaimia väärinpäin. Suomalaisten kielitaidon arvostelussa on rima tosi korkeella.
Teet kyllä hallaa. Vähän ihmetyttää sekin, ettet halua, että voit jälkikasvusi kanssa puhua äidinkieltäsi, sydämen kieltä. Ai niin, taidatkin osata englantia "täydellisesti"?
Vierailija kirjoitti:
Vanhemman tulisi aina puhua lapselleen omaa äidinkieltään. Jos vanhempi käyttää jotain muuta, kuin omaa kieltään, syntyy kommunikaatiossa virheitä ja se jää vajaaksi. Lapsen ja vanhemman suhde ei silloin pääse kehittymään yhtä hyväksi, kuin se olisi mahdollista omaa kieltä käytettäessä. Vanhempi tekee lapselleen todella ikävän palveluksen käyttämällä vierasta kieltä.
Kukaan, joka ei natiivisti puhu jotain kieltä, ei pysty samaan kommunikaation tasoon, kuin natiivi puhuja, vaikka olisi kuinka lahjakas vieraassa kielessä.
In theory there is no difference between theory and practice. In practice there is.
En puhu itse omille vanhemmille vaikka puhutaankin samaa kieltä. Jos mun lapset edes puhuu mulle aikuisina niin suhde on läheisempi kuin omien vanhempien kanssa. t. AP
Lapset oppivat puhumaan huonoa englantia.
Sitä mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemman tulisi aina puhua lapselleen omaa äidinkieltään. Jos vanhempi käyttää jotain muuta, kuin omaa kieltään, syntyy kommunikaatiossa virheitä ja se jää vajaaksi. Lapsen ja vanhemman suhde ei silloin pääse kehittymään yhtä hyväksi, kuin se olisi mahdollista omaa kieltä käytettäessä. Vanhempi tekee lapselleen todella ikävän palveluksen käyttämällä vierasta kieltä.
Kukaan, joka ei natiivisti puhu jotain kieltä, ei pysty samaan kommunikaation tasoon, kuin natiivi puhuja, vaikka olisi kuinka lahjakas vieraassa kielessä.
In theory there is no difference between theory and practice. In practice there is.
En puhu itse omille vanhemmille vaikka puhutaankin samaa kieltä. Jos mun lapset edes puhuu mulle aikuisina niin suhde on läheisempi kuin omien vanhempien kanssa. t. AP
Okei. Tämä selittää kaiken. Normaalisti vanhemmat puhuvat lapsilleen omaa äidinkieltään ja lapset puolestaan puhuvat vanhemmilleen vielä aikuisinakin sitä samaa äidinkieltä. Teille sitten toimitaan eri tavalla.
En mitään mieltä.
Kaksikielisyys olisi toki rikkaus, mutta suomi ei ole sellainen kieli jota oikeasti tarvitsee.