Vieläkö yrittäisit lasta minuna? Ikää 45v, takana 3 alkuraskauden keskenmenoa,
1 tuulimuna, 1 keskeytys tutkimuksissa todetun kromosomihäiriön takia.
Itse olisin jo valmis paketoimaan niin sanotusti tän homman, mies ei. Nyt mietinkin, onko musta enää tähän, en haluaisi erota tämän asian takia - ero varmaan olisi edessä, niin tärkeä asia isyys on miehelle, nimenomaan biologinen sellainen. Kuitenkin sanoo koko ajan, että ei halua lapsensa äidiksi muita kuin minut. Pää hajoaa, tuntuu, että oon jos valmista kamaa johonkin terapiaan. :(
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Antasit olla jo, sua ei ole tarkoitettu äidiksi ja anna miehen mennä jos elämä on tuosta kiinni.
Tämä ei ole totta, tosi pahasti sanottu! Ei kenellekään voi sanoa noin edes anonyymisti!Häpeä. Ap, jostain syystä näin nyt on,outoa on biologia ja raskaus kiinni niin monesta asiasta, mutta varmasti olisit upea äiti, ja todella olet tehnyt kaikkesi. En osaa kuvitella tunteitasi, toivon sulle voimia ja mielenrauhaa. Itse varmaan alkaisin terapiassa tai muuten työstää asiaa ettei biologista lasta tule, miehen tulisi tehdä samoin. Sitten yhdessä pariteterapiaan tms. En tarkoita luovuttamista, vaan sen ajatuksen hyväksymistä että voi olla että lasta ei vaan tule. Varmaan kuukausien ellei vuosien surutyö.
Älä missään nimessä ajattele parisuhteen suhteen luovuttamista! Yrittäkää kohdata asia yhdessä. On niin paljon perheitä joissa vanhemmat ovat yhdessä vain lasten takia, se lapsi ei oikeasti tuo sitä onnea pelkästään.Lapsi on lainassa, lentää pesästä, te vanhenette joka tapauksessa yhdessä miehesi kanssa.
Oot liian myöhään liikkeellä valitettavasti
En enää edes yrittäisi tuossa iässä.
Jos kestää keskenmenojen harmin ja abortoi downit, niin mitään ongelmaa ei ole.
Kaikki puhuu ainoastaan vauva-ajasta, ihmettelen sitä. Jaksatteko vielä 6-kymppisenä olla teini-ikäisen vanhempana? Kuskata harrastuksiin, kuunnella kiukutteluja, käydä vanhempainillassa yms.? Minä en jaksaisi. Olen 40-v teinin äiti.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki puhuu ainoastaan vauva-ajasta, ihmettelen sitä. Jaksatteko vielä 6-kymppisenä olla teini-ikäisen vanhempana? Kuskata harrastuksiin, kuunnella kiukutteluja, käydä vanhempainillassa yms.? Minä en jaksaisi. Olen 40-v teinin äiti.
Kyllä aion jaksaa.
45- vuotiaana vauvan saanut.
Vierailija kirjoitti:
Jos kestää keskenmenojen harmin ja abortoi downit, niin mitään ongelmaa ei ole.
Miksi downit pitäisi abortoida?
Ymmärsit sentään pointin - kommentoimani kirjoittaja ei nimenomaan lukenut (tai ainakaan ymmärtänyt) mihin kommentoi...