Raskautuvatko kaikki 30 v täyttäneet saadessaan vakkaripaikan?

Oliko tällä uikuttajalla, joka ei hyväksy vakinaisessa työsuhteessa olevien naisten raskautumista, jokin vaihtoehtoinen oikea ja parempi malli, kuinka naisten tulisi tässä asiassa toimia? Olisi hyvä kuulla, koska muutoin tällä uikutuksella ei ole mitään pohjaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen 30 v sterilisaation saanut nainen ja työtön työnhakija. Mietin myös, olisiko ok kertoa haastattelussa sterilisaatiostani.

Toki kannattaa mainita, jos muita meriittejä ei työpaikan suhteen ole esittää!

Mutta jos vapaaehtoinen lapsettomuus on se ratkaiseva meriitti kahden pätevän välillä?

Älä nyt. Näissä keskusteluissa raskaana oleva ja raskaaksi aikova on aina kaikin puolin pätevin; jopa niin pätevä, että työnantaja jaksaa pitää sijaisia ja pantata virkaa kolmekin vuotta odotellessaan tätä helmeä ottamaan työnsä vastaan.

Niino, tuo on vähän hankala juttu. Kun naiset valmistuu, on olleet työelämässä ja saavat vakipaikkoja juuri siihen aikaan, milloin alkaa olla biologisesti jo "viimeisiä aikoja" alkaa lykkäämään lapsia. Ensisynnyttäjien ikähän meillä nousee jatkuvasti. Ymmärrän sen siltä kantilta. Onhan siinä myös vähän törkeää laskelmointia toisilla, esim. se että pukataan uusi lapsi 3 vuoden välein, jotta saa mahdollisimman pitkään olla poissa mutta saa aina täydet äitiysrahat palkan mukaan jne.

Toisaalta minusta olisi oikeudenmukaisempaa että kaikkien äitiys/ isyyslomarahat maksettaisiin kelan kassasta, niin ettei perhevapaiden maksutaakka kaatuisi naisvaltaisten alojen / pienten yrittäjien niskaan. Ja minusta vanhempainvapailla kertyvät lomat/ lomarahat tulisi poistaa kokonaan. Kaikenkaikkiaan se on aika epäoikeudenmukainen järjestelmä, että ne kenellä on vakiduuni odottamassa saa vielä täydet lomat ja lomarahat siitä hyvästä että ovat muutenkin "lomalla" = perhevapaa.

Pitäisi olla sellainen sääntö, että vakityön saatuaan on oltava vähintään esim. viisi vuotta töissä ennen mitään raskautumisia. Jos aiemmin raskaaksi tulee, nin työnanajalla olisi oikeus irtisanoa työntekijä. Koska onhan se nyt aika naurettavaa, että työnantaja maksaa työntekijöiden päähänpistot ja lasten elätyksen yms. 

Vierailija kirjoitti:

Oliko tällä uikuttajalla, joka ei hyväksy vakinaisessa työsuhteessa olevien naisten raskautumista, jokin vaihtoehtoinen oikea ja parempi malli, kuinka naisten tulisi tässä asiassa toimia? Olisi hyvä kuulla, koska muutoin tällä uikutuksella ei ole mitään pohjaa.

Olen muistaakseni joskus esittänyt vaihtoehtoa, että kaksi tai useampi perättäinen äitiysloma/hoitovapaa ilman riittävän pitkää työssäolojaksoa niiden välillä olisi lainmukainen peruste purkaa työsuhde.

On tärkeää, että ihmiset hankkivat lapsia ja on hyvä, että lapsia hoidetaan kotona. Tämä nykykäytäntö vain on kohtuuton naisvaltaisten alojen yrittäjiä kohtaan, varsinkin vain muutamien työntekijöitä työllistäviä. Eikä pidä unohtaa nuoria naisia, jotka tämän vuoksi ovati lman omaa syytään heikommassa asemassa työmarkkinoilla. Nuoren naisen palkkaaminen on työnantajalle aina suurempi riski kuin nuoren miehen palkkaaminen. Jotenkin kulut pitäisi saada jaettua nykyistä tasapuolisemmin.

Itsepä ajattelin hankkia lapsia työttömänä ja nostaa kaikki yhteiskunnan tuet, mitä vain saa. Ei tarvitse arvon työnantajien joutua kuseen takiani. Samalla voin varmasti sanoa hyvästit tulevillekin työpaikoille, sillä kuka nyt lapsellista naista ottaisi töihin, joka voi tulla heti uudestaan raskaaksi. Onneksi vakipaikka ei vielä ole edellytys lastentekoon, sillä olisin varmasti joutunut odottamaan vielä vuosia, ennen kuin saan luvan alkaa yrittää. Ja sitten jos olisi tuo viiden vuoden sääntö, kuten eräs tässä ketjussa pohti, niin olisin varmasti jo lähemmäs 40 ennen kuin saisin luvan alkaa yrittää lasta. Sittenhän se ei enää olisikaan fiksua. Kiitos vain naistenvihaajatyönantajat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh tää ikuisuusaihe... Ihanko tosissanne olette sitä mieltä, että perheenperustamisesta pitäisi luopua sen takia, ettei työnantaja joudu ikävään tilanteeseen joutuessaan etsimään sijaista? Että se on se oikea tärkeysjärjestys? Saako siitä jonkun kruunun tai sädekehän, jos kolmenkympin paremmalla puolella lykkää ja lykkää lapsentekoa työnantajaa ajatellessaan ja sitten seuraavana vuonna pamahtaa yt:t ja tulee potkut kuitenkin?

Olettaisin, että lasten teko on niin iso päätös, ettei työnantajan mielipiteellä olisi siinä väliä.

Myönnät kai itsekin, että se vaikuttaa todella laskelmoidulta aloittaa lapsenteko heti kun vakituinen työpaikka on saatu. Miksi juuri silloin? Miksei vaikka vuotta aiemmin tai vuotta myöhemmin? Mikä ihmeen maaginen hetki se vakityön saaminen on?

Etkö ihan oikeasti ymmärrä? Joku jo sanoikin, että usein korkeasti koulutetut naiset lähestyvät kolmeakymppiä, kun saavat vakipaikan. Eli haluja lasten hankintaan on todennäköisesti ollut jo kahdesta viiteen vuotta mutta taloudellisen epävarmuuden vuoksi lapsentekoa on haluttu lykätä. On kuule todella paljon turvatumpaa jäädä äitiyslomalle vakityöstä kuin määräaikaisesta. Äitiysloman alun toimeentulo on merkittävästi parempi silloin, kun saa ne ekat kuukaudet palkkaa. Ja jos aiemmin lastenhankinnan ainoana esteenä on ollut taloudellinen resurssi, niin tietenkin lapset hankitaan HETI, kun se on mahdollista. Hedelmällisyys ja iän tuomat riskit raskauteen eivät ole mitään leikkiä, jossa odottelu mukavasti lisäisi jännitystä elämään.

Olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä, että äitiyslomilla työnantajalle joutuvien kulujen pitäisi jakautua tasaisemmin niin, että myös isien työnantajat vastaisivat niistä. On todella ikävää, että lapsen hankkiminen on vain naiselle ja naisen työnantajalle merkittävä, välitön taloudellinen rasite.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla sellainen sääntö, että vakityön saatuaan on oltava vähintään esim. viisi vuotta töissä ennen mitään raskautumisia. Jos aiemmin raskaaksi tulee, nin työnanajalla olisi oikeus irtisanoa työntekijä. Koska onhan se nyt aika naurettavaa, että työnantaja maksaa työntekijöiden päähänpistot ja lasten elätyksen yms. 

Eli siis käytännössä kukaan 28 - 39 -vuotias perheen haluava nainen ei voisi saada vakituista työtä? Eli kukaan akateemisesti koulutettu nainen ei saisi vakipaikkaa, ennen kuin on täyttänyt 40 vuotta? Ne työt menisivät sitten miehille. Naiset vain pätkäduuneihin ja hanttihommiin. Jes.

Minä olen 27-vuotias, ja jos minulle vuoden kuluessa tarjottaisiin vakituista työtä, pitäisi odottaa 32-vuotiaaksi ennen ensimmäisen lapsen yrittämistä. Ei tule kauppoja. Toiveeni on, että lapset olisivat jo hyvissä ajoin alle 36-vuotiaana tehty, jotta niillä lapsilla olisi suuremmalla todennäköisyydellä vanhempansa pitkälle aikuisikään elämässä ja mukana ja tukena ja jotta ne lapset ehtisivät tavata isovanhempansakin. Enkä halua altistaa itseäni tai lastani niille riskeille, jotka yli 35-vuotiaiden raskauksiin liittyvät. Kohtuuttomia toiveita, tiedän.

Äänestäkää kokoomusta, niin ehkäpä nämä kulut jossain vaiheessa saadaan yrittäjiltä siirrettyä työntekijöille.

Itse tulin raskaaksi 29-vuotiaana sijaisena hoitoalalla. Oli kyllä hyvä veto, siinä missä toisilla tuli katkoja sopimuksiin, minulle ei niin ole voinut tehdä raskauden takia. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen 30 v sterilisaation saanut nainen ja työtön työnhakija. Mietin myös, olisiko ok kertoa haastattelussa sterilisaatiostani.

Toki kannattaa mainita, jos muita meriittejä ei työpaikan suhteen ole esittää!

Kylläpäs se pelottaa, kun pitää yrittää vitsailla :)

Vierailija kirjoitti:

Meillä osastollinen 40+ miehiä (ollaan 20 v sitten samalla sisäänotolla tultu taloon). Äijät on aina tikkana paikalla ja joka päivä töissä. Lomillekin saa pakottaa. Monella ilmeisesti perhehelvetti kotona ja tulevat jo aamuviideltä konttorille. Vastaavasti kolme kertaa on otettu peräjälkeen uusi naisasistentti ja viimeistään puolen vuoden sisällä sillä on kippi pystyssä.

On myös ihan selkeä ilmiö, miten tuoreet isät ovat mielellään töissä ja tekevät vähän pidempää päivää, ja on "kiire". Kun siellä töissä on kivempi olla kuin kotona.. :) Käsi sydämelle, näitä isiä on joka työpaikalla.

Olen ollut mukana useamman yrityksen rekryprosesseissa ja kertaakaan hakijan mahdollinen tuleva raskautuminen ei ole noussut kynnyskysymykseksi, kun pätevintä hakijaa on valittu. Varmasti mikroyrityksissä, joissa henkilöstöä on erittäin vähän, aihetta voidaan pohtia, mutta isommissa firmoissa ei todellakaan. Firmat saavat aika hyvin myös kelalta palkkakulut, jotka vanhempainvapaaseen sisältyy. Isompi rooli työnantajan kukkarolle on mahdollisilla raskauden aikaisilla ja työelämään paluun jälkeen pienen lapsen hoidosta johtuvilla poissaoloilla.