Mitä ajattelet ihmisestä, joka ei halua lapsia matkustelun takia?

Minä en ole koskaan ollut edes lentokoneessa, enkä tiedä uskaltaisinkokaan, joten en osaa oikein samaistua. Mulle lapset on perheenjäseniä eikä mitään hankalia matkatavaroita. Esikoinen on jo aikuinen ja on matkustellut vaikka kuinka paljon, on asunut monessa maassa, ja taas tänään lähtee puoleksitoista vuodeksi ulkomaille opiskelemaan, sitten tulee muutamaksi kuukaudeksi Suomeen, ja valmistumisen jälkeen muuttaa ulkomaille asumaan, mulle se on ihan vierasta, mutta tytär nauttii siitä, mikä minä olen sanomaan muitten valinnoista. Tytär kyllä aikoo tehdä lapsia muutaman vuoden sisään, eikä varmaan sen takia jätä matkustelua tai ulkomailla asumista, poikaystäväkin on ranskalainen, ja heidän lapsistaankin kuulemma tulee maailmankansalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään ole ainoa syy, mutta hyvin keskeinen sellainen. Lapset muuttaisivat matkustamisen aivan täysin, eikä matkustamisesta lasten kanssa ja ilman voida edes puhua samana päivänä.

Noei tuollaisia olekaan. Miten lapset muuttavat matkustelun? Täh?

Tietenkin se muuttaa. Lisää kuluja ja vaikuttaa matkakohteen valintaankin. Ei todellakaan voi sanoa, että lapset eivät vaikuttaisi matkusteluun mitenkään.

Miten vaikuttaa matkakohteen valintaan? En ymmärrä ollenkaan.

Kyllä voi hyvinkin vaikuttaa matkakohteen valintaan. Mitä jos haluat vuoristoon vuorikiipeilemään tai haisafarille merelle, autiomaahan vaellukselle tai surffaamaan hiekkadyyneille tai vaikka vaellukselle viidakkoon? Onnistuuko todellakin vaikeakulkuiseen maastoon meneminen lasten kanssa, varsinkaan pieneten lasten kanssa?

Ai nyt pitikin kaikkien haluta extremelomalle 😂 Minä en menisi palelemaan vuorille vaikka maksettaisi enkä mihinkään haisafarille. Meidän reissut ovat suurimmaksi osaksi sukulointeja ja kaverikyläilyjä. Kaupunkilomia siis.

Se ettet sinä halua extremelomalle, ei tarkoita sitä, ettei joku toinen voisi haluta. Eikä kaikkialla vuoristossa ole mitään palelemista, varsinkaan trooppisten seutujen vuoristoissa. Ennemmin voisi sellaisia seutuja sanoa vilvoittavaksi tuulahdukseksi verrattuna alhaalla oleviin koviin helteisiin.

Onhan tuo aika marginaalista haluta extremelomalle

Mutta extremelomat ovat niitä, jotka kaikkein parhaiten tutustuttavat kyseiseen seutuun ja sen seudun ihmisiin, kulttuureihin ja tapoihin. Kaupunkiloma on tuossa suhteessa vähän sama asia, kuin vaikka ulkomaalaiset turistit tulevat Suomeen Helsinkiin lomalle ja sitten ajattelevat että millaista on Helsingissä = Sellaista on koko Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

No, mun mielestä sellaiset ihmiset on pinnallisia, jotka ei halua lapsia sen takia ettei sen jälkeen voi enää matkustella tai sisustaa (tämäkin on kuultu). Mut tää onkin vaan mun mielipide.

Onko lapsen hankkiminen jotain kovin syvällistä? Musta tällaiset lauseet on vaan sosiaalisen kanalauman epävarmuutta omista valinnoistaan, ja kun joku muu uskaltaa tehdä toisin, niin yritetään räksyttää laumasta eksyneet tekemään niitä samoja valintoja kuin itse. Osaatko tehdä muuta, kuin jakaantua?

Miksi pitää hankkia lapsi, jos sitä ei halua? Onko sinusta mukava ajatus, että sinun lapsesi adoptoitaisiin ihmiselle, joka ei halua lapsia? Olisitko iloinen, että hän ei ole enää pinnallinen, vaikka siinä nyt yksi lapsi kärsiikin? Ehkä jopa saa vähän tukkapöllyä tai läpsimistä, kun ihminen joka ei tykkää lapsista ei välttämättä kestä niiden menoa?

Teeskennelläänkö me nyt oikeasti että Euroopan kaupunkilomilla lomailu lasten kanssa on samanlaista kuin ilman? :D että lasten kanssa voisin yhtä hyvin esim viettää lähes koko päivän Lontoon National Galleryssä, käydä syömässä ja suunnata sitten illaksi teatteriin? Muistan vielä itsekin, miten sairaan tylsää musta oli 6-7 vuotiaana Pariisin matkalla käydä Louvressa, kyllä varmasti oli meni vanhemmilla minä ja sisarukset "omalla painollaan" mukana, kun haluaisi katsoa taidetta ja vieressä joku kitisee että on nälkä ja väsyttää ja koska mennään :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään ole ainoa syy, mutta hyvin keskeinen sellainen. Lapset muuttaisivat matkustamisen aivan täysin, eikä matkustamisesta lasten kanssa ja ilman voida edes puhua samana päivänä.

Noei tuollaisia olekaan. Miten lapset muuttavat matkustelun? Täh?

Tietenkin se muuttaa. Lisää kuluja ja vaikuttaa matkakohteen valintaankin. Ei todellakaan voi sanoa, että lapset eivät vaikuttaisi matkusteluun mitenkään.

Miten vaikuttaa matkakohteen valintaan? En ymmärrä ollenkaan.

Älä viitsi esittää. Sun kaksivuotias varmaan kiipeää sujuvasti Kilimanjarolle tai nauttii viikon kokkikurssista Tokiossa, mutta meillä muilla on vähän tavallisempia lapsia.

No kaikkihan siis haluavat kiivetä kilimanjarolle? Kokkikurssille voisin ottaakin lapsen, en tosin haluaisi itsekään viikkoa olla Tokiossa pelkästään kokkikurssilla.

Et sinä mihinkään kurssille voi lasta ottaa mukaan. lennät ulos sieltä hetkessä

Mun mielestä järkevää. Matkustelkoot nyt yksin kuin sitten kun mukulia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään ole ainoa syy, mutta hyvin keskeinen sellainen. Lapset muuttaisivat matkustamisen aivan täysin, eikä matkustamisesta lasten kanssa ja ilman voida edes puhua samana päivänä.

Noei tuollaisia olekaan. Miten lapset muuttavat matkustelun? Täh?

Tietenkin se muuttaa. Lisää kuluja ja vaikuttaa matkakohteen valintaankin. Ei todellakaan voi sanoa, että lapset eivät vaikuttaisi matkusteluun mitenkään.

Miten vaikuttaa matkakohteen valintaan? En ymmärrä ollenkaan.

Kyllä voi hyvinkin vaikuttaa matkakohteen valintaan. Mitä jos haluat vuoristoon vuorikiipeilemään tai haisafarille merelle, autiomaahan vaellukselle tai surffaamaan hiekkadyyneille tai vaikka vaellukselle viidakkoon? Onnistuuko todellakin vaikeakulkuiseen maastoon meneminen lasten kanssa, varsinkaan pieneten lasten kanssa?

Ai nyt pitikin kaikkien haluta extremelomalle 😂 Minä en menisi palelemaan vuorille vaikka maksettaisi enkä mihinkään haisafarille. Meidän reissut ovat suurimmaksi osaksi sukulointeja ja kaverikyläilyjä. Kaupunkilomia siis.

Se ettet sinä halua extremelomalle, ei tarkoita sitä, ettei joku toinen voisi haluta. Eikä kaikkialla vuoristossa ole mitään palelemista, varsinkaan trooppisten seutujen vuoristoissa. Ennemmin voisi sellaisia seutuja sanoa vilvoittavaksi tuulahdukseksi verrattuna alhaalla oleviin koviin helteisiin.

Onhan tuo aika marginaalista haluta extremelomalle

Mutta extremelomat ovat niitä, jotka kaikkein parhaiten tutustuttavat kyseiseen seutuun ja sen seudun ihmisiin, kulttuureihin ja tapoihin. Kaupunkiloma on tuossa suhteessa vähän sama asia, kuin vaikka ulkomaalaiset turistit tulevat Suomeen Helsinkiin lomalle ja sitten ajattelevat että millaista on Helsingissä = Sellaista on koko Suomessa.[/

Jahas. Minä wn pidä sitä extremen., jos vuokraan auton skotlannissa ja ajellaan pienissä kylissä, tutustutaan paikallisiin majatalojen pitäjiin jne. Se on ihan tavallista kaupunkilomailua minusta, useammassa kohteessa saman reissun aikana.

Lisääntymistä pinnallisempaa elämänvalintaa on vaikea keksiä. Siinähän tehdään geneettinen pikkuversio itsestä ja kumppanista, jota sitten ihastellaan kilpaa. -23

Jos matkustelu on NIIN tärkeää ja aikaavievää, ettei sen vuoksi "ehdi" lasta tehdä, herää lähinnä kysymys, eikö henkilö mieti elämäntapansa ekologisuutta ollenkaan?

Vai matkustaako lähinnä liftaten tmv.?

Omalla kohdalla lapsi on rajoittanut jonkin verran matkoilla päihtymistä, mutta eipä muuten.

Vaikeisiin paikkoihin, surffaamaan jne. pääsee helposti, kun joku tuttu on sillä aikaa lapsen kanssa.

Muissa kulttuureissa lapsiin suhtaudutaan aivan eri tavalla kuin meillä Suomessa, joten ystäväni ympäri maailmaa ja joka kohteesta löytyvät uudet kaverit, majatalonpitäjät ym. itse ehdottavat usein, että menkää te vaan, me huolehditaan kyllä lapsesta.

Seuraavaksi lähdetään festareille Brasiliaan, 6-vuotias mukana ja viettää osan ajasta entisen reilikaverin perheen luona siellä.

Lapsi on tottunut matkustaja vauvasta saakka, joten ei pelkää uusia paikkoja ja ihmisiä, sekä osaa käyttäytyä lennolla ja on muutenkin sosiaalisesti taitava.

Matkustaessa tulee jatkuvasti uusia kontakteja, mitkä taas helpottaa tulevaa matkustelua ja ihmiset muualla maailmassa ottavat hienosti lapsen huomioon.:)

Hän ei tiedä, kuinka antoisaa matkustaminen on lasten kanssa.

Aikaisemmin käyty kohde vaikuttaa erilaiselta lasten kanssa, lapset huomaavat omalta korkeudeltaan paljon asioita, joita aikuinen ei huomaa.

Myös ilo matkasta tuplaantuu, kun näkee, kuinka lapset nauttivat.

Nuoruus eletään kerran, opiskelkaa, matkustelkaa, pitäkää hauskaa ja lapsen ehtii saada myöhemminkin. Nimimerkillä kokemus puhuu. 

havekidswilltravel kirjoitti:

Että on vähän urpo/yksinkertainen/ei kovin avarakatseinen, koska kyllä lastenkin kanssa voi matkustaa.

Meillä on 2 vee tyttö ja ollaan kohta lähössä reppureissaamaan. Pikkuvauvan kanssa käytiin niillä perinteisillä rantalomilla... Mutta se vauva-aikahan kestää vain hetken. Lennot sujuneet aina loistavasti, ei huutoa tms. Lasten kanssa matkustaminen = asennekysymys.

Juurikin näin! :) Meillä ei vielä lapsia, mutta vastaan on tullut pienten lasten kanssa reppureissaavia vanhempia niin Fidzin minisaarilla kuin Perussa, ja ihaillen olen katsellut miten hyvin toimii. Ei se tietenkään varmasti ihan sama ole tai yhtä helppoa kuin vain kahdestaan, mutta ei mahdotonta tai vaikeaa. Pikemminkin asennekysymys, ja kasvattaako lastaan esim. siten että tämän on aina nukuttava täsmälleen samaan kellonaikaan, täsmälleen samanlaisessa tilassa ym., vai osaako lapsi nukkua esim. kantorepussa. :)

Lapsettomana on tietenkin helppo huudella, mutta me emme mieheni kanssa aio lopettaa matkustelua kun saamme lapsia. Enemmän uskon, että lasten kasvaessa muuttuu se enemmän rahalliseksi kysymykseksi. Esim. lentoliput kahdelle Australiaan on varmasti eri asia kuin neljälle.  Siitä olemme kyllä keskustelleet, että ehkä voisimme kokeilla ainakin kerran lasten kanssa myös ns. turistirysiä. :D Mieheni on käynyt 15 vuotta sitten kanariansaarilla ja minä en kertaakaan. Luulen, että SIINÄ olisi eksoottinen kohde ja kokemus minulle. :D 

Vierailija kirjoitti:

Jos matkustelu on NIIN tärkeää ja aikaavievää, ettei sen vuoksi "ehdi" lasta tehdä, herää lähinnä kysymys, eikö henkilö mieti elämäntapansa ekologisuutta ollenkaan?

Lapsen hankkiminen on vaikutuksiltaan ylivoimaisest negatiivisin ympäristöteko, jonka suomalainen voi tehdä. Lentomatkailu ei ole siihen verrattuna yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Hän ei tiedä, kuinka antoisaa matkustaminen on lasten kanssa.

Ei matkustaminen lasten kanssa ole läheskään kaikkien mielestä antoisaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään ole ainoa syy, mutta hyvin keskeinen sellainen. Lapset muuttaisivat matkustamisen aivan täysin, eikä matkustamisesta lasten kanssa ja ilman voida edes puhua samana päivänä.

Noei tuollaisia olekaan. Miten lapset muuttavat matkustelun? Täh?

Tietenkin se muuttaa. Lisää kuluja ja vaikuttaa matkakohteen valintaankin. Ei todellakaan voi sanoa, että lapset eivät vaikuttaisi matkusteluun mitenkään.

Miten vaikuttaa matkakohteen valintaan? En ymmärrä ollenkaan.

Älä viitsi esittää. Sun kaksivuotias varmaan kiipeää sujuvasti Kilimanjarolle tai nauttii viikon kokkikurssista Tokiossa, mutta meillä muilla on vähän tavallisempia lapsia.

No kaikkihan siis haluavat kiivetä kilimanjarolle? Kokkikurssille voisin ottaakin lapsen, en tosin haluaisi itsekään viikkoa olla Tokiossa pelkästään kokkikurssilla.

No toiset ihmiset on matkustaneet ja nähneet ne ns. tavalliset turistikohteet. Siinä vaiheessa siitten kun ne ei enää kiinnosta, alkaa miettiä ja toteutella vaihtoehtoja. Toisaalta jos ei kovin paljon edes matkusta, niin ei kerkiä kyllästyä niihin tavallisiin turistikohteisiinkaan.

Oliko sulle isokin yllätys, että ihmisten mielihalut tekemisen suhteen vapaalla voi välillä hyvinkin erilaisia?

Itse en aio hankkia lapsia, koska rakastan äkkilähtömatkailua joka ei esim kouluikäisen kansaa onnistuisi mitenkään. Matkustan useimmiten sesonkiaikojen ulkopuolella, saatan olla reissussa vaikka 6viikkoa jos siltä tuntuu. Työt pystyn tekemään läppärillä vaikka altaalla nautiskellen. Matkakohteenikaan eivät aina ole ihan lapsiystävällisiä, vai kuinka moni mamma lähtisi lapsi mukana reppureissaamaan Pakistaniin tai Etiopiaan? 3 viikon hiihtovaellus Grönlannissa?

Lapsi ei yksinkertaisesti sovi elämäntyyliini, ja sitä en ole valmis kakkavaippojen ja muiden haittatekijöiden takia uhraamaan/muuttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän täysin jos on vasta 25 v että haluaa matkustella sun muuta kivaa ja aikuistuu muutaman vuoden päästä ja haluaa vauvvan. 

Kyse on 39v naisesta, puoliso kolme vuotta vanhempi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän täysin jos on vasta 25 v että haluaa matkustella sun muuta kivaa ja aikuistuu muutaman vuoden päästä ja haluaa vauvvan. 

Kyse on 39v naisesta, puoliso kolme vuotta vanhempi.

Ap

Niin, niitä elämänvalintakysymyksiä edelleen. Jotkut eivät vaan halua lapsia, tai sitten eivät tajua halunneensa, koska moni asia aukeaa vasta vanhemmaksi tultua/kasvettua.

Fakta nyt kuitenkin on, että lapset rajoittaa monia asioita, vaikka jotkut täällä muuta jeesustelevatkin. Toisaalta lapset myös tuovat monia asioita elämään. Valintoja nämä ovat.

Jokainen kirjoitus tässä ketjussa, jossa vanhemmat kertovat kuinka onnistuvat matkustelemaan ja jopa reppureissailemaan lastensa kanssa ongelmitta, saa alapeukkuja. Miksi alapeukut? Jos toiset ei voi matkustella lastensa kanssa, eikö voisi olla onnellinen edes niiden puolesta kenellä se onnistuu? Miksi pitää aina vihata sitä että jollakin ihmisellä on asiat hyvin? 

No ajattelisin että hänelle matkustelu on tärkeää. Itse olen matkustellut jonkin verran ennen lapsia ja en osaa enää suuremmin matkaelämyksiä kaivata. Mutta nytkin edessä vuoden työkeikka ulkomailla, onhan se erilaista kun pitää järjestää lasten koulunkäynti jne. Velat saa alapeukuttaa jos haluavat.