Akateemiset; miten suhtautuisitte, jos lapsesi menisi ammattikouluun?

Kuulitko akateemiselta vai amislaiselta?

Minulle ainakin on aivan sama, missä lapseni opiskelevat, kunhan ylipäätään jotain opiskelevat ja ovat tyytyväisiä. Heidän elämänsähän se on eikä minun.

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut, että osa akateemisesti koulutetuista vanhemmista vaatii, että myös heidän lapsistaan pitää tulla korkeasti koulutettuja, kun taas toiset ovat suvaitsevaisempia. Kumpaan kastiin te kuulutte?

Ja taas ketju, jossa pyritään mollaamaan akateemisia. Hohhoijaa...

Miten niin " suvaitsevampia"? Mitä suvaittavaa siinä on, jos lapsi valitsee jonkun tietyn koulutuksen tietyssä vaiheessa elämäänsä?

Olen vela, mutta jos olisi lapsia, se saisivat mennä ihan mihin kouluun haluavat. Pääasia, että on joku koulutus.

Olisin varmaan vähän epäluuloinen, jos lapseni menisi amikseen jonnekin putkari- tai lähärilinjalle. Tietysti jos hän olisi siitä intohimoisen innostunut, niin sitten. En vaan haluaisi, että hän laiskuuttaan hommaisi itselleen helpon ja yksinkertaisen työn, koska hänessä olisi ihan varmasti ainesta vaikka mihin.

Itse en koskaan edes harkinnut kuin akateemista koulutusta. Jos olisin halunnut amikseen, epäilen vahvasti, että vanhempani olisivat olleet kovasti sitä vastaan.

On sääli että ei opiskele mahdollisimman pitkälle tietenkin mutta tärkeintä on että hankkii ammatin ja sitä kautta työn ja löytää sillä tavalla paikkansa yhteiskunnassa ja elättää itsensä ja perheensä.

Jos lapsi on varma, että omat taidot ja kutsumus ovat tietyllä alalla. Lukio voisi ensin kuitenkin olla hyvä, jos koulu sujuu, koska se antaa lisäaikaa ammatinvalinnalle, ja avaa muitakin ovia. Mutta jos lukion jälkeen haluaa ammattikouluun, niin mikäs siinä. Meillä niin saattaa köydäkin, koska lapsi haaveilee kokin urasta, ja ammattkikoulu antaa siihen paremman pohjan, kuin ammattikorkea.

Ihan sama mitä ja missä opiskelee. Kunhan opiskelee ja saa jonkun ammatin, jossa mieluiten viihtyisi. Olisin pettynyt vain siinä tapauksessa, että jäisi vain lojumaan, eikä tekisi elämällään mitään mielekästä. Toisaalta ilman virallista koulutusta on joku pärjännyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut, että osa akateemisesti koulutetuista vanhemmista vaatii, että myös heidän lapsistaan pitää tulla korkeasti koulutettuja, kun taas toiset ovat suvaitsevaisempia. Kumpaan kastiin te kuulutte?

Ja taas ketju, jossa pyritään mollaamaan akateemisia. Hohhoijaa...

Kyllä nää "palsta-akateemiset" tekevät sen ihan itse. Roskaväki, paskasakki, vajaaälyinen, tyhmä, heikompi aines jne... kuka ehtii ensimmäisenä kirjoittaa jonkun näistä taikasanoista?

Vierailija kirjoitti:

Olisin varmaan vähän epäluuloinen, jos lapseni menisi amikseen jonnekin putkari- tai lähärilinjalle. Tietysti jos hän olisi siitä intohimoisen innostunut, niin sitten. En vaan haluaisi, että hän laiskuuttaan hommaisi itselleen helpon ja yksinkertaisen työn, koska hänessä olisi ihan varmasti ainesta vaikka mihin.

Itse en koskaan edes harkinnut kuin akateemista koulutusta. Jos olisin halunnut amikseen, epäilen vahvasti, että vanhempani olisivat olleet kovasti sitä vastaan.

Miten niin "helpon ja yksinkertaisen työn"? Kyllähän putkiasentajan ja lähihoitajan työt vaativat aika kovaa ammattitaitoa. Eiköhän ne laiskat ole niitä, jotka eivät hae mihinkään kouluun, vaan makoilevat vain kotona.

Ei haittaa mitään, kunhan tekee sen lukion käytyään.

t. YTM

Olisin tietysti vähän pettynyt, mutta tärkeintä kouluttautua ammattiin mistä pitää itse

Jos lapsen kyvyt eivät muuhun riitä, niin minkäs sille voi. Lähtökohtaisesti tähdätään toki yliopistoon ja hyvään työpaikkaan.

Olisin kyllä pettynyt ja varmaan monet itkutkin tulisi. Ammattikorkean voisin jotenkin hyväksyä, mutta ammattikoulu olisi jo liikaa. Onneksi meidän perheessä on niin hyvät lähtökohdat ja perusturva lapsille että lähtevät varmasti opiskelemaan.

Voihan sinne yliopistoon hakea, mutta harva sinne pääsee. Kovin monesta ei ole opettelemaan tiiliskivenpaksuista kirjaa ulkoa viimeistä pistettä ja pilkkua myöten jotta voi päästä pääsykokeesta läpi.

En ole akateeminen, koska en koskaan yliopistosta valmistunut, mutta vastaan silti ;)

Minulle on melko sama, mitä lapseni tulevat opiskelemaan. Oli ala ja koulutustaso mikä vaan, olisi kyllä minulle kyllä iso pettymys, jos eivät kävisi lukiota ensin. Eli jos minä saisin päättää, niin lukio on käytävä, sitten vaikka amikseen yo-linjalle. Mielummin toki amk:iin tai yliopistoon/korkeakouluun.

Itse olen amiksesta lähtenyt akateeminen. Hyvä vaihtoehto sekin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut, että osa akateemisesti koulutetuista vanhemmista vaatii, että myös heidän lapsistaan pitää tulla korkeasti koulutettuja, kun taas toiset ovat suvaitsevaisempia. Kumpaan kastiin te kuulutte?

Ja taas ketju, jossa pyritään mollaamaan akateemisia. Hohhoijaa...

Kyllä nää "palsta-akateemiset" tekevät sen ihan itse. Roskaväki, paskasakki, vajaaälyinen, tyhmä, heikompi aines jne... kuka ehtii ensimmäisenä kirjoittaa jonkun näistä taikasanoista?

Mulla on pieni epäilys, että noita sanoja käyttävät jotkut muut kuin akateemiset.

Olen sekä lukion että ammattikoulun käynyt akateeminen. Tyttäreni saa valita vapaasti häntä kiinnostavan koulutusalan, niin kuin minäkin aikanaan. Mikä se sitten on, nähdään vuoden kuluttua.