Toiveena vauva-blogi
Täällä oli joitakin kuukausia sitten paljon keskustelua tästä blogista ja sen kirjoittajasta. Viime aikaiset kuulumiset näytti niin hyvältä varsinkin aiempaan verrattuna, että ajattelin aloittaa hyvän mielen ketjun tästä. Minä ainakin tulin hyvälle tuulelle, vaikka viimeisin ahmimis-postaus ei olekaan mitenkään iloinen. Mutta muutoin siellä kirjoittelee aivan kuin toinen ihminen! :)
Kommentit (2566)
Ihmettelen vähän tuota ärtynyttä sävyä kun asiasta kysellään :/ siis että mitä jos aiemmat tapahtumat toistuvat lapsen kanssa asuessa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen vähän tuota ärtynyttä sävyä kun asiasta kysellään :/ siis että mitä jos aiemmat tapahtumat toistuvat lapsen kanssa asuessa.
Mites se tuolla hymyilyttää-postauksen kommenteissa menikään... Jos on huono päivä niin ei poistu huoneestaan, jos on vauhtijakso niin ei juuri ole kotona. Itseäni mietityttää myös sen eläinlauman kohtalo, kaveriko ne sitten hoitaa?
Jos hän on osan aikaa vastuussa kummipojasta ja sattuukin huono päivä tai vauhtijakso....kummipoikako jää yksin?
Ihmettelen kyllä miksi kaveri suostuu tähän järjestelyyn.
Vierailija kirjoitti:
Jos hän on osan aikaa vastuussa kummipojasta ja sattuukin huono päivä tai vauhtijakso....kummipoikako jää yksin?
Ihmettelen kyllä miksi kaveri suostuu tähän järjestelyyn.
Taitaa tuon pojan äiti on samaa ikäluokkaa kuin N itse, se voisi selittää. Tuossa iässähän useinkin on ihmisillä kämppiksiä yms... mutta ei ehkä hahmoteta miten paljon se sinkkukaveri samassa asunnossa voi ihan hyvässäkin kunnossa ollessa kuviota ja pakkaa sekottaa kun talossa on pieni lapsi.
Eihän siinä mitään jos kuvio on lyhytaikainen, mutta itse ainakin oisin huolissani miten lapsi tuohon sopeutuu. Vaikka kaikki menisi hyvin niin entäs kun kiinnytään puolin ja toisin ja sitten kuitenkin muutetaan aikanaan erilleen, miten pieni lapsi sen käsittelee?
Hymyilyttää-postauksen kommentit ovat kyllä taas sitä itseään... Joku kritisoi tätä uutta asumisjärjestelyä, N vastaa tuttuun tapaan raivoisasti.
Anonyymi 26. marraskuuta 2016 klo 23.42
Tekee varmasti lapselle hyvää saada ryyppäävä sekopää kummi hoitamaan joka saattaa hetkellä minä hyvänä saada jonkun kohtauksen niistä miljoonista "sairauksista"
Toiveena vauva. 27. marraskuuta 2016 klo 2.43
Hahahah just näin ;'DDDDDddddd vittu oot säälittävä! Toivottavasti et elämässä kovin pitkälle pärjäääää ;)))
Toiveena vauva. 27. marraskuuta 2016 klo 2.45
Toivon et sun kaltaset joskus kuolee sukupuuttoon :'DDD
Anonyymi 27. marraskuuta 2016 klo 10.58
Ylemmän anon kommentti oli ilkeästi sanottu, mutta taustalla sama mitä itse mietin.
Kun blogiani seuraa, niin ön ollut lääkeyliannostuksia, ahdistusta, osastojaksoja, viimeisimpänä maniakausi yms. niin oletteko miettineet yhtään miten toimitte jos näitä ongelmia taas ilmestyy? Lapselle nuo tilanteet voivat olla todella traumaattisia, eikä yhdenkään lapsen kuulu niitä todistaa.
Mitään pahaa en tällä kommentilla tarkoita, mielessäni käy vaan huoli.
Toiveena vauva. 27. marraskuuta 2016 klo 12.58
Ööö jos kellään lääkäreistä yms ei oo tällästä huolta ja olen saanut luvan mennä YKSIN lasta yrittämään niin en usko, että ihan siinä kunnossa oon, etten pysty samassa taloudessa asumaan lapsen kanssa :D
Ja mä en ole siitä lapsesta vastuussa kun sen ajan mitä hoidan sitä. En 24/7, en edes puoli vuorokautta. Sillä on oma äiti joka niiden arjen järjestää miten lystää👍🏻
Mä en jaksa ees selitellä tälläsille yhtään mitään. Ja mulla ei maniaa ole koskaan ollut ;) ihmiset jotka ei mua tunne, ei tiedä mun elämästä oikeestu yhtään mitään. Jotka ei edes halua ymmärtää mielenterveysjuttuja.. Niille on ihan turha sanoa yhtään mitään :)
Ja maniaakaan ei ole koskaan ollut! Eikö maanisdepressiivisyyteen kuulu maaninenkin vaihe, ns. vauhtivaihe? On hauskaa, että N kritisoi ihmisiä, jotka "eivät halua ymmärtää mielenterveysjuttuja", kun ongelmana tuntuu olevan N itse. Tuntuu, että hän ei itse oikein ymmärrä noita mielenterveysjuttujaan. Diagnooseja haalitaan kaksin käsin ja sitten niiden taakse mennään piiloon, kuten M:n kanssa vielä ollessa. Jatkuvasti kohteli miestä kaltoin ja syytti sairautta, pesten omat kätensä asiasta täysin. Mitään vastuuta ei ota omasta käytöksestään kun "mulla on näitä sairauksia". Samalla kuitenkin yritetään napsia ne rusinat pullasta, eli käyttää diagnooseja jonain vapaudu vankilasta -korttina kun tulee konfliktia ja kritiikkiä käytöksestä, mutta heti kiistetään koko sairauksien vaikutus siihen elämään noin muutoin. Huonona hetkenä hyvä selittää omaa kusipäisyyttään sairaudella, mutta muutoin se sairaus ei vaikuta elämään millään tapaa, hyvä jos koko sairautta huomaa? Ei kuulosta nyt ihan järkeenkäypältä.
Ei se ole aikuisen elämää. Minulla on mielenterveysongelmia, mm. masennusta ja ahdistusta ollut vuosia lieveilmiöineen, mutta koskaan ei ole hyväksyttävää käyttää mt-ongelmia tuollaisena tekosyynä. On hyvä tiedostaa, miten mt-ongelmat vaikuttavat mielialaan ja käyttäytymiseen, mutta niiden taakse ei saa piiloutua kuten N tekee.
N26
"Ööö jos kellään lääkäreistä yms ei oo tällästä huolta ja olen saanut luvan mennä YKSIN lasta yrittämään niin en usko, että ihan siinä kunnossa oon, etten pysty samassa taloudessa asumaan lapsen kanssa :D"
Hetkonen, eikös tuo homma mennyt nimenomaan niin että lääkärin mielestä pitää odottaa se 6kk ja sitten katsoa onko tasainen vaihe jatkunut? Ja tässä 6kk aikanahan on tullut hypomania-kausi jolloin laitettiin elämää remonttiin, saatiin uusi diagnoosi, käytiin osastollakin?
Mikähän lääkärin kanta oikeasti olisi, toivottavasti on pääsy noihin uusimpiin tietoihin.
Vierailija kirjoitti:
Hymyilyttää-postauksen kommentit ovat kyllä taas sitä itseään... Joku kritisoi tätä uutta asumisjärjestelyä, N vastaa tuttuun tapaan raivoisasti.
Anonyymi 26. marraskuuta 2016 klo 23.42
Tekee varmasti lapselle hyvää saada ryyppäävä sekopää kummi hoitamaan joka saattaa hetkellä minä hyvänä saada jonkun kohtauksen niistä miljoonista "sairauksista"
Toiveena vauva. 27. marraskuuta 2016 klo 2.43
Hahahah just näin ;'DDDDDddddd vittu oot säälittävä! Toivottavasti et elämässä kovin pitkälle pärjäääää ;)))
Toiveena vauva. 27. marraskuuta 2016 klo 2.45
Toivon et sun kaltaset joskus kuolee sukupuuttoon :'DDD
Anonyymi 27. marraskuuta 2016 klo 10.58
Ylemmän anon kommentti oli ilkeästi sanottu, mutta taustalla sama mitä itse mietin.
Kun blogiani seuraa, niin ön ollut lääkeyliannostuksia, ahdistusta, osastojaksoja, viimeisimpänä maniakausi yms. niin oletteko miettineet yhtään miten toimitte jos näitä ongelmia taas ilmestyy? Lapselle nuo tilanteet voivat olla todella traumaattisia, eikä yhdenkään lapsen kuulu niitä todistaa.
Mitään pahaa en tällä kommentilla tarkoita, mielessäni käy vaan huoli.
Toiveena vauva. 27. marraskuuta 2016 klo 12.58
Ööö jos kellään lääkäreistä yms ei oo tällästä huolta ja olen saanut luvan mennä YKSIN lasta yrittämään niin en usko, että ihan siinä kunnossa oon, etten pysty samassa taloudessa asumaan lapsen kanssa :D
Ja mä en ole siitä lapsesta vastuussa kun sen ajan mitä hoidan sitä. En 24/7, en edes puoli vuorokautta. Sillä on oma äiti joka niiden arjen järjestää miten lystää👍🏻
Mä en jaksa ees selitellä tälläsille yhtään mitään. Ja mulla ei maniaa ole koskaan ollut ;) ihmiset jotka ei mua tunne, ei tiedä mun elämästä oikeestu yhtään mitään. Jotka ei edes halua ymmärtää mielenterveysjuttuja.. Niille on ihan turha sanoa yhtään mitään :)
Ja maniaakaan ei ole koskaan ollut! Eikö maanisdepressiivisyyteen kuulu maaninenkin vaihe, ns. vauhtivaihe? On hauskaa, että N kritisoi ihmisiä, jotka "eivät halua ymmärtää mielenterveysjuttuja", kun ongelmana tuntuu olevan N itse. Tuntuu, että hän ei itse oikein ymmärrä noita mielenterveysjuttujaan. Diagnooseja haalitaan kaksin käsin ja sitten niiden taakse mennään piiloon, kuten M:n kanssa vielä ollessa. Jatkuvasti kohteli miestä kaltoin ja syytti sairautta, pesten omat kätensä asiasta täysin. Mitään vastuuta ei ota omasta käytöksestään kun "mulla on näitä sairauksia". Samalla kuitenkin yritetään napsia ne rusinat pullasta, eli käyttää diagnooseja jonain vapaudu vankilasta -korttina kun tulee konfliktia ja kritiikkiä käytöksestä, mutta heti kiistetään koko sairauksien vaikutus siihen elämään noin muutoin. Huonona hetkenä hyvä selittää omaa kusipäisyyttään sairaudella, mutta muutoin se sairaus ei vaikuta elämään millään tapaa, hyvä jos koko sairautta huomaa? Ei kuulosta nyt ihan järkeenkäypältä.
Ei se ole aikuisen elämää. Minulla on mielenterveysongelmia, mm. masennusta ja ahdistusta ollut vuosia lieveilmiöineen, mutta koskaan ei ole hyväksyttävää käyttää mt-ongelmia tuollaisena tekosyynä. On hyvä tiedostaa, miten mt-ongelmat vaikuttavat mielialaan ja käyttäytymiseen, mutta niiden taakse ei saa piiloutua kuten N tekee.
N26
Just tämmönen fiilis mullakin on N:stä. Diagnoosit antavat hälle luvan perseillä.
Ihan järkyttävää jos muuttaa lapsen kanssa nyt asumaan. No mielenkiintoisia postauksia siis tulossa ja voi vaan veikata millon menee välit poikki ystävään ja kummipoikaan.
Käyn muuten samalla klinikalla, kun blogin pitäjä. Tuo 6 kuukauden jakso on nimenomaan aikalisä, joka annetaan jos siihen katsotaan aihetta ja jonka tarkoituksena on, että elämä saadaan kuntoon. Ei niin, että hoidot alotetaan puolen vuoden päästä, samalla kun laitetaan elämä risaiseksi. Elämäntilanne jossa on yksin, ei ole koulutusta, ei ammattia, ei työpaikkaa ja asuu taloudellisen tilanteen ajamana kimppakämpässä (ei minkään ideologian, koska niitäkin löytyy), takana yliannostuksia vajaan vuoden takaa, osastojakso, diagnooseja ja niistä uusin parin kuukauden takaa, ei kyllä kenenkään mielestä vaikuta tasapainoiselta kasvuympäristöltä lapselle. Siitä en tiedä kuuluuko siihen seurantajaksoa jos on saanut tuon aikalisän, mutta ilmeisesti ei. Ja siis tuo ei edelleen tarkoita sitä, että joku olisi epäkelpo vanhemmaksi, vaan sitä, että elämäntilanne ei ole juuri tällä hetkellä sellainen, että siihen mahtuu lapsi.
Samalla kyseisellä klinikalla myös puututtiin huikeaan 2 kilon ylipainooni ja suositeltiin vähintään sen pudottamista, koska kuulema kahdella kilollakin olisi merkitystä hoitovasteeseen.
Mitenköhän muuten ne kunnianloukkas syytteet ja lähestymiskiellot etenee :,D
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän muuten ne kunnianloukkas syytteet ja lähestymiskiellot etenee :,D
Tämä kyllä kiinnostaisi, samoin se että onko N itse saanut mitään lähestymiskieltoja tai tuomioita/sakkoja.
Huvittaa myös vähän tuo "tää ihan itsekseen asuminen ja yksin selvitytyminen on vaan ollut niin parasta", pitkään tuo yksin selviytyminen onnistuikin. Miten voi olla realiteetit noin hukassa.
N on minun ymmärtääkseni saanut lähestymiskiellon M:a kohtaan. Eli siis niin päin ettei N saa lähestyä M:a :D
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän muuten ne kunnianloukkas syytteet ja lähestymiskiellot etenee :,D
Hiljaisuus asiasta vois kertoo että ei etene tai ei käsitelty vielä.
Vierailija kirjoitti:
N on minun ymmärtääkseni saanut lähestymiskiellon M:a kohtaan. Eli siis niin päin ettei N saa lähestyä M:a :D
Mistäs peräisin tällainen tieto? O_o
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N on minun ymmärtääkseni saanut lähestymiskiellon M:a kohtaan. Eli siis niin päin ettei N saa lähestyä M:a :D
Mistäs peräisin tällainen tieto? O_o
Kiinnostaisi tosiaan tietää tämän tiedon lähde, vaikka ei kyllä yllättäisi vähääkään jos näin olisi käynyt. Karmeaa ollut exän ja nyxän kommentointi, voi vain kuvitella millaista on ollut käytös. Ja jos se nyxän raskaus on tosiaan faktaa niin itse olisin nyxänä suorastaan huolissani oman ruumiillisen koskemattomuuteni puolesta. :O
Onko muuten varmistunut se huhu M&M:n yhteisestä lapsesta? Minua kyllä huolettaisi jos olisin M&M, että miten N reagoi kun se on niin epävakaa ja katkera, vaikka eihän sen saa antaa estää sen oman elämön elämistä ja onnellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N on minun ymmärtääkseni saanut lähestymiskiellon M:a kohtaan. Eli siis niin päin ettei N saa lähestyä M:a :D
Mistäs peräisin tällainen tieto? O_o
Kiinnostaisi tosiaan tietää tämän tiedon lähde, vaikka ei kyllä yllättäisi vähääkään jos näin olisi käynyt. Karmeaa ollut exän ja nyxän kommentointi, voi vain kuvitella millaista on ollut käytös. Ja jos se nyxän raskaus on tosiaan faktaa niin itse olisin nyxänä suorastaan huolissani oman ruumiillisen koskemattomuuteni puolesta. :O
Ihan tässä ketjussa mainittu, lähdettä tai todenmukaisuutta ei ole varmistettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siis ilmeisesti M kuitenkaan ole päässyt N:sta yli? Miksi muuten eivät muka nyksänsä kanssa vaan jatkaisi elämäänsä, ei eksän kanssa tarvitse missään tekemisissä olla jos ei halua, kun ei kerran sitä yhteistä lastakaan ole.
Tämä julkinen tappelu ja syyttely netissä N:n ja nyksän kesken on lapsellisuuden huipentuma, molemmilta osapuolilta.Ei kai M hommaisi N:lle lähestymiskieltoa jos ei olis yli päässy ? N vaan veti siitä herneen nenään ettei voi olla enää M:n yhteydessä ja kostaa sen sitten M:n puolisolle
Ja jos vauva-asia on totta niin en ihmettelisi yhtään vaikka peittelisivät asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Käyn muuten samalla klinikalla, kun blogin pitäjä. Tuo 6 kuukauden jakso on nimenomaan aikalisä, joka annetaan jos siihen katsotaan aihetta ja jonka tarkoituksena on, että elämä saadaan kuntoon. Ei niin, että hoidot alotetaan puolen vuoden päästä, samalla kun laitetaan elämä risaiseksi. Elämäntilanne jossa on yksin, ei ole koulutusta, ei ammattia, ei työpaikkaa ja asuu taloudellisen tilanteen ajamana kimppakämpässä (ei minkään ideologian, koska niitäkin löytyy), takana yliannostuksia vajaan vuoden takaa, osastojakso, diagnooseja ja niistä uusin parin kuukauden takaa, ei kyllä kenenkään mielestä vaikuta tasapainoiselta kasvuympäristöltä lapselle. Siitä en tiedä kuuluuko siihen seurantajaksoa jos on saanut tuon aikalisän, mutta ilmeisesti ei. Ja siis tuo ei edelleen tarkoita sitä, että joku olisi epäkelpo vanhemmaksi, vaan sitä, että elämäntilanne ei ole juuri tällä hetkellä sellainen, että siihen mahtuu lapsi.
Samalla kyseisellä klinikalla myös puututtiin huikeaan 2 kilon ylipainooni ja suositeltiin vähintään sen pudottamista, koska kuulema kahdella kilollakin olisi merkitystä hoitovasteeseen.
Tää pistää klinikan aina vain kummallisempaan valoon. MIKSI ja MITEN N ja M ovat saaneet klinikalta niin pitkään erityiskohtelua. Rahalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn muuten samalla klinikalla, kun blogin pitäjä. Tuo 6 kuukauden jakso on nimenomaan aikalisä, joka annetaan jos siihen katsotaan aihetta ja jonka tarkoituksena on, että elämä saadaan kuntoon. Ei niin, että hoidot alotetaan puolen vuoden päästä, samalla kun laitetaan elämä risaiseksi. Elämäntilanne jossa on yksin, ei ole koulutusta, ei ammattia, ei työpaikkaa ja asuu taloudellisen tilanteen ajamana kimppakämpässä (ei minkään ideologian, koska niitäkin löytyy), takana yliannostuksia vajaan vuoden takaa, osastojakso, diagnooseja ja niistä uusin parin kuukauden takaa, ei kyllä kenenkään mielestä vaikuta tasapainoiselta kasvuympäristöltä lapselle. Siitä en tiedä kuuluuko siihen seurantajaksoa jos on saanut tuon aikalisän, mutta ilmeisesti ei. Ja siis tuo ei edelleen tarkoita sitä, että joku olisi epäkelpo vanhemmaksi, vaan sitä, että elämäntilanne ei ole juuri tällä hetkellä sellainen, että siihen mahtuu lapsi.
Samalla kyseisellä klinikalla myös puututtiin huikeaan 2 kilon ylipainooni ja suositeltiin vähintään sen pudottamista, koska kuulema kahdella kilollakin olisi merkitystä hoitovasteeseen.
Tää pistää klinikan aina vain kummallisempaan valoon. MIKSI ja MITEN N ja M ovat saaneet klinikalta niin pitkään erityiskohtelua. Rahalla?
No eikös N kirjoittanut joskus blogissaan jotain että klinikalla oli jostain säännöstä poikettu "kun olette tuoneet niin paljon rahaa klinikallemme".
Kummipojan isä asuu eri taloudessa jossa poika säännöllisesti vierailee.
Ei nyt kuulosta hyvältä ollenkaan tämä suunnitelma, kun N vasta julisti miten tarvitsee omaa aikaa ja rauhaa. Koko eläinlauma muuttaa tietysti myös mukana, toivottavasti asuvat isossa asunnossa...