Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko sinulla pelkoja, jotka eivät ole sosiaalisesti hyväksyttyjä?
03.05.2016 |
Itse pelkään ovikellon soimista vielä aikuisenakin. Lapsena vanhemmat huitelivat usein missä sattuivat ja jättivät minut yksin kotiin. Minua peloteltiin turhan rajusti, että ikinä ei saa avata ovea, jos joku soittaa ovikelloa. Sitä oikein kunnolla vannotettiin, että jos avaat, niin kuka tahansa paha ihminen voi tehdä mitä tahansa. Varmasti tuolla tarkoitettiin hyvää, mutta pelkään yhä aikuisenakin ovikellon soimista. Joskus yllättäen sen soidessa alan vapista enkä saa avattua millään ovea ja esitän etten ole kotona. Noloa, mutten ole päässyt tästä pois. Onko muilla noloja tai muuten sellaisia pelkoja, joita jostain syystä ei "saisi" olla aikuisella ihmisellä?
Kommentit (44)
Mustaihoisten ihmisten kohtaaminen. He itse ovat tilanteeseen syyttömiä, mutta minua alkaa aina jännittää, miten minun pitäisi kasvoni laittaa etten näyttäisi rasisti-idiootilta.
Onko kohti katsominen uhkaavaa, onko katseen kääntäminen poispäin töykeää? Onko teennäistä ja hölmöä hymyillä vai voiko sekin olla uhkaavaa, entä vaikuttaako normaali ilmeeni tylyltä? Puhumattakaan siitä, kun pitää jotakin sanoa esim. kaupassa.
Ja lopulta sekin varmaan näyttää rasistiselta, että en osaa piilottaa hätkähdystäni tilanteen tullessa vastaan ja helpotustani sen mennessä ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään ihmisiä, kissoja ja verikokeita.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei kai ole sosiaalisesti paheksuttua, mutta omituista kuitenkin: pelkään leikkokukkia. En niin pahasti, etten voisi esim. mennä käymään kukkakaupassa, mutta kuitenkin niin, etten missään nimessä halua niitä kotiini. Jos joku niitä meille tuo tietämättä pelostani, en pysty vaihtamaan niille vettä enkä myöskään heittämään niitä roskiin, koska ne kuvottavat minua niin paljon (mieheni hoitaa ne sitten roskiin). Pelkään ennen kaikkea sitä, että niistä roiskastaa limaista ja haisevaa vettä naamalleni.
Leikkokukathan ovat erään ajattelumallin mukaan henkitoreissaan kituvia kasveja, jotka levittävät ympärilleen vaarasta tiedottavia kemikaaleja. Minä en pelkää vastaleikattua ruohoa, mutta sen haju saa minut ensihaistamalta pahoinvoivaksi ja ahdistuneeksi. Kun näin jossain kasvien "kommunikaatiotapoja" koskevan dokumentin, ymmärsin, että miljoona katastrofikemikaaleja tuottavaa katkaistua ruohonkortta liikenteenjakajassa tai rivitalon pihalla vaikuttaa minuun aivan eri tavalla kuin siihen enemmistöön, joka rakastaa ja vetää keuhkojensa täydeltä sisäänsä vastaleikatun ruohon hajua. Ehkäpä sinä reagoit kuoleviin (vaikkakin vielä kauniisiin) kukkiin ja niiden liotusveteen samasta syystä?
Alue: Aihe vapaa
Oksentaminen. Aina saa kuulla sitä samaa "mikä siinä nyt voi olla niin hirveää" kun alan tärisemään ja panikoimaan esim. vain kuultuani että jollain tutulla on vatsatauti. Elämä olisi helpompaa ilman tätä fobiaa, tiedetään.