Lue keskustelun säännöt.
raivostuttava teini
Väsynyt
02.05.2016 |
Olen ihan lopussa teinitytön kanssa. Eilen tilanne kärjistyi siihen että menetin hermot aivan totaalisesti ja uhkasin väkivallalla, raivosin ja kirosin. Megaluokan morkkis ja paha olo, siksi lähdin kirjoittamaan tänne. En kaipaa moralisointia tyyliin, olisit kasvattanut aiemmin ettei tarvitse mennä tähän pisteeseen.
Tttön kanssa on otettu yhteen pienestä pitäen. Alle kymmenvuotiaana mm. Istuin kerran pari tuntia päällä ja aina kun irrotin tuli päälle ja sylki. Asia oli joku aika peruskina mistä lähti.
Nykyäänkin liittyy usein velvoitteisiin. Eilen piti siivota keittiö. Vetkutteli ja roikkui puhelimella aamusta eikä tapahtunut mitään. Lopulta aloitti työn kun isänsä komensi lujasti. Teki tahallaan huonosti, heitteli kipot tiskikoneeseen jne. Inttää loputtomiin. Puhuu aina kaikille perheenjäsenille epäasiallisesti jne
Alan olla neuvoton. Kokeiltu on: ystävällisesti rakkautta osoittaen, uhkailemalla, kiristämällä, lahjomalla, selkäsaunat sanomalehdellä (tiedän että on laissa kiellettyä) on viety jopa psykologille sen jälkeen kun tarttui pari vuotta sitten pelkääjän paikalta rattiin kun ei olisi halunnut lähteä ostamaan uutta takkia. Siellä sanottiin että on normaali iloinen, kohtelias ja yhteistyökykyinen lapsi.
Kahden nuoremman kanssa ei ole ollut ikinä tämän luokan ongelmia. Heidän kanssaan normaalia kiukuttelua joka menee todella helposti ohi.
Auttakaa :(
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väsynyt kirjoitti:
Tttön kanssa on otettu yhteen pienestä pitäen. Alle kymmenvuotiaana mm. Istuin kerran pari tuntia päällä ja aina kun irrotin tuli päälle ja sylki. Asia oli joku aika peruskina mistä lähti.
Istuit pari tuntia pienen lapsesi päällä? Mitä helv...?
Niinpä, jos mun äiti olis istunut mun päällä kun 11-vuotiaana sain kiukkukohtauksen, niin siitä jäisi todellakin trauma. Jos 11-v saa kiukkukohtauksen, vaikkakin sellaisen missä sylkee/raapii/potkii, vanhemman tulee hoitaa se rauhallisesti ja turvallisesti, ei päällä istumalla. Ja miksi ap perustelee omaa toimintaansa edelleen tällä jos tyttö on nyt teini? Minusta kuulostaa että ap:tä häiritsee tytön yleinen murrosikä, esim tuo että asenne on tytöllä että pyörittelee silmiään, mikään ei kiinnosta jne. Teini-ikä voi olla sellaista. Ja jos lapsi näkee että oma äiti halveksuu hänen luonnollista itsenäistymisprosessiaan, varmasti tulee vielä hankalampi murrosikä.
Mutta tuo päällä istuminen. Niin oksettavaa ja järkyttävää, miten sokea voi äiti olla omalle vallankäytölleen tässä ketjussa!
Kuten miten? Sanomalla "älä kulta kiltti tee tuollaista, muista että me rakastetaan sua!" jostain sivusta samalla kun lapsi huutaa ja karjuu, pahoinpitelee perheen lemmikkejä ja nuorempia sisaruksiaan, hakkaa omaa päätään seinään, rikkoo olkkarin ikkunat ja oman huoneensa oven sekä puolet talon astioista, satuttaa itsensä sirpaleisiin, tulee veitsen kanssa päälle ja huitoo sillä kaikkia jotka yrittävät lähelle... Mitä sinä siinä tilanteessa tekisit, oi ylivertainen äiti, joka et selvästikään ole koskaan edes etäältä nähnyt todellista raivokohtausta?
Huutaisin ihan jollekin muulle kun sille lapselle. Huutaisin neuvolat, yms sellaiset instansit, joilla on ammattitaitoa tälläiset asiat hoitaa. Rakkautta on myös antaa periksi ja toimittaa noin käyttäytyvä lapsi hoitoon jopa kodin ulkopuolelle! Eli kyllä hankkituisin lapsesta eroon, jos hän vaarantaa oman sekä muiden terveyden. Tukehdu sinä tuohon tekopyhään hurskahteluun.
Eihän tässä huutamisesta ollut puhe vaan päällä istumisesta.
Et vastannut kysymykseen, että mitä mitä sinä tekisit siinä tilanteessa, kun tuollainen kuvailemani kaltainen raivari on päällä.
Mutta okei, jälkikäteen lähettäisit lapsen pois kotoa. Eli hänet otettaisiin huostaan ja pistettäisiin sijaisperheeseen tai koulukotiin. Miten sinä luulet aikuisten noissa paikoissa taltuttavan lasten väkivaltaiset raivarit, jos ei päällä istumalla ja kiinnipitämällä? Tunnen sekä sijaisperhevanhempia että koulukodissa töissä olevia tyyppejä, ja niiden jutut on juuri tuollaisia, että milloin joutui istumaan raivoavan kuusivuotiaan päällä tuntikausia, milloin taas kaksi raavasta miestä joutui taltuttamaan aseen kanssa riehuvan teinin niin, että heittivät maahan ja toinen istui jalkojen päällä ja toinen piti koko painollaan käsistä kiinni...
Kovin on kapea näkemyksesi miten lasta voidaa auttaa kodin ulkopuolella. Lasta voidaan hoitaa kodin ulkopuolella muullakin kuin vain ottamalla huostaan koulukotiin tai sijaisperheeseen.
Värikynät on oikein oivallinen ja mielenkiintoinen lelu aikuistenkin käyttöön niin en ihan tosissani ottaisi noiden tyyppejen juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väsynyt kirjoitti:
Tttön kanssa on otettu yhteen pienestä pitäen. Alle kymmenvuotiaana mm. Istuin kerran pari tuntia päällä ja aina kun irrotin tuli päälle ja sylki. Asia oli joku aika peruskina mistä lähti.
Istuit pari tuntia pienen lapsesi päällä? Mitä helv...?
Niinpä, jos mun äiti olis istunut mun päällä kun 11-vuotiaana sain kiukkukohtauksen, niin siitä jäisi todellakin trauma. Jos 11-v saa kiukkukohtauksen, vaikkakin sellaisen missä sylkee/raapii/potkii, vanhemman tulee hoitaa se rauhallisesti ja turvallisesti, ei päällä istumalla. Ja miksi ap perustelee omaa toimintaansa edelleen tällä jos tyttö on nyt teini? Minusta kuulostaa että ap:tä häiritsee tytön yleinen murrosikä, esim tuo että asenne on tytöllä että pyörittelee silmiään, mikään ei kiinnosta jne. Teini-ikä voi olla sellaista. Ja jos lapsi näkee että oma äiti halveksuu hänen luonnollista itsenäistymisprosessiaan, varmasti tulee vielä hankalampi murrosikä.
Mutta tuo päällä istuminen. Niin oksettavaa ja järkyttävää, miten sokea voi äiti olla omalle vallankäytölleen tässä ketjussa!
Kuten miten? Sanomalla "älä kulta kiltti tee tuollaista, muista että me rakastetaan sua!" jostain sivusta samalla kun lapsi huutaa ja karjuu, pahoinpitelee perheen lemmikkejä ja nuorempia sisaruksiaan, hakkaa omaa päätään seinään, rikkoo olkkarin ikkunat ja oman huoneensa oven sekä puolet talon astioista, satuttaa itsensä sirpaleisiin, tulee veitsen kanssa päälle ja huitoo sillä kaikkia jotka yrittävät lähelle... Mitä sinä siinä tilanteessa tekisit, oi ylivertainen äiti, joka et selvästikään ole koskaan edes etäältä nähnyt todellista raivokohtausta?
Aivan. Täällä on nyt ihan perusasioista eri näkemyksiä.
Lapsen "kiukkukohtaus" VS "helvetillinen raivari".
Meidän Tourette lapsen elämä on ollut yhtä "kiukkukohtausta". Jos hän vauvana oli 5 min. itkemättä/raivoamatta, niin ihmettelimme mieheni kanssa. Hän ei tyyntynyt normaalilapsen tavoin. Sama on jatkunut nyt 10 vuotta. Ennen lääkitystä ja terapiaa lapsen oleminen vaihteli kiukkukohtauksesta infernaaliseen raivariin. Syy järjettömään raivariin saattoi olla se, että hän ei muistanut katsoa sen päivän Paavo Pesusientä.
Oikeasti, kun lapsi syytää suustaan kaikki mahdolliset solvaukset ja tappouhkaukset sekä repii sinua hiuksista ja yrittää potkia mahaan. Kyllä minäkin kiipesin lapseni päälle "istumaan" eli otin hänet tiukkaan otteeseen ja tarvittaessa pidin hänet allani, jotta hän ei pääse satuttamaan ketään.
Oikeasti, te ette tiedä millainen lapsen raivari voi pahimmillaan olla, jos ette ole oikeasti kokenut sitä.
Oikeasti, jos sinä olet joutunut istumaan lapsesi päällä ei tee siitä yleisesti hyväksyttävää. Se, että sinun lapsen käytös on selitettävissä sairaidella niin yleisellä tasolla se on selitettävissä muutamalla % lapsista. Loppujen on haettava se muutos vanhmepina itsensä kautta. Sinun ei tarvitsella puolustella omia heikkouksiasi.
En puolustele omia heikkouksiani. Se ei ole mielestäni heikkoutta, että äitinä ja naisena otat fyysisen ylivallan silloin kun omasi, kotisi tai muiden lasten turvallisuus on uhattuna.
Tiedän, että olen henkisesti vahva äiti. Näin, että lapseni ei ole normaali lapsi ja kun ymmärrykseni ja voimani eivät enää riittäneet hänen kanssaan, ymmärsin myös hakea apua. Lapseni saa edelleen raivareita, mutta lääkityksen avulla ne eivät ole enää fyysisiä. Ja hyviä hetkiäkin on päivittäin; lapseni sanoo joka päivä rakastavansa minua ja minä häntä.
Väsynyt kirjoitti:
Olen ihan lopussa teinitytön kanssa. Eilen tilanne kärjistyi siihen että menetin hermot aivan totaalisesti ja uhkasin väkivallalla, raivosin ja kirosin. Megaluokan morkkis ja paha olo, siksi lähdin kirjoittamaan tänne. En kaipaa moralisointia tyyliin, olisit kasvattanut aiemmin ettei tarvitse mennä tähän pisteeseen.
Tttön kanssa on otettu yhteen pienestä pitäen. Alle kymmenvuotiaana mm. Istuin kerran pari tuntia päällä ja aina kun irrotin tuli päälle ja sylki. Asia oli joku aika peruskina mistä lähti.
Nykyäänkin liittyy usein velvoitteisiin. Eilen piti siivota keittiö. Vetkutteli ja roikkui puhelimella aamusta eikä tapahtunut mitään. Lopulta aloitti työn kun isänsä komensi lujasti. Teki tahallaan huonosti, heitteli kipot tiskikoneeseen jne. Inttää loputtomiin. Puhuu aina kaikille perheenjäsenille epäasiallisesti jne
Alan olla neuvoton. Kokeiltu on: ystävällisesti rakkautta osoittaen, uhkailemalla, kiristämällä, lahjomalla, selkäsaunat sanomalehdellä (tiedän että on laissa kiellettyä) on viety jopa psykologille sen jälkeen kun tarttui pari vuotta sitten pelkääjän paikalta rattiin kun ei olisi halunnut lähteä ostamaan uutta takkia. Siellä sanottiin että on normaali iloinen, kohtelias ja yhteistyökykyinen lapsi.
Kahden nuoremman kanssa ei ole ollut ikinä tämän luokan ongelmia. Heidän kanssaan normaalia kiukuttelua joka menee todella helposti ohi.
Auttakaa :(
Normaali, iloinen, kohteluas ja yhteistyökykyinen lapsi. Onko sulla vadtaava lausunto itsestäsi asiantuntijalta?
Lapsen ja nuoren pitää saada rakkautta, ehdotonta hyväksyntää, aikaa, lämpöä, välittämistä. Kuuntelua ja vuorovaikutusta.
Saako teidän teini?
Vierailija kirjoitti:
Mutta okei, jälkikäteen lähettäisit lapsen pois kotoa. Eli hänet otettaisiin huostaan ja pistettäisiin sijaisperheeseen tai koulukotiin. Miten sinä luulet aikuisten noissa paikoissa taltuttavan lasten väkivaltaiset raivarit, jos ei päällä istumalla ja kiinnipitämällä? Tunnen sekä sijaisperhevanhempia että koulukodissa töissä olevia tyyppejä, ja niiden jutut on juuri tuollaisia, että milloin joutui istumaan raivoavan kuusivuotiaan päällä tuntikausia, milloin taas kaksi raavasta miestä joutui taltuttamaan aseen kanssa riehuvan teinin niin, että heittivät maahan ja toinen istui jalkojen päällä ja toinen piti koko painollaan käsistä kiinni...
Niinhän ne tekee, ja suomessa on yksi paikka, jossa käytetään vieläkin esim. koppihoitoa lapsille.
Nyt selvästi ihannoit tuota väkivaltaa ja väkivallan käyttöä lasten kasvatuksessa, mutta mieti hyvin tarkkaan mitä tapahtuu noille sijaisperheiden ja lastenkotien lapsille.
Tulevaisuudessa odottaa vankila, itsemurha, prostituutio, mt-ongelmat, huumeet jne.
Se on se mitä niitetään kasvattamalla lapset väkivallalla, ja toivon kaikille teille väkivaltaisille vanhemmille, että näette joskus itsenne sinä mitä olette oikeasti, eli hirviöinä.
Mulla ei ole mitään sympatiaa teitä kohtaan, teidän lapset ei pyytäneet syntyä teille, te halusitte ne ja sitten vielä sokaistuneena omasta egostanne alatte käyttämään väkivaltaa itseänne pienempää kohtaan.
Toivottavasti koette esim. vanhainkodissa väkivaltaisten hoitajien taholta ne tunteet mitä teidän pienet lapset koki, kun niitä hakattiin ja niiden päällä istuttiin, miltä tuntuu totaalinen avuttomuus ja mitkä arvet se jättää henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta okei, jälkikäteen lähettäisit lapsen pois kotoa. Eli hänet otettaisiin huostaan ja pistettäisiin sijaisperheeseen tai koulukotiin. Miten sinä luulet aikuisten noissa paikoissa taltuttavan lasten väkivaltaiset raivarit, jos ei päällä istumalla ja kiinnipitämällä? Tunnen sekä sijaisperhevanhempia että koulukodissa töissä olevia tyyppejä, ja niiden jutut on juuri tuollaisia, että milloin joutui istumaan raivoavan kuusivuotiaan päällä tuntikausia, milloin taas kaksi raavasta miestä joutui taltuttamaan aseen kanssa riehuvan teinin niin, että heittivät maahan ja toinen istui jalkojen päällä ja toinen piti koko painollaan käsistä kiinni...
Niinhän ne tekee, ja suomessa on yksi paikka, jossa käytetään vieläkin esim. koppihoitoa lapsille.
Nyt selvästi ihannoit tuota väkivaltaa ja väkivallan käyttöä lasten kasvatuksessa, mutta mieti hyvin tarkkaan mitä tapahtuu noille sijaisperheiden ja lastenkotien lapsille.
Tulevaisuudessa odottaa vankila, itsemurha, prostituutio, mt-ongelmat, huumeet jne.
Se on se mitä niitetään kasvattamalla lapset väkivallalla, ja toivon kaikille teille väkivaltaisille vanhemmille, että näette joskus itsenne sinä mitä olette oikeasti, eli hirviöinä.
Mulla ei ole mitään sympatiaa teitä kohtaan, teidän lapset ei pyytäneet syntyä teille, te halusitte ne ja sitten vielä sokaistuneena omasta egostanne alatte käyttämään väkivaltaa itseänne pienempää kohtaan.
Toivottavasti koette esim. vanhainkodissa väkivaltaisten hoitajien taholta ne tunteet mitä teidän pienet lapset koki, kun niitä hakattiin ja niiden päällä istuttiin, miltä tuntuu totaalinen avuttomuus ja mitkä arvet se jättää henkisesti.
Järki käteen fanaatikko!
Kuule, ne oikeasti väkivaltaiset vanhemmat eivät todennäköisesti ole täällä Vauva-palstalla keskustelemassa ja miettimässä mitä tekisi hankalan teinin kanssa.
Säästä paasauksesi lastensuojelun asiakkaille. Ja muista, viisauden vastakohta ei ole tyhmyys vaan fanaattisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta okei, jälkikäteen lähettäisit lapsen pois kotoa. Eli hänet otettaisiin huostaan ja pistettäisiin sijaisperheeseen tai koulukotiin. Miten sinä luulet aikuisten noissa paikoissa taltuttavan lasten väkivaltaiset raivarit, jos ei päällä istumalla ja kiinnipitämällä? Tunnen sekä sijaisperhevanhempia että koulukodissa töissä olevia tyyppejä, ja niiden jutut on juuri tuollaisia, että milloin joutui istumaan raivoavan kuusivuotiaan päällä tuntikausia, milloin taas kaksi raavasta miestä joutui taltuttamaan aseen kanssa riehuvan teinin niin, että heittivät maahan ja toinen istui jalkojen päällä ja toinen piti koko painollaan käsistä kiinni...
Niinhän ne tekee, ja suomessa on yksi paikka, jossa käytetään vieläkin esim. koppihoitoa lapsille.
Nyt selvästi ihannoit tuota väkivaltaa ja väkivallan käyttöä lasten kasvatuksessa, mutta mieti hyvin tarkkaan mitä tapahtuu noille sijaisperheiden ja lastenkotien lapsille.
Tulevaisuudessa odottaa vankila, itsemurha, prostituutio, mt-ongelmat, huumeet jne.
Se on se mitä niitetään kasvattamalla lapset väkivallalla, ja toivon kaikille teille väkivaltaisille vanhemmille, että näette joskus itsenne sinä mitä olette oikeasti, eli hirviöinä.
Mulla ei ole mitään sympatiaa teitä kohtaan, teidän lapset ei pyytäneet syntyä teille, te halusitte ne ja sitten vielä sokaistuneena omasta egostanne alatte käyttämään väkivaltaa itseänne pienempää kohtaan.
Toivottavasti koette esim. vanhainkodissa väkivaltaisten hoitajien taholta ne tunteet mitä teidän pienet lapset koki, kun niitä hakattiin ja niiden päällä istuttiin, miltä tuntuu totaalinen avuttomuus ja mitkä arvet se jättää henkisesti.
Järki käteen fanaatikko!
Kuule, ne oikeasti väkivaltaiset vanhemmat eivät todennäköisesti ole täällä Vauva-palstalla keskustelemassa ja miettimässä mitä tekisi hankalan teinin kanssa.
Säästä paasauksesi lastensuojelun asiakkaille. Ja muista, viisauden vastakohta ei ole tyhmyys vaan fanaattisuus.
Sehän se juuri onkin ongelmana, että nämä väkivaltaiset lasten elämän tuhoavat vanhemmat ovat aina omasta mielestään "normaaleita".
Niissä ei ole mitään vikaa, vaan aina siinä lapsessa, jopa eerika oli leimattu koko suvun taholta paskaksi lapseksi ja kaikki uskoivat.
Väkivaltaiset vanhemmat ovat täällä hakemassa vertaistukea väkivaltaan, jotta ne voivat jatkaa sitä hyvillä mielin, vain pieni osa vanhemmista pystyy kohtaamaan sen mitä ovat ja muuttumaan, niin kuin eräs tähänkin kirjoittanut, joka kertoi tajunneensa mitä oli tehnyt meditaation ja mindfulnessin avulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta okei, jälkikäteen lähettäisit lapsen pois kotoa. Eli hänet otettaisiin huostaan ja pistettäisiin sijaisperheeseen tai koulukotiin. Miten sinä luulet aikuisten noissa paikoissa taltuttavan lasten väkivaltaiset raivarit, jos ei päällä istumalla ja kiinnipitämällä? Tunnen sekä sijaisperhevanhempia että koulukodissa töissä olevia tyyppejä, ja niiden jutut on juuri tuollaisia, että milloin joutui istumaan raivoavan kuusivuotiaan päällä tuntikausia, milloin taas kaksi raavasta miestä joutui taltuttamaan aseen kanssa riehuvan teinin niin, että heittivät maahan ja toinen istui jalkojen päällä ja toinen piti koko painollaan käsistä kiinni...
Niinhän ne tekee, ja suomessa on yksi paikka, jossa käytetään vieläkin esim. koppihoitoa lapsille.
Nyt selvästi ihannoit tuota väkivaltaa ja väkivallan käyttöä lasten kasvatuksessa, mutta mieti hyvin tarkkaan mitä tapahtuu noille sijaisperheiden ja lastenkotien lapsille.
Tulevaisuudessa odottaa vankila, itsemurha, prostituutio, mt-ongelmat, huumeet jne.
Se on se mitä niitetään kasvattamalla lapset väkivallalla, ja toivon kaikille teille väkivaltaisille vanhemmille, että näette joskus itsenne sinä mitä olette oikeasti, eli hirviöinä.
Mulla ei ole mitään sympatiaa teitä kohtaan, teidän lapset ei pyytäneet syntyä teille, te halusitte ne ja sitten vielä sokaistuneena omasta egostanne alatte käyttämään väkivaltaa itseänne pienempää kohtaan.
Toivottavasti koette esim. vanhainkodissa väkivaltaisten hoitajien taholta ne tunteet mitä teidän pienet lapset koki, kun niitä hakattiin ja niiden päällä istuttiin, miltä tuntuu totaalinen avuttomuus ja mitkä arvet se jättää henkisesti.
Järki käteen fanaatikko!
Kuule, ne oikeasti väkivaltaiset vanhemmat eivät todennäköisesti ole täällä Vauva-palstalla keskustelemassa ja miettimässä mitä tekisi hankalan teinin kanssa.
Säästä paasauksesi lastensuojelun asiakkaille. Ja muista, viisauden vastakohta ei ole tyhmyys vaan fanaattisuus.
Sehän se juuri onkin ongelmana, että nämä väkivaltaiset lasten elämän tuhoavat vanhemmat ovat aina omasta mielestään "normaaleita".
Niissä ei ole mitään vikaa, vaan aina siinä lapsessa, jopa eerika oli leimattu koko suvun taholta paskaksi lapseksi ja kaikki uskoivat.
Väkivaltaiset vanhemmat ovat täällä hakemassa vertaistukea väkivaltaan, jotta ne voivat jatkaa sitä hyvillä mielin, vain pieni osa vanhemmista pystyy kohtaamaan sen mitä ovat ja muuttumaan, niin kuin eräs tähänkin kirjoittanut, joka kertoi tajunneensa mitä oli tehnyt meditaation ja mindfulnessin avulla.
Sä olet nyt jonkun oman trauman sokaisema. Yritä edes suhtautua asioihin objektiivisesti. Kuitenkin suurin osa vanhemmista ovat ok, normaaleja kasvattajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väkivaltaiset vanhemmat ovat täällä hakemassa vertaistukea väkivaltaan, jotta ne voivat jatkaa sitä hyvillä mielin.
Niin siis tätä varten lapsia kohtaan väkivaltaiset ihmiset tekee tällaisia ketjuja, tarkoitus on vakuuttaa ne siitä, että ne tekee oikein, ja että ne lapset on viallisia.
Iso osa tässäkin ketjussa on lähtenyt mukaan siihen ja kannustanut tätäkin äitiäkin eskaloimaan väkivaltaista autoritääristä vanhemmuutta.
Tiedättekö sen tapauksen, jossa äitipuoli ja isä olivat mm. repineet lapselta hampaita irti ja kiduttaneet sitä? Se oli eerika vol2, mutta se lapsi selvisi hengissä.
Äitipuolen nimi oli mimosa jotain, sekin oli netissä hakemassa tukea sen väkivallalle ja oikeutusta, olin itse silloin juurikasvu foorumilla, kun se oli siellä hakemassa tukea sille, että se on oikeassa, se kirjoitteli siellä siitä lapsesta ja sen lapsen äidistä koko ajan, ja ihmiset tsemppasivat sitä.
Varoituskellojen pitää soida heti, kun vanhempi tulee kertoilemaan miten käyttää iloisena väkivaltaa lasta kohtaan, siihen ei ole oikea ratkaisu lähteä mukaan tukemaan sitä väkivaltaa lasta kohtaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta okei, jälkikäteen lähettäisit lapsen pois kotoa. Eli hänet otettaisiin huostaan ja pistettäisiin sijaisperheeseen tai koulukotiin. Miten sinä luulet aikuisten noissa paikoissa taltuttavan lasten väkivaltaiset raivarit, jos ei päällä istumalla ja kiinnipitämällä? Tunnen sekä sijaisperhevanhempia että koulukodissa töissä olevia tyyppejä, ja niiden jutut on juuri tuollaisia, että milloin joutui istumaan raivoavan kuusivuotiaan päällä tuntikausia, milloin taas kaksi raavasta miestä joutui taltuttamaan aseen kanssa riehuvan teinin niin, että heittivät maahan ja toinen istui jalkojen päällä ja toinen piti koko painollaan käsistä kiinni...
Niinhän ne tekee, ja suomessa on yksi paikka, jossa käytetään vieläkin esim. koppihoitoa lapsille.
Nyt selvästi ihannoit tuota väkivaltaa ja väkivallan käyttöä lasten kasvatuksessa, mutta mieti hyvin tarkkaan mitä tapahtuu noille sijaisperheiden ja lastenkotien lapsille.
Tulevaisuudessa odottaa vankila, itsemurha, prostituutio, mt-ongelmat, huumeet jne.
Se on se mitä niitetään kasvattamalla lapset väkivallalla, ja toivon kaikille teille väkivaltaisille vanhemmille, että näette joskus itsenne sinä mitä olette oikeasti, eli hirviöinä.
Mulla ei ole mitään sympatiaa teitä kohtaan, teidän lapset ei pyytäneet syntyä teille, te halusitte ne ja sitten vielä sokaistuneena omasta egostanne alatte käyttämään väkivaltaa itseänne pienempää kohtaan.
Toivottavasti koette esim. vanhainkodissa väkivaltaisten hoitajien taholta ne tunteet mitä teidän pienet lapset koki, kun niitä hakattiin ja niiden päällä istuttiin, miltä tuntuu totaalinen avuttomuus ja mitkä arvet se jättää henkisesti.
Järki käteen fanaatikko!
Kuule, ne oikeasti väkivaltaiset vanhemmat eivät todennäköisesti ole täällä Vauva-palstalla keskustelemassa ja miettimässä mitä tekisi hankalan teinin kanssa.
Säästä paasauksesi lastensuojelun asiakkaille. Ja muista, viisauden vastakohta ei ole tyhmyys vaan fanaattisuus.
Sehän se juuri onkin ongelmana, että nämä väkivaltaiset lasten elämän tuhoavat vanhemmat ovat aina omasta mielestään "normaaleita".
Niissä ei ole mitään vikaa, vaan aina siinä lapsessa, jopa eerika oli leimattu koko suvun taholta paskaksi lapseksi ja kaikki uskoivat.
Väkivaltaiset vanhemmat ovat täällä hakemassa vertaistukea väkivaltaan, jotta ne voivat jatkaa sitä hyvillä mielin, vain pieni osa vanhemmista pystyy kohtaamaan sen mitä ovat ja muuttumaan, niin kuin eräs tähänkin kirjoittanut, joka kertoi tajunneensa mitä oli tehnyt meditaation ja mindfulnessin avulla.
Sä olet nyt jonkun oman trauman sokaisema. Yritä edes suhtautua asioihin objektiivisesti. Kuitenkin suurin osa vanhemmista ovat ok, normaaleja kasvattajia.
Väkivaltaiset vanhemmat eivät ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta okei, jälkikäteen lähettäisit lapsen pois kotoa. Eli hänet otettaisiin huostaan ja pistettäisiin sijaisperheeseen tai koulukotiin. Miten sinä luulet aikuisten noissa paikoissa taltuttavan lasten väkivaltaiset raivarit, jos ei päällä istumalla ja kiinnipitämällä? Tunnen sekä sijaisperhevanhempia että koulukodissa töissä olevia tyyppejä, ja niiden jutut on juuri tuollaisia, että milloin joutui istumaan raivoavan kuusivuotiaan päällä tuntikausia, milloin taas kaksi raavasta miestä joutui taltuttamaan aseen kanssa riehuvan teinin niin, että heittivät maahan ja toinen istui jalkojen päällä ja toinen piti koko painollaan käsistä kiinni...
Niinhän ne tekee, ja suomessa on yksi paikka, jossa käytetään vieläkin esim. koppihoitoa lapsille.
Nyt selvästi ihannoit tuota väkivaltaa ja väkivallan käyttöä lasten kasvatuksessa, mutta mieti hyvin tarkkaan mitä tapahtuu noille sijaisperheiden ja lastenkotien lapsille.
Tulevaisuudessa odottaa vankila, itsemurha, prostituutio, mt-ongelmat, huumeet jne.
Se on se mitä niitetään kasvattamalla lapset väkivallalla, ja toivon kaikille teille väkivaltaisille vanhemmille, että näette joskus itsenne sinä mitä olette oikeasti, eli hirviöinä.
Mulla ei ole mitään sympatiaa teitä kohtaan, teidän lapset ei pyytäneet syntyä teille, te halusitte ne ja sitten vielä sokaistuneena omasta egostanne alatte käyttämään väkivaltaa itseänne pienempää kohtaan.
Toivottavasti koette esim. vanhainkodissa väkivaltaisten hoitajien taholta ne tunteet mitä teidän pienet lapset koki, kun niitä hakattiin ja niiden päällä istuttiin, miltä tuntuu totaalinen avuttomuus ja mitkä arvet se jättää henkisesti.
Järki käteen fanaatikko!
Kuule, ne oikeasti väkivaltaiset vanhemmat eivät todennäköisesti ole täällä Vauva-palstalla keskustelemassa ja miettimässä mitä tekisi hankalan teinin kanssa.
Säästä paasauksesi lastensuojelun asiakkaille. Ja muista, viisauden vastakohta ei ole tyhmyys vaan fanaattisuus.
Täällä on tavaton määrä vanhempia, jotka hyväksyy huutamisen, jopa fyysisen ja emotionaalisen(ei riittävää suojaa, vaatetusta, ravintoa, jne) kaltoinkohtelun, alkoholin käytön lasten seurassa, jne kaiken sen jolta lasta pitäisi suojella ja pitää omissa narsisissa kuvitelmissaan olevansa siihen oikeutettuja ja jopa normaalina vanhemmuuteen kuuluvina, että lapsi saadaa kurilla ja rankaisemisella alistettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väsynyt kirjoitti:
Tttön kanssa on otettu yhteen pienestä pitäen. Alle kymmenvuotiaana mm. Istuin kerran pari tuntia päällä ja aina kun irrotin tuli päälle ja sylki. Asia oli joku aika peruskina mistä lähti.
Istuit pari tuntia pienen lapsesi päällä? Mitä helv...?
Niinpä, jos mun äiti olis istunut mun päällä kun 11-vuotiaana sain kiukkukohtauksen, niin siitä jäisi todellakin trauma. Jos 11-v saa kiukkukohtauksen, vaikkakin sellaisen missä sylkee/raapii/potkii, vanhemman tulee hoitaa se rauhallisesti ja turvallisesti, ei päällä istumalla. Ja miksi ap perustelee omaa toimintaansa edelleen tällä jos tyttö on nyt teini? Minusta kuulostaa että ap:tä häiritsee tytön yleinen murrosikä, esim tuo että asenne on tytöllä että pyörittelee silmiään, mikään ei kiinnosta jne. Teini-ikä voi olla sellaista. Ja jos lapsi näkee että oma äiti halveksuu hänen luonnollista itsenäistymisprosessiaan, varmasti tulee vielä hankalampi murrosikä.
Mutta tuo päällä istuminen. Niin oksettavaa ja järkyttävää, miten sokea voi äiti olla omalle vallankäytölleen tässä ketjussa!
Kuten miten? Sanomalla "älä kulta kiltti tee tuollaista, muista että me rakastetaan sua!" jostain sivusta samalla kun lapsi huutaa ja karjuu, pahoinpitelee perheen lemmikkejä ja nuorempia sisaruksiaan, hakkaa omaa päätään seinään, rikkoo olkkarin ikkunat ja oman huoneensa oven sekä puolet talon astioista, satuttaa itsensä sirpaleisiin, tulee veitsen kanssa päälle ja huitoo sillä kaikkia jotka yrittävät lähelle... Mitä sinä siinä tilanteessa tekisit, oi ylivertainen äiti, joka et selvästikään ole koskaan edes etäältä nähnyt todellista raivokohtausta?
Huutaisin ihan jollekin muulle kun sille lapselle. Huutaisin neuvolat, yms sellaiset instansit, joilla on ammattitaitoa tälläiset asiat hoitaa. Rakkautta on myös antaa periksi ja toimittaa noin käyttäytyvä lapsi hoitoon jopa kodin ulkopuolelle! Eli kyllä hankkituisin lapsesta eroon, jos hän vaarantaa oman sekä muiden terveyden. Tukehdu sinä tuohon tekopyhään hurskahteluun.
Eihän tässä huutamisesta ollut puhe vaan päällä istumisesta.
Et vastannut kysymykseen, että mitä mitä sinä tekisit siinä tilanteessa, kun tuollainen kuvailemani kaltainen raivari on päällä.
Mutta okei, jälkikäteen lähettäisit lapsen pois kotoa. Eli hänet otettaisiin huostaan ja pistettäisiin sijaisperheeseen tai koulukotiin. Miten sinä luulet aikuisten noissa paikoissa taltuttavan lasten väkivaltaiset raivarit, jos ei päällä istumalla ja kiinnipitämällä? Tunnen sekä sijaisperhevanhempia että koulukodissa töissä olevia tyyppejä, ja niiden jutut on juuri tuollaisia, että milloin joutui istumaan raivoavan kuusivuotiaan päällä tuntikausia, milloin taas kaksi raavasta miestä joutui taltuttamaan aseen kanssa riehuvan teinin niin, että heittivät maahan ja toinen istui jalkojen päällä ja toinen piti koko painollaan käsistä kiinni...
Kovin on kapea näkemyksesi miten lasta voidaa auttaa kodin ulkopuolella. Lasta voidaan hoitaa kodin ulkopuolella muullakin kuin vain ottamalla huostaan koulukotiin tai sijaisperheeseen.
Värikynät on oikein oivallinen ja mielenkiintoinen lelu aikuistenkin käyttöön niin en ihan tosissani ottaisi noiden tyyppejen juttuja.
Minä olen ollut töissä sekä lasten-että nuorten suljetulla osastolla, ja kyllä ne väkisinpaikallaanpitämiset ovat ihan arkipäivää. Pakko se on, ei siinä enää kauniit sanat auta.
Saa olla aika pumpulissa kasvanut jos kuvittelee kaiken selviämällä neuvottelemalla tai ilman voimaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta okei, jälkikäteen lähettäisit lapsen pois kotoa. Eli hänet otettaisiin huostaan ja pistettäisiin sijaisperheeseen tai koulukotiin. Miten sinä luulet aikuisten noissa paikoissa taltuttavan lasten väkivaltaiset raivarit, jos ei päällä istumalla ja kiinnipitämällä? Tunnen sekä sijaisperhevanhempia että koulukodissa töissä olevia tyyppejä, ja niiden jutut on juuri tuollaisia, että milloin joutui istumaan raivoavan kuusivuotiaan päällä tuntikausia, milloin taas kaksi raavasta miestä joutui taltuttamaan aseen kanssa riehuvan teinin niin, että heittivät maahan ja toinen istui jalkojen päällä ja toinen piti koko painollaan käsistä kiinni...
Niinhän ne tekee, ja suomessa on yksi paikka, jossa käytetään vieläkin esim. koppihoitoa lapsille.
Nyt selvästi ihannoit tuota väkivaltaa ja väkivallan käyttöä lasten kasvatuksessa, mutta mieti hyvin tarkkaan mitä tapahtuu noille sijaisperheiden ja lastenkotien lapsille.
Tulevaisuudessa odottaa vankila, itsemurha, prostituutio, mt-ongelmat, huumeet jne.
Se on se mitä niitetään kasvattamalla lapset väkivallalla, ja toivon kaikille teille väkivaltaisille vanhemmille, että näette joskus itsenne sinä mitä olette oikeasti, eli hirviöinä.
Mulla ei ole mitään sympatiaa teitä kohtaan, teidän lapset ei pyytäneet syntyä teille, te halusitte ne ja sitten vielä sokaistuneena omasta egostanne alatte käyttämään väkivaltaa itseänne pienempää kohtaan.
Toivottavasti koette esim. vanhainkodissa väkivaltaisten hoitajien taholta ne tunteet mitä teidän pienet lapset koki, kun niitä hakattiin ja niiden päällä istuttiin, miltä tuntuu totaalinen avuttomuus ja mitkä arvet se jättää henkisesti.
Järki käteen fanaatikko!
Kuule, ne oikeasti väkivaltaiset vanhemmat eivät todennäköisesti ole täällä Vauva-palstalla keskustelemassa ja miettimässä mitä tekisi hankalan teinin kanssa.
Säästä paasauksesi lastensuojelun asiakkaille. Ja muista, viisauden vastakohta ei ole tyhmyys vaan fanaattisuus.
Sehän se juuri onkin ongelmana, että nämä väkivaltaiset lasten elämän tuhoavat vanhemmat ovat aina omasta mielestään "normaaleita".
Niissä ei ole mitään vikaa, vaan aina siinä lapsessa, jopa eerika oli leimattu koko suvun taholta paskaksi lapseksi ja kaikki uskoivat.
Väkivaltaiset vanhemmat ovat täällä hakemassa vertaistukea väkivaltaan, jotta ne voivat jatkaa sitä hyvillä mielin, vain pieni osa vanhemmista pystyy kohtaamaan sen mitä ovat ja muuttumaan, niin kuin eräs tähänkin kirjoittanut, joka kertoi tajunneensa mitä oli tehnyt meditaation ja mindfulnessin avulla.
Sä olet nyt jonkun oman trauman sokaisema. Yritä edes suhtautua asioihin objektiivisesti. Kuitenkin suurin osa vanhemmista ovat ok, normaaleja kasvattajia.
Väkivaltaiset vanhemmat eivät ole.
Joo eivät. Onko täällä joku sellaista väittänyt?
Mutta jos sinä sanot väkivallaksi sitä, että pidän tiukassa otteessani väkivaltaista lastani, niin kauan, että hän rauhoittuu eikä satuta enää ketään, niin en enää vaivaudu keskustelemaan kaltaisesi fanaatikon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta okei, jälkikäteen lähettäisit lapsen pois kotoa. Eli hänet otettaisiin huostaan ja pistettäisiin sijaisperheeseen tai koulukotiin. Miten sinä luulet aikuisten noissa paikoissa taltuttavan lasten väkivaltaiset raivarit, jos ei päällä istumalla ja kiinnipitämällä? Tunnen sekä sijaisperhevanhempia että koulukodissa töissä olevia tyyppejä, ja niiden jutut on juuri tuollaisia, että milloin joutui istumaan raivoavan kuusivuotiaan päällä tuntikausia, milloin taas kaksi raavasta miestä joutui taltuttamaan aseen kanssa riehuvan teinin niin, että heittivät maahan ja toinen istui jalkojen päällä ja toinen piti koko painollaan käsistä kiinni...
Niinhän ne tekee, ja suomessa on yksi paikka, jossa käytetään vieläkin esim. koppihoitoa lapsille.
Nyt selvästi ihannoit tuota väkivaltaa ja väkivallan käyttöä lasten kasvatuksessa, mutta mieti hyvin tarkkaan mitä tapahtuu noille sijaisperheiden ja lastenkotien lapsille.
Tulevaisuudessa odottaa vankila, itsemurha, prostituutio, mt-ongelmat, huumeet jne.
Se on se mitä niitetään kasvattamalla lapset väkivallalla, ja toivon kaikille teille väkivaltaisille vanhemmille, että näette joskus itsenne sinä mitä olette oikeasti, eli hirviöinä.
Mulla ei ole mitään sympatiaa teitä kohtaan, teidän lapset ei pyytäneet syntyä teille, te halusitte ne ja sitten vielä sokaistuneena omasta egostanne alatte käyttämään väkivaltaa itseänne pienempää kohtaan.
Toivottavasti koette esim. vanhainkodissa väkivaltaisten hoitajien taholta ne tunteet mitä teidän pienet lapset koki, kun niitä hakattiin ja niiden päällä istuttiin, miltä tuntuu totaalinen avuttomuus ja mitkä arvet se jättää henkisesti.
Järki käteen fanaatikko!
Kuule, ne oikeasti väkivaltaiset vanhemmat eivät todennäköisesti ole täällä Vauva-palstalla keskustelemassa ja miettimässä mitä tekisi hankalan teinin kanssa.
Säästä paasauksesi lastensuojelun asiakkaille. Ja muista, viisauden vastakohta ei ole tyhmyys vaan fanaattisuus.
Sehän se juuri onkin ongelmana, että nämä väkivaltaiset lasten elämän tuhoavat vanhemmat ovat aina omasta mielestään "normaaleita".
Niissä ei ole mitään vikaa, vaan aina siinä lapsessa, jopa eerika oli leimattu koko suvun taholta paskaksi lapseksi ja kaikki uskoivat.
Väkivaltaiset vanhemmat ovat täällä hakemassa vertaistukea väkivaltaan, jotta ne voivat jatkaa sitä hyvillä mielin, vain pieni osa vanhemmista pystyy kohtaamaan sen mitä ovat ja muuttumaan, niin kuin eräs tähänkin kirjoittanut, joka kertoi tajunneensa mitä oli tehnyt meditaation ja mindfulnessin avulla.
Sä olet nyt jonkun oman trauman sokaisema. Yritä edes suhtautua asioihin objektiivisesti. Kuitenkin suurin osa vanhemmista ovat ok, normaaleja kasvattajia.
Lapsilleen huutava ja kiroileva vanhempi ei ole normaali kasvattaja vaan kasvattaja, jolla ei ole homma hallusta. Silloin puhutaan jo ylilyönnistä, jos pitää istua lapsen päälle saadakseen tämän käyttäytymään haluamallaan tavallaan. Silloin vanhemmuuden tuomaa valtaa käytetään väärin, jos joutuu sortumaan ylilyönteihin. Ja jos tällöin edelleen näkee itsensä normaalina kasvattajana niin syy on ihan jossain muualla kuin fanaatikoissa ja puhumattakaan siitä lapsessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsessa olisi neuroottistavikaa niin se näykyisi koulunkäynissäkin, mutta siihenhän ap ei ole vastanut, miten siellä koulussa ja muissa sosiaalississa tilanteissa menee...miksiköhän? Provo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta okei, jälkikäteen lähettäisit lapsen pois kotoa. Eli hänet otettaisiin huostaan ja pistettäisiin sijaisperheeseen tai koulukotiin. Miten sinä luulet aikuisten noissa paikoissa taltuttavan lasten väkivaltaiset raivarit, jos ei päällä istumalla ja kiinnipitämällä? Tunnen sekä sijaisperhevanhempia että koulukodissa töissä olevia tyyppejä, ja niiden jutut on juuri tuollaisia, että milloin joutui istumaan raivoavan kuusivuotiaan päällä tuntikausia, milloin taas kaksi raavasta miestä joutui taltuttamaan aseen kanssa riehuvan teinin niin, että heittivät maahan ja toinen istui jalkojen päällä ja toinen piti koko painollaan käsistä kiinni...
Niinhän ne tekee, ja suomessa on yksi paikka, jossa käytetään vieläkin esim. koppihoitoa lapsille.
Nyt selvästi ihannoit tuota väkivaltaa ja väkivallan käyttöä lasten kasvatuksessa, mutta mieti hyvin tarkkaan mitä tapahtuu noille sijaisperheiden ja lastenkotien lapsille.
Tulevaisuudessa odottaa vankila, itsemurha, prostituutio, mt-ongelmat, huumeet jne.
Se on se mitä niitetään kasvattamalla lapset väkivallalla, ja toivon kaikille teille väkivaltaisille vanhemmille, että näette joskus itsenne sinä mitä olette oikeasti, eli hirviöinä.
Mulla ei ole mitään sympatiaa teitä kohtaan, teidän lapset ei pyytäneet syntyä teille, te halusitte ne ja sitten vielä sokaistuneena omasta egostanne alatte käyttämään väkivaltaa itseänne pienempää kohtaan.
Toivottavasti koette esim. vanhainkodissa väkivaltaisten hoitajien taholta ne tunteet mitä teidän pienet lapset koki, kun niitä hakattiin ja niiden päällä istuttiin, miltä tuntuu totaalinen avuttomuus ja mitkä arvet se jättää henkisesti.
Järki käteen fanaatikko!
Kuule, ne oikeasti väkivaltaiset vanhemmat eivät todennäköisesti ole täällä Vauva-palstalla keskustelemassa ja miettimässä mitä tekisi hankalan teinin kanssa.
Säästä paasauksesi lastensuojelun asiakkaille. Ja muista, viisauden vastakohta ei ole tyhmyys vaan fanaattisuus.
Sehän se juuri onkin ongelmana, että nämä väkivaltaiset lasten elämän tuhoavat vanhemmat ovat aina omasta mielestään "normaaleita".
Niissä ei ole mitään vikaa, vaan aina siinä lapsessa, jopa eerika oli leimattu koko suvun taholta paskaksi lapseksi ja kaikki uskoivat.
Väkivaltaiset vanhemmat ovat täällä hakemassa vertaistukea väkivaltaan, jotta ne voivat jatkaa sitä hyvillä mielin, vain pieni osa vanhemmista pystyy kohtaamaan sen mitä ovat ja muuttumaan, niin kuin eräs tähänkin kirjoittanut, joka kertoi tajunneensa mitä oli tehnyt meditaation ja mindfulnessin avulla.
Sä olet nyt jonkun oman trauman sokaisema. Yritä edes suhtautua asioihin objektiivisesti. Kuitenkin suurin osa vanhemmista ovat ok, normaaleja kasvattajia.
Väkivaltaiset vanhemmat eivät ole.
Joo eivät. Onko täällä joku sellaista väittänyt?
Mutta jos sinä sanot väkivallaksi sitä, että pidän tiukassa otteessani väkivaltaista lastani, niin kauan, että hän rauhoittuu eikä satuta enää ketään, niin en enää vaivaudu keskustelemaan kaltaisesi fanaatikon kanssa.
Et tietenkään, koska sulle on tärkeää säilyttää tietty kuvitelma itsestäsi ja et pystyisi elämään itsesi kanssa, jos näkisit itsesi sellaisena kuin olet.
Ihan vinkkinä, että tiedät tekeväsi väärin lastasi kohtaan, kun sun defenssimekanismit aktivoituu niin kuin nyt. Voit hakea apua esim. perheneuvolasta vanhemmuuteesi, vinkki.
Valitettavasti en osaa antaa mitään selkeitä neuvoja tilanteeseen. Haluan kuitenkin sanoa, että olen itsekin ollut tuonkaltainen. En nyt ehkä niin paha alle esiteini-ikäisenä, mutta aina olen kuitenkin ollut temperamenttisempi kuin muutaman vuoden nuorempi veljeni. Olemme oikeastaan kuin yö ja päivä. Painotan siis sitä, kuinka erilaisia sisaruksetkin voivat olla, temperamentteine ja muine luonteenpiirteineen. Ei siis kannata ainakaan vertailla toisiinsa, se vain pahentaa asiaa entisestään - kokemuksen syvällä rintaäänellä!
Minullekin teini-ikä oli jostain syystä todella vaikea, ilman mitään erityistä syytä. Perheeni on ehjä, vanhempani ovat ammattikasvattajia ja aina kodista on löytynyt rajoja ja rakkautta. Toki monesti olen kokenut, että vähän liikaakin rajoja, joita sitten piti koetella. Ja siitä ne ongelmat ja konfliktit sitten aina syntyivät. Näin aikuisena jälkeenpäinkin ajateltuna minulla olisi voinut olla pikkaisen höllempi kuri. Esikoisena jouduin tietenkin "koekappaleeksi" ja vanhempanikin ovat avoimesti myöntäneet jotain virheitään ja ylilyöntejään.
Ja edelleenkin se lapsen persoonallisuus on tärkeä huomioida; lapsi ei ole tahallaan, pahuuttaan tai ilman syytä hankala. Hän on syntynyt tietyn temperamenttinsa kanssa ja tulkitsee asioita eri tavalla. Siksi siis jotkut kuritoimenpiteet tai säännöt voi olla tulkittavissa jotenkin epäreiluina tai vastenmielisinä. Joskus vanhemmilla ei ihan oikeastikaan ole mitään järkevää perustetta joillekin säännöille. Siksi se vastustaminen vain kasvaa, kun joku asia ei mene oikeudentajuun. Älä siis ajattele, että lapses on jotenkin ilkeä tai paha. Hän saattaa olla jopa keskivertoa oikeudentajuisempi ja syvällisempi, mutta ei vain kykene sitä vielä ilmaisemaan. Onhan hänen aivonsakin vielä kehittyvässä vaiheessa. Koita siis keksiä keinoja, jolla tulet lastas vastaan ja kysy häneltä ihan suoraan: "miksi vastustat? Miksi tuntuu pahalta? Miten voin helpottaa oloasi?". Kasvatus ei saa olla aina yksioikoista ja ajatella, että vanhemmat jotenkin omistaisi lapsensa ja saisi siten päättää kaikesta. Alaikäinen on ihan yhtälailla vapaa ja ajatteleva yksilö. Monet teinitkin kehittyy paljon nopeammin ja eri aikaan kuin muut. Siksi jotkut säännöt ja kohtelu voi tuntua lapselliselta ja alentavalta. Mun mielestä jokaisen vanhemman tulis keskittyä lapseensa vain kehittyvänä yksilönä eikä vertailla yleisiin tasoihin. Siinä vain aliarvioi (tai yliarvioi!) oman lapsensa harkintakyvyn ja älykkyyden.
AP käyttää väkivaltaa lapseensa ja ihmettelee miksi lapsi ei halua tulla halatuksi? Hyi helvetti mitä touhua, toivottavasti lapsi pääsee tuollaisesta kodista pina pois, ei kenenkään tarvitse sietää itseensä kohdistuvaa väkivaltaa varsinkaan niiltä ihmisiltä joiden pitäisi lasta suojella ja turvata.
Vierailija kirjoitti:
AP käyttää väkivaltaa lapseensa ja ihmettelee miksi lapsi ei halua tulla halatuksi? Hyi helvetti mitä touhua, toivottavasti lapsi pääsee tuollaisesta kodista pina pois, ei kenenkään tarvitse sietää itseensä kohdistuvaa väkivaltaa varsinkaan niiltä ihmisiltä joiden pitäisi lasta suojella ja turvata.
Fyysinenväkivalta voi olla yksittäistapaus lapsen rauhoittamiseksi, mutta vakivalta on niin paljon muutakin kun vain käsiksikäyminen. Väkivalla uhkailukin on väärin! Jos nyt et käyttäydy näin ja näin niin minä...kannustaako muuttamaan käytöstään?! Montakonhan kertaa vanhemman suusta on tullut esim. sanat, että miksi et voi olla kuin sisaruksesi, jne. Henkinenväkivalta vähempi arvoista?!
Ihmiset täällä eivät ymmärrä että on olemassa sellaisia lapsia joille ei puhe tehoa. Ja minusta juuri se, että perheessä on muita lapsia joiden kanssa menee ihan mukavasti on merkki siitä että tämä yksi lapsi on jotenkin erilainen.
Meillä ei tilanne ole lainkaan noin paha, mutta vanhin lapsi on aivan eri maailmasta kuin kaksi muuta. Ei kuuntele, ei tottele, ärsyttää ja kiusaa tahallaan muita. On jo ihan pienestä taaperosta asti nauttinut siitä että saa muut suuttumaan tai pahalle mielelle. Se on hänestä hauskaa. On myös aina viisastelemassa miten joku asia on näin eikä noin, kaikesta pitää raivostuttavasti kaivaa jotain vastaan vänkyttämistä. Vitkuttelee ja venkuloi joka asiassa niin kauan että tulee tappelu.
Osaa kuitenkin käyttäytyä tosi kauniisti esim. koulussa joten ei joudu vaikeuksiin siellä. Kotona lähinnä käyttää valtaansa pikkusisaruksiin ja yrittää myös meihin. Ikinä ei olla annettu periksi siinä että toisille saisi puhua rumasti tai kiusata. Tietysti tunteita saa näyttää ja ymmärretään jos suuttuneena sanoo vaikka toiselle pahasti. Mutta tämä lapsi oikein kyttää tilanteita missä saa pahoittaa toisen mielen, iskee mieluiten silloin kun kaikki on mukavaa ja ihanaa, silloin on parasta sanoa jotain tosi loukkaavaa että maksimoi pahan mielen. Emme voi ymmärtää tätä, ja tuntuu ettei lapsi oikein itsekään ymmärrä miksi tekee niin. Aina yritetään kertoa että miltä se toisesta tuntuu. Itse kyllä pahoittaa mielensä jos joku vaikka koulussa sanoo rumasti.
Eli suoraan sanottuna välillä tosi v-mäinen lapsi. Jos esim. omassa kaveripiirissä olisi tällainen niin heivaisin välittömästi. Omaa lasta ei kuitenkaan voi, joten täytyy yrittää kasvattaa ja kasvattaa ja selittää ja kieltää. Toisaalta ajattelen että kyllä se elämä opettaa kun tarpeeksi kauan ärsytät muita, toisaalta ihan oikeasti pelottaa mihin joutuu tuollaisella asenteella. Tiedän ettei tämä nyt ole mitään väkivaltaisuuteen tai raivareihin verrattuna, mutta ihan yhtä neuvoton minä olen siitä etten saa lastani käyttäytymään kauniisti. Kun se oma esimerkki ei toimi ollenkaan. Etenkin viikonloput ovat tympeitä kun toisten kiusaaminen alkaa heti aamulla. Silloin komennetaan omaan huoneeseen. Aina annetaan uusi mahdollisuus sitten, että kun tulee ulos sieltä ja jos asiat sujuvat niin hieno homma. Välillä puhutellaan pitkät pätkät että miten toisten kanssa ollaan. Joskus toimii vähäksi aikaa, yleensä ei.
Eli tosiaan kaikki lapset eivät toimi samalla kaavalla edes samassa perheessä. Meidän lapsista ainakin on nähnyt ihan pienenä minkäsorttisia ne ovat, eikä siihen voi vaikuttaa. Kaikkia on rakastettu, hellitty, kehuttu, kannustettu ja kuunneltu samalla tavalla. Ihan turha siitä on itseään syyllistää, mutta tietysti on viisasta hakea ulkopuolista apua tai neuvoja jos tuntuu että omat keinot ja/tai voimat eivät riitä.
Suurin osa ei todellakaan tajua, koska heidän ei tarvitse! Raivoisa teinikapina ole mikään välttämätön osa tervettä kehitystä. Joillekin vaan riittää, että on kiinostunut lapsestaan, heillä on ollut terve lapsuus, hyvät kiintymyssuhteet niin omiin vanhempiin ja muuhun tukiverkostoon niin tämä irtautumisprosessi on säyseämpi.