Lue keskustelun säännöt.
Onko se hyväksyttyä positiivista syrjintää, että ruotsinkielisille on yliopistoihin alemmat pisterajat?
01.05.2016 |
Yleensähän hyväksytty positiivinen syrjintä kohdistuu sellaisiin väestöryhmiin (esim. maahanmuuttajat), joilla on heikommat lähtökohdat ja positiivisen syrjinnän avulla pyritään luomaan tosiallisesti tasa-arvoinen tilanne.
Mutta ruotsinkielisillä on jo lähtökohtaisesti muuta väeöstöä parempi asema yhteiskunnassa, joten onko posiitivinen syrjintä tässä tapauksessa oikein?
Kommentit (43)
Ei ole mitään äidinkieleen perustuvia erilaisia pisterajoja.
Eri oulutusohuelmiin ja eri yliopistoihin on eri pisterajat, mutta vaikea niitäkän on verrata kun pisteasteikot on niin erilaiset (toiseen ohjelmaan maksimipistemäärä on 60 ja sisään pääsee köytönnössä 52 pisteellä, toiseen ohjelmaan maksimipistemäärä on 10 ja sisään pääsee 9,8 pisteellä).
Jos olet jostain onnistunut varmistumaan, että ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin on helpompi päästä, mikään ei estä sinua hakemasta sellaiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!
Vierailija kirjoitti:
Sama kysymys koskee myös saamelaisia. He pääsevät alemmilla pisteillä yliopistoon, joten onko syytä olettaa heidän olevan lähtökohtaisesti heikkolahjasempia suhteessa valtaväestöön?
Saamelaisia on syrjittä kautta historian, joten heidän asemansa on kantaväestöä heikompi. Ruotsinkieliset taas ovat aina olleet muuta väestöä ylemmässä asemassa, joten positiivinen syrjintä ei oikein kuulosta reilulta, jos sillä on tarkoitus ylläpitää tätä ylempää asemaa (ts. väestöosuutta suurempi osuus ruotsinkielisistä koulutetaan nyt korkeakouluissa alempien pisterajojen ansioista).
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!
Mikään ei estä ruotsinkielisiä hakemasta suomenkielisten kiintiössä, joten miksi edes tarvitaan mitään alempien pisterajojen kiintiöitä ruotsinkielisille?
Ruotsinkielisillä on alemmat pisterajat siksi, että hakijoita sinne on paljon vähemmän kuin suomenkielisiin, joten myös huippuhyviä hakijoita on vähemmän.
Esim. 100 pisteestä suomenkielisiä saa 68 pistettä tai enemmän vaikkapa 600 hakijaa. Ruotsinkielisessä kokeessa 68 pistettä tai enemmän saa vaikka 24 hakijaa, koska hakijoita on paljon vähemmän. Ruotsinkielisistä nämä 24 pääsevät ehkä kaikki sisään, mutta suomenkielisellä puolella joudutaan nostamaan pisterajaa niin, että saadaan se 62 hakijaa tms. paljonko sisään nyt otetaankaan, jolloin alin hyväksytty pistemäärä on korkeampi.
Alin hyväksytty pistemäärä muodostuu joka vuosi kuitenkin sen heikoimmin menestyneen mutta sisälle otetun mukaan.:) Jos heikoimmin menestynyt on kuitenkin saanut lähes täydet pisteet, se näkyy pistemäärässä. Pakkohan ruotsinkielisellekin on ottaa hakijoita, joten vähäisemmästä hakijamäärästä johtuen pistemäärät ovat pakosta alhaisemmat kuin suomenkieliselle puolelle, jossa hakijoista on valinnanvaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään äidinkieleen perustuvia erilaisia pisterajoja.
Eri oulutusohuelmiin ja eri yliopistoihin on eri pisterajat, mutta vaikea niitäkän on verrata kun pisteasteikot on niin erilaiset (toiseen ohjelmaan maksimipistemäärä on 60 ja sisään pääsee köytönnössä 52 pisteellä, toiseen ohjelmaan maksimipistemäärä on 10 ja sisään pääsee 9,8 pisteellä).
Jos olet jostain onnistunut varmistumaan, että ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin on helpompi päästä, mikään ei estä sinua hakemasta sellaiseen.
Alemmat pisterajat toki muodostuvat siitä, koska ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi osuus ylemmästä koulutuksesta. Onko tämä oikein? Varsinkin kun viime aikaisten tutkimusten valossa ruotsinkielisten keskimääräinen älykkyys on suomenkielisiä heikompi.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielisillä on alemmat pisterajat siksi, että hakijoita sinne on paljon vähemmän kuin suomenkielisiin, joten myös huippuhyviä hakijoita on vähemmän.
Esim. 100 pisteestä suomenkielisiä saa 68 pistettä tai enemmän vaikkapa 600 hakijaa. Ruotsinkielisessä kokeessa 68 pistettä tai enemmän saa vaikka 24 hakijaa, koska hakijoita on paljon vähemmän. Ruotsinkielisistä nämä 24 pääsevät ehkä kaikki sisään, mutta suomenkielisellä puolella joudutaan nostamaan pisterajaa niin, että saadaan se 62 hakijaa tms. paljonko sisään nyt otetaankaan, jolloin alin hyväksytty pistemäärä on korkeampi.
Alin hyväksytty pistemäärä muodostuu joka vuosi kuitenkin sen heikoimmin menestyneen mutta sisälle otetun mukaan.:) Jos heikoimmin menestynyt on kuitenkin saanut lähes täydet pisteet, se näkyy pistemäärässä. Pakkohan ruotsinkielisellekin on ottaa hakijoita, joten vähäisemmästä hakijamäärästä johtuen pistemäärät ovat pakosta alhaisemmat kuin suomenkieliselle puolelle, jossa hakijoista on valinnanvaraa.
Ei tuo ole mikään perustelu. Hakijoita on vähemmän, koska paikkoja on ruotsinkielisille suhteessa enemmän.
Eikö olisi reilua, että kaikille olisi yhtäläiset sisäänpääsykriteerit? Jos ruotsinkielisiä pääsee vähemmän läpi, niin sitten pääsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!
Juuri näin. Ystäväni on kaksikielinen (suomi/vietnam), koska toinen vanhempi on Aasiasta. Hän halusi tiettyyn kouluun ja pänttäsi ahkerasti ruotsia, että pärjää pääsykokeissa ja pääsi sisään!
Suurin osa kursseista englanniksi, joten vaikka alun ruotsin kieliset kurssit olivat haastavia, niin hyvin se meni.
Eikös tähän päde kysynnän ja tarjonnan laki? Ruotsin kielisiin hakee vähemmän porukkaa, eli pisterahat alhaisemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!
Juuri näin. Ystäväni on kaksikielinen (suomi/vietnam), koska toinen vanhempi on Aasiasta. Hän halusi tiettyyn kouluun ja pänttäsi ahkerasti ruotsia, että pärjää pääsykokeissa ja pääsi sisään!
Suurin osa kursseista englanniksi, joten vaikka alun ruotsin kieliset kurssit olivat haastavia, niin hyvin se meni.
Niin, ei kannata muuttaa epäoikeudenmukaista järjestelmää, vaan pitää vain yrittää sopeutua siihen. Sinun asenteellasi Etelä-Afrikassa olisi edelleen apartheid.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielisillä on alemmat pisterajat siksi, että hakijoita sinne on paljon vähemmän kuin suomenkielisiin, joten myös huippuhyviä hakijoita on vähemmän.
Esim. 100 pisteestä suomenkielisiä saa 68 pistettä tai enemmän vaikkapa 600 hakijaa. Ruotsinkielisessä kokeessa 68 pistettä tai enemmän saa vaikka 24 hakijaa, koska hakijoita on paljon vähemmän. Ruotsinkielisistä nämä 24 pääsevät ehkä kaikki sisään, mutta suomenkielisellä puolella joudutaan nostamaan pisterajaa niin, että saadaan se 62 hakijaa tms. paljonko sisään nyt otetaankaan, jolloin alin hyväksytty pistemäärä on korkeampi.
Alin hyväksytty pistemäärä muodostuu joka vuosi kuitenkin sen heikoimmin menestyneen mutta sisälle otetun mukaan.:) Jos heikoimmin menestynyt on kuitenkin saanut lähes täydet pisteet, se näkyy pistemäärässä. Pakkohan ruotsinkielisellekin on ottaa hakijoita, joten vähäisemmästä hakijamäärästä johtuen pistemäärät ovat pakosta alhaisemmat kuin suomenkieliselle puolelle, jossa hakijoista on valinnanvaraa.
Ei tuo ole mikään perustelu. Hakijoita on vähemmän, koska paikkoja on ruotsinkielisille suhteessa enemmän.
Eikö olisi reilua, että kaikille olisi yhtäläiset sisäänpääsykriteerit? Jos ruotsinkielisiä pääsee vähemmän läpi, niin sitten pääsee.
Kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Jos peruskoulussa ja lukiossa panostaa niihin ruotsin opintoihin, niin aivan hyvin voi päästä opiskelemaan ruotsiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös tähän päde kysynnän ja tarjonnan laki? Ruotsin kielisiin hakee vähemmän porukkaa, eli pisterahat alhaisemmat.
Ruotsinkielisiä paikkoja on suhteessa enemmän (kauppatieteessa n. kolme kertaa enemmän), joten siksi hakijoita on suhteessa vähemmän. Ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja tulisikin siis vähentää, kun niihin ei selvästikään riitä riittävästi päteviä hakijoita, koska pisterajat jäävät alhaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielisillä on alemmat pisterajat siksi, että hakijoita sinne on paljon vähemmän kuin suomenkielisiin, joten myös huippuhyviä hakijoita on vähemmän.
Esim. 100 pisteestä suomenkielisiä saa 68 pistettä tai enemmän vaikkapa 600 hakijaa. Ruotsinkielisessä kokeessa 68 pistettä tai enemmän saa vaikka 24 hakijaa, koska hakijoita on paljon vähemmän. Ruotsinkielisistä nämä 24 pääsevät ehkä kaikki sisään, mutta suomenkielisellä puolella joudutaan nostamaan pisterajaa niin, että saadaan se 62 hakijaa tms. paljonko sisään nyt otetaankaan, jolloin alin hyväksytty pistemäärä on korkeampi.
Alin hyväksytty pistemäärä muodostuu joka vuosi kuitenkin sen heikoimmin menestyneen mutta sisälle otetun mukaan.:) Jos heikoimmin menestynyt on kuitenkin saanut lähes täydet pisteet, se näkyy pistemäärässä. Pakkohan ruotsinkielisellekin on ottaa hakijoita, joten vähäisemmästä hakijamäärästä johtuen pistemäärät ovat pakosta alhaisemmat kuin suomenkieliselle puolelle, jossa hakijoista on valinnanvaraa.
Ei tuo ole mikään perustelu. Hakijoita on vähemmän, koska paikkoja on ruotsinkielisille suhteessa enemmän.
Eikö olisi reilua, että kaikille olisi yhtäläiset sisäänpääsykriteerit? Jos ruotsinkielisiä pääsee vähemmän läpi, niin sitten pääsee.
Kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Jos peruskoulussa ja lukiossa panostaa niihin ruotsin opintoihin, niin aivan hyvin voi päästä opiskelemaan ruotsiksi.
Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella vieraalla kielellä päästäkseen alemmilla pisteillä yliopistoon? Miksi ruotsinkielisillä pitää olla oikeus päästä alemmilla pisterajoilla opiskelemaan äidinkielellään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!
Juuri näin. Ystäväni on kaksikielinen (suomi/vietnam), koska toinen vanhempi on Aasiasta. Hän halusi tiettyyn kouluun ja pänttäsi ahkerasti ruotsia, että pärjää pääsykokeissa ja pääsi sisään!
Suurin osa kursseista englanniksi, joten vaikka alun ruotsin kieliset kurssit olivat haastavia, niin hyvin se meni.
Niin, ei kannata muuttaa epäoikeudenmukaista järjestelmää, vaan pitää vain yrittää sopeutua siihen. Sinun asenteellasi Etelä-Afrikassa olisi edelleen apartheid.
Anteeksi mitä? Tähän riitti ihan vaan se lukion oppimäärä ruotsia plus ne kauppatieteelliset termit yms. på svenska mitä siinä pääsykoekirjassa oli.
Kaikilla on mahdollisuus panostaa ruotsin tai englannin kieleen lukiossa ja hakea sen kielisern ohjelmaan yliopistoon. Turhaa valittaa jos ei panosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielisillä on alemmat pisterajat siksi, että hakijoita sinne on paljon vähemmän kuin suomenkielisiin, joten myös huippuhyviä hakijoita on vähemmän.
Esim. 100 pisteestä suomenkielisiä saa 68 pistettä tai enemmän vaikkapa 600 hakijaa. Ruotsinkielisessä kokeessa 68 pistettä tai enemmän saa vaikka 24 hakijaa, koska hakijoita on paljon vähemmän. Ruotsinkielisistä nämä 24 pääsevät ehkä kaikki sisään, mutta suomenkielisellä puolella joudutaan nostamaan pisterajaa niin, että saadaan se 62 hakijaa tms. paljonko sisään nyt otetaankaan, jolloin alin hyväksytty pistemäärä on korkeampi.
Alin hyväksytty pistemäärä muodostuu joka vuosi kuitenkin sen heikoimmin menestyneen mutta sisälle otetun mukaan.:) Jos heikoimmin menestynyt on kuitenkin saanut lähes täydet pisteet, se näkyy pistemäärässä. Pakkohan ruotsinkielisellekin on ottaa hakijoita, joten vähäisemmästä hakijamäärästä johtuen pistemäärät ovat pakosta alhaisemmat kuin suomenkieliselle puolelle, jossa hakijoista on valinnanvaraa.
Ei tuo ole mikään perustelu. Hakijoita on vähemmän, koska paikkoja on ruotsinkielisille suhteessa enemmän.
Eikö olisi reilua, että kaikille olisi yhtäläiset sisäänpääsykriteerit? Jos ruotsinkielisiä pääsee vähemmän läpi, niin sitten pääsee.
Kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Jos peruskoulussa ja lukiossa panostaa niihin ruotsin opintoihin, niin aivan hyvin voi päästä opiskelemaan ruotsiksi.
Ei ole. Jos toiset pääsevät äidinkielellään opiskelemaan helpommin kuin toiset, niin silloin mahdollisuudet eivät ole yhtäläiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!
Juuri näin. Ystäväni on kaksikielinen (suomi/vietnam), koska toinen vanhempi on Aasiasta. Hän halusi tiettyyn kouluun ja pänttäsi ahkerasti ruotsia, että pärjää pääsykokeissa ja pääsi sisään!
Suurin osa kursseista englanniksi, joten vaikka alun ruotsin kieliset kurssit olivat haastavia, niin hyvin se meni.
Niin, ei kannata muuttaa epäoikeudenmukaista järjestelmää, vaan pitää vain yrittää sopeutua siihen. Sinun asenteellasi Etelä-Afrikassa olisi edelleen apartheid.
Anteeksi mitä? Tähän riitti ihan vaan se lukion oppimäärä ruotsia plus ne kauppatieteelliset termit yms. på svenska mitä siinä pääsykoekirjassa oli.
Kaikilla on mahdollisuus panostaa ruotsin tai englannin kieleen lukiossa ja hakea sen kielisern ohjelmaan yliopistoon. Turhaa valittaa jos ei panosta.
Jos suomenkielinen oppii tuosta vaan ruotsin ja voi hakea ruotsinkielisiin yliopistoihiin, niin eikö sama päde toisinkin päin? Miten tämä perustelee sen, että ruotsinkieliseen koulutukseen on alemmat pisterajat? Miksi ne ei voi olla samat rajat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielisillä on alemmat pisterajat siksi, että hakijoita sinne on paljon vähemmän kuin suomenkielisiin, joten myös huippuhyviä hakijoita on vähemmän.
Esim. 100 pisteestä suomenkielisiä saa 68 pistettä tai enemmän vaikkapa 600 hakijaa. Ruotsinkielisessä kokeessa 68 pistettä tai enemmän saa vaikka 24 hakijaa, koska hakijoita on paljon vähemmän. Ruotsinkielisistä nämä 24 pääsevät ehkä kaikki sisään, mutta suomenkielisellä puolella joudutaan nostamaan pisterajaa niin, että saadaan se 62 hakijaa tms. paljonko sisään nyt otetaankaan, jolloin alin hyväksytty pistemäärä on korkeampi.
Alin hyväksytty pistemäärä muodostuu joka vuosi kuitenkin sen heikoimmin menestyneen mutta sisälle otetun mukaan.:) Jos heikoimmin menestynyt on kuitenkin saanut lähes täydet pisteet, se näkyy pistemäärässä. Pakkohan ruotsinkielisellekin on ottaa hakijoita, joten vähäisemmästä hakijamäärästä johtuen pistemäärät ovat pakosta alhaisemmat kuin suomenkieliselle puolelle, jossa hakijoista on valinnanvaraa.
Ei tuo ole mikään perustelu. Hakijoita on vähemmän, koska paikkoja on ruotsinkielisille suhteessa enemmän.
Eikö olisi reilua, että kaikille olisi yhtäläiset sisäänpääsykriteerit? Jos ruotsinkielisiä pääsee vähemmän läpi, niin sitten pääsee.
Kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Jos peruskoulussa ja lukiossa panostaa niihin ruotsin opintoihin, niin aivan hyvin voi päästä opiskelemaan ruotsiksi.
Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella vieraalla kielellä päästäkseen alemmilla pisteillä yliopistoon? Miksi ruotsinkielisillä pitää olla oikeus päästä alemmilla pisterajoilla opiskelemaan äidinkielellään?
Onko sun mielestä reilua, että suomenkielisillä on paljon enemmän vaihtoehtoa opiskelupaikkaa valitessa? Eikö se oöe syrjintää, että vain tiettyjä aloja voi lukea ruotsiksi omassa kotimaassaan, jossa ruotsi on kuitenkin toinen virallinen kieli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!
Juuri näin. Ystäväni on kaksikielinen (suomi/vietnam), koska toinen vanhempi on Aasiasta. Hän halusi tiettyyn kouluun ja pänttäsi ahkerasti ruotsia, että pärjää pääsykokeissa ja pääsi sisään!
Suurin osa kursseista englanniksi, joten vaikka alun ruotsin kieliset kurssit olivat haastavia, niin hyvin se meni.
Niin, ei kannata muuttaa epäoikeudenmukaista järjestelmää, vaan pitää vain yrittää sopeutua siihen. Sinun asenteellasi Etelä-Afrikassa olisi edelleen apartheid.
Anteeksi mitä? Tähän riitti ihan vaan se lukion oppimäärä ruotsia plus ne kauppatieteelliset termit yms. på svenska mitä siinä pääsykoekirjassa oli.
Kaikilla on mahdollisuus panostaa ruotsin tai englannin kieleen lukiossa ja hakea sen kielisern ohjelmaan yliopistoon. Turhaa valittaa jos ei panosta.
Jos suomenkielinen oppii tuosta vaan ruotsin ja voi hakea ruotsinkielisiin yliopistoihiin, niin eikö sama päde toisinkin päin? Miten tämä perustelee sen, että ruotsinkieliseen koulutukseen on alemmat pisterajat? Miksi ne ei voi olla samat rajat?
Niihin rajoihin vaikuttaa hakijoiden määrä ja taso sekä opiskeltava ala sekä aloituspaikat. Mitään järkeä lähteä keinotekoisesti laittamaan rajoja samalle tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielisillä on alemmat pisterajat siksi, että hakijoita sinne on paljon vähemmän kuin suomenkielisiin, joten myös huippuhyviä hakijoita on vähemmän.
Esim. 100 pisteestä suomenkielisiä saa 68 pistettä tai enemmän vaikkapa 600 hakijaa. Ruotsinkielisessä kokeessa 68 pistettä tai enemmän saa vaikka 24 hakijaa, koska hakijoita on paljon vähemmän. Ruotsinkielisistä nämä 24 pääsevät ehkä kaikki sisään, mutta suomenkielisellä puolella joudutaan nostamaan pisterajaa niin, että saadaan se 62 hakijaa tms. paljonko sisään nyt otetaankaan, jolloin alin hyväksytty pistemäärä on korkeampi.
Alin hyväksytty pistemäärä muodostuu joka vuosi kuitenkin sen heikoimmin menestyneen mutta sisälle otetun mukaan.:) Jos heikoimmin menestynyt on kuitenkin saanut lähes täydet pisteet, se näkyy pistemäärässä. Pakkohan ruotsinkielisellekin on ottaa hakijoita, joten vähäisemmästä hakijamäärästä johtuen pistemäärät ovat pakosta alhaisemmat kuin suomenkieliselle puolelle, jossa hakijoista on valinnanvaraa.
Ei tuo ole mikään perustelu. Hakijoita on vähemmän, koska paikkoja on ruotsinkielisille suhteessa enemmän.
Eikö olisi reilua, että kaikille olisi yhtäläiset sisäänpääsykriteerit? Jos ruotsinkielisiä pääsee vähemmän läpi, niin sitten pääsee.
Kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Jos peruskoulussa ja lukiossa panostaa niihin ruotsin opintoihin, niin aivan hyvin voi päästä opiskelemaan ruotsiksi.
Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella vieraalla kielellä päästäkseen alemmilla pisteillä yliopistoon? Miksi ruotsinkielisillä pitää olla oikeus päästä alemmilla pisterajoilla opiskelemaan äidinkielellään?
Onko sun mielestä reilua, että suomenkielisillä on paljon enemmän vaihtoehtoa opiskelupaikkaa valitessa? Eikö se oöe syrjintää, että vain tiettyjä aloja voi lukea ruotsiksi omassa kotimaassaan, jossa ruotsi on kuitenkin toinen virallinen kieli?
Ruotsinkieliset voivat mennä Ruotsiin opiskelemaan ruotsiksi, joten heillä on enemmän valinnanvaraa kuin suomenkielisillä. Samaa EU:ta ollaan, joten ei sen opiskelupaikan tarvitse juuri kotimaassa olla. Ruotsissa tosin ei ole suomenruotsalaisille omia alempien pisterajojen kiintiöitä, joten onhan se ikävää, jos pitää kilvoitella opiskelupaikoista tasavertaisesti muiden kanssa.
Sama kysymys koskee myös saamelaisia. He pääsevät alemmilla pisteillä yliopistoon, joten onko syytä olettaa heidän olevan lähtökohtaisesti heikkolahjasempia suhteessa valtaväestöön?