Onko se hyväksyttyä positiivista syrjintää, että ruotsinkielisille on yliopistoihin alemmat pisterajat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä on alemmat pisterajat siksi, että hakijoita sinne on paljon vähemmän kuin suomenkielisiin, joten myös huippuhyviä hakijoita on vähemmän.

Esim. 100 pisteestä suomenkielisiä saa 68 pistettä tai enemmän vaikkapa 600 hakijaa. Ruotsinkielisessä kokeessa 68 pistettä tai enemmän saa vaikka 24 hakijaa, koska hakijoita on paljon vähemmän. Ruotsinkielisistä nämä 24 pääsevät ehkä kaikki sisään, mutta suomenkielisellä puolella joudutaan nostamaan pisterajaa niin, että saadaan se 62 hakijaa tms. paljonko sisään nyt otetaankaan, jolloin alin hyväksytty pistemäärä on korkeampi.

Alin hyväksytty pistemäärä muodostuu joka vuosi kuitenkin sen heikoimmin menestyneen mutta sisälle otetun mukaan.:) Jos heikoimmin menestynyt on kuitenkin saanut lähes täydet pisteet, se näkyy pistemäärässä. Pakkohan ruotsinkielisellekin on ottaa hakijoita, joten vähäisemmästä hakijamäärästä johtuen pistemäärät ovat pakosta alhaisemmat kuin suomenkieliselle puolelle, jossa hakijoista on valinnanvaraa.

Ei tuo ole mikään perustelu. Hakijoita on vähemmän, koska paikkoja on ruotsinkielisille suhteessa enemmän.

Eikö olisi reilua, että kaikille olisi yhtäläiset sisäänpääsykriteerit? Jos ruotsinkielisiä pääsee vähemmän läpi, niin sitten pääsee.

Kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Jos peruskoulussa ja lukiossa panostaa niihin ruotsin opintoihin, niin aivan hyvin voi päästä opiskelemaan ruotsiksi.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella vieraalla kielellä päästäkseen alemmilla pisteillä yliopistoon? Miksi ruotsinkielisillä pitää olla oikeus päästä alemmilla pisterajoilla opiskelemaan äidinkielellään?

Esimerkiksi Åbo Akademin opiskelijoista 17 % on suomenkielisiä. He ovat ihan varta vasten halunneet opiskella vieraalla kielellä. Voihan suomenkieliset myös pyrkiä vaikka Itä-Suomen tai Lapin yliopistoon, niihin pääsee alemmilla pisteillä kuin Helsinkiin tai Tampereelle.

Vierailija kirjoitti:

Yleensähän hyväksytty positiivinen syrjintä kohdistuu sellaisiin väestöryhmiin (esim. maahanmuuttajat), joilla on heikommat lähtökohdat ja positiivisen syrjinnän avulla pyritään luomaan tosiallisesti tasa-arvoinen tilanne.

Mutta ruotsinkielisillä on jo lähtökohtaisesti muuta väeöstöä parempi asema yhteiskunnassa, joten onko posiitivinen syrjintä tässä tapauksessa oikein?

Hyvä kysymys. Yle esitte asiasta hyvän ohjelman joitain vuosia sitten, koskien ruotsinkielistä opettajan koulutusta suomessa. 

Erittäin hyvät havainnot tulivat ilmi, mutta tuskin on mikään muuttunut. Kuka vain voi valmistua opettajaksi noista lafkoista, jos pikkasen osaa ruotsia.  Suomenkielisellä puolella on soveltuvuus kokeet ja vaikka mitä- vaikea päästä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä on alemmat pisterajat siksi, että hakijoita sinne on paljon vähemmän kuin suomenkielisiin, joten myös huippuhyviä hakijoita on vähemmän.

Esim. 100 pisteestä suomenkielisiä saa 68 pistettä tai enemmän vaikkapa 600 hakijaa. Ruotsinkielisessä kokeessa 68 pistettä tai enemmän saa vaikka 24 hakijaa, koska hakijoita on paljon vähemmän. Ruotsinkielisistä nämä 24 pääsevät ehkä kaikki sisään, mutta suomenkielisellä puolella joudutaan nostamaan pisterajaa niin, että saadaan se 62 hakijaa tms. paljonko sisään nyt otetaankaan, jolloin alin hyväksytty pistemäärä on korkeampi.

Alin hyväksytty pistemäärä muodostuu joka vuosi kuitenkin sen heikoimmin menestyneen mutta sisälle otetun mukaan.:) Jos heikoimmin menestynyt on kuitenkin saanut lähes täydet pisteet, se näkyy pistemäärässä. Pakkohan ruotsinkielisellekin on ottaa hakijoita, joten vähäisemmästä hakijamäärästä johtuen pistemäärät ovat pakosta alhaisemmat kuin suomenkieliselle puolelle, jossa hakijoista on valinnanvaraa.

Ei tuo ole mikään perustelu. Hakijoita on vähemmän, koska paikkoja on ruotsinkielisille suhteessa enemmän.

Eikö olisi reilua, että kaikille olisi yhtäläiset sisäänpääsykriteerit? Jos ruotsinkielisiä pääsee vähemmän läpi, niin sitten pääsee.

Kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Jos peruskoulussa ja lukiossa panostaa niihin ruotsin opintoihin, niin aivan hyvin voi päästä opiskelemaan ruotsiksi.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella vieraalla kielellä päästäkseen alemmilla pisteillä yliopistoon? Miksi ruotsinkielisillä pitää olla oikeus päästä alemmilla pisterajoilla opiskelemaan äidinkielellään?

Esimerkiksi Åbo Akademin opiskelijoista 17 % on suomenkielisiä. He ovat ihan varta vasten halunneet opiskella vieraalla kielellä. Voihan suomenkieliset myös pyrkiä vaikka Itä-Suomen tai Lapin yliopistoon, niihin pääsee alemmilla pisteillä kuin Helsinkiin tai Tampereelle.

Åbo Akadem on muuten suomen ainoa virallisesti yksikielinen yliopisto. Suomalaisten osuutta opiskelijoissa ei haluta siellä suinkaan pienentää, vaan he ovat yliopistolle tarpeen jotta ko. harrastelija laitoksella olisi edes jonkinlainen tieteellinen taso.