Onko se hyväksyttyä positiivista syrjintää, että ruotsinkielisille on yliopistoihin alemmat pisterajat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!

Juuri näin. Ystäväni on kaksikielinen (suomi/vietnam), koska toinen vanhempi on Aasiasta. Hän halusi tiettyyn kouluun ja pänttäsi ahkerasti ruotsia, että pärjää pääsykokeissa ja pääsi sisään!

Suurin osa kursseista englanniksi, joten vaikka alun ruotsin kieliset kurssit olivat haastavia, niin hyvin se meni.

Niin, ei kannata muuttaa epäoikeudenmukaista järjestelmää, vaan pitää vain yrittää sopeutua siihen. Sinun asenteellasi Etelä-Afrikassa olisi edelleen apartheid.

Anteeksi mitä? Tähän riitti ihan vaan se lukion oppimäärä ruotsia plus ne kauppatieteelliset termit yms. på svenska mitä siinä pääsykoekirjassa oli.

Kaikilla on mahdollisuus panostaa ruotsin tai englannin kieleen lukiossa ja hakea sen kielisern ohjelmaan yliopistoon. Turhaa valittaa jos ei panosta.

Jos suomenkielinen oppii tuosta vaan ruotsin ja voi hakea ruotsinkielisiin yliopistoihiin, niin eikö sama päde toisinkin päin? Miten tämä perustelee sen, että ruotsinkieliseen koulutukseen on alemmat pisterajat? Miksi ne ei voi olla samat rajat?

Niihin rajoihin vaikuttaa hakijoiden määrä ja taso sekä opiskeltava ala sekä aloituspaikat. Mitään järkeä lähteä keinotekoisesti laittamaan rajoja samalle tasolle.

Eli ruotsinkielisten opiskelijoiden taso on heikko ja aloituspaikkoja liikaa? Eikö tämä juuri olisi peruste tehdä asialle jotain?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!

Juuri näin. Ystäväni on kaksikielinen (suomi/vietnam), koska toinen vanhempi on Aasiasta. Hän halusi tiettyyn kouluun ja pänttäsi ahkerasti ruotsia, että pärjää pääsykokeissa ja pääsi sisään!

Suurin osa kursseista englanniksi, joten vaikka alun ruotsin kieliset kurssit olivat haastavia, niin hyvin se meni.

Niin, ei kannata muuttaa epäoikeudenmukaista järjestelmää, vaan pitää vain yrittää sopeutua siihen. Sinun asenteellasi Etelä-Afrikassa olisi edelleen apartheid.

Anteeksi mitä? Tähän riitti ihan vaan se lukion oppimäärä ruotsia plus ne kauppatieteelliset termit yms. på svenska mitä siinä pääsykoekirjassa oli.

Kaikilla on mahdollisuus panostaa ruotsin tai englannin kieleen lukiossa ja hakea sen kielisern ohjelmaan yliopistoon. Turhaa valittaa jos ei panosta.

Jos suomenkielinen oppii tuosta vaan ruotsin ja voi hakea ruotsinkielisiin yliopistoihiin, niin eikö sama päde toisinkin päin? Miten tämä perustelee sen, että ruotsinkieliseen koulutukseen on alemmat pisterajat? Miksi ne ei voi olla samat rajat?

Tuosta noin vaan? Kyllä jos lukion käy ja vähän kattoo ympärilleen niin hyvin sen ruotsin voi oppia, sama pätee suomeen. Mutta ne rajat ei ole kielisidonnaisia, ne vaan on tietyllä tasolla.

Suomenkieliset tykkää ampua itseään jalkaan.

Omaa porukkaa tykätään syrjiä ja vieraille tarjota etuja.

Voihan sitä tietty silleenkin elää.

Pisterajat eivät varsinaisesti ole ongelma, vaan ruotsinkielisten opiskelupaikkojen ylitarjonta etenkin kauppatieteellisessä tiedekunnassa. Tätä on perusteltu mm. sillä, että Ruotsi on merkittävä kauppakumppani, mutta Saksa on vielä merkittävämpi + suurimmissa ruotsalaisissa yrityksissä työkieli on englanti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!

Juuri näin. Ystäväni on kaksikielinen (suomi/vietnam), koska toinen vanhempi on Aasiasta. Hän halusi tiettyyn kouluun ja pänttäsi ahkerasti ruotsia, että pärjää pääsykokeissa ja pääsi sisään!

Suurin osa kursseista englanniksi, joten vaikka alun ruotsin kieliset kurssit olivat haastavia, niin hyvin se meni.

Niin, ei kannata muuttaa epäoikeudenmukaista järjestelmää, vaan pitää vain yrittää sopeutua siihen. Sinun asenteellasi Etelä-Afrikassa olisi edelleen apartheid.

Anteeksi mitä? Tähän riitti ihan vaan se lukion oppimäärä ruotsia plus ne kauppatieteelliset termit yms. på svenska mitä siinä pääsykoekirjassa oli.

Kaikilla on mahdollisuus panostaa ruotsin tai englannin kieleen lukiossa ja hakea sen kielisern ohjelmaan yliopistoon. Turhaa valittaa jos ei panosta.

Jos suomenkielinen oppii tuosta vaan ruotsin ja voi hakea ruotsinkielisiin yliopistoihiin, niin eikö sama päde toisinkin päin? Miten tämä perustelee sen, että ruotsinkieliseen koulutukseen on alemmat pisterajat? Miksi ne ei voi olla samat rajat?

Niihin rajoihin vaikuttaa hakijoiden määrä ja taso sekä opiskeltava ala sekä aloituspaikat. Mitään järkeä lähteä keinotekoisesti laittamaan rajoja samalle tasolle.

Eli ruotsinkielisten opiskelijoiden taso on heikko ja aloituspaikkoja liikaa? Eikö tämä juuri olisi peruste tehdä asialle jotain?

Tuskin asia on noin. Kysynnän ja tarjonnan laki, eli rajat on alhaisemmat, koska hakijoita on vöhemmän. Sama pätee vaikka matikanopintoihin ja varmaan joillan muilla aloilla myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!

Juuri näin. Ystäväni on kaksikielinen (suomi/vietnam), koska toinen vanhempi on Aasiasta. Hän halusi tiettyyn kouluun ja pänttäsi ahkerasti ruotsia, että pärjää pääsykokeissa ja pääsi sisään!

Suurin osa kursseista englanniksi, joten vaikka alun ruotsin kieliset kurssit olivat haastavia, niin hyvin se meni.

Niin, ei kannata muuttaa epäoikeudenmukaista järjestelmää, vaan pitää vain yrittää sopeutua siihen. Sinun asenteellasi Etelä-Afrikassa olisi edelleen apartheid.

Anteeksi mitä? Tähän riitti ihan vaan se lukion oppimäärä ruotsia plus ne kauppatieteelliset termit yms. på svenska mitä siinä pääsykoekirjassa oli.

Kaikilla on mahdollisuus panostaa ruotsin tai englannin kieleen lukiossa ja hakea sen kielisern ohjelmaan yliopistoon. Turhaa valittaa jos ei panosta.

Jos suomenkielinen oppii tuosta vaan ruotsin ja voi hakea ruotsinkielisiin yliopistoihiin, niin eikö sama päde toisinkin päin? Miten tämä perustelee sen, että ruotsinkieliseen koulutukseen on alemmat pisterajat? Miksi ne ei voi olla samat rajat?

Tuosta noin vaan? Kyllä jos lukion käy ja vähän kattoo ympärilleen niin hyvin sen ruotsin voi oppia, sama pätee suomeen. Mutta ne rajat ei ole kielisidonnaisia, ne vaan on tietyllä tasolla.

Onhan ne kielisidonnaisia, koska ruotsinkielistä koulutusta on väeöstömäärään verrattuna liikaa, jolloin pisterajat laskevat. Ja ihan sattumalta ruotsinkielistä koulutusta on liikaa erityisesti rahakkaimmilla aloilla, kuten lääketiede, oikeustiede ja kauppatiede... 

Vierailija kirjoitti:

Suomenkieliset tykkää ampua itseään jalkaan.

Omaa porukkaa tykätään syrjiä ja vieraille tarjota etuja.

Voihan sitä tietty silleenkin elää.

Vieraille? Suomenruotsalaiset ovat suomalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!

Juuri näin. Ystäväni on kaksikielinen (suomi/vietnam), koska toinen vanhempi on Aasiasta. Hän halusi tiettyyn kouluun ja pänttäsi ahkerasti ruotsia, että pärjää pääsykokeissa ja pääsi sisään!

Suurin osa kursseista englanniksi, joten vaikka alun ruotsin kieliset kurssit olivat haastavia, niin hyvin se meni.

Niin, ei kannata muuttaa epäoikeudenmukaista järjestelmää, vaan pitää vain yrittää sopeutua siihen. Sinun asenteellasi Etelä-Afrikassa olisi edelleen apartheid.

Anteeksi mitä? Tähän riitti ihan vaan se lukion oppimäärä ruotsia plus ne kauppatieteelliset termit yms. på svenska mitä siinä pääsykoekirjassa oli.

Kaikilla on mahdollisuus panostaa ruotsin tai englannin kieleen lukiossa ja hakea sen kielisern ohjelmaan yliopistoon. Turhaa valittaa jos ei panosta.

Jos suomenkielinen oppii tuosta vaan ruotsin ja voi hakea ruotsinkielisiin yliopistoihiin, niin eikö sama päde toisinkin päin? Miten tämä perustelee sen, että ruotsinkieliseen koulutukseen on alemmat pisterajat? Miksi ne ei voi olla samat rajat?

Niihin rajoihin vaikuttaa hakijoiden määrä ja taso sekä opiskeltava ala sekä aloituspaikat. Mitään järkeä lähteä keinotekoisesti laittamaan rajoja samalle tasolle.

Eli ruotsinkielisten opiskelijoiden taso on heikko ja aloituspaikkoja liikaa? Eikö tämä juuri olisi peruste tehdä asialle jotain?

Tuskin asia on noin. Kysynnän ja tarjonnan laki, eli rajat on alhaisemmat, koska hakijoita on vöhemmän. Sama pätee vaikka matikanopintoihin ja varmaan joillan muilla aloilla myös.

No sitä kysyntää on siis liian vähän suhteessa tarjontaan, eli tarjontaa pitäisi laskea.

Vierailija kirjoitti:

Pisterajat eivät varsinaisesti ole ongelma, vaan ruotsinkielisten opiskelupaikkojen ylitarjonta etenkin kauppatieteellisessä tiedekunnassa. Tätä on perusteltu mm. sillä, että Ruotsi on merkittävä kauppakumppani, mutta Saksa on vielä merkittävämpi + suurimmissa ruotsalaisissa yrityksissä työkieli on englanti.

Toinen outous on se vastinrahasysteemi, joka räätälöitiin ruotsinkielisille kouluille. Kun ne saavat aina halutessaan ruotsinkielisistä säätiöistä rahaa, niin tätä vastinrahasysteemiä käytettiin sitten näppärästi siihen, että valtion rahaa saatiin tämän säätiörahan avulla pumpattua ruotsinkielisille kouluissa moninkertaisesti suomenkielisiin verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!

Juuri näin. Ystäväni on kaksikielinen (suomi/vietnam), koska toinen vanhempi on Aasiasta. Hän halusi tiettyyn kouluun ja pänttäsi ahkerasti ruotsia, että pärjää pääsykokeissa ja pääsi sisään!

Suurin osa kursseista englanniksi, joten vaikka alun ruotsin kieliset kurssit olivat haastavia, niin hyvin se meni.

Niin, ei kannata muuttaa epäoikeudenmukaista järjestelmää, vaan pitää vain yrittää sopeutua siihen. Sinun asenteellasi Etelä-Afrikassa olisi edelleen apartheid.

Anteeksi mitä? Tähän riitti ihan vaan se lukion oppimäärä ruotsia plus ne kauppatieteelliset termit yms. på svenska mitä siinä pääsykoekirjassa oli.

Kaikilla on mahdollisuus panostaa ruotsin tai englannin kieleen lukiossa ja hakea sen kielisern ohjelmaan yliopistoon. Turhaa valittaa jos ei panosta.

Jos suomenkielinen oppii tuosta vaan ruotsin ja voi hakea ruotsinkielisiin yliopistoihiin, niin eikö sama päde toisinkin päin? Miten tämä perustelee sen, että ruotsinkieliseen koulutukseen on alemmat pisterajat? Miksi ne ei voi olla samat rajat?

Tuosta noin vaan? Kyllä jos lukion käy ja vähän kattoo ympärilleen niin hyvin sen ruotsin voi oppia, sama pätee suomeen. Mutta ne rajat ei ole kielisidonnaisia, ne vaan on tietyllä tasolla.

Onhan ne kielisidonnaisia, koska ruotsinkielistä koulutusta on väeöstömäärään verrattuna liikaa, jolloin pisterajat laskevat. Ja ihan sattumalta ruotsinkielistä koulutusta on liikaa erityisesti rahakkaimmilla aloilla, kuten lääketiede, oikeustiede ja kauppatiede... 

Onko tämä muka iso ongelma ja vääryys? Mielestäni paljon pahempi on se, että jos katsot vaikka tänä keväänä Aalto yliopiston maisteriohjelmiin hyväksyttyjen listaa, niin näät, että suomalaiset nimet ovat siellä vähemmistö.

Aasialaiset ovat kovatasoisia hakijoita ja saavat tulla Suomeen opiskelemaan ilmaisen maisteritutkinnon tosta noin vaan. Sitten vain hyvin pieni osa jää Suomeen, saavat ilmaisen tutkinnon, mutta eivät hyödynnä yhteiskuntaamme lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!

Vaatii kielikokeen mutta sen kautta saa kuka vaan hakea. Muu vaihtoehto olla saanut koulusivistys ruotsiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!

Juuri näin. Ystäväni on kaksikielinen (suomi/vietnam), koska toinen vanhempi on Aasiasta. Hän halusi tiettyyn kouluun ja pänttäsi ahkerasti ruotsia, että pärjää pääsykokeissa ja pääsi sisään!

Suurin osa kursseista englanniksi, joten vaikka alun ruotsin kieliset kurssit olivat haastavia, niin hyvin se meni.

Niin, ei kannata muuttaa epäoikeudenmukaista järjestelmää, vaan pitää vain yrittää sopeutua siihen. Sinun asenteellasi Etelä-Afrikassa olisi edelleen apartheid.

Anteeksi mitä? Tähän riitti ihan vaan se lukion oppimäärä ruotsia plus ne kauppatieteelliset termit yms. på svenska mitä siinä pääsykoekirjassa oli.

Kaikilla on mahdollisuus panostaa ruotsin tai englannin kieleen lukiossa ja hakea sen kielisern ohjelmaan yliopistoon. Turhaa valittaa jos ei panosta.

Jos suomenkielinen oppii tuosta vaan ruotsin ja voi hakea ruotsinkielisiin yliopistoihiin, niin eikö sama päde toisinkin päin? Miten tämä perustelee sen, että ruotsinkieliseen koulutukseen on alemmat pisterajat? Miksi ne ei voi olla samat rajat?

Tuosta noin vaan? Kyllä jos lukion käy ja vähän kattoo ympärilleen niin hyvin sen ruotsin voi oppia, sama pätee suomeen. Mutta ne rajat ei ole kielisidonnaisia, ne vaan on tietyllä tasolla.

Onhan ne kielisidonnaisia, koska ruotsinkielistä koulutusta on väeöstömäärään verrattuna liikaa, jolloin pisterajat laskevat. Ja ihan sattumalta ruotsinkielistä koulutusta on liikaa erityisesti rahakkaimmilla aloilla, kuten lääketiede, oikeustiede ja kauppatiede... 

Onko tämä muka iso ongelma ja vääryys? Mielestäni paljon pahempi on se, että jos katsot vaikka tänä keväänä Aalto yliopiston maisteriohjelmiin hyväksyttyjen listaa, niin näät, että suomalaiset nimet ovat siellä vähemmistö.

Aasialaiset ovat kovatasoisia hakijoita ja saavat tulla Suomeen opiskelemaan ilmaisen maisteritutkinnon tosta noin vaan. Sitten vain hyvin pieni osa jää Suomeen, saavat ilmaisen tutkinnon, mutta eivät hyödynnä yhteiskuntaamme lainkaan.

Suomalaiset opiskelijat saavat suoraan oikeuden kandi- ja maisteriopintoihin, joten tuo lista on siksi ulkomaalaispainoitteinen, koska suomalaiset eivät yleensä hae tuota kautta maisteriopintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!

Juuri näin. Ystäväni on kaksikielinen (suomi/vietnam), koska toinen vanhempi on Aasiasta. Hän halusi tiettyyn kouluun ja pänttäsi ahkerasti ruotsia, että pärjää pääsykokeissa ja pääsi sisään!

Suurin osa kursseista englanniksi, joten vaikka alun ruotsin kieliset kurssit olivat haastavia, niin hyvin se meni.

Niin, ei kannata muuttaa epäoikeudenmukaista järjestelmää, vaan pitää vain yrittää sopeutua siihen. Sinun asenteellasi Etelä-Afrikassa olisi edelleen apartheid.

Anteeksi mitä? Tähän riitti ihan vaan se lukion oppimäärä ruotsia plus ne kauppatieteelliset termit yms. på svenska mitä siinä pääsykoekirjassa oli.

Kaikilla on mahdollisuus panostaa ruotsin tai englannin kieleen lukiossa ja hakea sen kielisern ohjelmaan yliopistoon. Turhaa valittaa jos ei panosta.

Jos suomenkielinen oppii tuosta vaan ruotsin ja voi hakea ruotsinkielisiin yliopistoihiin, niin eikö sama päde toisinkin päin? Miten tämä perustelee sen, että ruotsinkieliseen koulutukseen on alemmat pisterajat? Miksi ne ei voi olla samat rajat?

Tuosta noin vaan? Kyllä jos lukion käy ja vähän kattoo ympärilleen niin hyvin sen ruotsin voi oppia, sama pätee suomeen. Mutta ne rajat ei ole kielisidonnaisia, ne vaan on tietyllä tasolla.

Onhan ne kielisidonnaisia, koska ruotsinkielistä koulutusta on väeöstömäärään verrattuna liikaa, jolloin pisterajat laskevat. Ja ihan sattumalta ruotsinkielistä koulutusta on liikaa erityisesti rahakkaimmilla aloilla, kuten lääketiede, oikeustiede ja kauppatiede... 

Onko tämä muka iso ongelma ja vääryys? Mielestäni paljon pahempi on se, että jos katsot vaikka tänä keväänä Aalto yliopiston maisteriohjelmiin hyväksyttyjen listaa, niin näät, että suomalaiset nimet ovat siellä vähemmistö.

Aasialaiset ovat kovatasoisia hakijoita ja saavat tulla Suomeen opiskelemaan ilmaisen maisteritutkinnon tosta noin vaan. Sitten vain hyvin pieni osa jää Suomeen, saavat ilmaisen tutkinnon, mutta eivät hyödynnä yhteiskuntaamme lainkaan.

Suomalaiset opiskelijat saavat suoraan oikeuden kandi- ja maisteriopintoihin, joten tuo lista on siksi ulkomaalaispainoitteinen, koska suomalaiset eivät yleensä hae tuota kautta maisteriopintoihin.

Ei se kyllä noin mene. Moni tradenomi varmasti haluaisi Aaltoon, mutta ovat samassa hakuryhmässä aasialaisten kanssa.

Ja ei se silti ole reilua, että Suomi ei hyödy mitään siitä, että kallis tutkinto tarjotaan näille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!

Juuri näin. Ystäväni on kaksikielinen (suomi/vietnam), koska toinen vanhempi on Aasiasta. Hän halusi tiettyyn kouluun ja pänttäsi ahkerasti ruotsia, että pärjää pääsykokeissa ja pääsi sisään!

Suurin osa kursseista englanniksi, joten vaikka alun ruotsin kieliset kurssit olivat haastavia, niin hyvin se meni.

Niin, ei kannata muuttaa epäoikeudenmukaista järjestelmää, vaan pitää vain yrittää sopeutua siihen. Sinun asenteellasi Etelä-Afrikassa olisi edelleen apartheid.

Ja se olisi hyvä ja turvallien asia ihan mustankin etelä-afrikkalaisen näkökulmasta. Toki mustan etelä-afrikkalaisen asema suhteessa valkoiseen maan mieheensä on kohentunut, mutta absoluuttinen asema entisestä täystyöllisyydestä ja huippuluokan terveydenhoidosta on muuttunut työttömyydeksi. Joka kolmas musta mies sanoo harrastavansa raiskaamista. Valkoisten kansanmurha ei edistä mustien asemaa, mutta toki tekee valkoisten oloista kestämätöntä.

Yhdysvalloissa asuva ystäväni totesi minulle jossain vaiheessa, että hän pääsee huippuyliopistoon, koska hän on homo, hänellä on tummaihoinen äiti ja hänellä on diabetes. Hän kertoi myös korkeasta älykkyysosamäärästään, mutta ns. vammat (ei minun mielipiteeni, vaan hänen) olivat ratkaisevia valinnassa. Hän saisi myös stipendin niiden perusteella.

Olen edelleen hämmästynyt hänen kertomastaan tiedosta. 

Tunnen muuten yhden hepun jonka keskiarvo ei riittänyt edes ruotsinkieliseen lukioon (jonne keskuarvovaatimus ei kovin kummoinen ollut). No hän sitten meni kauppaopistoon (ruotsinkieliseen) jonne pääsi jokainen joka haki.

Tämän jälkeen tämä heppu pääsi hankenille merkonomien kiintiössä suoraan koska hakijoita oli siinä kiintiössä niin vähän.

Sanoisin että aika siloiteltu oli hänen tiensä. Ja miksi. No oli suomenruotsalainen.

Oikeasti tuo etuoikeutettujen ryhmä on ihan takapuolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa hakemassa ruotsinkielisten kiintiössä, olipa todellinen äidinkieli mikä tahansa. Osallistut vaan ruotsinkieliseen pääsykokeeseen ja se on siinä!

Juuri näin. Ystäväni on kaksikielinen (suomi/vietnam), koska toinen vanhempi on Aasiasta. Hän halusi tiettyyn kouluun ja pänttäsi ahkerasti ruotsia, että pärjää pääsykokeissa ja pääsi sisään!

Suurin osa kursseista englanniksi, joten vaikka alun ruotsin kieliset kurssit olivat haastavia, niin hyvin se meni.

Niin, ei kannata muuttaa epäoikeudenmukaista järjestelmää, vaan pitää vain yrittää sopeutua siihen. Sinun asenteellasi Etelä-Afrikassa olisi edelleen apartheid.

Anteeksi mitä? Tähän riitti ihan vaan se lukion oppimäärä ruotsia plus ne kauppatieteelliset termit yms. på svenska mitä siinä pääsykoekirjassa oli.

Kaikilla on mahdollisuus panostaa ruotsin tai englannin kieleen lukiossa ja hakea sen kielisern ohjelmaan yliopistoon. Turhaa valittaa jos ei panosta.

Jos suomenkielinen oppii tuosta vaan ruotsin ja voi hakea ruotsinkielisiin yliopistoihiin, niin eikö sama päde toisinkin päin? Miten tämä perustelee sen, että ruotsinkieliseen koulutukseen on alemmat pisterajat? Miksi ne ei voi olla samat rajat?

Tuosta noin vaan? Kyllä jos lukion käy ja vähän kattoo ympärilleen niin hyvin sen ruotsin voi oppia, sama pätee suomeen. Mutta ne rajat ei ole kielisidonnaisia, ne vaan on tietyllä tasolla.

Onhan ne kielisidonnaisia, koska ruotsinkielistä koulutusta on väeöstömäärään verrattuna liikaa, jolloin pisterajat laskevat. Ja ihan sattumalta ruotsinkielistä koulutusta on liikaa erityisesti rahakkaimmilla aloilla, kuten lääketiede, oikeustiede ja kauppatiede... 

Onko tämä muka iso ongelma ja vääryys? Mielestäni paljon pahempi on se, että jos katsot vaikka tänä keväänä Aalto yliopiston maisteriohjelmiin hyväksyttyjen listaa, niin näät, että suomalaiset nimet ovat siellä vähemmistö.

Aasialaiset ovat kovatasoisia hakijoita ja saavat tulla Suomeen opiskelemaan ilmaisen maisteritutkinnon tosta noin vaan. Sitten vain hyvin pieni osa jää Suomeen, saavat ilmaisen tutkinnon, mutta eivät hyödynnä yhteiskuntaamme lainkaan.

Ruotsinkielisiä on väestöstä 5 %, mutta heillä on 25 % varallisuudesta. Tätä median hyssyttelemää epäsuhtaa ei korjata ainakaan sillä, että koulutetaan liikaa ruotsinkielisiä lääkäreitä, ekonomeja ja lakimiehiä.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen muuten yhden hepun jonka keskiarvo ei riittänyt edes ruotsinkieliseen lukioon (jonne keskuarvovaatimus ei kovin kummoinen ollut). No hän sitten meni kauppaopistoon (ruotsinkieliseen) jonne pääsi jokainen joka haki.

Tämän jälkeen tämä heppu pääsi hankenille merkonomien kiintiössä suoraan koska hakijoita oli siinä kiintiössä niin vähän.

Sanoisin että aika siloiteltu oli hänen tiensä. Ja miksi. No oli suomenruotsalainen.

Oikeasti tuo etuoikeutettujen ryhmä on ihan takapuolesta.

Yhteiskunnan kannalta tässä on huolestuttavaa se, että nämä kiintiötapaukset kuitenkin suhteidensa avulla etenevät hyviin asemiin päättämään yhteiskunnan asioista, vaikka lahjoja ja osaamista ei olisikaan.

Mun äidinkieleltään suomenkielinen, mutta käytännössä kaksikielinen lapsi - vieläpä vaikeasti lukihäiriöinen, opiskeli perusopintonsa ruotsiksi. Vaihtoikin sitten ammattiopintonsa suomenkieliseen. Kouluun oli vaikea päästä, mutta sinnillä  pääsi. Varmaan joku syyttää nyt, että tässäkin haettu kaikki hyöty:))))

Ei ollut ihan helppo vaihtaa opiskelukieltä tässä tapauksessa.

Mutta mun mielestä osoitus siitä, että sinnikkyydellä selviää mistä tahansa. Ja kaikkien kielten opiskelu avartaa. Ja aina riittää kateellisia...Kyllä kouluun pääsee, jos tekee tarpeeksi töitä, viis kielestä.

Vierailija kirjoitti:

Yleensähän hyväksytty positiivinen syrjintä kohdistuu sellaisiin väestöryhmiin (esim. maahanmuuttajat), joilla on heikommat lähtökohdat ja positiivisen syrjinnän avulla pyritään luomaan tosiallisesti tasa-arvoinen tilanne.

Mutta ruotsinkielisillä on jo lähtökohtaisesti muuta väeöstöä parempi asema yhteiskunnassa, joten onko posiitivinen syrjintä tässä tapauksessa oikein?

Pane jo korkki kiinni ja lopeta vouhotus tältä vapulta, jooko?