Perheasuntoja ei riitä perheille, koska eläkeläiset asuvat niissä

Tältä palstalat kyllä taas löytty oikea tietämättömyyden suma. Ottakaa nyt ihmiset selvää, kuka saa ja miten paljon esim. asumistukea, ja miksi eläkeläisen on muutettava pienempään asunton, kun siellä saa asumistukea, mutta omassa isossa ei saa, eli siis tulee toimeen omillaan.

Samoin joku jo kirjoittikin, että miksi se joka elää suu säkkiä myöten ja saa oman asunnon, joutuu maksamaan hoidostaan, mutta se, joka ryyppää ja rellestää koko ikänsä saa kunnalta palvelut kuin manulle illasen.

Av-mammam oikeustajua!!!

Eli ennen kuin hoivatarve iskee, kannattaa myydä osakkwet ja panna pankkitili sileäksi ja ostaa kaikilla jäljellä olevilla rahoilla niin kallis asunto kuin pystyy.

Jos kerran siten pystyy siirtämään omaisuutensa perillisilleen ja saada samalla muiden veronmaksajien rahoittamana ilmaiset hoivapalvelut.

Vtt että bamhus azuisi kohtuullisessä asunnossa ja omistaisi osakkeita ja rahaa muina sijoituksina. Silloin ne varat otettaiaiin huomioon hoivamaksuja laskettaessa.

Ei se ihan näin voi mennä, joku raja siihen, miten voi omaisuutta piilotella ja välttää oman hoitonsa omavastuu. Kaikki omaisuus on samanarvoista riippumatta siitä, missä muodossa se on. Ihmisellä on omavastuu ensisijaisesti, mutta toki voidaan sopia, etgä tietty kohtuuölista asumista vastaava osa asunnon arvosta jää huomioinnin ulkopuolelle. Esim keskihintaisen yksiön arvo voidaan miinustaa pois varallisuuden arvosta. Se olisi oikeudenmukaista.

Ei kyllä veronmaksajien pitää kustantaa 400 neliön merenrantahuvilassa asuvalle miljonäärille samat palvelut kuin vuokrayksiössä asuvalle minimieläkeläiselle. Paremmat palvelut itseasiassa, koska luksuselämää viettänyt on tottunut enempään elämänsä aikana ja suhteessa sama elintaso kuuluu ylläpitää.

Nythän on niin, että omat rahansa tienanneet ihmiset voivat asua vaikka missä lukaaleissa. Sitten kun se pikku lapsiperhe on itse tienannut omansa voivat he muuttaa kämppä kerrallaan isompaan.

Vai meinaatteko että mummojen pitäisi muuttaa yksiöihin kun lapsilaumat valloittavat heidän kotinsa?

Lapsiperheet elävät yhteiskunnan tuilla ja matkustelevat ilmaiseksi busseilla. Miksi näille pitäisi vielä isommat kämpätkin olla? 100 vuotta sitten samassa huoneessa asuivat mummot, vaarit, akat, ukot ja kakarat. 

Kaikki on kovin suhteellista, eikö vaan?

Näin se on aina ollut ja näin se tulee olemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Eli ennen kuin hoivatarve iskee, kannattaa myydä osakkwet ja panna pankkitili sileäksi ja ostaa kaikilla jäljellä olevilla rahoilla niin kallis asunto kuin pystyy.

Jos kerran siten pystyy siirtämään omaisuutensa perillisilleen ja saada samalla muiden veronmaksajien rahoittamana ilmaiset hoivapalvelut.

Vtt että bamhus azuisi kohtuullisessä asunnossa ja omistaisi osakkeita ja rahaa muina sijoituksina. Silloin ne varat otettaiaiin huomioon hoivamaksuja laskettaessa.

Ei se ihan näin voi mennä, joku raja siihen, miten voi omaisuutta piilotella ja välttää oman hoitonsa omavastuu. Kaikki omaisuus on samanarvoista riippumatta siitä, missä muodossa se on. Ihmisellä on omavastuu ensisijaisesti, mutta toki voidaan sopia, etgä tietty kohtuuölista asumista vastaava osa asunnon arvosta jää huomioinnin ulkopuolelle. Esim keskihintaisen yksiön arvo voidaan miinustaa pois varallisuuden arvosta. Se olisi oikeudenmukaista.

Omaisuutta ei lainkaan huomioida hoitomaksuja määriteltäessä. Eläkkeestä ja muista tuloista ne hoitomaksut otetaan prosentuaalisesti. Oli sitten 20.000 tai 1000 eläke, hoitomaksu on kaikille noin 85% nettotuloista.

Sellaisen erittäin  hyvätuloisen vanhuksen, joka ei ole syötettävä petipotilas vaan pärjää tuetussa hoidossa, kannattaa muuttaa yksityiseen hoivakotiin. Sen hoitomaksut ovat noin 2000 eurosta ylöspäin, exstrahoivasta maksetaan tietenkin erikseen.

Läheiseni muutti lonkkamurtuman ja käsivamman jälkeen Munkkiniemeen hoivakotiin. Hän viihtyy siellä erinomaisesti ja maksaa noin 3000€/kk käyttäen eläkkeen lisäksi asunnnon myynnistä saamiaan rahoja.

"kyllä veronmaksajien pitää kustantaa 400 neliön merenrantahuvilassa asuvalle miljonäärille samat palvelut kuin vuokrayksiössä asuvalle minimieläkeläiselle."

Juuri näin, sillä tämä 400 neliön huvilassa asuva (esim. korkean tason yritysjohtaja) on taatusti maksanut veroja monin verroin enemmän kun minimieläkettä saava. Ja hän on mitä todennäköisimmin käyttänyt pääosin yksityisiä palveluja ja käyttää kenties yhteiskunnan palveluja muutamana viimeisenä elinvuotenaan.

Verovaroilla kustannettavat palvelut kuuluvat kaikille, sillä vain se pitää veronmaksuhalun edes nykyisellä tasolla.

Vierailija kirjoitti:

"kyllä veronmaksajien pitää kustantaa 400 neliön merenrantahuvilassa asuvalle miljonäärille samat palvelut kuin vuokrayksiössä asuvalle minimieläkeläiselle."

Juuri näin, sillä tämä 400 neliön huvilassa asuva (esim. korkean tason yritysjohtaja) on taatusti maksanut veroja monin verroin enemmän kun minimieläkettä saava. Ja hän on mitä todennäköisimmin käyttänyt pääosin yksityisiä palveluja ja käyttää kenties yhteiskunnan palveluja muutamana viimeisenä elinvuotenaan.

Verovaroilla kustannettavat palvelut kuuluvat kaikille, sillä vain se pitää veronmaksuhalun edes nykyisellä tasolla.

Tähän on tulossa muutos, esim. maahanmuuttajat saavat huomattavasti enemmän verovaroin kustannettavia palveluita kuin kantaväestö. Esim. päivähoito-oikeuden rajaaminen ei koske heidän perheitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajalta kysyn, missä on sellainen alue, että pienten asuntojen neliöhinta on alhaisempi kuin suurien.

Kun kerrot sen, teen siitä uutisen, koska se todella olisi UUTINEN.

Sellainen on alueella, josaa ei ole lähes yhtään perheasuntoa myynnissä ja vain pieniä asuntoja. Se osoittaakin tilanteen sairauden. Ilmiö näkyy sekä hintapyynnöissä että toteutuneissa hinnoissa. En nimeä aluetta tai on anonyymisuus uhattuna. Tämä muuten on uutinen, tee ihmeessä juttu tuosta, että perheasunnoissa asuu nykyään muita kyin perheitä.

Perhe ei ole sama asia kuin lapsiperhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene oikotielle tai etuovelle ja löytyy perheasuntoa.  Ainakin pääkaupunkiseudulla . 

Luulet, etten etsi niistä asuntoa joka päivä? Niitä ei tule myyntiin tällä alueella, missä on lapsen koulu.

Ja haluaisit sitten häätää jonkun eläkeläisen kodistaan että pääset siihen koulun viereen? Haluaisitko myös autoni koska sinä selvästikin tarvit sitä enemmän kuin minä. Annan samalla aivoni. Niillekin tuntuisi olevan tarvetta.

Aika monella näköjään aivot loppuvat kesken, kun aletaan puhua yhteiskunnan tasolla, eikä siitä, kuka kenenkin omaa kahmikoon.

Siihen on syynsä, miksi nuoret parit kinaavat makkarapaketin hinnasta. Syy on köyhyys. Kun on kasvettu tasa-arvopuheen ympäröiminä, halutaan elää riippumattomina, ja se ei onnistukaan köyhtyvässä maassa muuten kuin vääntämällä kättä jokaisesta menoerästä, koska kummallakaan ei oikein olisi varaa.

Meidän suvussa on tilanne se, että pätkätyöttömät perivät kohta liudan lääviä ympäri maata. Millä rahalla niille tehdään mitään, kun ei ole varaa edes käydä niitä huoltamassa? Ne ovat onneksi vintit täynnä edellisen sukupolven aarteita, joilla voi nyt alkaa elää 50-luvun elintasoa ottamalla ne uudelleen käyttöön.

Samalla elintaso jää niin matalaksi, että ne kolmiot ja neliöt jäävät pysyvästi saavuttamatta. Omat lapset kasvavat siis samassa 50-luvun ahtaudessa, mutta siihen aikaan maailma odotti ulko-oven takana. Nyt siellä ei ole mitään asiaa liikkua muuten kuin harrastamassa, jos on varaa. Köyhyyden lisäksi heillä on tulevaisuutena näköalattomuus. No, tykinruokaahan heistä kasvatetaankin. Näin nopea kurjistuminen johtaa myös kansainvälisiin ongelmiin, niinkuin on jo alkanut tapahtua.

Nyt kun vielä joillakin teoriassa olisi varaa kasvattaa lapsensa siihen tarkoitukseen suunnitelluissa asunnoissa, se ei onnistu, koska eläkeläiset ovat juurruttaneet turvallisuudentunteensa niihin.

Ne, jotka pöyristyvät, koska ihmisen koti on pyhä asia, niin miettikääpä vielä. Vanhan polven pyhyys rahoitetaan sillä, että nuoremmille se koti jää haaveeksi. Kodikkuus on luotava siihen inhottuun ahtaaseen luukkuun, joka on aina epäjärjestyksessä ja organisointikelvottomana vie kaikki voimat. Ja samalla pitäisi käydä auttamassa vanhuksia, jotka eivät selviä omien ylisuurten asuntojensa ylläpidosta?

Kyllä tässä nyt vaan on isoja yhteiskunnallisia ongelmia, jotka eivät kommarihuutelusta parane pätkääkään, hämärtyvät vain entisestään. Kun sen tason ongelmiin ei yritetäkään vaikuttaa, tuloksena on vielä paljon huonompia asioita.

Vaikuttamisen voisi aloittaa siitä, että asiasta edes sopisi puhua ilman yksinkertaisten pilkantekoa.

OK, maailma on huonossa jamassa. Olen samaa mieltä. Globaalisti kehittyviä maita lukuunottamatta taitaa käydä niin että parin sukupolven elintaso jää heikommaksi kuin aikaisempien sukupolvien. Talouskasvu ja elintason kasvu ei ollutkaan ikuista. Miten kuvittelet että tilanne paranee sillä että aletaan sosialisoimaan toisten omistuksia ja osoittamaan resursseja niille jotka eivät niitä saa itse hankittua jonkin "tarpeen" mukaan? itse näen sekä karmaisevia seuraamuksia että ison kasan lähes triviaaleja tapoja kiertää erilaisia sosialisointiyrityksiä.

Kysyn vielä samaan hengenvetoon että paljonko veroja on tarpeeksi?

Olin eilen ystävien luona Laurinlahdessa. Taloyhtiöissä oli juuri tapahtumassa sukupolvenvaihdos. Alkuperäisten asukkaiden lapset olivat aikuistuneet ja asukkaat tulossa eläkeikään. Aika harvat kuulemma jää isoihin pientaloasuntoihin vaan yleensä vaihtavat/ovat vaihtamassa kerrostalokolmioon Espoonlahteen/Matinkylään/Tapiolaan/Helsinkiin.

Juu, ei kun kiireesti vaan laatimaan lakia, että asunnon huonemäärä = asukasluku. Yksineläjät siis yksiöön, olisiko 30 neliötä sopiva? Kaksin asuvat kahteen huoneeseen (huom! oikea keittiökin lasketaan huoneeksi), kolmen hengen porukalle kolme huonetta jne.

On se vaan kamalaa, kun minäkin yksineläjä asun niin väljästi peräti kolmessa huoneessa (oh+mh+k), kulutan siis kolmelle tarkoitettua tilaa. Ja mikä kamalinta, minulla on toinenkin asunto, loma-asunto toisella paikkakunnalla torin laidassa kerrostalossa. Kyllä lapsiperheiden pitäisi jo tulla ja lynkata tällainen porho kiireen kaupalla. Sillähän ei ole mitään väliä, että asunnot on hankittu pankkilainalla ja omalla työllä. Ainut pieni ongelma minulla eläkemummelilla on: ei ole perhettä tai lapsia kärkkymässä perintöä!  Saan siis ilman tunnonvaivoja määrätä testamentissa asuntoni vaikka kodittomien kissojen tai koirien lepokodiksi.

Vierailija kirjoitti:

Juu, ei kun kiireesti vaan laatimaan lakia, että asunnon huonemäärä = asukasluku. Yksineläjät siis yksiöön, olisiko 30 neliötä sopiva? Kaksin asuvat kahteen huoneeseen (huom! oikea keittiökin lasketaan huoneeksi), kolmen hengen porukalle kolme huonetta jne.

On se vaan kamalaa, kun minäkin yksineläjä asun niin väljästi peräti kolmessa huoneessa (oh+mh+k), kulutan siis kolmelle tarkoitettua tilaa. Ja mikä kamalinta, minulla on toinenkin asunto, loma-asunto toisella paikkakunnalla torin laidassa kerrostalossa. Kyllä lapsiperheiden pitäisi jo tulla ja lynkata tällainen porho kiireen kaupalla. Sillähän ei ole mitään väliä, että asunnot on hankittu pankkilainalla ja omalla työllä. Ainut pieni ongelma minulla eläkemummelilla on: ei ole perhettä tai lapsia kärkkymässä perintöä!  Saan siis ilman tunnonvaivoja määrätä testamentissa asuntoni vaikka kodittomien kissojen tai koirien lepokodiksi.

Vähän tuon kaltainen sääntö on jo olemassa. Jos et pärjää enää yksin kotona vanhana ja pitää hakea palveluasuntoon eikä ole varaa yksityiseen palvelutaloon, joissa on monien tuhansien eurojen kk-maksu. Ainakaan Helsingissä ei saa sosiaalisesti tuettua palveluasuntoa, jos omistaa liian kalliin asunnon. Oman asunnon arvo verrataan kohtuulliseksi katsottuun keskihintatasoon ja jos menee sen yli, niin ei pääse palveluasuntoon. Muu omaisuus on huomioitu kokonaan jo aiemminkin, kuten henkivakuutukset. Pitää lahjoittaa ne perillisille etukäteen, jos haluaa.

Mutta toisaalta jos on kertynyt paljon omaisuutta ja iso kämppä, niin ei tarvitsekaan päästä palveluasuntoon, voi ostaa palveluita sinne isoon asuntoonsa niillä säästetyillä rahoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kkkkkkk kirjoitti:

Näin se menee. Eläkeläiset saavat myös korkeampaa asumistukea, joten isoissa asunnoissa asuminen heille onnistuu. (Ne jotka eivät asuntoaan omista)

Meillä mummo asuu yksin 180m2 Treen keskustan läheisyydessä omakotitalossa. Ikää 87v ja toivon hänelle kaikkea hyvää.

Mikä vitun MEILLÄ MUMMO? Siis asuuko mummo yksin vai "teillä" ?? Opetelkaa kirjoittamaan.

Kaikki varmaan ymmärsi kuitenkin tekstin...

Rasittavia nuo MEILLÄ MUMMOT ja MEILLÄ MIEHET ja MEILLÄ LAPSET. Meillä meillä meillä meillä. Ei kuulu suomen kielioppiin jatkuva meillämeillämeillä.

Varsinkin kun se meillämummo asuu oikeasti yksin ja itse hoitaa asiansa ja ihan oikeasti ME ei käydä juurikaan katsomassa saati että autettaisiin konkreettisesti.

Kehtaa aiheuttaa huonoa omaatuntoa pelkällä olemassaolollaan MEILLE.

Tietysti tämä mummo pitäisi pakottaa johonkin hoitokotiin, joita ei tosin ole tarpeeksi vaikka hän sinne itsekin haluaisi ja sitten hankitaan jostain kehitysmaasta hoitajia kun emmehän ME.

ME muutamme sitten mummon taloon ja teemme remontin ja asumme.

Kaikki hyvin paitsi pieni ääni että voisi joskus käydä katsomassa.

Ehkäpä se eutanasiakin vielä tulee Suomeen.

Kyllä kateellisilla ja itsekeskeisillä ihmisillä on vaikeaa! Kuten ap:llä.

Jos onnistuu hommaamaan nuorena isomman asunnon niin mikä pakko siitä olisi pois muuttaa vanhanakaan? Minä ainakin aion asua lopun ikääni tässä 90 neliön kerrostaloasunnossa vaikka joku lapsiperhe kuinka hajoisi kateellisuuteensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kkkkkkk kirjoitti:

Näin se menee. Eläkeläiset saavat myös korkeampaa asumistukea, joten isoissa asunnoissa asuminen heille onnistuu. (Ne jotka eivät asuntoaan omista)

Meillä mummo asuu yksin 180m2 Treen keskustan läheisyydessä omakotitalossa. Ikää 87v ja toivon hänelle kaikkea hyvää.

Mikä vitun MEILLÄ MUMMO? Siis asuuko mummo yksin vai "teillä" ?? Opetelkaa kirjoittamaan.

Kaikki varmaan ymmärsi kuitenkin tekstin...

Rasittavia nuo MEILLÄ MUMMOT ja MEILLÄ MIEHET ja MEILLÄ LAPSET. Meillä meillä meillä meillä. Ei kuulu suomen kielioppiin jatkuva meillämeillämeillä.

Varsinkin kun se meillämummo asuu oikeasti yksin ja itse hoitaa asiansa ja ihan oikeasti ME ei käydä juurikaan katsomassa saati että autettaisiin konkreettisesti.

Kehtaa aiheuttaa huonoa omaatuntoa pelkällä olemassaolollaan MEILLE.

Tietysti tämä mummo pitäisi pakottaa johonkin hoitokotiin, joita ei tosin ole tarpeeksi vaikka hän sinne itsekin haluaisi ja sitten hankitaan jostain kehitysmaasta hoitajia kun emmehän ME.

ME muutamme sitten mummon taloon ja teemme remontin ja asumme.

Kaikki hyvin paitsi pieni ääni että voisi joskus käydä katsomassa.

Ehkäpä se eutanasiakin vielä tulee Suomeen.

Nyt olet ymmärtänyt väärin. Ei kukaan enää pääse tulevaisuudessa hoivakotiin, ellei ole todella pahhasti muistisairas. Lievemmin muistisairaatkin joutuvat asumaan yksin kotona. Myöskään julkisia kotipalveluita ei riitä kuin minimimäärä kaikista huonokuntoisimmille. Lähitulevaisuudessa ihmiset siis kuolevat kotonaan, kuten ennenkin eikä missään laitoksissa, kuten nykyään.

Kun itse olen vanha, myyn isomman asuntoni ja muuta esteettömään pienempään kotiin, jossa on parveke. Voi asua kotona ja pääsee ulos tai saa edes vähän ulkoilmaa. Lopuilla rahoilla ostan kotipalveluita kuten siivousta ja ruuanlaittoa. Julkiseltahan sellaista ei saa enää nykyäänkään vaan kotipalvelu on kaikista sairaimpien kotiSAIRAANHOITOA, ei kotipalvelua. Pitää vähän osata suunnitella omaa elämäänsä eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Luen mummu ja himmu blogia ja siinä reilusti yli 80-vuotias mummeli asuu yksin koiransa kanssa, hoitaa suurta puutarhaa. Työ pitää virkeänä ja terveenä!

Veikkaanpa, että kerrostaloelämä ei hänelle eikä muillekaan maaseudun asukkaille tekisi hyvää.

Voi kun tämä olisikin tilanne kaikilla. Vaan ei ole. Olen nyt viimeiset viisi vuotta seurannut omaa äitiäni, joka hoitaa oman äitinsä asioita. Mummoni asuu 200 neliön omakotitalossa maaseudulla 25 minuutin ajomatkan päässä vanhempieni luota. Naapureita mummolla ei ole nimeksikään. Omasta kodista lähdetään vain jalat edellä, se on mummoni periaate. Hänen kodissaan eivät myöskään palkatut vieraat ravaa tekemässä hommia, ne ovat oman perheen asioita. 

Äitini ajaa joka aamu ennen töihinmenoaan mummoni luokse, hoitaa aamutoimet, laittaa aamupalan. Sitten ajaa takaisin omalle paikkakunnalleen töihin ja kun pääsee töistä, hän ajaa suoraan mummolleni. Siellä lämmitetään talo, kannetaan halkoja, siivotaan, laitetaan ruokaa, mankeloidaan, pestään, puunataan, ajetaan nurmikkoa, kolataan lunta, tehdään sitä tätä ja tuota. Mihinkään ei vieras kelpaa avuksi, koska sehän olisi heikkouden merkki. Oma tytär kelpaa kyllä orjaksi. 

Illalla kun tuo tyranni on saatu peiteltyä petiin ajaa äitini kotiinsa. Syö ehkä iltapalan ja juttelee tovin isäni kanssa. Ja asettaa kellon soimaan jälleen 4:15.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luen mummu ja himmu blogia ja siinä reilusti yli 80-vuotias mummeli asuu yksin koiransa kanssa, hoitaa suurta puutarhaa. Työ pitää virkeänä ja terveenä!

Veikkaanpa, että kerrostaloelämä ei hänelle eikä muillekaan maaseudun asukkaille tekisi hyvää.

Voi kun tämä olisikin tilanne kaikilla. Vaan ei ole. Olen nyt viimeiset viisi vuotta seurannut omaa äitiäni, joka hoitaa oman äitinsä asioita. Mummoni asuu 200 neliön omakotitalossa maaseudulla 25 minuutin ajomatkan päässä vanhempieni luota. Naapureita mummolla ei ole nimeksikään. Omasta kodista lähdetään vain jalat edellä, se on mummoni periaate. Hänen kodissaan eivät myöskään palkatut vieraat ravaa tekemässä hommia, ne ovat oman perheen asioita. 

Äitini ajaa joka aamu ennen töihinmenoaan mummoni luokse, hoitaa aamutoimet, laittaa aamupalan. Sitten ajaa takaisin omalle paikkakunnalleen töihin ja kun pääsee töistä, hän ajaa suoraan mummolleni. Siellä lämmitetään talo, kannetaan halkoja, siivotaan, laitetaan ruokaa, mankeloidaan, pestään, puunataan, ajetaan nurmikkoa, kolataan lunta, tehdään sitä tätä ja tuota. Mihinkään ei vieras kelpaa avuksi, koska sehän olisi heikkouden merkki. Oma tytär kelpaa kyllä orjaksi. 

Illalla kun tuo tyranni on saatu peiteltyä petiin ajaa äitini kotiinsa. Syö ehkä iltapalan ja juttelee tovin isäni kanssa. Ja asettaa kellon soimaan jälleen 4:15.

Ei voi olla totta!

Nyt vähän rajoja omaan jaksamiseen. Mummo on niin dementoitunut selvästi, ettei ole enää realismin käsitystä. Sukulaisten pitää vääntää rautalangasta, että ulkopuolista apua on pakko saada. Tuossa menee äidiltäsi elämä ja terveys, ei ole millään muodoin järkevää.

Tässä ketjussa on vähän eri asioita:

-sosiaalisesti tuetut vuokra-asunnot ja niihin liittyvät periaatteet: minusta on selvä, että tässä pitäisi olla joustavuutta, eli yksinasuvat yksiöön ja perheet isompiin. Ei ole reilua, että yksi vanhus jumittaa kolmiossa ja kasvava perhe kaksiossa. Hyvällä hallinnolla, keskustelulla ja tiedottamisella luulisi tämän ratkeavan.

-omistusasujat: jos vanhus pärjää omillaan, niin se on OK yhteiskunnan kannalta. Kysymys on ensisijaisesti perheen sisäinen, eli onko reilua, että yksinäinen vanhus jumittaa 200 neliössä ja 5-henkinen lapsiperhe kaksiossa, ehkä on ehkä ei: kyllä tuttavapiirissäni on esimerkkejä siitä, että näissä tapauksissa vanhus muuttaa pienempään asuntoon ja antaa asuntokaupasta saadut välirahat ennakkoperintönä lapsilleen, jotta nämä pääsevät perheasuntoon kiinni. Tai jos on vaan yksi lapsi, niin tämä muuttaa sinne mummon/papan kämppään perheineen ja mummo/pappa muuttaa lähelle pienempään. Mutta perheet ovat erilaisia ja dynamiikka sen mukainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luen mummu ja himmu blogia ja siinä reilusti yli 80-vuotias mummeli asuu yksin koiransa kanssa, hoitaa suurta puutarhaa. Työ pitää virkeänä ja terveenä!

Veikkaanpa, että kerrostaloelämä ei hänelle eikä muillekaan maaseudun asukkaille tekisi hyvää.

Voi kun tämä olisikin tilanne kaikilla. Vaan ei ole. Olen nyt viimeiset viisi vuotta seurannut omaa äitiäni, joka hoitaa oman äitinsä asioita. Mummoni asuu 200 neliön omakotitalossa maaseudulla 25 minuutin ajomatkan päässä vanhempieni luota. Naapureita mummolla ei ole nimeksikään. Omasta kodista lähdetään vain jalat edellä, se on mummoni periaate. Hänen kodissaan eivät myöskään palkatut vieraat ravaa tekemässä hommia, ne ovat oman perheen asioita. 

Äitini ajaa joka aamu ennen töihinmenoaan mummoni luokse, hoitaa aamutoimet, laittaa aamupalan. Sitten ajaa takaisin omalle paikkakunnalleen töihin ja kun pääsee töistä, hän ajaa suoraan mummolleni. Siellä lämmitetään talo, kannetaan halkoja, siivotaan, laitetaan ruokaa, mankeloidaan, pestään, puunataan, ajetaan nurmikkoa, kolataan lunta, tehdään sitä tätä ja tuota. Mihinkään ei vieras kelpaa avuksi, koska sehän olisi heikkouden merkki. Oma tytär kelpaa kyllä orjaksi. 

Illalla kun tuo tyranni on saatu peiteltyä petiin ajaa äitini kotiinsa. Syö ehkä iltapalan ja juttelee tovin isäni kanssa. Ja asettaa kellon soimaan jälleen 4:15.

Ei voi olla totta!

Nyt vähän rajoja omaan jaksamiseen. Mummo on niin dementoitunut selvästi, ettei ole enää realismin käsitystä. Sukulaisten pitää vääntää rautalangasta, että ulkopuolista apua on pakko saada. Tuossa menee äidiltäsi elämä ja terveys, ei ole millään muodoin järkevää.

Kun olisikin dementoitunut, vaan ei ole - järki leikkaa terävämmin kuin varmaan kellään tässä suvussa. Ongelmana on vaan ylpeys ja kulissit, mitä tututkin sanoisivat jos hänen - maailman ahkerimman ihmisen - kotona kävisi jotain vieraita hoitamassa hommat. Nyt hän voi sentään kehuskella tunnollisella tyttärellään, joka käy "tapaamassa" äitiään aivan joka päivä. On kasvattanut katsos lapsensa niin hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luen mummu ja himmu blogia ja siinä reilusti yli 80-vuotias mummeli asuu yksin koiransa kanssa, hoitaa suurta puutarhaa. Työ pitää virkeänä ja terveenä!

Veikkaanpa, että kerrostaloelämä ei hänelle eikä muillekaan maaseudun asukkaille tekisi hyvää.

Voi kun tämä olisikin tilanne kaikilla. Vaan ei ole. Olen nyt viimeiset viisi vuotta seurannut omaa äitiäni, joka hoitaa oman äitinsä asioita. Mummoni asuu 200 neliön omakotitalossa maaseudulla 25 minuutin ajomatkan päässä vanhempieni luota. Naapureita mummolla ei ole nimeksikään. Omasta kodista lähdetään vain jalat edellä, se on mummoni periaate. Hänen kodissaan eivät myöskään palkatut vieraat ravaa tekemässä hommia, ne ovat oman perheen asioita. 

Äitini ajaa joka aamu ennen töihinmenoaan mummoni luokse, hoitaa aamutoimet, laittaa aamupalan. Sitten ajaa takaisin omalle paikkakunnalleen töihin ja kun pääsee töistä, hän ajaa suoraan mummolleni. Siellä lämmitetään talo, kannetaan halkoja, siivotaan, laitetaan ruokaa, mankeloidaan, pestään, puunataan, ajetaan nurmikkoa, kolataan lunta, tehdään sitä tätä ja tuota. Mihinkään ei vieras kelpaa avuksi, koska sehän olisi heikkouden merkki. Oma tytär kelpaa kyllä orjaksi. 

Illalla kun tuo tyranni on saatu peiteltyä petiin ajaa äitini kotiinsa. Syö ehkä iltapalan ja juttelee tovin isäni kanssa. Ja asettaa kellon soimaan jälleen 4:15.

Ei voi olla totta!

Nyt vähän rajoja omaan jaksamiseen. Mummo on niin dementoitunut selvästi, ettei ole enää realismin käsitystä. Sukulaisten pitää vääntää rautalangasta, että ulkopuolista apua on pakko saada. Tuossa menee äidiltäsi elämä ja terveys, ei ole millään muodoin järkevää.

Kun olisikin dementoitunut, vaan ei ole - järki leikkaa terävämmin kuin varmaan kellään tässä suvussa. Ongelmana on vaan ylpeys ja kulissit, mitä tututkin sanoisivat jos hänen - maailman ahkerimman ihmisen - kotona kävisi jotain vieraita hoitamassa hommat. Nyt hän voi sentään kehuskella tunnollisella tyttärellään, joka käy "tapaamassa" äitiään aivan joka päivä. On kasvattanut katsos lapsensa niin hyvin. 

Tuossa tapauksessa pitäisi vaan mummolle tehdä selväksi missä kulkee hoivaamisen rajat. Ei kai ole tarkoitus, että ansiotyössä käyvä omaishoitaa toisessa osoitteessa asuvaa? Joko asumiskuviot uusiksi tai ulkopuolinen apu.