Perheasuntoja ei riitä perheille, koska eläkeläiset asuvat niissä
Kaupunginosassamme on tälläkin hetkellä myynnissä neljä perheasuntoa, ja nelkäkymmentä yksiötä ja kaksiota. Pienemmät asunnot ovat normaalihintaisia 4000-5000 euroa neliö, mutta perheasunnoista pyydetään 6000-7000 euroa neliö eli ovat ihan liian kalliita meille.
Meitä asuu viisi henkeä pienessä kaksiossa, eläkeläiset vanhempani asuvat kaksisteen 145 neliön asunnossa. Kun herää huomaamaan tilanteen, niin alkaa nähdä todella paljon vastaavia kuvioita. Eläkeläiset asuvat todella väljästi, vaikka eivät enää tarvitse niin paljon tilaa, ja nuoret lapsiperheet ahtaasti. Perheasuntoja ei vaan ole perheille vaan vanhukset asuvat niissä yksin.
Onko tässä mitään järkeä? Mielestäni ainakin vanhuspalveluissa pitää alkaa huomioida oma asunto tulona palvelumaksuja määriteltäessä. Heillä makaa liian isoissa asunnoissa iso pääoma käyttämättömänä. Samalla tulisi vauhtia asuntokauppaan.
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene oikotielle tai etuovelle ja löytyy perheasuntoa. Ainakin pääkaupunkiseudulla .
Luulet, etten etsi niistä asuntoa joka päivä? Niitä ei tule myyntiin tällä alueella, missä on lapsen koulu.
Ja haluaisit sitten häätää jonkun eläkeläisen kodistaan että pääset siihen koulun viereen? Haluaisitko myös autoni koska sinä selvästikin tarvit sitä enemmän kuin minä. Annan samalla aivoni. Niillekin tuntuisi olevan tarvetta.
Aika monella näköjään aivot loppuvat kesken, kun aletaan puhua yhteiskunnan tasolla, eikä siitä, kuka kenenkin omaa kahmikoon.
Siihen on syynsä, miksi nuoret parit kinaavat makkarapaketin hinnasta. Syy on köyhyys. Kun on kasvettu tasa-arvopuheen ympäröiminä, halutaan elää riippumattomina, ja se ei onnistukaan köyhtyvässä maassa muuten kuin vääntämällä kättä jokaisesta menoerästä, koska kummallakaan ei oikein olisi varaa.
Meidän suvussa on tilanne se, että pätkätyöttömät perivät kohta liudan lääviä ympäri maata. Millä rahalla niille tehdään mitään, kun ei ole varaa edes käydä niitä huoltamassa? Ne ovat onneksi vintit täynnä edellisen sukupolven aarteita, joilla voi nyt alkaa elää 50-luvun elintasoa ottamalla ne uudelleen käyttöön.
Samalla elintaso jää niin matalaksi, että ne kolmiot ja neliöt jäävät pysyvästi saavuttamatta. Omat lapset kasvavat siis samassa 50-luvun ahtaudessa, mutta siihen aikaan maailma odotti ulko-oven takana. Nyt siellä ei ole mitään asiaa liikkua muuten kuin harrastamassa, jos on varaa. Köyhyyden lisäksi heillä on tulevaisuutena näköalattomuus. No, tykinruokaahan heistä kasvatetaankin. Näin nopea kurjistuminen johtaa myös kansainvälisiin ongelmiin, niinkuin on jo alkanut tapahtua.
Nyt kun vielä joillakin teoriassa olisi varaa kasvattaa lapsensa siihen tarkoitukseen suunnitelluissa asunnoissa, se ei onnistu, koska eläkeläiset ovat juurruttaneet turvallisuudentunteensa niihin.
Ne, jotka pöyristyvät, koska ihmisen koti on pyhä asia, niin miettikääpä vielä. Vanhan polven pyhyys rahoitetaan sillä, että nuoremmille se koti jää haaveeksi. Kodikkuus on luotava siihen inhottuun ahtaaseen luukkuun, joka on aina epäjärjestyksessä ja organisointikelvottomana vie kaikki voimat. Ja samalla pitäisi käydä auttamassa vanhuksia, jotka eivät selviä omien ylisuurten asuntojensa ylläpidosta?
Kyllä tässä nyt vaan on isoja yhteiskunnallisia ongelmia, jotka eivät kommarihuutelusta parane pätkääkään, hämärtyvät vain entisestään. Kun sen tason ongelmiin ei yritetäkään vaikuttaa, tuloksena on vielä paljon huonompia asioita.
Vaikuttamisen voisi aloittaa siitä, että asiasta edes sopisi puhua ilman yksinkertaisten pilkantekoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä uutisoitiin juuri, että suuret asunnot eivät mene kaupaksi, vaikka niiden neliöhinta on pienempi kuin kaksioiden ja yksiöiden. Samoin omakotitalot on vaikeasti myytäviä. Yksiöistä ja kaksioista on sen sijaan huutava pula.
Siksi ihmettelen, miten voidaan edes väittää, että asuntoja ei riitä perheille.
Googlaa vähän niiden hintoja. 100 neliön asunnossa voi olla 700-800 000. Nuorilla perheillä ei ole varaa niihin. Tilastollisestikin näkee, että varallisuus kasautuu eläkeläisille ja nykyään tulojen mukaan köyhiäkin on jo enemmän nuorissa kuin eläkeläisissä.
Helsingissä on nyt myynnissä 23 asuntoa tuossa hintahaarukassa kokoluokassa 95-105 m2. Halvempia on 230 kappaletta (joista 144 kappaletta alle 350 000 e). Yli 800 000 euron asuntoja vastaavasti kokoluokassa 18 kpl.
Joskus sitä vaan joutuu olemaan realisti ja antamaan periksi jostakin kohtaa. Ehkä ei saa haluamaansa sijaintia. Tai jos saa sijainnin, ei saa neliöitä tai joutuu ottamaan asunnon, joka ei muuten vastannut kuvitelmia.
Tässä ei ole mitään ongelmaa. Jokainen hankkii sellaisen asunnon mihin omat varat riittää, kuten vanhuksetkin ovat aikanaan tehneet. Lapsia voi hankkia joko omaan tulotasoon nähden sopivan määrän, tai sitten asuu ahtaammin, tämä ei ole vanhusten vastuulla vaan aikuisten ihmisten omia päätöksiä. T:minä jolta perättiin monta sivua sitten ratkaisua ongelmaan.
Millä alueella, missä kaupungissa pienet asunnot ovat neliöhinnoiltaan halvempia kuin suuret? Mainituista hinnoista päätellen kyseessä on pakko olla Helsinki. Ei tule mieleen yhtäkään aluetta Helsingistä joissa pienten asuntojen neliöhinta olisi alempi kuin suurten. Ehkä Kaivopuisto, Eira ja osittain ullanlinna mutta niihin taas nuo hinnat eivät riitä.
Jos on tehnyt pitkän uran, elänyt säästeliäästi, maksanut veronsa ja onnistunut kuittaamaan asuntovelkansa, niin miksei saisi nauttia viimeiset elovuotensa? Itse aloitimme perheen perustamisen 24m2 vuokrayksiössä jossa ei suihkua eikä pesukonetta. Neljä vuotta siinä meni, ja toinenkin lapsi ehti syntyä ennen kuin saimme ostettua huimat 52m2 kaksion. Yhdeksän vuotta tyttäret jakoivat huoneen ja me vanhemmat olohuoneen petisohvan. Muistelen onnellisena aikana.
Sitten saimme ostettua isomman 4h asunnon, jossa asumme edelleen, lasten aikuistuttua ja muutettua omilleen. Nyt on sopivasti tilaa yövieraille, esim lastenlapsille. Miten se on väärin?
Vierailija kirjoitti:
Minunkin vanhemmillani on iso asunto, mutta se ei mene kaupaksi koska se on kerrostalo! Ei lapsiperheille kelpaa enää kerrostalot, vaikka miten hyväkuntoinen olisi ja hyvällä alueella.
Ehkä teillä on vain väärä hintalappu, kauppa käy kun hinta on oikea.
Vanhukset saavat toki asua omistamissaan asunnoissa niin pitkään kun haluavat. Mikäli asuminen kotona ei enää onnistu, niin sen asunnon voisi toki myydä ja rahoittaa sillä palveluasumista. Kukaan ei ole vielä kämppäänsä mukaansa saanut viimeiselle matkalle.
Tuttavani on nelikymppinen vanhapiika lääkäri. Osti just Helsingin keskustasta 5h+k.
Rahalla saa ja hevosella pääsee.
Jos joku kituuttaa ja säästä itselleen asunnon, ei ole oikein, että se menisi hoitomaksuihin, kun viereisessä huoneessa kaiken tuhlannut saa hoitonsa yhteiskunnan piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku kituuttaa ja säästä itselleen asunnon, ei ole oikein, että se menisi hoitomaksuihin, kun viereisessä huoneessa kaiken tuhlannut saa hoitonsa yhteiskunnan piikkiin.
Se yhteiskunnan piikki alkaa olla jo aika lyhyt. Miksi varakkaan vanhuksen hoito pitää maksaa seuraavilla sukupolvilla hirmuveroina?
Isäni asuu n 85m2 asunnossaan, kolme h + k. He laittoivat äitini kanssa asuntonsa pikkuhiljaa mieleisekseen, ostivat hyvää laatua kaikkeen. Koti on vanhalle miehelle kätevä, kun siellä pääsee avarasti liikkumaan rollaattorilla niinä päivinä, kun jalat ovat heikoilla. Hän on karsinut kaiken turhan tavaran ja huonekalut ja satsannut hyvään sänkyyn, toimivaan keittiöön ja kylpyhuoneeseen. Hän haluaa asua talossa loppuunsa asti. Onneksi se on esteetön ja kätevällä paikalla muutenkin. Iso kirjasto ja levykokoelma pitää hänet vireänä. En keksi yhtäkään syytä, miksi hänen pitäisi muuttaa pienempään. Talo on rauhallinen ja siellä asuu vielä pitkäaikaisia ystäviä.
Kkkkkkk kirjoitti:
Näin se menee. Eläkeläiset saavat myös korkeampaa asumistukea, joten isoissa asunnoissa asuminen heille onnistuu. (Ne jotka eivät asuntoaan omista)
Meillä mummo asuu yksin 180m2 Treen keskustan läheisyydessä omakotitalossa. Ikää 87v ja toivon hänelle kaikkea hyvää.
Mikä vitun MEILLÄ MUMMO? Siis asuuko mummo yksin vai "teillä" ?? Opetelkaa kirjoittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaupunginosassamme on tälläkin hetkellä myynnissä neljä perheasuntoa, ja nelkäkymmentä yksiötä ja kaksiota. Pienemmät asunnot ovat normaalihintaisia 4000-5000 euroa neliö, mutta perheasunnoista pyydetään 6000-7000 euroa neliö eli ovat ihan liian kalliita meille.
Meitä asuu viisi henkeä pienessä kaksiossa, eläkeläiset vanhempani asuvat kaksisteen 145 neliön asunnossa. Kun herää huomaamaan tilanteen, niin alkaa nähdä todella paljon vastaavia kuvioita. Eläkeläiset asuvat todella väljästi, vaikka eivät enää tarvitse niin paljon tilaa, ja nuoret lapsiperheet ahtaasti. Perheasuntoja ei vaan ole perheille vaan vanhukset asuvat niissä yksin.
Onko tässä mitään järkeä? Mielestäni ainakin vanhuspalveluissa pitää alkaa huomioida oma asunto tulona palvelumaksuja määriteltäessä. Heillä makaa liian isoissa asunnoissa iso pääoma käyttämättömänä. Samalla tulisi vauhtia asuntokauppaan.
Suomi on vielä toistaiseksi vapaa maa. Et sinä voi määritellä minkä kokoisessa asunnossa ihminen "saa" asua. Jos sinulla ei ole varaa isompaan asuntoon se on sinun oma ongelmasi. Muuta halvemmalle alueelle tai yritä tienata enemmän tai pysy nykyisessä.
Vierailija kirjoitti:
Kkkkkkk kirjoitti:
Näin se menee. Eläkeläiset saavat myös korkeampaa asumistukea, joten isoissa asunnoissa asuminen heille onnistuu. (Ne jotka eivät asuntoaan omista)
Meillä mummo asuu yksin 180m2 Treen keskustan läheisyydessä omakotitalossa. Ikää 87v ja toivon hänelle kaikkea hyvää.
Mikä vitun MEILLÄ MUMMO? Siis asuuko mummo yksin vai "teillä" ?? Opetelkaa kirjoittamaan.
Kaikki varmaan ymmärsi kuitenkin tekstin...
Vierailija kirjoitti:
Kaupunginosassamme on tälläkin hetkellä myynnissä neljä perheasuntoa, ja nelkäkymmentä yksiötä ja kaksiota. Pienemmät asunnot ovat normaalihintaisia 4000-5000 euroa neliö, mutta perheasunnoista pyydetään 6000-7000 euroa neliö eli ovat ihan liian kalliita meille.
Meitä asuu viisi henkeä pienessä kaksiossa, eläkeläiset vanhempani asuvat kaksisteen 145 neliön asunnossa. Kun herää huomaamaan tilanteen, niin alkaa nähdä todella paljon vastaavia kuvioita. Eläkeläiset asuvat todella väljästi, vaikka eivät enää tarvitse niin paljon tilaa, ja nuoret lapsiperheet ahtaasti. Perheasuntoja ei vaan ole perheille vaan vanhukset asuvat niissä yksin.
Onko tässä mitään järkeä? Mielestäni ainakin vanhuspalveluissa pitää alkaa huomioida oma asunto tulona palvelumaksuja määriteltäessä. Heillä makaa liian isoissa asunnoissa iso pääoma käyttämättömänä. Samalla tulisi vauhtia asuntokauppaan.
Jokaisella on oikeus asua maksamassaan asunnossa.
Mitäs hankitte niitä lapsia kuin kanit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku kituuttaa ja säästä itselleen asunnon, ei ole oikein, että se menisi hoitomaksuihin, kun viereisessä huoneessa kaiken tuhlannut saa hoitonsa yhteiskunnan piikkiin.
Se yhteiskunnan piikki alkaa olla jo aika lyhyt. Miksi varakkaan vanhuksen hoito pitää maksaa seuraavilla sukupolvilla hirmuveroina?
Niin aikaisempi sukupolvi ei olekaan rakentanut sotien jälkeistä Suomea tai ollut itse sotimassa, eikä ole maksanut veroja, joten riistetään vaan vapaasti, että saamaton työtä vieroksuva elätti saa uuden asunnon ja rahaa tilille vanhempien kustannuksella.
Kaikki on myytävänä, aloittaja. Maksat vain tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Kkkkkkk kirjoitti:
Näin se menee. Eläkeläiset saavat myös korkeampaa asumistukea, joten isoissa asunnoissa asuminen heille onnistuu. (Ne jotka eivät asuntoaan omista)
Meillä mummo asuu yksin 180m2 Treen keskustan läheisyydessä omakotitalossa. Ikää 87v ja toivon hänelle kaikkea hyvää.
Mikä vitun MEILLÄ MUMMO? Siis asuuko mummo yksin vai "teillä" ?? Opetelkaa kirjoittamaan.
Ja se eläkeläisten saama korkeampi asumistuki on vain vähän suurempi kuin muiden vastaava. Ja toisekseen jos eläkeläisen neliömäärä ylittää esim yhdelle ihmiselle määritellyn neliömäärän niin ei sille ylimenevälle makseta asumistukea. Ei tietenkään.
Mutta jos aloittajalla perheineen ei ole tarpeeksi rahaa ostaa haluamanlaistaan asuntoa niin ei se ole eläkeläisten syy vaan aloittajan itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kkkkkkk kirjoitti:
Näin se menee. Eläkeläiset saavat myös korkeampaa asumistukea, joten isoissa asunnoissa asuminen heille onnistuu. (Ne jotka eivät asuntoaan omista)
Meillä mummo asuu yksin 180m2 Treen keskustan läheisyydessä omakotitalossa. Ikää 87v ja toivon hänelle kaikkea hyvää.
Mikä vitun MEILLÄ MUMMO? Siis asuuko mummo yksin vai "teillä" ?? Opetelkaa kirjoittamaan.
Kaikki varmaan ymmärsi kuitenkin tekstin...
Rasittavia nuo MEILLÄ MUMMOT ja MEILLÄ MIEHET ja MEILLÄ LAPSET. Meillä meillä meillä meillä. Ei kuulu suomen kielioppiin jatkuva meillämeillämeillä.
Googlaa vähän niiden hintoja. 100 neliön asunnossa voi olla 700-800 000. Nuorilla perheillä ei ole varaa niihin. Tilastollisestikin näkee, että varallisuus kasautuu eläkeläisille ja nykyään tulojen mukaan köyhiäkin on jo enemmän nuorissa kuin eläkeläisissä.