Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Te, jotka olitte työelämässä jo 70-80-luvulla muistatteko näitä tai olivatko tuttuja yleensä?

Vierailija
29.04.2016 |

Varsinkin jos olitte vähän isommissa firmoissa:
- Hakulaitteet, ne punaiset valot, joissa jokaiselle oli oma koodi ja jotka piipittivät, kun piti saada joku puhelimeen
- Telex (ei telefax, vaan telex, nuoremmat joskus sotkevat nämä)
- Frankkeerauskoneet, jotka laskivat "rahamäärän"

Mitä muuta muistatte, mitä ei enää ole?

Kommentit (133)

Vierailija
61/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

ATK-huone, jossa oli valtavan kokoinen kone ja nykymittapuun mukaan tietysti täysin onneton, -80 luvun alussa.

Vierailija
62/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monistuskoneet ja vahakset . Musta-valko kopiokoneet hyvin yksinkertaiset ei juurikaan mitään lajittelu tai valinta mahdollisuuksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähettinä olen ollut nuorena ja kuljettanut kassasta rahaa pankkiin, polkupyörällä. Usein oli mukana kymppitonneja, markkoja tosin, mutta eipä enää uskaltaisi.

Minä kuljetin myös rahaa, reilusti yli kymppitonnin määriä. Ei edes ollut mitään koulutusta, kuka tahansa olisi voinut vaikka ryöstää..

Minä olin isossa firmassa, missä myytiin isoja juttuja, mieli tekisi sanoa firmakin, mutta voidaan tunnistaa, työntekijöitä satoja. Kaksi kertaa kuussa oli salkussa miljoonia markkoja, shekkeinä ja käteisenä, yhtään valehtelematta. Pari päivää ennen palkkapäivää oli tämä, kun vietiin kassasta shekit ja suuri määrä käteistä pankkiin, tuntityöläisillähän oli palkkapäivä kaksi kertaa kuukaudessa. Lukion jälkeen olin, minulla oli tosin firman auto käytössä ja koska piti olla ajokortti, piti olla luonnollisesti myös täysi-ikäinen. 

Vierailija
64/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä muuten töissä on jollain amiprolla (sam-tunnus) kirjoitettuja tiedostoja ja nyt on homma selvittää, miten ne saisi auki. Maksullinen ohjelma löytyisi, mutta ei oikein luoteta sitä tarjoavaan firmaan. Muutama vuosi sitten windows olisi vielä tarjonnut tähän palvelun, vanhemmille windowsin versioille, mutta ei enää. HArmi, että asiaa alettiin selvitellä vasta kun tulin taloon ja silloin oli myöhäistä. Tosin nämä on jo 90-luvulta. Paperilla nuo jutut toki on, mutta niitä pitäisi välillä saada koneella auki. 

Vierailija
65/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Käytännön työt ovat tietysti onneksi helpottuneet kehityksen myötä, mutta muuten työkulttuuri on joiltakin osin muuttunut mielestäni huonompaan suuntaan

Osin näin, joo. Omassa työssäni vaikuttaa se, että 80-luvulla ei ollut mitään h*tin tilaaja - tuottajamallia keksitty. Nykyään menee iso osa työajasta siihen, kun täyttää työajanseurantajärjestelmään vartin tarkkuudella, mitä on tehnyt, koska sen perusteella laskutetaan asiakasyritystä ja itse asiassa vielä tarkemmin asiakkaan sisällä jotain nimenomaista projektia. Aikaisemmin asiakkaat eivät olleet niin tarkkoja, myytiin könttäsummalla esim. jonkin järjestelmän ylläpito ja pienkehitys, jolloin meikänörtti sai keskittyä pelkkään työntekoon. Ennen sai toteuttaa asiakkaan pyynnöstä pieniä muutoksia ja pitikin, nyt pitää ensin käydä läpi hitonmoinen byrokratia, jotta saa luvan tehdä mitään. Näin se yksityistäminen ja ydinosaamiseen keskittyminen on tehostanut toimintaa :) Kulukuurien edellyttämä tarkka työajan käytön seuranta vie enemmän työaikaa kuin tuo mitään säästöä. Valitettavasti taidan poistua työelämästä ennen kuin tämä pelleily loppuu. Kuten hiukkasfyysikot tietävät, prosessin mittaaminen häiritsee itse prosessia.

Vierailija
66/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lerput ja korput tietokoneissa. Tietokoneet olivat kaapin kokoisia ja pöytäkoneet muuttolaatikon kokoisia. Putkiposti. 

Putkiposti on olemassa vieläkin.

Johonkin aikaan oli tapana sijoittaa tietokoneen keskusyksikkö vaakatasoon, ja näyttö sen päälle. Todella epäergonominen ratkaisu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Työssä olen myös monistanut ns. vahastekniikalla, mikä oli erittäin sotkuista työtä. Lisäksi oli aivan huuruissa, jos monistamossa joutui viettämään koko päivän. Puhdistukseenhan käytettiin aitoa pirtua.

Olikohan nämä niitä spriikopioita? Sinivioletti teksti, ja haju tosiaan sellainen, että imppailemalla olisi tullut känniin.

Vierailija
68/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Telexiä tuli käytettyä monta kertaa viikossa, lähetin niitä mm.Espanjaan Usa;han ja Italiaan, jos ei heti saannut yhteyttä niin otin sen "reikärullan" kerälle ja yrtin uudelleen, laittamalla rullan koneeseen, pallokirjoituskone oli aikansa huippu (Olivetti) olin itse ko. firmassa töissä, sen jälkeen tuli kiekollinen kirjoituskone jne, muistan myös kun tuli telefaxn, ja frankeeraus koneella laitettiin postit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä muuten töissä on jollain amiprolla (sam-tunnus) kirjoitettuja tiedostoja ja nyt on homma selvittää, miten ne saisi auki. Maksullinen ohjelma löytyisi, mutta ei oikein luoteta sitä tarjoavaan firmaan. Muutama vuosi sitten windows olisi vielä tarjonnut tähän palvelun, vanhemmille windowsin versioille, mutta ei enää. HArmi, että asiaa alettiin selvitellä vasta kun tulin taloon ja silloin oli myöhäistä. Tosin nämä on jo 90-luvulta. Paperilla nuo jutut toki on, mutta niitä pitäisi välillä saada koneella auki. 

En tunne ohjelmaa, mutta muutama ratkaisu tulee mieleen.

a) Skannaaminen ja OCR, palveluna tai itse tehtynä.

b) Vanhan käyttiksen ja ohjelman asentaminen uudestaan jonnekin, jos ei löydy konetta niin virtuaalikoneena luultavasti onnistuu, tai simulaattorilla niitä on tehty vanhoihin keskuskone ja minikone ympäristöihin. Datan saa Olos sitten vaikka tulostamalla virtuaali- tai simuloidun alustan (guest ympäristö) virtuaaliseen laitteeseen, joka on tyypillisesti virtuaali- tai simulaattorikoneen (host ympäristö) tiedosto tai ohjelma joka vastaanottaa datan putken kautta. Sorry tekninen selitys, mutta näin se toimii ja sitä on vaikea selittää ns, kadunmiehen termein.

c) Suomen tietojenkäsittelymuseoyhdistyksestäkin voisi kysyä, siellä on joskus tehty mm. reikäkorteilta ja vanhoilta nauhoilta lukemista. Jos eivät tee itse, niin osaavat ehkä neuvoa mistä kysyä.

Olen ite tehnyt näitä juttuja kauan sitten nuorempana, mutta vain silloisten asiakkaiden toimeksiannosta ja enimmäkseen vanhempia aineistoja kuin PC-arkkitehtuurin ajoilta. En enää tee, on niin aikaa vievää suhteessa siihen paljonko siitä maksetaan.

Vierailija
70/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Telexiä tuli käytettyä monta kertaa viikossa, lähetin niitä mm.Espanjaan Usa;han ja Italiaan, jos ei heti saannut yhteyttä niin otin sen "reikärullan" kerälle ja yrtin uudelleen, laittamalla rullan koneeseen, pallokirjoituskone oli aikansa huippu (Olivetti) olin itse ko. firmassa töissä, sen jälkeen tuli kiekollinen kirjoituskone jne, muistan myös kun tuli telefaxn, ja frankeeraus koneella laitettiin postit.

Oliko Olivetilla palokirjoituskone?

Mikähän mahtoi olla sen mallinumero?

Muistan nähneeni vain IBM Selectic merkkisenä, Olivetti kehitti sitten ekan kiekkokirjoituskoneen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Telexiä tuli käytettyä monta kertaa viikossa, lähetin niitä mm.Espanjaan Usa;han ja Italiaan, jos ei heti saannut yhteyttä niin otin sen "reikärullan" kerälle ja yrtin uudelleen, laittamalla rullan koneeseen, pallokirjoituskone oli aikansa huippu (Olivetti) olin itse ko. firmassa töissä, sen jälkeen tuli kiekollinen kirjoituskone jne, muistan myös kun tuli telefaxn, ja frankeeraus koneella laitettiin postit.

Oliko Olivetilla palokirjoituskone?

Mikähän mahtoi olla sen mallinumero?

Muistan nähneeni vain IBM Selectic merkkisenä, Olivetti kehitti sitten ekan kiekkokirjoituskoneen.

Perhanan autocorrect! Selectric !

Vierailija
72/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teko+ tekstinkäsittelyohjelmana. Ennen sitä oli jo sähköinen kirjoituskone, jossa oli muisti ja saattoi tallentaa ja tulostaa isojakin teksteja, sitä edelsi rivin kerralla "muistiin" kirjoittava. Silloin joku asiakas ihmetteli ankaraa työntekoani, kun kaksi konetta kirjoitti yhtaikaa, tietokoneen tulostin ja kirjoituskone.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muistan kuinka osa työntekijöistä pelkästi tietokonenäytöistä tulevaa "säteilyä". Näyttöihin asetettiin "säteilysuojia" eli kehyksellinen kalvo näytön eteen, ja siitä meni johto joka muistaakseni "maadotettiin" jonnekin metalliin, pöydänjalkaan jne. Oli paljon juttuja kuinka se "säteily" aiheuttaa vaikka mitä vaivoja, esim. ihottumaa ja yksi nainen epäily lapsettomuuden syyksi sitä "säteilyä".

Vierailija
74/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tottakai muistan:) Ekaan kesätyöpaikkaan menin 75. Lisäksi oli käytössä kirjoituskoneet, matriisikoneet taisi tulla vasta 80 -luvulla. Ja kalkkeripaperilla sai tehtyä 2 sivua kerralla samaa tekstiä. Mutta auta armias jos tuli lyöntivirhe, sitä ei saanutkaan lakalla piiloon kuin päällimmäisestä:D

Lisäksi muistan kun tehtiin "atk-tallennusta" Seppälän talousosastolla, piti katsoa sellaisesta kapeasta reikänauhasta tuliko virheitä - mistä hitosta mä 16v:nä olisin tiennyt mikä reikä ei kuulunut joukkoon??

Mainoslehtisiä "printattiin" painokoneella mikä ruksutti tuntikausia, kokoa laitteella oli n 150x130cm.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työssä olen myös monistanut ns. vahastekniikalla, mikä oli erittäin sotkuista työtä. Lisäksi oli aivan huuruissa, jos monistamossa joutui viettämään koko päivän. Puhdistukseenhan käytettiin aitoa pirtua.

Olikohan nämä niitä spriikopioita? Sinivioletti teksti, ja haju tosiaan sellainen, että imppailemalla olisi tullut känniin.

Muistan ala-asteelta 70-luvulta sellaiset kopiot, joissa teksti oli sinertävää ja haju ihan mahtava!

Vierailija
76/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

ATK-huone, jossa oli valtavan kokoinen kone ja nykymittapuun mukaan tietysti täysin onneton, -80 luvun alussa.

DEC VAX 11/750 sopisi hyvin kuvaukseen. Hieno ja kallis kone, asensinvielä -90 luvun puolivälin jälkeen sellaisen uusiksi ihan vain kokeillakseni josko muistan miten BSD 4.3 asennus siihen menee. Sen jälkeen se pyöri vielä muutamia vuosia ennen museoon lähtemistä.

Siinä oli 8 megaa muistia ja 2 kpl SSI (SCSI edeltäjä) liitäntäisiä levyjä (Fujitsu en muista tyyppiä enää), levyt oli laalennusyksikässä, joka oli kehikko (räkki) jossa myös 9-track 6250 kelanauhuri (hieno itselataava malli, en muista tämänkään tyyppiä), levyt ja nauhuri keskusyksikön UNIBUS- väylässä. Konsolina vanha teletype (paperipääte) ja bootti pieneltä qic-nauhalta, josta ladattiin ensin RSX-11 käyttis, joka toimitti hieman kuin nykyisten koneiden firmistä (bios/efi), vasta sen bootattua oli nauha ja levyohjaimet muistissa joille sitten saattoi ketjuttaa bootin ja nostaa asennetun käyttiksen (VMS tai BSD Unix) ylös.

Muistaisin varmaan vielä pienen muistelun jälkeen tarvittavat komennot asentamista ja käyttöä varten. Joo, hienoja muistoja liittyy noihin vanhoihin koneisiin :)

Vierailija
77/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Konttorin johtaja jakoi kaikille työntekijöille firman taskukalenterit ennen joulua lahjaksi. Kaikki naiset (iästä riippumatta) niiata niksautti nätisti. Muuten johtaja ei meitä konttorin likkoja noteerannut vuoden aikana mitenkään.

Vierailija
78/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

70-luvulla kesätöissä tutustuin Taylorix- kirjanpitosysteemiin (tapahtumat kirjoitettiin "isolla kirjoittimella"  tilikortille menoksi ja sama tapahtuma toiselle tilikortille tuloksi) 

Vierailija
79/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ATK-huone, jossa oli valtavan kokoinen kone ja nykymittapuun mukaan tietysti täysin onneton, -80 luvun alussa.

DEC VAX 11/750 sopisi hyvin kuvaukseen. Hieno ja kallis kone, asensinvielä -90 luvun puolivälin jälkeen sellaisen uusiksi ihan vain kokeillakseni josko muistan miten BSD 4.3 asennus siihen menee. Sen jälkeen se pyöri vielä muutamia vuosia ennen museoon lähtemistä.

Siinä oli 8 megaa muistia ja 2 kpl SSI (SCSI edeltäjä) liitäntäisiä levyjä (Fujitsu en muista tyyppiä enää), levyt oli laalennusyksikässä, joka oli kehikko (räkki) jossa myös 9-track 6250 kelanauhuri (hieno itselataava malli, en muista tämänkään tyyppiä), levyt ja nauhuri keskusyksikön UNIBUS- väylässä. Konsolina vanha teletype (paperipääte) ja bootti pieneltä qic-nauhalta, josta ladattiin ensin RSX-11 käyttis, joka toimitti hieman kuin nykyisten koneiden firmistä (bios/efi), vasta sen bootattua oli nauha ja levyohjaimet muistissa joille sitten saattoi ketjuttaa bootin ja nostaa asennetun käyttiksen (VMS tai BSD Unix) ylös.

Muistaisin varmaan vielä pienen muistelun jälkeen tarvittavat komennot asentamista ja käyttöä varten. Joo, hienoja muistoja liittyy noihin vanhoihin koneisiin :)

Vax ja kelanauhuri. Mä olen värkännyt tällasen kanssa :)

Vierailija
80/133 |
30.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oli ihan sellaisia ammattinimikkeitä kuin atk-kirjoittaja tai atk-tallentaja, joka päivät pitkät tallenteli ja kirjoitteli päätekoneille asioita.

Ensimmäiset tekstinkäsittelyohjelmat oli huvittavia, oliko se tämä WP jolla aloitin aikoinaan. Kuulemma Games of Thrones -kirjailija käyttää sitä yhä :DDD mikä selittänee kirjoitustahdin hitauden

WP (WordPerfect) ei ole PC alustalla vanhimpia, WS (WordStar) on sitäkin vanhempi ja niitä ennen kirjoitettiin oikeastaan pelkillä editoreilla (ed, ex, vi, edit, emacs) ja muotoiluihin yms. käytettiin tekstin sekaan kirjoitettuja muotoilukomentoja, joista vanhimmat ova ns. runoff peruja.

Näitä runoff pohjaisia käytetään vieläkin, mm. Unix/Linux järjestelmäojelmistojen man(1) ohjeiden kuvaamiseen. Prosessointi tehdään nroff/troff/groff ja muutaman pienen lisäojelmanavulla. Menetelmän etuna on muotoilujen erottaminen esityksestä, jolloin kirjoittaja keskittyy sisältöön eikä ulkonäköön, jolloin lopputulos on ohjeiden osalta yhdenmukaisemman näköistä kuin jos ohjeet olisi kirjoitettu jollain tekstinkäsittelyohjelmalla.

Saman tapaisia ohjelmia käytetään paljon myös tieteellisten artikkelien kirjoittamiseen samasta syystä. Julkaisusta saadaan yhdenmukaisempi ulkoasultaan, kun kaikki muotoilut tulevat TeX makroilla.

WP muuten, varsinkin jos sitä käyttää pelkässä tekstitilassa on nykykoneissa todella nopea käyttää ja näytöllä,ei sitten vilku muita keskittymistä haittaavia asioita, joten ei se nyt keskittymistä vaativaan kirjoittamiseen huono valinta välttämättä ole.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yksi neljä