Lue keskustelun säännöt.
Onko muiden lapsilla tämäntyyppistä nirsoutta? Miten pääsisi eroon edes vähän?
29.04.2016 |
Eli tilanne on tämä:
Kolme lasta, joista keskimmäinen on kaikkiruokainen, maistaa ja syö oikeastaan ihan mitä vaan ja innokkaasti. On ollut jo vauva-ajoista samanlainen. Itsekin tykkään laittaa ruokaa ja nautin erilaisista eksoottisista mauista.
Sitten puolestaan esikoinen ja kuopus... Huoh. Lista ruuista, jotka kelpaavat on lyhyt. Maustamaton liha, peruna, kurkku, herneet, useimmat hedelmät, leipä, jne. Hyvin pelkistetyt maut kelpaavat, ei saa olla mausteita, ei kastikkeita, ei saa sekoittaa ruoka-aineita esim. pataruuaksi, wokiksi tai laatikoksi. Jos tarjoilen epämieluisaa ruokaa, lapset maistavat kyllä, mutta eivät syö sen enempää. Välipaloja ei anneta ja seuraava ruokailu saattaa olla kuuden tunnin päästä. Silti ei syö, ei, vaikka olisi kiljuva nälkä.kumpikin todella hoikkia ja kouluikäisiä jo, eli näitä ruokia on kyllä jo maistatettu vuosikausia. Kuopus on sen verran pienikokoinen, että mietin nyt, laittaisinko hänelle ja esikoiselle suosiolla eri ruuat. En kyllä millään haluasi, mutta miten ihmeessä saisin heidät syömään? Koulussa ihan sama juttu, ei maistu juuri mikään. Allergioita ei ole, eivätkä ole millään tavoin erityislapsia. Ruuasta ei meillä vouhkata, sitä vain pitää maistaa.Myös herkkujen suhteen ovat äärimmäisen nirsoja, eivät esim. syö juurikaan karkkeja, eivät juo limsoja, eivät tykkää mistään pitsasta...
Onko yhtään kohtalotoveria?
Kommentit (40)
Itse olen erityisherkkä ja sen takia "nirso". Esim. vahvat mausteet ja muutenkin vahvat maut vievät todella paljon aikaa, että opin niitä syömään (vieläkin on monia ruokia mitä en vaan pysty syömään, vaikka kuinka maistelisin ja pakottaisin itseni syömään).
Myös ruoka pitää olla selvästi esillä tai siis tarkoitan sitä, että salaatti pitää olla erillään, kala/potut/makaroni/mikä lie omana kasanaan ja kastike omana. Eli ei saa sotkottaa sekaisin. Mutta syön kyllä esim. laatikoita ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväni on ravitsemusterapeutti ja hänen kanssaan olemme näitä pohtineet. Joitain ihan random juttuja lapset suostuivat hänen avullaan maistamaan, esimerkiksi valkosipulileipää, joka kuitenkin on aika voimakkaan makuista! Olin yllättynyt, että valkosipulin maku näköjään muutenkin kelpaa oikein mainiosti lapsille, vaikka muut mausteet eivät. Valkosipulileipään sain lisättyä myös yrttejä ja silti maistui.
Ap
Mun 2-vuotias on myös tuollainen. Ainoa keino, millä syö muutakin kuin suosikkeja, on antaa syödä yksin jossain. Siis vaikka eteisessä tai olkkarissa.
En tajua mistä johtuu, ei olla koskaan painostettu syömään tai mitään sellaista.
Ap, mikä on lasten pituuspainokäyrä? Ovatko kovastikin alipaonoisia vai normaalipainon rajoissa. Onko heidän kasvu kulkenut aina tasaisesti omalla käyrällään.
Vierailija kirjoitti:
Ap, mikä on lasten pituuspainokäyrä? Ovatko kovastikin alipaonoisia vai normaalipainon rajoissa. Onko heidän kasvu kulkenut aina tasaisesti omalla käyrällään.
Tasaisesti alipainoisia koko elämänsä ajan. 😳 Aina miinuksilla ollaan menty ja reippaasti.
Nyt esikoinen on kasvanut valtavasti pituutta, eli ainakaan siihen ei huono ruokavalio ole vaikuttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi lapsistani on samanlainen nirsoilija-laiheliini kuin ap:lla. Kävimme aikoinaan neuvolan lähettämänä ravitsemusterapeutin luona juttelemassa tilanteessa. Muutaman vinkin saimme: 1) lapsi mukaan tekemään ruokaa. Se saatraa innostaa syömään. (ei ole meille toiminut). 2) ei omia ruokia nirsolle, syö samaa kuin muutkin tai on syömättä. 3) koskaan ei saa pakottaa syömään.
Vuosies saatossa edistymistä on tapahtunut. Ruokavalikoima on kasvanut. Silti hän on edelleen paljon valikoivampi syöjä kuin muu perhe.
Olen se ruoka-aineyliherkäksi aikuisena diagnosoitu. Diagnoosiini asti kaikki ruuanvalmisteluun osallistuminen aiheutti sen, etten saanut ruokaa syötyä. Nyt, kun haittaavat aineet ovat poisssa, voin hyvin tehdä ruokaa itse. Olisi ollut tosi kiva saada jotain sopivaa ruokaa, koulun elin lähes näkkileivällä. Ja joskus istuin koko välitunnin ruokalassa kylmä ja hyytyvä kastike nenän alla, kun ei saanut jättää.
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni on ravitsemusterapeutti ja hänen kanssaan olemme näitä pohtineet. Joitain ihan random juttuja lapset suostuivat hänen avullaan maistamaan, esimerkiksi valkosipulileipää, joka kuitenkin on aika voimakkaan makuista! Olin yllättynyt, että valkosipulin maku näköjään muutenkin kelpaa oikein mainiosti lapsille, vaikka muut mausteet eivät. Valkosipulileipään sain lisättyä myös yrttejä ja silti maistui.
Ap
Valkosipulissa on voimakas umami. Kannattaa kokeilla lipstikkaa mausteeksi esim kasvis tai lihakeitossa. Lapsesi saattavat myös pitää täyteläisistä liemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aistiyliherkkyys, makuaisti. Kuten meidän esikoinen, syö lähinnä ruokia, jotka ovat omasta melestäni mauttomia. Kun taas kuopus syö mitä vaan ja nyt omillaan tekee tulisiakin, ei oikeastaan ole juuri mitään, mikä ei kelpaa. Kuulemma ongelma on myös siinä, miltä ruoka tuntuu suussa, ei aina maussa. Eli ruoan pitää olla pureskeltevaa, ei "limaista".
Oi voi... Täällä lisää samanlaisia. Kaksi lasta joista toinen syö vaan perunaa, pastaa, riisiä, nakkeja, valmislihapullia, banaania ja porkkanaa. Toinen maistaa kaikkea mutta ei sitten kuitenkaan tykkää. Turhauttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mikä on lasten pituuspainokäyrä? Ovatko kovastikin alipaonoisia vai normaalipainon rajoissa. Onko heidän kasvu kulkenut aina tasaisesti omalla käyrällään.
Tasaisesti alipainoisia koko elämänsä ajan. 😳 Aina miinuksilla ollaan menty ja reippaasti.
Nyt esikoinen on kasvanut valtavasti pituutta, eli ainakaan siihen ei huono ruokavalio ole vaikuttanut.
Hyvä, että tasaisesti eikä heittoja ole tullut. Meillä on syömishäiriöinen lapsi ollut vauvasta asti ja on todella nirso. Ravitsemusterapeutin ohjee ja neuvot vaihtuvat jopa pääkaelkwen riippuen lapsen iästä sekä siitä kuinka paha tilanne on.
Meillä muksulle tarjotaan päivittäin sellaista ruokaa mitä tiedetään, että syöedes vähän. Lisäksi saa 2-4 kertaa päivässä herkkuja, joissa paljon kaloreita (suklaa/keksi/jäätelö/kaakao) paikkaamaan kalorivajetta. Tärkeintä on, että syö/juo jotain.
Anna välipaloja, mutta ei niiden tarvitse olla, vaan esim. Makeita jugurtteja jne. Vaan esim. Ruisleipää, maustamatonta jugurttia ja marjoja. Monta ruokaa ei tarvitse ruveta valmistamaan, vaan kaikki syövät samaa. Ota lapset mukaan tekemään ruokaa, ja mukaan tutustumaan uusiin resepteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli esikoinen vauvasta asti tosi pienisyömäinen, soseet ei uponnut. vain banaania tykkäsi syödä. kasvoi silti jollain pyhällä hengellä (tai banaanilla) ihan ok. Hieman helpotti iän myötä kun sai syödä "normaalia ruokaa", niistä söi joitakin, lähinnä lihakeittoa, kalakeittoa jne missä asiat selkeinä palasina. Iän myötä alkoi kuitenkin taas nirsommaksi, ei saanut olla mitään mausteita, ei kastiketta, ei mitään sekoitettua. Ihan vaan tyyliin peruna, porkkana ja liha. Hedelmiä rakasti, etenkin sitä banaania. Eskari-iässä oppi hieman paremmin sietämään ruokia, esim jotkut kastikkeista ok..
Vaatteista ollut myös aina tarkka ja nirso, ei esim suostunut käyttämään kuin tietyn merkin/mallin housuja.
Ekaluokalla oireilu vaan paheni taas, hoksattiin aistiyliherkkyys. Ei sitä koskaan ennen ajateltu, mutta nyt kun ajattelee taaksepäin niin siitähän kaikki kummalliset jutut johtui...palaset loksahti paikoilleen.
Eli voi olla todella vahvasti ruuan rakenteesta ja yhdistämisestä kiinni, jos on yhtään aistiperäistä..
Meillä on auttanut ymmärtäminen. Ei pidä pakottaa, koska se vain pahentaa. Jos ei pakota niin joku sietämättömyys voi jopa mennä ohi.
Itselläni on kaksi lasta... 6v joka syö kaikkea. On lähes minua kaikkiruokaisempi, syö mm.sieniä joita en itse vieläkään syö. ( maistan, en tykkää ) 3v joka on nirso. Ei edes suostu maistamaan asioita.. Vihanneksista/hedelmistä ei syö kuin kurkkua ja banaania. Samoja ruokia olen aina lapsille syöttänyt, esikoinen maistelee kaikkea ennakkoluulottomasti ja lähes kaikkea tarjottua syö. Kuopus on valikoiva ja nirso. Minkäs teet 😕 Ja kyllä kärsin tästä nirsoudesta, mutta tuputtaa en voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aistiyliherkkyys voi aiheuttaa tuollaisia oireita
Itselläni lapsi, jolla aistituntemusten säätelyssä ongelmaa sekä yli- että aliherkkyytenä. Toimintaterapeutin mielestä kannattaa antaa suosiolla ruokaa jota syö plus lisäksi välillä kokeilla erilaisia suutuntumia. Suun motoriikassa ja tuntemuksissa muutakin ns. Häikkää. On hoikka muttei alipainoinen. Kuka pitää lasta nälässä vaikkei lapsi selvästi pysty syömään? Ongelma on lapselle todellinen, ei mitään tahallista nirsoilua.
Mulla on ollut tollasia hoitolapsia. Toimin heidän kanssaan näin:lapoin lautaselle ruuan niin et yhdessä kulmassa pottu/riisi/pasta tms. Yhdessä kulmassa sit liha missä muodossa nyt olinkaa tehnyt. Puolet lautasesta oli kasviksia tai vihanneksia, joita en sekoittanut keskenään vaan tavallaan rivittäin. En tehnyt asiasta mitään numeroa. Söivät mitä söivät. Ja tsadam parin kuukauden päästä söivät ihan kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut tollasia hoitolapsia. Toimin heidän kanssaan näin:lapoin lautaselle ruuan niin et yhdessä kulmassa pottu/riisi/pasta tms. Yhdessä kulmassa sit liha missä muodossa nyt olinkaa tehnyt. Puolet lautasesta oli kasviksia tai vihanneksia, joita en sekoittanut keskenään vaan tavallaan rivittäin. En tehnyt asiasta mitään numeroa. Söivät mitä söivät. Ja tsadam parin kuukauden päästä söivät ihan kaikkea.
Ap palasi linjoille. Kiva, kun o tullu vinkkejä ja myös kohtalotovereita.
Minäkin laitan lapsille aina kaikki eri puolille lautasta, koska esim. kurkku ei saa koskea lämpimiin ruokiin, muuten se jää syömättä.
Heitä ravitsemusterapeutin neuvot nurkkaan! Monta vuotta olet jo niitä kokeillut ja mikä on lopputulos?!? Meillä oli erittäin nirso lapsi ja nyt teini-ikäisenä kaikkiruokainen, tiedän tuon tunteen kun kaikki sukulaiset ja tädit katsovat paheksuvasti kun "kaikki muut lapset ovat niin tykänneet tästä ruoasta". Mutta minä olin aina lapseni puolella, ja lapseni tiesi sen! Selitin ja otin "pahennuksen" vastaan lapseni puolesta koska ymmärsin hyvin pienestä asti ettei hän nirsoillut "pahuuttaan". Ruokaa ei saa pakottaa syömään mutta ei saa pitää nälässäkään! Eli kun tein muille perheelle wokin niin oltin lapselle erikseen ainekset. Välipalavalikoiman pidin aina sellaisena josta hän löysi syötävää.
Nyt meillä on kaikkiruokainen teini joka rakastaa ruoanlaittoa.
Mielestäni olet liian tiukka ja ankara lasten syömisen suhteen. Höllää vähän, anna herkkuja ja välipaloja