Nykyajan lääkärit eivät määrää kipulääkkeitä. Oletteko huomanneet saman ja mistä johtuu?

Vierailija kirjoitti:

No onpas nurinkurista. Kokeneet neurologit taas sanovat että kipujen ei missään nimessä saa antaa jyllätä vaan ne on katkaistava mahdollisimman pian, lääkityksellä tai muulla konstilla mutta katkaistava ne on eikä kipujen missään nimessä saa antaa kehittyä kroonisiksi.

Kipupotilaan pitäisi kyllä itse ottaa asioista selvää ja sitten jämäkästi keskustella lääkärinsä kanssa. Jos itse on sitä mieltä että lääkitys on välttämätön niin lähtökohta keskusteluun on se.

Mutta on myös tarkkaan tiedostettava että lääkkeet pitkäaikaisesti käytettynä voivat myös pahentaa kiputilannetta. Esim paracetamolin jatkuva käyttö voi pahentaa kipuja.

Mutta siis uuden kivun alkuvaiheessa se tilanne on joka tapauksessa katkaistava niin ettei siitä tule kroonista.

Kipulääkkeitä on käytettävä harkiten ja viisaasti. Pienin mahdollinen annos eikä jatkuvasti.

Tämä on meillä kipukroonikoilla ongelmallinen tilanne. Kivun - uudenkaan kivun - vuoksi ei viitsi vaivautua lääkäriin, koska on jo oppinut, että kipuun ei määrätä mitään hoitoa. Loukkasin muutama vuos sitten jalkani, nilkka turposi ja muuttui sinimustaksi. En mennyt lääkäriin, vaikka kipu oli kova. Kun viisi viikkoa myöhemmin menin reuman takia lääkärin vastaanotolle, tulin maininneeksi kipeytyneestä nilkasta. Lääkäri määräsi röntgentutkimuksen ja nilkassa todettiin murtuma. Vuosi sitten kaaduin iltalenkillä koiran kanssa ja vasemmassa kyynärpäässä kuului rusahdus. En olisi silloinkaan mennyt lääkäriin, jos läheiset eivät olisi pakottaneet. No kappas vaan, kyynärpäästä oli värttinäluu haljennut. Ja kolme vuotta sitten mulla alkoi munuaisvaltimo ensin tihkuttaa vatsaonteloon. Kipu alkoi illalla ja aamulla makasin tuskissani vessan lattialla vain ajatellen, että kaiketi tämäkin on ihan normaalia ja kohta ohi menee. No ei mennyt, lähti taju ja poika soitti ambulanssin. Onneksi ehdin sairaalaan asti ennenkuin valtimossa ollut aneurysma repesi kokonaan. Mä kyllä vähän kritisoin sitä, että ihmiset eivät saa kipuihinsa hoitoa ja siten omaksuvat asenteen, että kivun vuoksi on turha mennä lääkäriin. 

.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä ne jotka tulee vastaanotolle ja esittää asian että pitäisi saada Temgesiciä ja Oxynormia ilman että edes kertovat mikä se alkuperäinen ongelma on, niin eivät sitä saa.

Yleensäkin ne, joita ei edes kiinnosta oman vaivansa hoitaminen muilla kuin vahvoilla opiaateilla, lähestymistapa varsinkin päivystykseen tultaessa, on väärä.

Kuules, minä en koskaan vaadi mitään tiettyä lääkettä. Kerron vain allergiat ja mainitsen, etteivät tulehduskipulääkkeet käy (lääkärin suositus). Silti on hankaluuksia saada kipulääkkeutä. Tällainen kohtelu on todella törkeää.

Sinä kerrot lääkärille allergiasi, ja etteivät tulehduskipulääkkeet käy. Miksi et kerro syytä, miksi tarvitset väärinkäytettäviä kipulääkkeitä?

Meillä on terveyskeskuksessa jo eläkkeelle jäänyt lääkäri, joka ajoittain käy töissä, uusii reseptejä, soittelee soittoaikaa pyytäneille potilaille, mutta ei juuri tee vastaanottotyötä. Hän uusii säännönmukaisesti reseptit lääkkeiden väärinkäyttäjille mitään kyselemättä, vaikka sairaskertomukseen on kirjattu, että tälle potilaalle ei näitä lääkkeitä uusita ja syy miksi ei.

No, hän ei olekaan tämä otsikon kuvaama "nykyajan lääkäri".

No sen takia monilla on niitä kauheita päänsärkyjä jne kun ne ovat vieroitusoireita! Ollaan jo koukussa. Ei mitään tekemistä asiallisen pukeutumisen kanssa.

Tuttu juttu. Virtsakivikipuihin ei saa mitään buranaa vahvempaa (litalgin ei käy), vaikka se tulisi halvemmaksikin että saisin jotain esim voltarenia (joka tepsii lihakseen pistettynä päivystyksessä hyvin) kuin että joudun ramppaamaan joka hiivatin kerta siellä päivystyksessä kun tulee kipukohtaus. Edellisen aikana kipukohtauksia tuli monta ja jokainen maksaa yhteiskunnalle aika paljon, varsinkin jos piti jäädä osastolle yöksi. Eikä edes osastolla aina lupauksesta huolimatta saanut kunnon kipulääkkeitä (panadolia ja buranaa pääasiassa, ja kaikki virtsakivipotilaat tietää miten "hyvin" nuo tepsii helvetillisiin kipuihin), vaan kipu jatkui ja hoitajatkin ihmetteli, miksi pyysin jatkuvasti lisää.

Ja ei, ei ole mitään lääkkeiden väärin käyttöä, en ole koskaan edes panacodia käyttänyt.

Mulle ei parasetamolia ja Panacodia kummempia määrätä edes leikkauskipuihin mutta olen saanut kattavat ja hyvät ja ihan järkeen käyvät perustelut mm. kivunhoitoon erikoistuneelta anestesialääkäriltä (ja muiltakin lääkäreiltä), miksi kivunhoitoni toteutetaan pääsääntöisesti noilla lääkkeillä.

Perussairaudet estävät tulehduskipulääkkeiden käytön ja monien tablettimuotoisten kipulääkkeiden ottamisen. Myös noi parasetamolit ja panacodit pitää huitaista kiduksiin nestemäisessä muodossa. Sikäli kun en noilla kahdella lääkkeellä pärjää, on tarjolla kuulemma "joitain vaihtoehtoja".

Olen tähän saakka sietänyt kipuja, vaikka ajoittain onkin sellainen olo, että kipulääkitys on riittämätön. Tähän kivun sietämiseen on minullakin taustalla lääkäreiden haluttomuus määrätä mitään muita lääkkeitä. Siinä vaiheessa, kun on tarve saada kipulääkettä tuosta "joitain vaihtoehtoja" -osiosta, kipujani vähätellään ja käsketään jatkamaan parasetamolilla vain eteenpäin.

Osa kivuista on kroonistunut ja pitkäaikainen parasetamolin käyttö aiheuttaa särkylääkepäänsäryn. Mulla toi särkylääkepäänsärky tulee jo alle 2 viikon parasetamolin käytöllä. Nyt olen 6 viikon sairauslomalla leikkauksen jälkeen, josta on vielä 4 viikkoa jäljellä. Päätä särkee, leikkausaluetta särkee...Tämäkö sitten edesauttaa ja nopeuttaa toipumista?

Itse olen ymmärtänyt että kroonistuneita kiputiloja on haastavampi hoitaa, kuin että hoidettaisiin kipu riittävällä tehokkuudella oikeaan aikaan.

Jotenkin kertoo kaiken tämän palstan keskivertokäyttäjän älykkyydestä, että se kommentti, jossa ihmeteltiin miksi oxycontinia ym. ei saa apteekista ilman reseptiä oli hyvin suosittu. Voi voi teidän ja järjenlahjojenne, tai pikemminkin niiden täydellisen puutteen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

En tunnelääkkeitä, mutta näin kerran tv:stä dokumentin jenkkien huumeongelmasta. Kuulemma ne alkavat hyvin usein kipulääkkeistä. Jalka katkeaa, sitten saa vahvat kipulääkkeet ja parantuessaan tyyppi on narkkari. Jäin miettimään, onko suomessakin tällaisia lääkkeitä?

Jenkeissä määrättiiin aikaisemmin vahvoja opioideja aika leväperäisesti, mutta harvoin sitä järkevän ohjeen mukaisella lääkekäytöllä narkkariksi tullaan. Eivät ne niin koukuttavia ole kuin moni uskoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

75% katukaupassa liikkuvista opiaattilääkkeistä on alkuperältään lääkäreiden määrämiä, joista ne sitten virtaa sinne narkkien katukauppaan. Oliskohan siinä syy, miksi linjaa olisi syytä kiristää edelleenkin? Vika ei ole lääkäreiden vaan lääkkeitä väärinkäyttävien ihmisten. Toki oikeat kipupotilaat kärsivät, mutta pohjimmiltaan syy on niiden Panacodia, Fentanylia, Oxynormia yms diilavien kamakauppiaiden.

Ei missään tapauksessa. Potilaiden ei kuulu kärsiä.

Kipuun ei kuole. Sensijaan opiaattiyliannostuksiin, esim Fentanyl kuolee vuosittain kymmeniä ihmisiä, yleensä nuoria. Just viime viikolla elvytettiin ihan normaalisti koulunsa hoitanutta lukioikäistä tyttöä, joka oli ekaa kertaa kokeillut joltain kaveriltaan saamia Fentanyleja.

Miten niin ei kuole? Mistä tiedät moniko on tehnyt itsemurhan kipujen takia?

Acutan (päivystys Tampereella) lääkäri yritti avatata trombosoituneen pukamani ilman puudutetta. Enkä nyt valehtele. Olin edellisenä päivänä kotiutunut synnyttäneiden osastolta ja lapseni oli teholla seurannassa. Jo osastolla valitun kovaa kipua, hoitaja antoi pukamavoidetta. Minut kotiutettiin ilman, että lääkäri näki hanuriani.

Seuraavana päivänä acutassa lääkäri totesi, että pukamat täytyy avata ja tyhjentää. Lääkärin mielestä pelkkä kylmäsuihke riittää puudutuksen sijasta, koska tila on erittäin kivulias ja avaaminen auttaa välittömästi. En tähän tietenkään suostunut ja takapuoli puudutettiin.

Tyhjennys ei onnistunut, ja pukamat trombosoitui illalla uudestaan. Seuraavana päivänä kirurgi tyhjensi pukamat ja antoi pöytälaatikosta 4 tuubia puudutetta vielä kotiinkin. Aivan kultainen kirurgi! Totesi, ettei juuri synnyttäneet tarvitse muiden kipujen ohella kärsiä yhtään enempää.

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa ainakaan minun kohdallani. Tarpeeseen olen saanut aina kipulääkettä, usein reseptit jäänyt noutamatta kun yritän lääkkeitä välttää mahdollisimman paljon. Tällainen kroonikko tosin ei täysin ilman pärjää. En koe että kipuja tai vaivoja oltaisiin vähätelty tai lääkkeiden väärinkäyttöä epäilty.

Minulla on kroonisia kipuja ja olen saanut hyvin kipulääkkeitä. Joku satunnainen lääkäri on saattanut vähätellä, muuten ei ole ongelmaa. Teen kaiken voitavani kipujen suhteen, liikun aktiivisesti ja olen muuttanut kaikki ne asiat, joita lääkärit ovat suositelleet, en tiedä onko vaikutusta. En esimerkiksi istu töissä oikeastaan lainkaan ja olen luopunut sellaisesta liikunnasta, josta on sanottu olevan haittaa (kamppailulaji vähemmän tärähtelevään, rankkaan lajiin). Itselleni kipulääkkeet ovat pakollinen juttu, että pystyn treenaamaan, mikä taas helpottaa oloa (poislukien vaikeimmat ajat).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No onpas nurinkurista. Kokeneet neurologit taas sanovat että kipujen ei missään nimessä saa antaa jyllätä vaan ne on katkaistava mahdollisimman pian, lääkityksellä tai muulla konstilla mutta katkaistava ne on eikä kipujen missään nimessä saa antaa kehittyä kroonisiksi.

Kipupotilaan pitäisi kyllä itse ottaa asioista selvää ja sitten jämäkästi keskustella lääkärinsä kanssa. Jos itse on sitä mieltä että lääkitys on välttämätön niin lähtökohta keskusteluun on se.

Mutta on myös tarkkaan tiedostettava että lääkkeet pitkäaikaisesti käytettynä voivat myös pahentaa kiputilannetta. Esim paracetamolin jatkuva käyttö voi pahentaa kipuja.

Mutta siis uuden kivun alkuvaiheessa se tilanne on joka tapauksessa katkaistava niin ettei siitä tule kroonista.

Kipulääkkeitä on käytettävä harkiten ja viisaasti. Pienin mahdollinen annos eikä jatkuvasti.

Tämä on meillä kipukroonikoilla ongelmallinen tilanne. Kivun - uudenkaan kivun - vuoksi ei viitsi vaivautua lääkäriin, koska on jo oppinut, että kipuun ei määrätä mitään hoitoa. Loukkasin muutama vuos sitten jalkani, nilkka turposi ja muuttui sinimustaksi. En mennyt lääkäriin, vaikka kipu oli kova. Kun viisi viikkoa myöhemmin menin reuman takia lääkärin vastaanotolle, tulin maininneeksi kipeytyneestä nilkasta. Lääkäri määräsi röntgentutkimuksen ja nilkassa todettiin murtuma. Vuosi sitten kaaduin iltalenkillä koiran kanssa ja vasemmassa kyynärpäässä kuului rusahdus. En olisi silloinkaan mennyt lääkäriin, jos läheiset eivät olisi pakottaneet. No kappas vaan, kyynärpäästä oli värttinäluu haljennut. Ja kolme vuotta sitten mulla alkoi munuaisvaltimo ensin tihkuttaa vatsaonteloon. Kipu alkoi illalla ja aamulla makasin tuskissani vessan lattialla vain ajatellen, että kaiketi tämäkin on ihan normaalia ja kohta ohi menee. No ei mennyt, lähti taju ja poika soitti ambulanssin. Onneksi ehdin sairaalaan asti ennenkuin valtimossa ollut aneurysma repesi kokonaan. Mä kyllä vähän kritisoin sitä, että ihmiset eivät saa kipuihinsa hoitoa ja siten omaksuvat asenteen, että kivun vuoksi on turha mennä lääkäriin. 

Tuohan on täysin idioottia toimintaa sinulta. Eihän tuollaisissa tilanteissa lääkäriin mennä kipulääkkeitä hakemaan vaan sen vuoksi, että kropassa on selkeästi jotain rikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

75% katukaupassa liikkuvista opiaattilääkkeistä on alkuperältään lääkäreiden määrämiä, joista ne sitten virtaa sinne narkkien katukauppaan. Oliskohan siinä syy, miksi linjaa olisi syytä kiristää edelleenkin? Vika ei ole lääkäreiden vaan lääkkeitä väärinkäyttävien ihmisten. Toki oikeat kipupotilaat kärsivät, mutta pohjimmiltaan syy on niiden Panacodia, Fentanylia, Oxynormia yms diilavien kamakauppiaiden.

Ei missään tapauksessa. Potilaiden ei kuulu kärsiä.

Kipuun ei kuole. Sensijaan opiaattiyliannostuksiin, esim Fentanyl kuolee vuosittain kymmeniä ihmisiä, yleensä nuoria. Just viime viikolla elvytettiin ihan normaalisti koulunsa hoitanutta lukioikäistä tyttöä, joka oli ekaa kertaa kokeillut joltain kaveriltaan saamia Fentanyleja.

Miten niin ei kuole? Mistä tiedät moniko on tehnyt itsemurhan kipujen takia?

Älä välitä ignorantista apinasta. Kipuun voi ihan oikeastikin kuolla. Kipusokki, mm (voimakas, äkillinen kipu voi viedä sokkiin, ja sokki tappaa hoitamattomana).

Kyllikki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä ne jotka tulee vastaanotolle ja esittää asian että pitäisi saada Temgesiciä ja Oxynormia ilman että edes kertovat mikä se alkuperäinen ongelma on, niin eivät sitä saa.

Yleensäkin ne, joita ei edes kiinnosta oman vaivansa hoitaminen muilla kuin vahvoilla opiaateilla, lähestymistapa varsinkin päivystykseen tultaessa, on väärä.

Kuules, minä en koskaan vaadi mitään tiettyä lääkettä. Kerron vain allergiat ja mainitsen, etteivät tulehduskipulääkkeet käy (lääkärin suositus). Silti on hankaluuksia saada kipulääkkeutä. Tällainen kohtelu on todella törkeää.

Sinä kerrot lääkärille allergiasi, ja etteivät tulehduskipulääkkeet käy. Miksi et kerro syytä, miksi tarvitset väärinkäytettäviä kipulääkkeitä?

Kaikkia lääkkeitä voi käyttää väärin. Tottakai kerron lääkärille kivuistani. Usein se ei kuitenkaan riitä. Minusta on muuten todella törkeää, että vihjaat minun olevan väärinkäyttäjä, vaikka anonyymipalstalla ollaankin. Toivottavasti et ole potilastyössä.

^Piti lisäämäni, että pitkään kestävä, kova kipu voi aiheuttaa keholle niin suuren rasituksen, että sydän ei kestä. Terve sydän kestää, mutta heikentynyt ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

75% katukaupassa liikkuvista opiaattilääkkeistä on alkuperältään lääkäreiden määrämiä, joista ne sitten virtaa sinne narkkien katukauppaan. Oliskohan siinä syy, miksi linjaa olisi syytä kiristää edelleenkin? Vika ei ole lääkäreiden vaan lääkkeitä väärinkäyttävien ihmisten. Toki oikeat kipupotilaat kärsivät, mutta pohjimmiltaan syy on niiden Panacodia, Fentanylia, Oxynormia yms diilavien kamakauppiaiden.

Ei missään tapauksessa. Potilaiden ei kuulu kärsiä.

Kipuun ei kuole. Sensijaan opiaattiyliannostuksiin, esim Fentanyl kuolee vuosittain kymmeniä ihmisiä, yleensä nuoria. Just viime viikolla elvytettiin ihan normaalisti koulunsa hoitanutta lukioikäistä tyttöä, joka oli ekaa kertaa kokeillut joltain kaveriltaan saamia Fentanyleja.

Vanhustyössä vuosia toimineena totean vain, että hoitamattomaan kipuun kuolee. Vanhus lakkaa syömästä.

Itselläni murtui useita selkänikamia tässä taannoin. Ei hoideta, vain aika parantaa. 

Kipulääkereseptejä sain sellaisen arsenaalin, että heikompaa voisi hirvittää. Vielä enemmän hirvitti lääkäriä kontrollissa, kun sanoin että on menty buranan/panadolin kanssa - ei edes maksimiannoksilla.

Itseäni lähinnä hirvitti, kuinka helposti lääkäri määräsi isot määrät Tramalia ja Panacodia, kysyi vieläpä luulenko että tarvitsen jotain vahvempaa ja kehotti soittamaan heti, jos tuntuu ettei näillä pärjää, niin hän pistää reseptin saman tien. Ja minulla kun on iso kynnys jopa ottaa ihan perus-Buranaa...

Jos näytätte narkeilta. Meille on aina määrätty kipulääkkeet oireen mukaan, miehelle Oxycontinia ja Tramalia leikkauksen jälkeiseen kipuun ja mulle Panacodia niskajumiin.

Eiköhän kyse ole suurimman osan kohdalla vain lääkärin järjenkäytöstä. Tiedän ainakin henkilökohtaisesti niin monia ihmisiä ketkä omilla toimillaan vain pahentaa oloaan ja sen jälkeen vinkuvat kivusta. Esimerkkinä vaikka perinteinen kipulääkityksen käyttäjä, eli toimistorotta ketä on vuosia väitellyt liikuntaa ja kärsii mielummin ylä&alaselän kivusta (seuraksista) kuin hoitaisi vaivaa (syytä) eli tekisi jotain ryhtiongelmilleen, joka aiheuttaa nuo kivut.