Varakkaat, mistä sellaisesta säästätte, mihin ns. normaalituloiset käyttää rahaa?

Meillä nyt on tilanne tänä päivänä hiukan eri mutta muutama vuosi takaperin:

- Tulot vajaa 100 tonnia vuodessa

- Ei ostettu mitään lehtiä

- Kaikki ruoka tehtiin kotona raaka-aineista, joskus ostettiin esim. kokonainen lammas farmarilta

- Ei käyty koskaan ulkona syömässä

- Autot oli 10 vuotta vanhoja mutta kulkivst ihan hyvin

- Talo lämmitettiin halvoilla kelteillä jotka pätkittiin itse

- Kun telkkari hajosi niin ei ostettu uutta

- Sisustusremppaa lykättiin

- Kaikki ylimääräinen raha pistettiin sijoitusasuntoihin kehitysmaassa ja kun niitä oli päälle 20 niin rakennettiin talo myös itselle ja muutettiin perässä

Täällä sitä nyt ollaan ja otetaan aurinkoa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä nyt on tilanne tänä päivänä hiukan eri mutta muutama vuosi takaperin:

- Tulot vajaa 100 tonnia vuodessa

- Ei ostettu mitään lehtiä

- Kaikki ruoka tehtiin kotona raaka-aineista, joskus ostettiin esim. kokonainen lammas farmarilta

- Ei käyty koskaan ulkona syömässä

- Autot oli 10 vuotta vanhoja mutta kulkivst ihan hyvin

- Talo lämmitettiin halvoilla kelteillä jotka pätkittiin itse

- Kun telkkari hajosi niin ei ostettu uutta

- Sisustusremppaa lykättiin

- Kaikki ylimääräinen raha pistettiin sijoitusasuntoihin kehitysmaassa ja kun niitä oli päälle 20 niin rakennettiin talo myös itselle ja muutettiin perässä

Täällä sitä nyt ollaan ja otetaan aurinkoa.

Sen verran vielä, että nyt on tulot tietysti pienemmät kun kukaan ei tee töitä mutta eipä täällä rahaa mihinkään kulu kun ei täällä mikään mitään maksa. Kuitenkin kuukaudessa tulee sisään sama mitä täällä keskimäärin tienataan vuodessa. Kyllä sillä pärjää kun ei

velkaakaan ole. Omaisuutta on pikkasen päälle milli.

Jos olisin varakas, niin kyllä minä ainakin käyttäisin paljon palveluita (kampaaja, pt, lastenvahti, siivoja) ja näin ollen työllistäisin omalta osaltani heitä. Vanhuuden päivien turvaksi voi myydä asunnon tai käyttää sijoituksiaan. En halua kuolla tililläni miljoonia, lapset opetan tienaamaan omat rahansa ja suunnittelemaan elämänsä sen mukaisesti.

Rehellisesti sanottuna, halveksin rikkaita pihistelijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä nyt on tilanne tänä päivänä hiukan eri mutta muutama vuosi takaperin:

- Tulot vajaa 100 tonnia vuodessa

- Ei ostettu mitään lehtiä

- Kaikki ruoka tehtiin kotona raaka-aineista, joskus ostettiin esim. kokonainen lammas farmarilta

- Ei käyty koskaan ulkona syömässä

- Autot oli 10 vuotta vanhoja mutta kulkivst ihan hyvin

- Talo lämmitettiin halvoilla kelteillä jotka pätkittiin itse

- Kun telkkari hajosi niin ei ostettu uutta

- Sisustusremppaa lykättiin

- Kaikki ylimääräinen raha pistettiin sijoitusasuntoihin kehitysmaassa ja kun niitä oli päälle 20 niin rakennettiin talo myös itselle ja muutettiin perässä

Täällä sitä nyt ollaan ja otetaan aurinkoa.

Sen verran vielä, että nyt on tulot tietysti pienemmät kun kukaan ei tee töitä mutta eipä täällä rahaa mihinkään kulu kun ei täällä mikään mitään maksa. Kuitenkin kuukaudessa tulee sisään sama mitä täällä keskimäärin tienataan vuodessa. Kyllä sillä pärjää kun ei

velkaakaan ole. Omaisuutta on pikkasen päälle milli.

Missä päin olette? Oma kokemus kehitysmaista (varsinkin Afrikka) on se, että valkoiselle länsimaalaiselle siellä ei ole mitenkään halpaa asua ja elää, kun kaikki makksaa pärstäkertoimen perusteella 100 kertaa sen, mitä paikalliselle. Eli onko teillä suhteita, onko puolisosi sieltä kotoisin tms. kun tuollainen onnistuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä nyt on tilanne tänä päivänä hiukan eri mutta muutama vuosi takaperin:

- Tulot vajaa 100 tonnia vuodessa

- Ei ostettu mitään lehtiä

- Kaikki ruoka tehtiin kotona raaka-aineista, joskus ostettiin esim. kokonainen lammas farmarilta

- Ei käyty koskaan ulkona syömässä

- Autot oli 10 vuotta vanhoja mutta kulkivst ihan hyvin

- Talo lämmitettiin halvoilla kelteillä jotka pätkittiin itse

- Kun telkkari hajosi niin ei ostettu uutta

- Sisustusremppaa lykättiin

- Kaikki ylimääräinen raha pistettiin sijoitusasuntoihin kehitysmaassa ja kun niitä oli päälle 20 niin rakennettiin talo myös itselle ja muutettiin perässä

Täällä sitä nyt ollaan ja otetaan aurinkoa.

Sen verran vielä, että nyt on tulot tietysti pienemmät kun kukaan ei tee töitä mutta eipä täällä rahaa mihinkään kulu kun ei täällä mikään mitään maksa. Kuitenkin kuukaudessa tulee sisään sama mitä täällä keskimäärin tienataan vuodessa. Kyllä sillä pärjää kun ei

velkaakaan ole. Omaisuutta on pikkasen päälle milli.

Missä päin olette? Oma kokemus kehitysmaista (varsinkin Afrikka) on se, että valkoiselle länsimaalaiselle siellä ei ole mitenkään halpaa asua ja elää, kun kaikki makksaa pärstäkertoimen perusteella 100 kertaa sen, mitä paikalliselle. Eli onko teillä suhteita, onko puolisosi sieltä kotoisin tms. kun tuollainen onnistuu?

Kaakkois-Aasiassa ollaan, ei Thaimaassa kuitenkaan. En viitsi maata sanoa ettei ihmiset tunnista, meitä kun on täällä aika vähän.

Kyllähän ulkomaalaiselle täälläkin kaikki hiukan enemmän tuppaa maksamaan mutta jos maan kieltä puhuu edes jotenkin niin hinnat laskee heti paikalliselle tasolle. Ne on itse asiassa aika otettuja siitä, alemmuuskompleksi kai.

Parempi puolisko on paikallisia ja se on tietysti auttanut myöskin, varsinkin noissa talonrakennushommissa.

Nosto kun aiheesta jälleen keskustelua.

Tulojan ja varallisuuttani en kerro. Normaali elämä, en tuhlaa mutta en myöskään kituuta.

Alkoholiin ei mene senttiäkään eikä tupakkaan.

Menot ja tulot on helppo hallita  kun elän yksin, tai siis kissa kaverina.

Sen mitä ostan vaatetta yms. ostan laatua koska laadukas kestää ja sitä kautta säästää. En heräteostele enkä shoppaile turhaa krääsää ja huonoa rättiä joka kestää pari käyttökertaa.

En osta osamaksulla vaan hankintoja varten on oma tili. 

Olen nainen, keski-iässä, asunto ja auto hankittu.

Meillä vuositulot viime vuonna n. 160k.

Emme osta kirjoja tai lehtiä. Kaikki lainataan kirjastosta tai luetaan lukusalissa.

Emme osta urheilupaketteja telkkarista, esim. lätkä yms. Vain yksin suoratoistopalvelu kerrallaan, joka katsotaan "tyhjäksi" ja vaihdetaan toiseen.

Ei lemmikkejä, ei alkoholia, ei tupakkaa.

Huonekaluja ostetaan vain tarpeeseen. Ei vaihdeta sisustusta vuodenaikojen mukaan tai osteta koko ajan jotain peittoja, astioita yms. Ei edes halpoja, ei vaan osteta jos ei ole tarvetta. Ja monet asiat voi kunnostaa tai korjata.

Lomilla ollaan paljon kotona ja mökillä ja tehdään päiväretkiä. Ei kierretä lasten kanssa jotain hiluvitkutinlandioita, vaan yksi käynti kerran kesässä johonkin riittää. Kesämökki on, mutta sellainen askeettinen joka ei vaadi paljoa huoltoa. Aikuisilla on museokortit, joten niitä kolutaan lomilla.

Asutaan vaatimattomammin kuin voisi luulla ja asuntolaina maksettiin 15 vuodessa samalla säästäen eli ei millään nälkäkuurilla. Varaa olisi ollut reilusti kalliimpaan kotiin, mutta valittiin mieluummin vähemmän lainaa. Ei ole tehty remontteja siksi, että on vaikka rumat kaakelit (jotka todella on kylppärissä, mutta vasta 15 vuotta vanha talo) jos tekninen käyttöikä on vielä jäljellä.

Harrastukset aika edullisia. Juoksu, kuntosali tuossa vähän kälyisellä lähisalilla. Lukeminen, mulla käsityöt.

Ollaan ehkä vähän tylsiä. Tykätään kotoilla, tehdä itse ja puuhastella yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä vuositulot viime vuonna n. 160k.

Emme osta kirjoja tai lehtiä. Kaikki lainataan kirjastosta tai luetaan lukusalissa.

Emme osta urheilupaketteja telkkarista, esim. lätkä yms. Vain yksin suoratoistopalvelu kerrallaan, joka katsotaan "tyhjäksi" ja vaihdetaan toiseen.

Ei lemmikkejä, ei alkoholia, ei tupakkaa.

Huonekaluja ostetaan vain tarpeeseen. Ei vaihdeta sisustusta vuodenaikojen mukaan tai osteta koko ajan jotain peittoja, astioita yms. Ei edes halpoja, ei vaan osteta jos ei ole tarvetta. Ja monet asiat voi kunnostaa tai korjata.

Lomilla ollaan paljon kotona ja mökillä ja tehdään päiväretkiä. Ei kierretä lasten kanssa jotain hiluvitkutinlandioita, vaan yksi käynti kerran kesässä johonkin riittää. Kesämökki on, mutta sellainen askeettinen joka ei vaadi paljoa huoltoa. Aikuisilla on museokortit, joten niitä kolutaan lomilla.

Asutaan vaatimattomammin kuin voisi luulla ja asuntolaina maksettiin 15 vuodessa samalla säästäen eli ei millään nälkäkuurilla. Varaa olisi ollut reilusti kalliimpaan kotiin, mutta valittiin mieluummin vähemmän lainaa. Ei ole tehty remontteja siksi, että on vaikka rumat kaakelit (jotka todella on kylppärissä, mutta vasta 15 vuotta vanha talo) jos tekninen käyttöikä on vielä jäljellä.

Harrastukset aika edullisia. Juoksu, kuntosali tuossa vähän kälyisellä lähisalilla. Lukeminen, mulla käsityöt.

Ollaan ehkä vähän tylsiä. Tykätään kotoilla, tehdä itse ja puuhastella yhdessä.

Pitkälti samat meilläkin. Museokortilla pääsee halvalla moneen museoon, joissa lapsetkin viihtyvät. Kun käyttää aikaa, löytää monta keinoa säästää rahaa.

- Ruoat Lidlistä pääsääntöisesti, tarjoustuotteita paljon myös mukana

- Ennakoidaan pian loppuvat taloustavarat (hammastahna, pesuaineet jne), ostetaan tarjouksesta ennakkoon

- Vaatteet laadukkaita, tarjouksista vain ostettu. Pikkulapsille halvat, jotka kestävät sen 1/2 vuottakoon muuttuessa

- Opeteltu eri kauppojen ale-myyntikaudet, toistavat tiettyä kaavaa vuosittain

- Luottokorteista bonukset irti

- Kaikki bonuskortit ja vastaavat edut hyötykäytetään

- Vakuutukset/sähkö/puhehelimet kilpailutetaan säännöllisesti

- Ulkona syönti vain satunnaisesti, kun halutaan hemmotella itseämme

- Aktiviteettien kustannukset vertaillaan, Lintsi kerran vuodessa. Museoita/ilmaisia leikkipuistoja/tms

- Vältetään maksullisia parkkipaikkoja, eli auto lähistölle tai sitten keskustaan sunnuntaina vain (5hengen bussiliput kalliita)

- Käydään läpi säännöllisesti kuluja, onko käyttämättömiä palveluita tai jotain josta säästää (=tarpeeton)

- Synttärilahjat ja muut erikoisostokset, vertaillaan netissä kauppojen välillä tarkkaan. Leluissa esim hinta-ero voi olla helposti 60-100% kalliimpi halvimman ja kalleimman välillä

Tosin meillä ei olekaan ongelmaa rahan kanssa viikkoa ennen palkkapäivää toisin kuin tutuilla.

Isoin säästö on siinä, kun voi ostaa käteisellä autot, kesämökit ja kaiken muunkin, ei tule korkomenoja mistään. Tällä on oikeasti valtavan iso merkitys.

Tienaan reilut 100 000 euroa vuodessa ja säästän sillä että en tarvitse rahaa juuri mihinkään. Asunnon vastike pari sataa, pakolliset vakuutukset yms, mutta suurin osa rahasta menee suoraan sijoituksiin.

Eli säästän elintavoilla, kun en tarvitse autoa, kalliita matkoja, harrastuksia yms mihinkään.

Verokeplotelulla. Ja kaiken lisäksi vielä varainhoitaja auttaa tässä. 

Talouden tulot yhteensä 150+ te. Sijoitusomaisuutta 500 - 600 te. Yksi missä säästetään on lainat, ei koskaan mitään kulutuslainalla eikä osamaksulla. Ei edes autoja. Sijoitusvelkaa on tietenkin, mutta se on eri asia. Toinen on vakuutukset, kun on rahaa yllättäviin menoihin, ei tarvitse vakuuttaa pikkujuttuja, voi pitää isot omavastuut ja näin maksaa vähemmän vakuutusmaksuja.

En nyt tiedä, olemmeko niin varakkaitakaan, mutta kaikki mielsetämme turhanpäiväiset laitteet kuten vesiskootteri, mönkijä ja moottorikelkka sekä monet pienet kodin laitteet on jätetty ostamatta, naapureilla niitä näyttää riittävän. Luovuttiin myöskin kesämökistä, koska siitä aiheutui isot kulut ja mökki oli vähäisellä käytöllä.  

Mieluummin panostimme kivaan taloon järven rannalla.

                                                                   En saa säänn. tuloja.                                                                                         

n

Emme harrasta shoppailua. Jos jotain on välttämätöntä hankkia, se hankitaan, mutta ei vaan sen vuoksi, että jokin juttu on kiva, nätti tai muuten vain tekee mieli ostaa se.  Tämä auttaa pitämään myös kodin tavaramäärän kurissa ja koti on aina helppo pitää siistinä.

-ei tupakkaa, alkoa, päihteitä

-ei autoa, kuljen julkisilla

-ei kesämökkiä, huvilaa, hevosta, moottoripyörää, venettä tms. vaan helppoa ja kai aika yksinkertaistakin elämää

-reilun kokoinen kerrostaloasunto, yhtiössä edullinen vastike -> edullista asumista

-ei lainaa, asunto ostettu aikoinaan käteisellä

-tavaroita pidetään nätisti ja esim. huonekaluja ostetaan vain tarpeeseen. Keittiö on yli vuosikymmenen vanha ja mielestäni edelleen oikein soma.

-halpoja vaatteita, kaikkea on enemmän kuin tarpeeseen mutta silti moneen nähden vain murto-osa. Mulla on myös aika simppeli maku ja vaatteet neutraaleissa väreissä joten harvemmin mikään vaatteistani on mennyt pois muodista (jos on koskaan siellä ollutkaan 😃)

-yritän mahdollisimman pitkälle käyttää tavarat loppuun. Tässä ehkä enemmän ekologisuutta ja velvollisuutta ajatuksena kuin rahan säästöä.

-värjään ja leikkaan itse hiukset. Joskus laitan pidennyksiä ja laitan ja poistan nekin itse. Tukkani ei ole kovin erikoinen mutta olen tyytyväisempi kun teen itse kuin silloin kun kävin säännöllisesti kampaajalla. Itse voin värjätä vain tyven, kampaajalla aina pakkomyytiin mitä milloinkin.

-ei kosmetologeja, hierojia, siivoojia Siivoojia on aiemmin ollut, ei koskaan toiminut sujuvasti ja viimeisin oli tyylipuhdas huijari joka teki tunnin ja laskutti kahdesta -> ei kiitos enää tätä pahaa mieltä. Huolehdin mieluiten itse myös karvanpoistoistani ja jalkahoidoistani.

-tykkään kosmetiikasta ja käytän paljon, yleensä en osta mitään normaalihinnalla

-ei suoratoistoja, puhelinliittymä 18,90 / kk (tän saisi vielä pari euroa halvemmalla mutta en oo jaksanut kierrellä liikkeitä), 43 televisio on kuulemma nolon pieni 😆

-ylipäätään olen mielestäni järkevä kuluttaja, tämän on jotenkin vaan omaksunut kasvuiässä ilman että on erityisesti tarvinnut opiskella. Esimerkkinä mielestäni älyttömästä kuluttamisesta on kaverini, joka ostaa usein töihin lounaaksi valmissalaatin ja tuunaa sitä tonnikalalla. Hän syö kuitenkin aina vain puolet tonnikalasta ja heittää loput roskiin koska ei halua mitään haisevaa säilytellä seuraavaan päivään. Salaatista heittää aina kirsikkatomaatit roskiin koska ne voi olla pahoja. Välillä ostaa myös kirsikkatomaattirasian laittaakseen salaattiin uudet tomaatit roskiinheitettyjen tilalle. Ei myöskään suostu syömään ruokaa viimeisenä käyttöpäivänä tai myyntipäivänä. Jos maitopurkissa olisi viimeinen myyntipäivä tänään se olisi mennyt eilen roskiin. Ei jaksa palauttaa tilaamiaan epäsopivia vaatteita.

Käytän kyllä rahaa ihan vapaasti sellaisiin asioihin joita haluan ja joista tykkään. Reissaan paljon ja yövyn kivatasoisissa hotelleissa, syön isolla rahalla ja ostan vaikkapa rakkauttani eli valmista sushia ainakin pari kertaa viikossa. Jos todella haluan jonkun tavaran niin todellakin ostan sen, en vaan kauhean usein halua mitään, useimmiten jotain edullista kuten meikkituotteen tai harvemmin jonkun teknisen härpäkkeen.

Terveyden suhteen en todellakaan nuukaile ja olen maksanut myös äidilleni sydäntutkimuksia yksityisellä lääkäriasemalla yms. Koulutus on myös toinen tärkeä arvo ja aina välillä ostan itselleni kursseja jostain mitä haluan oppia.

Olen useimpiin läheisiini nähden melko nuuka, mutta kuitenkin se rehti tyyppi. Kauhistelen aina hiljaa mielessäni kun kuulen jonkun ylpeänä selittävän valehdelleensa saadakseen vakuutuskorvausta koti- tai matkavakuutuksesta tai valehdelleensa päästäkseen jonon ohi terveyspalveluihin (vaikka saman palvelun voisi jonottamatta ostaa yksityiseltä).

Meillä varakkuus "näkyy" ainoastaan siten, että asumme kivassa omakotitalossa ns. kalliilla alueella. Lasten perusvaatteisiin ja harrastuksiin menee myös tällä hetkellä paljon rahaa, vaikka ne eivät ole yksittäin poikkeavan kalliita.

Säästämme:

* auto. Emme vaihtele autoa, eli pieni ja vanha kelpaa edelleen.

* työmatkat. Polkupyörät käytössä.

* ruoka. Teemme paljon itse ruokaa perusraaka-aineista.

* lomailu. Viime vuonna olimme kerran ulkomailla, mutta muuta matkaa eivät lapset edes muista.

* aikuisten vaatteet. Pidämme samoja vaatteita vuosikausia, ei tarvetta useinkaan ostaa uusia.

* kampaus, meikkaus, värjäys yms. En esim. ole käynyt kampaajalla korona-aikana lainkaan.

* lemmikit, mökki, autolaivue, mönkijät. Mitään tällaisia rahasyöppöjä ei ole.

* käteisellä maksaminen. Emme ikinä ottaisi kulutusluottoa eikä osamaksuja tms. Ainoa laina on asuntolaina.

* emme "sisusta". Meillä on edelleen n. 2008 ostettu sohva yms.

* jaksamme odottaa ja ns. Lykätä palkintoja. Ei tarvi saada kaikkea heti nyt. Ei ole myöskään tarvetta ns. Näyttää muille meidän varakkuutta. Emme käytä somea.

* remontoimme itse pintaremontit jos tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Ostan kirppikseltä vaatteeni.

Vajaan miljardin.

t. kamprad från ikea

Eihän miljardista eurosta puutu muuta kuin 999 999 901 euroa

Ajan vanhalla, halvalla autolla ja teemme kaiken ruuan itse sekä syömme hyvin kasvispainotteisesti ja edullisesti. Omaisuutta on parinumeroinen summa, hnwi.