Tänään rautatieasemalla
Keski-ikäinen mies kolhiintuneen matkalaukun kanssa, vähän nuhjuiseen takkiin pukeutuneena ja hyvin huonolla englannilla kysyi minulta neuvoa miten päästä lentoasemalle. Ei oikein ymmärtänyt vastauksiani, huomasin. Sitten päätin toimia näin: ostin hänelle lipun (4 euroa vain), vein hänet oikealle laiturille ja selitin, mikä sähköjuna on oikea eli ei se, joka seuraavksi tulee vaan sitä seuraava ja annoin vielä käteen lapun, johon olin kirjoittanut, mitä sähköjunassa pitää lukea eli "airport" ja junan numero. Sitten toivotin hyvää ja turvallista matkaa. Mies jäi siihen seisomaan lappuineen ja minulle tuli hyvä mieli ainakin 40 euron edestä.
Kommentit (42)
eikö lentokentälle ole 5euroa se lippu?
Mä ostin tänään Mynthon-askin yhdelle deekulle.
Sanoi, että on menossa diakonille ja pahasti on nyt tullut otettua kaljaa ja hengitys pitäisi raikastaa.
Koko jätkä haisi kyllä kuselle, lialle ja vanhalle viinalle niin pahasti, että tuskin Mynthonit auttoivat :) Hain kuitenkin.
Enkä aio soittaa tästä Iltapuluun tai laittaa päivitystä Faceen.
Neuvoin turistin väärään suuntaan, huomasin jälkikäteen. Yritin kuitenkin auttaa, jäi hyvä mieli.
En minäkään soittanut lehteen enkä laittanut päivitystä faceen ja nytkin ihan vaan anonyymina laitoin tämän avauksen tähän. Mutta hei ihmiset, laittakaa hyvä kiertämään, jos olette tilanteessa, että voitte. Aina en ole itsekään ollut, mutta nyt olen.
ap
Paneuduit kunnolla reissaajan asiaan.
Hienosti toimittu ;)
Multa spuge pyysi kerran rahaa kahviin. En antanut, mutta sanoin, että voin kyllä ostaa sulle ne kahvit. Oli kyllä kiitollinen, nätisti kysyi saako ottaa pullan kanssa, lupasin ottaa. Ärrältä ostin, eikä myyjäkään tuntunut pistävän pahakseen. Kyllä tuollaisista saa joskus itselleen hyvän mielen. Mutta en olisi ostanut, jos ei olisi niin nätisti pyytänyt ja kiitti kyllä kauniisti myös.
Eix nää päivitykset kuulu laittaa faceen? Muuten ei saa taivaspisteitä?
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei tapahtunut Suomessa.
ap
Kiva, tänne varmaan tulossa.
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen mies kolhiintuneen matkalaukun kanssa, vähän nuhjuiseen takkiin pukeutuneena ja hyvin huonolla englannilla kysyi minulta neuvoa miten päästä lentoasemalle. Ei oikein ymmärtänyt vastauksiani, huomasin. Sitten päätin toimia näin: ostin hänelle lipun (4 euroa vain), vein hänet oikealle laiturille ja selitin, mikä sähköjuna on oikea eli ei se, joka seuraavksi tulee vaan sitä seuraava ja annoin vielä käteen lapun, johon olin kirjoittanut, mitä sähköjunassa pitää lukea eli "airport" ja junan numero. Sitten toivotin hyvää ja turvallista matkaa. Mies jäi siihen seisomaan lappuineen ja minulle tuli hyvä mieli ainakin 40 euron edestä.
Miksi jotkut ihmiset näkevät tarpeelliseksi tulla kehumaan itseään yleisille palstoille ja facebookkiin? Olen jo täysin kyllästynyt näihin "Huomaavatko nyt kaikki, kuinka hyvä ihminen minä olen!" tyyppeihin. Minäkin olen usein auttanut muita mutta en ole koskaan nähnyt tarpeelliseksi kerjätä kehuja sillä.
Hei näitä jeesauskeikkoja anonyymisti kerrottuina olisi tosi kiva lukea lisääkin! Antaa uskoa tulevaisuuteen, kun ihmiset ovat mukavia toisilleen.
Itse olen talutellut sammuneita koteihinsa pari kertaa, tilaillut ambulansseja, vienyt turisteja "kädestä pitäen" etsittyyn kohteeseen jne. Eli aika tuollaista tavallista.
Vierailija kirjoitti:
Hei näitä jeesauskeikkoja anonyymisti kerrottuina olisi tosi kiva lukea lisääkin! Antaa uskoa tulevaisuuteen, kun ihmiset ovat mukavia toisilleen.
Itse olen talutellut sammuneita koteihinsa pari kertaa, tilaillut ambulansseja, vienyt turisteja "kädestä pitäen" etsittyyn kohteeseen jne. Eli aika tuollaista tavallista.
Näin anonyymisti tosiaan on. Iltalehdistä ja Facebookista sen sijaan ei, koska tulee vaan olo ettei niissä teoissa ole mitään pyyteetöntä vaan ovat silkkaa sädekehän kiillotusta ja oman paremmuuden korostamista.
Multa kaikki ovat aina rahaa vailla, en anna. Kerron tarinani siitä, kuinka olen itsekin rahani tienannut.
-Kokomustaan pukeutuva herra
Minä yhtenä jouluna omin yksin kahvilla, ja viereisessä pöydässä oli nainen joka kirjoitti joulukortteja. Hän tuntui paneutuvan siihen ihan ajatuksella, kirjoitti kortteihin enemmän kuin sen hyvät joulut ja silleen.
Ostin hänelle sitten hetken mielijohteesta joulukukan. Vähän niin kuin kiitokseksi, jos ne kortin saajat ei osaa korttia ja sen tekstiä arvostaa... Mistä sitä tietää. Nainen ilahtui tosi paljon, ja mulle tuli hyvä mieli.
Sanan mukaan: Kun teette hyvää, älköön oikea kätenne tiedä mitä vasen tekee, niin teidän taivaallinen isänne maksaa teille palkan. En oo uskovainen, mutta tuli mieleen. Mua hävettää, kun oon pari kertaa joskus pannut faceen jonkun "oon hyvä, ihailkaa mun tekoja" kehumisviestin. Onneksi tulin järkiini. Mä en ymmärrä miten ihmiset kehtaa itsestään laittaanoita juttuja.
Mä annan aina ravintolassa, junassa ym ihmisille oman lehteni, jonka oon ostanut luettavaksi (hesari, iltasanomat...) kun oon itse syönyt ja lähdössä. Ihmiset ilahtuu usein, varsinkin yksinään istuskelevat. Joskus oon antanut kirjankin.
Mun mielestä on tosi kivaa kuulla ihmisten mukavia tekoja toisille. Kivempi tosin silloin, kun ne kerrotaan anonyymisti.
Itse pelastin viime viikolla pienen vauvan hyisestä vedestä uimalla ja annoin sille vielä tekohengitystä koska hän oli eloton. En epäröinyt hetkeäkään hypätä veteen, vaikka olenkin vyötäröstä alaspäin halvaantunut ja liikun pyörätuolilla.
Vau. Moni ei olisi viitsinyt, hienosti tehty.