Arman-päihdeongelmaiset keskustelu

Luin kaksi sivua kommentteja, kyllä on kovia ihmisiä maailmassa paljon. Veikkaan, että suuri osa joko lapsettomia, sellaisia, joilla pienet lapset tai sellaisia, joiden elämässä ei ole koskaan ollut pienintäkään oikeasti merkittävää vastoinkäymistä.. 

Kukaan ei valitse syntyessään narkomaanin uraa, ei kukaan. Voi osua kohdalle kenelle tahansa, sinunkin lapsellesi, sisaruksellesi. Toivon, että edes siinä vaiheessa näette päihteiden käyttäjän myös ihmisenä, jonkun äitinä, isänä, lapsena, ja suotte kaiken avun, joka saatavilla on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin itsekin jakson ja alkoholistin läheisenä on todettava, että aika yksipuolisen kuvan Arman antaa katsojille. Voisi haastatella päihderiippuvaisten omaisia, niin selviää miksi nämä riippuvaiset jäävät lopulta oman onnensa nojaan. Kun toisella ei ole mitään halua päästä riippuvuudestaan eroon, valehdellaan ja käytetään läheisiä hyväksi saadakseen rahaa nautintoaineeseensa, interventioita yrittäessä saat kuulla oleva täysi paska joka sekaantuu asioihin jotka eivät sulle kuulu jne ja homma jatkuu vuosia. Kyllä siinä vahvempikin lopulta luovuttaa, vetäköön sitten sitä viinaa jos niin kovasti haluaa..

Kaikkein törkeintä tuossa jaksossa oli se, kun syyllistettiin erään haastatellun sukulaisia eristämisestä, kun eivät pienine lapsineen halua olla tämän aineidenkäyttäjän kanssa tekemisissä. Hei haloo, vanhemman ensisijainen tehtävä on suojella lapsiaan ja pitää heidät erossa tuollaisesta elämästä.

Siis juuri tämä! Pistää vihaksi nuo halveksivat kommentit,mutta yhtä lailla ärsyttää hyysäyksen.Monet läheiseni kamppailevat päihdeongelmiensa kanssa ja olen läheltä nähnyt miten raskasta se on,silti en ymmärrä miksi pitäisi loputtomasti paapoa ihmisiä,vaikka riippuvuutta ajattelisi sairautena.

Sairaskin voi hankkia apua sairaudenhoitoon,mutta eihän hän sitä tee,jos ei ole syytä,Niin kauan kuin läheiset paapovat,ei ole syytä tehdä muutoksia.Olen joskus ollut erossa päihdeongelmaisesta miehestä,en vaan jaksanut enää kun oli omiakin ongelmia ja päihdeongelmainen on varsinainen energiavampyyri.Kun pistin hänet pihalle,kummasti löytyi motivaatiota alkaa laittaa itse asioita kuntoon.

Myöhemmin palasimme yhteen.Olen myös joutunut pistämään rakkaan ystävän kanssa väliaikaisesti välit poikki,koska en osannut käsitellä hänen holtitonta ryyppäämistään,kun oli omiakin ongelmia.

Eli kyllä,läheisten tuki on tärkeää,mutta on myös tärkeää ettei yritä tukea ylitse omien voimavarojen ja että huomaa koska toinen ei edes yritä auttaa itseään,jolloin tukemisesta ei ole apua.

Olen tuo jota lainasit.

Minulla tuo alkkisläheinen on isäni.. Vuosia oli jo valehtelua ja rahaa pummattiin milloin mihinkin akuuttiin hätään jopa silloin kn opiskelin ja tuloni olivat n.800€/kk. Toki autoin kun sinisilmäisenä nuo selitetyt syyt uskoin, no viinaanhan ne meni.

Sitten kun heitin rahahanat kiinni, niin iskettiin luuria korvaan. Lopulta käsitin, ettei tuo äijä soittele minulle muuta kuin ainoastaan rahaa pummatakseen.

Välit jäätyivät nyt lopullisemmin sen jälkeen, kun olin saanut lapsen ja olimme juuri kotiutuneet sairaalasta. Isäni soitti minulle tuhannen päissään ja haukkui minut pystyyn koska siskoni oli juuri mennyt naimisiin, eikä isä (ylläri..) ollut saanut kutsua siskoni häihin. Kuuntelin tuota vain suu auki, minun tai vauvan vointi ei isää kiinnostanut (olin joutunut kiireelliseen sektioon vauvan voinnin takia ja isällekin olin asiasta tiedoittanut, silti meidän vointi tai olemassaolo ylipäätään oli täysin evvvk) Lopulta oli pakko lyödä luuri korvaan ja itkin hysteerisesti..

Mulla on jokseenkin samanlainen ihminen lähipiirissä, puolisoni vanhemnat. Alkoholisteja kumpikin ja kumpikin vihainen siitä ja oikein ihmetellään, miksi eivät saa lapsen lapsia hoitoon ja näkevät harvoin. Ei ole mielisairaankaan vika että pää on sekaisin ja saatat kuvitella harhoja, menetät lasten huoltajuuden. Luulisi alkkisten ymmärtävän saman. Syytetään muita omista ongelmista.

Olisi hyvä saada tähän joku alkoholisti itse kertomaan, mitä mietit sillä hetkellä kun lapsellasi on huomenna syntymäpäivä ja päätät alkaa juomaan? Lupasit viedä huvipuistoon, mutta koska joko putki jatkuu tai olet niin huonossa kunnossa ettet jaksa, et voi pitää lupaustasi edes lapsellesi. Haluaisin kuulla mitä alkoholisti miettii ennen kun edes pääsee sinne viinakauppaan.

Täällä vauvapalstalla on harvinaisen tunnevammaisia ja empatiakyvyttömiä ihmisiä. Kyllä minäkin verorahani mieluusti käyttäisin toisin, vain kivojen ja sydämellisten ihmisten auttamiseen. Kaiken maailman itsekkäitä kusipäitäkin verorahoilla hoidetaan, vaikka perusluonteensa vuoksi kaikilla ois mukavampaa, jos annettais niiden kuolla. Tässäkin ketjussa ois monta, jota en hoitais edes astmaatikkona.

Vierailija kirjoitti:

Luin kaksi sivua kommentteja, kyllä on kovia ihmisiä maailmassa paljon. Veikkaan, että suuri osa joko lapsettomia, sellaisia, joilla pienet lapset tai sellaisia, joiden elämässä ei ole koskaan ollut pienintäkään oikeasti merkittävää vastoinkäymistä.. 

Kukaan ei valitse syntyessään narkomaanin uraa, ei kukaan. Voi osua kohdalle kenelle tahansa, sinunkin lapsellesi, sisaruksellesi. Toivon, että edes siinä vaiheessa näette päihteiden käyttäjän myös ihmisenä, jonkun äitinä, isänä, lapsena, ja suotte kaiken avun, joka saatavilla on.

Jos näen päihteidenkäyttäjän isänä tai äitinä, niin ensisijaisesti olen huolissani hänen lapsistaan..

Vierailija kirjoitti:

Luin kaksi sivua kommentteja, kyllä on kovia ihmisiä maailmassa paljon. Veikkaan, että suuri osa joko lapsettomia, sellaisia, joilla pienet lapset tai sellaisia, joiden elämässä ei ole koskaan ollut pienintäkään oikeasti merkittävää vastoinkäymistä.. 

Kukaan ei valitse syntyessään narkomaanin uraa, ei kukaan. Voi osua kohdalle kenelle tahansa, sinunkin lapsellesi, sisaruksellesi. Toivon, että edes siinä vaiheessa näette päihteiden käyttäjän myös ihmisenä, jonkun äitinä, isänä, lapsena, ja suotte kaiken avun, joka saatavilla on.

Mulla on lähisuvussa ja piirissä  useampi alkoholin tai muun päihteen kanssa taisteleva, yksi on kuollutkin. Tuota taistelua läheltä katsoneena olen entistä enemmän sitä mieltä, että kukin vastaa itsestään. Kukaan muu, kuin käyttäjä itse, ei voi "auttaa" ja "pelastaa". Mitä enemmän hyysää, sen pahemmaksi menee. En näe mitään syytä edelleenkään satsata yhteiskunnan rahoja tähän.

Se, mihin päihteiden osalta saisi satsata on juuri ne narkkien yms lapset. Täälläkin näistä korttien jaoista puhutaan. Että kun oli narkki äiti voivoi jne. Mä en tajua, miksi narkkiäidit saa viimeseen asti lapsensa pitää? Tai juopot. Sinne sen rahan saisi laittaa, piuhat pois narkeilta ja lapset samalla. Tällainenkin tapaus on tuttavapiirissä, sikiää kuin kani, kolme lasta on huostaanotettu ja nyt vauva ja 2 v kotona. Erinnäisiä ongelmia molemmilla, päihteet kun maistu raskausaikanakin. Hitto sen ekan huostaanoton jälkeen olisi saanut steriloida koko akan!! Minkäänlaista sääliä ei ko naiselle heru, ei yhtään!! Ihan sama vaikka ois Armanille itkenyt mitä!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin kaksi sivua kommentteja, kyllä on kovia ihmisiä maailmassa paljon. Veikkaan, että suuri osa joko lapsettomia, sellaisia, joilla pienet lapset tai sellaisia, joiden elämässä ei ole koskaan ollut pienintäkään oikeasti merkittävää vastoinkäymistä.. 

Kukaan ei valitse syntyessään narkomaanin uraa, ei kukaan. Voi osua kohdalle kenelle tahansa, sinunkin lapsellesi, sisaruksellesi. Toivon, että edes siinä vaiheessa näette päihteiden käyttäjän myös ihmisenä, jonkun äitinä, isänä, lapsena, ja suotte kaiken avun, joka saatavilla on.

Jos näen päihteidenkäyttäjän isänä tai äitinä, niin ensisijaisesti olen huolissani hänen lapsistaan..

Ja oletko sitä mieltä, että lapselle pitäisi aina etsiä uusi äiti tai isä vai yrittää hoitaa vanhemmat siihen kuntoon, että pystyisivät tarjoamaan lapselleen elämän? Sen verran läheltä tiedän huostaanotoista, että ne ovat usein myös niille lapsille traumaattisia kokemuksia - vaikka parempiin oloihin pääsisivätkin. Koska usein ne lapset myös rakastavat niitä vanhempiaan silti eniten. Surullista, mutta totta. Koska sillähän ei niiden lasten elämää välttämättä pelasteta, että ne annetaan jollekin paremmalle ihmiselle. Jos perusta on rikki, ei riitä kosmeettinen pinnoite.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin kaksi sivua kommentteja, kyllä on kovia ihmisiä maailmassa paljon. Veikkaan, että suuri osa joko lapsettomia, sellaisia, joilla pienet lapset tai sellaisia, joiden elämässä ei ole koskaan ollut pienintäkään oikeasti merkittävää vastoinkäymistä.. 

Kukaan ei valitse syntyessään narkomaanin uraa, ei kukaan. Voi osua kohdalle kenelle tahansa, sinunkin lapsellesi, sisaruksellesi. Toivon, että edes siinä vaiheessa näette päihteiden käyttäjän myös ihmisenä, jonkun äitinä, isänä, lapsena, ja suotte kaiken avun, joka saatavilla on.

Jos näen päihteidenkäyttäjän isänä tai äitinä, niin ensisijaisesti olen huolissani hänen lapsistaan..

Ja oletko sitä mieltä, että lapselle pitäisi aina etsiä uusi äiti tai isä vai yrittää hoitaa vanhemmat siihen kuntoon, että pystyisivät tarjoamaan lapselleen elämän? Sen verran läheltä tiedän huostaanotoista, että ne ovat usein myös niille lapsille traumaattisia kokemuksia - vaikka parempiin oloihin pääsisivätkin. Koska usein ne lapset myös rakastavat niitä vanhempiaan silti eniten. Surullista, mutta totta. Koska sillähän ei niiden lasten elämää välttämättä pelasteta, että ne annetaan jollekin paremmalle ihmiselle. Jos perusta on rikki, ei riitä kosmeettinen pinnoite.

Olen kamalista ihmisistä kamalin. Suvussa oli narkkari. Narkkari sai lapsen. Narkkari laiminlöi ja hoiti huonosti lastaan vuoden. Narkkari kuoli yliannostukseen. Narkkarin lapsi pääsi hyvään kotiin. Narkkarin lapsella on vuosien varrella ollut TODELLA paljon erilaisia haasteita jotka juurtavat raskauteen ja ensimmäiseen elinvuoteen. Narkkarin lapsi on kasvanut haasteineen rakastavassa ja ihanassa sijaisperheessä. Narkkarin lapsella on olosuhteisiin nähden maailman paras tilanne. Narkkarin lapselle narkkariäidin kuolema on ollut lottovoitto.

Minä olen sitä mieltä, että kun mokaat niin lapsi pois ja välit poikki. Juuri tässä asiassa yhteiskunta hyysää aivan liikaa.

Hyysääminen on hieman eri asia kuin välittäminen ihmisenä. Kaikki tietää ettet auta narkomaania tai alkoholistia antamalla hänelle rahaa. Mutta se, miten sä puhut hänelle, kohtelet häntä, kannustat .. on eria asia.

Työskentelen myyjänä ja ikävä kyllä narkkarit on niitä, jotka varastelee (ja vieläpä suunnitelmallisesti) kaupoista. Tai käyttäytyy sekavasti ja jää jumittamaan palvelutilanteeseen. Että kun pohditaan, miksi johonkuhun suhtaudutaan toisen luokan kansalaisena niin kyllä se minulla näihin liittyy. Narkkari on myös uhannut tappaa työkaverini. Eli joo, minun on hyvin vaikea nähdä narkkareita ihmisinä, koska tuo edellä kuvaamani käytös ei ole sellaista, johon se "kohtele muita kuin haluaisit heidän kohtelevan sinua" sopii.

 Toisaalta omasta mielestäni  siviilissä narkkarit on harmittomampia kuin mitä ihmiset ajattelee, niitä ei kiinnosta sivulliset.

Abcd kirjoitti:

Käsittämättömiä kommentteja täällä. Se on totta että vaikka ihmisellä olisi ns. huonot lähtökohdat elämään, ei kaikkien alkohoistien vanhempien lapsista tule alkoholisteja, mutta kai nyt jokainen tajuaa että jos on lapsena esimerkiksi todistanut vanhemman itsemurhayritystä tai joutunut isänsä hakkaamaksi niin kyllä sillä jotain seurauksia on. Sellaset käyttäytymistavat on opittu jo kotona, muuta vaihtoehtoista toimintatapaa ei välttämättä edes tiedetä..

"Huvitti" kun eräs akateeminen, joka on huolehtinut suurella rakkaudella lapsistaan,heidän harrastuksista ja eliittikouluista sanoi, että kaikki on kiinni vain omasta itsestä, oli lähtökohdat mitkä tahansa, eikä kodilla ole merkitystä,vaan kaikki on kiinni omasta tahdonvoimasta.Ihmettelen mistä hänen omat lapsensa ovat oppineet kauniin käytöksen ja ahkeruuden,jollei kodilla ole merkitystä?Mistä narkomaanin/alkoholistin lapsi saa eväät hyvään elämään?Motivaation opiskella tohtoriksi tai lähihoitajaksi?

Tiedän myös tapauksen, jossa jalustalle asetettu aikuinen toisteli murrosikäiselle, kuinka "Huumeita käyttävät ovat keskitasoa älykkäämpiä".Todellakin!!Kestänee kauan, ennenkuin moinen harha haihtuu nuorelta.Siis silloin kun aikuinen on hänelle  "jumala".

"Huvittavinta" oli kun eräs akateemisen alkoholistin vaimo räksytti suu vaahdossa, kuinka "huostaanotetuista ei kuitenkaan tule koskaan mitään" kun vanhemmat ovat sossun asiakasvanhempien idioottilapsia ja geeneissähän se kaikki on.Niin on, mutta yllätys,yllätys on myös huippututkijan lapsen geeneissä,ehkä...tai sitten ei.Varakkailla on sentään mahdollisuus hoidattaa ongelmansa salassa, eikä lapsia huostaanoteta.Onneksiko?

Niiden, jotka tietävät sukunsa riippuvuusgeeneistään, mutta eivät itse kärsi niistä, kannattaisi miettiä todella tarkkaan siirtääkö ne yli sukupolven, vai voisiko sittenkin käyttää voimavaransa esim.vähäosaisten lasten tukihenkilönä.Suurella osalla päihderiippuvaisia on kokemuksia lapsuuden seksuaalisesta hyväksikäytöstä.Kaltoinkohtelu lapsena johtaa pääsääntöisesti persoonallisuushäiriöön,jolle ihminen ei voi itse mitään.Joten tasan ei todellakaan käy onnenlahjat.Jokainen lapsi haluaa syntyä toivottuna, rakastavaan hyvin toimeentulevaan kotiin, siksi ilmainen kierukka ainakin 25v asti vähentäisi varmasti yllätysraskauksia.Nimenomaan kierukka, koska ehkäisystä ei tarvitse huolehtia päivittäin.

Onhan tietty niitä "normaaleista" perheistä tulevia rock ym. tähtiä, joilla ei löydy muuta selistystä kovien huumeiden käyttöön kuin imago tai seura.Mutta hehän ovat joko manan mailla tai kuivilla.Ihailtuina:DD

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia noillakin nisteillä lähes kaikilla oli lapsia??? Kyllä tulee hyvä elämä niillekkin äpärille kun vanhemmat on nistejä. Vittu käyttäsivät ehkäsyä

 Minua häiritsee suunnattomasti, että tuollaiset ihmiset lisääntyvät. Tiedän itse tästä pienehköstä kaupungista ainakin kuusi päihteilijänaista joilla on lapsia, tietysti isukkeina on päihdeongelmaiset miehet. Ikävää kun kaikki saavat lisääntyä. Kaipa nuo ajattelevat, että eihän se haittaa jos äiti välillä vähän piikittää ja makaa tiedottomassa tilassa ja lapsen tulon myötä päihteily loppuu kuin seinään <3

apäzehn kirjoitti:

Ja oletko sitä mieltä, että lapselle pitäisi aina etsiä uusi äiti tai isä vai yrittää hoitaa vanhemmat siihen kuntoon, että pystyisivät tarjoamaan lapselleen elämän? Sen verran läheltä tiedän huostaanotoista, että ne ovat usein myös niille lapsille traumaattisia kokemuksia - vaikka parempiin oloihin pääsisivätkin. Koska usein ne lapset myös rakastavat niitä vanhempiaan silti eniten. Surullista, mutta totta. Koska sillähän ei niiden lasten elämää välttämättä pelasteta, että ne annetaan jollekin paremmalle ihmiselle. Jos perusta on rikki, ei riitä kosmeettinen pinnoite.

Olen kamalista ihmisistä kamalin. Suvussa oli narkkari. Narkkari sai lapsen. Narkkari laiminlöi ja hoiti huonosti lastaan vuoden. Narkkari kuoli yliannostukseen. Narkkarin lapsi pääsi hyvään kotiin. Narkkarin lapsella on vuosien varrella ollut TODELLA paljon erilaisia haasteita jotka juurtavat raskauteen ja ensimmäiseen elinvuoteen. Narkkarin lapsi on kasvanut haasteineen rakastavassa ja ihanassa sijaisperheessä. Narkkarin lapsella on olosuhteisiin nähden maailman paras tilanne. Narkkarin lapselle narkkariäidin kuolema on ollut lottovoitto.

Minä olen sitä mieltä, että kun mokaat niin lapsi pois ja välit poikki. Juuri tässä asiassa yhteiskunta hyysää aivan liikaa.

Eli oletko sitä mieltä, että lapselle oli parempi narkomaanin kuolema kuin se, että narkomaani olisi saatu onnistuneeseen hoitoon ja olemaan vastuullinen vanhempi lapselleen? Näitä tapahtuu tietysti vähän, mutta niitä tapahtuu. Jokainen tällainen vähäinenkin "pelastettu tapaus" on mielestäni hyysäyksen arvoinen. Siitä olen samaa mieltä, ettei narkomaanin lapsen huostaanottoa pitäisi purkaa turhan helposti heti kun vähän näyttää elämä paremmalta ja että ainoastaan valvottuja selväpäisiä tapaamisia sallittaisiin. Senhän pitäisi mennä niin, että lapsella on oikeus vanhempaan - ei toisin päin.

Kuolleen nuoren narkomaanin läheinen itsekin olen. Tiedän kyllä läheltä, mitä se elämä pahimmillaankin on. Tiedän myös, mitä paskaa tämä suomalainen hoitosysteemi on. Tiedän myös, ettei sijaisperhe-elämä ongelmaperheistä lähtöisin olevien lasten kanssa ole ihan niin yksinkertaista, kuin suurin osa haluaa kuvitella. Joskus käy hyvin. Aina ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin kaksi sivua kommentteja, kyllä on kovia ihmisiä maailmassa paljon. Veikkaan, että suuri osa joko lapsettomia, sellaisia, joilla pienet lapset tai sellaisia, joiden elämässä ei ole koskaan ollut pienintäkään oikeasti merkittävää vastoinkäymistä.. 

Kukaan ei valitse syntyessään narkomaanin uraa, ei kukaan. Voi osua kohdalle kenelle tahansa, sinunkin lapsellesi, sisaruksellesi. Toivon, että edes siinä vaiheessa näette päihteiden käyttäjän myös ihmisenä, jonkun äitinä, isänä, lapsena, ja suotte kaiken avun, joka saatavilla on.

Jos näen päihteidenkäyttäjän isänä tai äitinä, niin ensisijaisesti olen huolissani hänen lapsistaan..

Ja oletko sitä mieltä, että lapselle pitäisi aina etsiä uusi äiti tai isä vai yrittää hoitaa vanhemmat siihen kuntoon, että pystyisivät tarjoamaan lapselleen elämän? Sen verran läheltä tiedän huostaanotoista, että ne ovat usein myös niille lapsille traumaattisia kokemuksia - vaikka parempiin oloihin pääsisivätkin. Koska usein ne lapset myös rakastavat niitä vanhempiaan silti eniten. Surullista, mutta totta. Koska sillähän ei niiden lasten elämää välttämättä pelasteta, että ne annetaan jollekin paremmalle ihmiselle. Jos perusta on rikki, ei riitä kosmeettinen pinnoite.

Voi kun minut olisi huostattu ja annettu adoptioon/sijoitukseen johonki välittävään tavisperheeseen. Mutta ei, vanhempien oikeus lapseen on suurempi kuin lapsen oikeus hyvään ja turvalliseen elämään.

Vierailija kirjoitti:

Mä en henkilökohtaisesti hyväksy tuota selitystä, että sai "huonot kortit" jo syntyessään ja siksi käyttää. Voisi sanoa, että mulle annettiin myös "huonot kortit" heti lapsesta lähtien. Perheessämme oli väkivaltaa, alkoholismia ja tunnekylmyyttä. Yhden kerran jouduin seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Vanhempani tuskin koskaan välittivät minusta. Asuttiin kerrostalolähiössä, jossa oli paljon samanlaisia perheitä ja ystävystyin muiden lasten kanssa.

Siinä vaiheessa kun muut lapset lähtivät seuraamaan vanhempiensa esimerkkiä ja käyttämään päihteitä teini-ikäisenä, eristäydyin porukasta tietoisesti. Ajattelin, että mä en niihin aineihin koske pitkällä tikullakaan, niistä ei ole muuta kuin haittaa. Koska eristäydyin ainoista kavereistani, he alkoivat kiusata minua rankasti koulussa. Masennuin moneksi vuodeksi, mutta mieleeni ei edes tullut turruttaa pahaa oloa millään aineilla.

Yläasteen jälkeen pääsin matalan keskiarvon lukioon. Tajusin, että nyt jos en ota itseäni niskasta kiinni, koulutukseni ja koko elämäni menee pilalle. Hain siis apua. Siitä lähti pitkä ja vaikea terapiaprosessi. Vasta useamman vuoden jälkeen pääsin masennuksesta ja ahdistuksestani terapian avulla eroon. Kun olin jo suht hyvässä kunnossa, hain yliopistoon toiseen kaupunkiin ja pääsin pääsykokeen pisteillä sisään. Kouluttauduin kauppatieteiden maisteriksi ja tällä hetkellä elän suhteellisen hyvää elämää mieheni kanssa. Välit katkaisin vanhempiini heti lukion jälkeen, enkä ole sen jälkeen heitä kaivannut.

Vähän ot, mutta halusin jakaa tämän oman tarinani, jotta ihmiset ymmärtäisivät, että se on aika paljon itsestä kiinni, miten elämäänsä elää. Ei olekaan niin huonoja kortteja, ettei niistä saisi vielä hyvää kättä aikaiseksi. Se ei ole helppoa ja vie aikaa, mutta tahdolla ja sisulla se voi onnistua.

Hyvä viesti ja voisi olla omalta näppikseltä. Teit oikean valinnan olosuhteista ja ryhmäpaineesta huolimatta, mikä kertoo että olet vahva ihminen. Tsemppiä jatkoon ja muista, että et ole yksin - meitä on muitakin, mutta kuten tiedät, me emme hirveästi ääntä pidä.

Harmitti tässä jaksossa ns puolueellisuus. Tottakai se on surullista jos päihdeongelmainen jää yksin. Helppo sitä on sanoa, että aineiden takia suku jätti. Kun ei se aina mene näin. Jaksossa ei paneuduttu yhtään millaista on elää perheessä joka romuttuu sen yhden ihmisen päätöksistä. Kuinka paljon voi hajottaa ihmistä odottaa peloissaan koska se oma sukulainen tulee täysin aineissa ovea hakkaamaan. Ja siinä tilanteessa jokainen vanhempi varmasti suojelee lapsiaan, asettamalla rajoja, jättämällä väliä siihen päihdeongelmaiseen. Niin monta vuotta autoin, yritin ymmärtää, koitin kestää, ohjasin apuun, vein katkoille. Ja palkinnoksi sain yliannostuksen vetäneen veljen. Jonka itsemurha viestissä oli "kun kukaan ei auta". Ei auta, ei..

Vierailija kirjoitti:

Oli kyllä silmiä avaava jakso. Itse turvallisen lapsuuden rakastavien vanhempien kanssa eläneenä, oli järkyttävää kuunnella noiden tarinoita omasta lapsuudestaan. Ihmiset täällä av:llakin on kovia tuomitsemaan, mutta olkaa rehellisiä; kuinka vahva pitää ihmisen olla, jos jo vauvana on kortit jaettu niin paskasti, että esim. oma äiti vetää huumeita ja yrittää itsemurhaa sun silmiesi edessä ja isä istuu vankilassa...ja tällaisilla eväillä pitäisi sitten kasvaa kunnon mallikansalaiseksi?

Nämä ihmiset ovat täysin rikki, ei kukaan huvikseen ala itteään piikittämään.

Olen työssäkäyvä, itseasiassa yrittäjä eli maksn veroja enemmän kuin moni palkansaaja. Silti mun mielestä näitä kuuluu auttaa. Ei hyysätä, mutta auttaa.

Psykiatrille on kyllä aivan liian vaikeaa päästä. Sielläkin saataisiin varmasti ennaltehkäistyä monta ongelmaa, jos ihmiset pääsisivät terapiaan pelkän lääkereseptin sijasta.

 "ei kukaan huvikseen ala itteään piikittämään". Tiedän monia ihmisiä, jotka nimenomaan huvikseen ja uteliaisuuttaan ovat alkaneet itseensä piikittämään kaikenlaisia aineita.

Ohjelma ja aihe ihan OK.. mutta se Armanin kyynelehtiminen ja itkeskely.. Todella epäaidon näköistä. Olisi pitänyt kyllä ehdottomasti leikata pois. Tekee asiasta ihmeellisen kyynel-shown. Joku narkkien "Vain elämää" jossa viimeiseen asti pinnistellään jännityksessä, milloin on toimittajan poski märkänä.. Ja tulihan ne kyyneleet sieltä vihdoin ja halailua, että on tää ihmiselo kauheeta..

Erinomaisen toimittajan Louis Therouxin ohjelmissa käsitellään monia vaikeita ja koskettavia aiheita. Mutta hän kykenee olemaan inhimillisellä tavalla läsnä, ilman että tarvitsee halailla ja voivotella ihmiskohtaloiden edessä.

Pilalle menisi Therouxinkin dokumentit, jos niiden loppukliimaksi olisi nähdä toimittaja itkemässä. Ja vielä niin teennäisen näköisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen Askolan tapaus, eikös ne nuoret ole ihan "hyvistä" perheistä?!

Mikä tämä juttu on

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001166021.html

Noinkin voi käydä.Tiedän useamman lääkärin, joilla ollut huumeriippuvuus, mutta niistä tietävät vain sisäpiiriläiset ja moni on päätynyt itsemurhaan.

Ja olihan sodan jälkeen meille itsenäisyyden taistelleiden joukossa heroinistejä.Kun piti jaksaa,jaksaa,jaksaa.Siihen auttoi hepo.Tuskin miehet tiesivät minkä hinnan rintamalla maksoivat.Kaikki eivät ole yhtä vahvoja.

Milloin hallitus säästäisi tässä asiassa. Huumeen käyytäjän leimaaminen rikolliseksi potilaan sijaan kuluttaa rahaa ja aikaa poliisilta sekä puidaan turhia oikeustapauksia. Näihin veronmaksajien rahat tuhlaantuu. Sektoreille jotka eivät tuota rahaa eli poliisi ja oikeuslaitos. Poliisille luulisi olevan tärkeämpääkin tekemistä kuin sairaiden ihmisten kiinniotto ja sakotus. Ne sakothan maksamme me veroilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millään muulla kanavalla ei taida olla näin usein mainoskatkoja. Pitääpä alata katsomaan tätä ohjelmaa netti-tv:n kautta. Ei kulunut varmaan edes 10 minuuttia edellisestä mainoskatkosta.

 Netistä nämä pitää katsoa, en voi sietää mainoksia. Moni ohjelma ja elokuva on jäänyt kesken, kun olen vaihtanut kanavaa mainosten aikana ja sitten en enää ole muistanut koko ohjelmaa. Harvoin televisiosta mitään mielenkiintoista tulee, Hercule Poirot oli hyvä, mutta sekään ei taida enää näkyä.

 Nyt tässäkin näkyi mainoksia kun katsoin sieltä Ruudusta, vankilajakson kun katsoin, niin siinä ei näkynyt mainoksia. Onneksi niistä mainoksista sai edes äänet pois kun niitä ei voinut "skipata", ja toiselta välilehdeltä luin tätä aihetta AV:lta sen mainoksen ajan.