Olen opiskelija ja kannatan koulutuksen yksityistämistä ja muuttamista maksulliseksi- haluatko kysyä jotain?

Pappa betalar ...för din utbildning?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on niin pieni maa ettei ole järkeä jättää köyhiä ja fiksuja koulutuksen ulkopuolelle. Sen takia oppivelvollisuus Suomeen alunperin säädettiin, että jokaisella olisi yhtälaiset mahdollisuudet koulutuspolulla.

Nythän juuri kouluihin pääsee ne fiksuimmat sillä kaikki varakkuuteen katsomatta ovat pääsykokeissa samalla viivalla (varauksella, sillä tottakai sosioekonominen tausta vaikuttaa).

Jos koulutus olisi maksullista silloinhan rikkaiden lapset kouluttautuisivat pisimmälle, ei ne fiksuimmat. Kahden matapalkka-aloilla työskentelevien lapsi voi olla yhtä fiksu tai fiksumpi kuin kahden lääkärin. Tällainen sinun ehdottamasi malli lisäisi koulutuksen periytyvyttä ja loisi massiivisen koulutuksen ulkopuolelle jäävän lahjakkuusreservin. Joten millä perustelet tämän valossa mielipiteitäsi?

Ap voitko kommentoida tätä?

Voi teitä simpeltoneja, kommentoin tätä käytännössä jo ensimmäisellä sivulla. Tilastollisesti riakkaat ovat älykkäämpiä, joten en näe tässä asiassa ristiriittaa. Myöhemmin lisäsin myös, että hyväksyn stipendit, jos köyhällistön lapset voivat paitsi osoittaa älykkyytensä, mutta myös kykynsä kontribuoida tulevaisuudessa yhteiskuntaa kohtaan. Ap

Linkkaatko tutkimustuloksia tai niitä tilastoja joihin viittaat? Haluan tutkimustietoa mm. miten vanhempien rikkaus korreloi lasten älykkyyden kanssa? Ja siitä edesauttaako rikkaus älykkyyttä? Eikä esimerkiksi toisin päin (älykäs->hyvä koulutus->hyvä sosioekonominen asema)

Tottakai hyvä sosioekonominen tausta edesauttaa koulumenestystä. On matkustelua, harrastuksia, vanhemmat valveutuneita ym., mutta se ei kerro lapsen älykkyydestä mitään, vaan saaduista valmiuksista. Tämän takia esikoulu ja peruskoulu pyrkii antamaan heikommista taustoista tuleville tukea, jotta he pääsisivät samalle viivalle ja koulutuspolkuun kiinni. Tämäkään ei kerro lapsen älykkyydestä, vaan heikommista saaduista valmiuksista. Yleensä tämä "tasoero" kahden yhtä älykkään lapsen kohdalla tasoittuu koulutuspolun aikana.

Mutta mikä tilasto osoittaa, että rikkaat vanhemmat saavat tilastollisesti merkittävästi älykkäämpiä lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Yliopistot ovat jenkeissä ihan täyttä bisnestä. Tosi hyvä markkinointimetodi muuten. "Jos sinulla ei ole akateemista tutkintoa, olet valkoroskaa" ja opiskelijat ryntäävät pankkiin hakemaan lainaa. Akateeminen loppututkinto ei ole sielläkään enää vuosikausiin tarkoittanut hyväpalkkaista loppuelämän työpaikkaa.

Ap tietää niin kovin vähän, mutta tyypilliseen kokkaritapaan pullistelee.

Harvard laajeni vuosina 1953-1971 ensisijaisesti valtionavun myötä nykyiseen laajuuteensa ja tasoonsa. Valtion tuella rakannuskantaa laajennettiin ja kunnostettiin, palkkoja nostettiin (!) ja perustettiin uusia professuureja.

Harvardin omaisuus oli vuonna 2011 32 mrd dollaria. Lahjoituksina se sai 2013 650 milj. dollaria.

Suomessa on täysin mahdotonta rakentaa vastaanvalainen yliopistojärjestelmä, joka siis tukeutuisi pitkälti kolmanteen sektoriin, koska olemme aivan liian pieni maa moiseen toimintaan.

Myös muut Yhdysvaltojen ns. hyvät yliopistot saavat lahjoituksia varainkeruulla. Stanfordin yliopisto sai 2013 yli miljardi dollaria.

Suomesta ei löydy sellaisia maksajia, että kolmas sektori kykenisi pitämään yliopistomme pyörimässä.

Pappa betalar, inte sant?

Mulla on kysymys: miksi opiskelet Aallossa etkä yksityisessä Helbusissa, jos kerran opetus on yksityiskouluissa parempaa?