Kaveri pilaa lastensa elämän :(
Kaveri on ollut pitkään masentunut, teinistä asti. Kymmenen vuotta sitten hän halusi lapsen elämäänsä ilostuttamaan. Tänä päivänä hänellä on lapset 10, 6 ja 1v. Saman miehen kanssa, eivät tosin seurustele, lapset ovat isättömiä papereilla eivätkä koskaan tavanneet häntä.
Kaveri ei masennukseltaan jaksa juuri touhuta lasten kanssa. Se ei ole edes pahin juttu. Kaverilla on myös eläimiä, joita ei jaksa hoitaa. 3 kissaa ja 3 koiraa. Näiden eläinten ulosteita, oksennuksia yms on pitkin asuntoa! Voin sanoa, että tuolla eläinmäärällä sotku on kamala. Koiria ei juuri ulkoiluteta, 10v tyttö vie joskus kilteimmän ulos. Kissoilla on vain yksi laatikko, sekin siivottu ties milloin viimeksi. Noin kerran kuussa kaveri jaksaa pestä lattiat, ovathan ne siistit kunnes jollain eläimellä tulee hätä... Syövät eineksiä, joten roskia on myös hirveästi.
10v ei voi tuoda kavereitaan kotiin sotkun takia ja taapero on kamalassa tautiriskissä kontatessaan jätösten keskellä. Kerran kylässä ollessani laittoi jätöksiä suuhunsa, äidin asenne oli sellainen ettei ollut eka kerta...
Olen tehnyt yhteensä 11 ls-ilmoa. Sossut ilmeisesti sopivat tapaamisajan äidin kanssa, jolloin hänellä on aikaa siivota kämppä kuntoon. Usein kutsuu yhteisen kaverimme tai äitinsä apuun, rykäisevät kämpän siistiksi ja viikon päästä se näyttää taas samalta. Eläinsuojelu ei ole heillä edes käynyt ilmoituksestani...
Kaveri on minusta jo ihan laitoskamaa :( Sanoo tsemppaavansa kyllä, mutta ei noin voi elää. Äitinsäkään ei ole saanut autettua häntä. Voiko aikuisen ihmisen saada pakotettua hoitoon?
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäbä kirjoitti:
Kylläsä sitten iloitset ku saat huostaan oton ja eläimet vietyy :) kaverin viimenenki voimavara ja syy elää lähti just altapois ja ei muutaku narun jatkoksi.. Huono idea vaikka lapsia sääliksi käy. Syytät ittees sit kuitenki jos tapattaa ittensä
Ihan on kuule mamman oma vika jos päätyy narun jatkoksi, kuten tämänkin hetkinen sotku ja lasten ja eläinten kärsiminen.
Ei masennus ole kenenkään oma vika. Enkä yhtään ihmettele, ettei apua haluta ottaa vastaan. Katsoo vaikka tätä keksustelua...
Täm keskustelu nimenomaan on syntynyt siitä KUN apua ei haluta ottaa vastaan, eli siis turha vääristellä. Aloittajan kaveri on itsekäs ja edesvastuuton. En sanonut, että masennus olisi ihmisen oma vika, ole hyvä äläkä laita sanoja suuhuni.
Täällä sitä lehmälauma haukkuu kuorossa ihmistä joka ei vaan oikeasti jaksa.
No miksi "ihminen joka ei vaan oikeasti jaksa", hankkii peräti kolme lasta? Ei sellaisella pitäisi olla edes lemmikkieläimiä, kerta ei niistäkään osaa huolehtia.
trollihan tämä, kolme lasta saman miehen kanssa jne...Tosin tälläisiä perheitä varmaan on. 11 ilmoitusta jne ihan varmasti olisi otettu huostaan nämä lapset vaikka siistiä olisi ollut kotikäynnillä. Lasu olisi velvoittanut luopumaan eläimistä ja jos sitä ei tapahdu niin kovemmat keinot käyttöön. Perhe olisi laitettu "perhekuntoutusjaksolle" ja sitä ennen varmaan perhetyöntekijä 2-5 kertaa viikossa käymään, jolloin paskasuus olisi tullut ilmi. Ja turha verrata eerika-tapaukseen, siinähän oli huoltajuuskiista tilanne ja todennäköisesti omien virheiden peittely (biolog. äidiltä siirretty moiseen "perheeseen" ja läävään) eli senkään takia ei puututtu ja mummo häsläämässä taustalla. Johan nämä lapset haisisivat päiväkodissa ja koulussa ja noista olisi tehty lasuja. Tämä aloitus on tätä nykyajan juoruilua, kun ei ole oikeita "juoruilukavereita".
Ei ole tainut 143 paljoa maailmaa nähdä... :) Aika yleistä nykyään, että masentuneet, jopa miehiin turhautuneet naiset haluavat sen lapsen. Sitten etsitään joku joka tähän suostuu ja papereissa lapset ovat isättömiä, vaikka äiti sen isän tietäisikin. Tietäisit vaan, kuinka paljon lapsia/kissoja/koiria otetaan "arkea sulostuttamaan" ja jätetään sitten heitteille, kun tajutaan ettei sen keskivaikean masennuksen, bipon, fibromyalgian ja paniikkihäiriön kanssa jaksetakaan hoitaa.
Osa masentuneista ovat myös taitavia valehtelemaan ja esittämään, että kaikki on kunnossa. Tällaisen tyypin kuoren alle ei näe kuin ihan todella taitava ammattipsykiatri, ei tosiaan mikään sossun täti. Nykyään feikki-ilmoituksia tehtaillaan siihen malliin, että todellakaan ei ehditä tarkastaa kaikkia taustoja kunnolla ja vierailemaan viikkojen ajan useampia kertoja, jos kaikki päällisin puolin näyttää olevan kunnossa. Siitä voi myös kieltäytyä, sossutäti usein kysyy että kokeeko tarvitsevansa apua arjenhallintaan tai muuhun. Ei tavallisessa kodissa asuva, tavalliselta näyttävä äiti välttämättä herätä mitään epäilyksiä, että tarvitsisi kaapata lapset matkaan ja sijoittaa kiireellisesti Siperiaan asti.
Tuolla aiemmilla sivuilla joku jo kertoikin, millaista se arki voi perheen lapselle olla. Moni lapsi kuitenkin tietää vanhempansa ongelmista. Osalle syötetään ties mitä pajunköyttä, että lapsi saadaan pysymään hiljaa. Osa lapsista häpeää niin paljon, että tekee kaikkensa ettei tilanne paljastuisi. Kuten tuollakin oltiin kerrottu: suihku on joka asunnossa, kun sieltä suoraan lähtee kouluun niin ei siinä likaannu kuin max. jalkapohjat. Vaatteita voi pestä lavuaarissa tai vaikka siellä mummolassa - tässäkin tapauksessa äiti oli koonnut tietyn lähipiirin joka tiesi ongelmasta, mutta "suojeli" lapsia huostaanotolta. Veikkaan, ettei äiti, mummo tai lapset yksinkertaisesti ymmärrä ettei lapsia viedä jos suostuu hankkimaan apua ja ottamaan sitä vastaan esim. kotiapulaisen muodossa. Oma ja lasten paras voi tuntua pahimmalta, vaikka se huostaanotto. Eihän kovin moni masentunut edes uskalla hakea apua psykologilta, kun pelkäävät leimautumista ynnämuuta.
Vierailija kirjoitti:
Yllätys että täällä on Av mammat heti juonimassa!
Jos se on sun hyvä ystävä ja oot valmis auttamaan ja näkemään vaivaa sä menet siivousvälineiden kanssa sinne ja siivoatte yhdessä koko kämpän kuntoon. Sitten jokainen eläin pois sieltä. Taot sen kaveris päähän että kämpän on pysyttävä hyvässä kunnossa ja neuvot ja opetat myös lapsia. Voihan se olla että ystäväsi on vain täysin väsynyt enkä yhtään ihmettele jos yksin hoitaa kolmea lasta! Ensimmäisenä eläimet pois ja autat lasten kanssa. Käyt kerran pari viikossa kylässä ja katsot miten tilanne lähtee etenemään ja jos ei lähde sitten vasta voit alkaa "juonimaan" että lapset saadaan pois sieltä ja kaveri saa levätä ja järjestää elämänsä
Kerrohan millaisella aikuisella ihmisellä on aikaa vahtia toista aikuista ihmistä ja siivota tämän puolesta edes tuon pari kertaa viikossa. ja opettaa samalla lapsia? Vaikka kuinka olisi rakas ystävä niin itse en töiden ja omien lasten hoidon lisäksi kykenisi millään ottamaan toista taloutta hoidettavakseni. Ehkä max.kerran kuussa olisi mahdollista auttaa tuollaisessa tilanteessa ja jos tilanne on yhtä paha kuin ap kuvailee niin siinä yhdessä illassa ei koko kämppää saada siivottua. ( tai ennemminkin desifioitua.)
Tuo tilannehan vaikuttaa siltä että siivottomuutta on jatkunut jo pitkään. Eikö ap maininnut että kaverin äiti oli myös käynyt siivoomassa? Mieluummin kerralla kunnon elämänmuutos niin tajuaa kaveri ryhdistäytyä, muuten voi käydä niin että pikkuhiljaa ap huomaa olevansa säännöllinen kotiapulainen ja lastenhoitaja mutta kaverin itsensä käytös ei ole ollenkaan muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nro 8, tällaista ja tuhat kertaa pahempaa tapahtuu päivittäin.
Niinpä, tuntuu ihan hassulta, että joillakin elämä on niin kaukana tuollaisesta, että ajattelee sen niin kauheaksi ettei tuollaista voisi tapahtua :/
Tuo on siis arkipäivää yllättävän monille suomalaislapsille.
30 000 lasta otetaan Suomessa muiden hoitoon vuodessa.
Toivoisin, että kaikki ihmiset streriloitaisiin turvallisella tavalla lapsina ja strerilointi purettaisiin vain siinä tapauksessa, että vanhempi on henkisesti ja fyysisesti riittävän terve huolehtimaan lapsistaan.
Tuttujen adoptiotytär oli FAS-lapsi, joka ei osannut käyttää aikuisena rahaa, koska hän ei ymmärtänyt rahasta yhtään mitään. Toinen adoptiolapsi oli huumeperheestä ja hänellä oli monenlaisia vaikeuksia.
Adoptoineen perheen äiti työskenteli hoitoalalla ja hän oli käynyt hakemassa nälkäänsä itkevän vauvan huumeluolasta, jossa kaikki olivat täysin sekaisin. Kukaan paikallaolijoista ei tiennyt, kenen vauva oli.
Juokaa ja käyttäkää huumeita, minkä ehditte, mutta steriloikaa itsenne ajoissa. Lasten ei pidä kärsiä ääliövanhempien vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Tajuatteko millaisia bakteeripesäkkeitä uloste ja oksennus ovat lattialla muhiessaan? Kärpäsiä, torakoita ja rottia tulee, levittävät tauteja...
Saivartelen nyt tässä, mutta ulosteesta ja oksennuksesta ei itsestään ilmesty ainakaan rottia. Kärpäset käyvät kyllä munimassa ulosteisiin ja syövät oksennuksesta syötävää ainesta. Torakoidenkin pitää ensin tulla jostain sinne asuntoon, ennen kuin pääsevät herkuttelemaan ulosteilla ja oksennuksilla. Tietysti tuollaiset otukset viihtyvät ja lisääntyvät tuollaisessa ympäristössä, mutta ne eivät synny liasta, kuten keskiajalla luultiin. En puolustele tuollaista AP:n kuvailemaa kaaosta, en hyväksy että tuollaiset ihmiset hommaavat lapsia tuollaiseen sekasortoiseen elämään.
Meillä oli tuollainen koti kun olin lapsi. Ihan tavallinen ja kiva lapsuus.
Masennuksen kierre ilmeisesti pahenee, koska kaverisi ei saa hoidettua itseään. Kuka vie lapset hoitoon? Onko heillä ulkopuolisia kontakteja? Entä käykö kaverisi äiti hoitamassa lapsia ja kotia usein? Voisitteko yhdessä vaatia vaikka kunnallista hoitoapua paikan päälle. Saisi samalla vähän kontrolloitua tuota elämää.
Hyvä että jaksat tehdä ilmoituksia. Eipä sitten omatunto kolkuta, jos tapahtuu jotain ikävää.
Mitä mieltä kaverisi on tilanteestaan?
Nuo muut lapset on varmaan siitetty silloin kun aiemmat lapset eivät ole paikalla. Mistä näitä järjestelyjä tietää. Mutta järkyttävältä kuulostaa tuo tarina, yksistään tuo eläinten määrä olisi terveellekin ihmiselle työläs ja siihen vielä lapsia! Tuo tarina taas todistaa sen, että kaikki eivät todellakaan saisi lisääntyä. Olen nähnyt tuollaisen mielenterveysongelmaisen naisen asunnon, siellä oli ehkä neljä kissaa ja yksi hiekkalaatikko, joka oli aivan täynnä ja lattialla sen vieressä myös tuotoksia, kun laatikkoon ei mahtunut. Ja tietysti siellä oli myös iso koira, sellaisen Collien näköinen, jota tuo nainen käytti ulkona niin, että meni hissillä alas ja päästi koiran alaovelta hetkeksi juoksemaan. Usein tuo koira teki kuset hissiin, kun sillä oli niin kova hätä kun ei ollut päässyt ulos kovin usein. Tuolla kämpässä haisi aivan uskomattoman voimakas kissankusi, ulko-oven kun avasi, oli kuin olisi sellainen hajumuuri tullut vastaan. Lapsia tuolla ei sentään ollut!