Kaveri pilaa lastensa elämän :(
Kaveri on ollut pitkään masentunut, teinistä asti. Kymmenen vuotta sitten hän halusi lapsen elämäänsä ilostuttamaan. Tänä päivänä hänellä on lapset 10, 6 ja 1v. Saman miehen kanssa, eivät tosin seurustele, lapset ovat isättömiä papereilla eivätkä koskaan tavanneet häntä.
Kaveri ei masennukseltaan jaksa juuri touhuta lasten kanssa. Se ei ole edes pahin juttu. Kaverilla on myös eläimiä, joita ei jaksa hoitaa. 3 kissaa ja 3 koiraa. Näiden eläinten ulosteita, oksennuksia yms on pitkin asuntoa! Voin sanoa, että tuolla eläinmäärällä sotku on kamala. Koiria ei juuri ulkoiluteta, 10v tyttö vie joskus kilteimmän ulos. Kissoilla on vain yksi laatikko, sekin siivottu ties milloin viimeksi. Noin kerran kuussa kaveri jaksaa pestä lattiat, ovathan ne siistit kunnes jollain eläimellä tulee hätä... Syövät eineksiä, joten roskia on myös hirveästi.
10v ei voi tuoda kavereitaan kotiin sotkun takia ja taapero on kamalassa tautiriskissä kontatessaan jätösten keskellä. Kerran kylässä ollessani laittoi jätöksiä suuhunsa, äidin asenne oli sellainen ettei ollut eka kerta...
Olen tehnyt yhteensä 11 ls-ilmoa. Sossut ilmeisesti sopivat tapaamisajan äidin kanssa, jolloin hänellä on aikaa siivota kämppä kuntoon. Usein kutsuu yhteisen kaverimme tai äitinsä apuun, rykäisevät kämpän siistiksi ja viikon päästä se näyttää taas samalta. Eläinsuojelu ei ole heillä edes käynyt ilmoituksestani...
Kaveri on minusta jo ihan laitoskamaa :( Sanoo tsemppaavansa kyllä, mutta ei noin voi elää. Äitinsäkään ei ole saanut autettua häntä. Voiko aikuisen ihmisen saada pakotettua hoitoon?
Kommentit (152)
Joo kiva ku tuut tänne kertoo mun asioita
Pystytkö videoimaan ja valokuvaamaan kämppää salaa? Mieluiten useina eri aikoina. sossutantoillakin on esimiehet. Tarvittaessa viestiä korkeimmalle taholle sossuun, että miksi tälle asialle ei tehdä mitään.
Mun naapuri on vähän samanlaisessa jamassa, ei ehkä ihan yhtä pahassa. Hänellä on ekaluokkalainen poika ja yksi iso koira ja yksi kissa. Eläimet tekee tarpeitansa lattialle ja koira on syönyt asunnossa kaikki listat ja purrut seiniin ihan suoranaisia reikiä jne. Ei vaan jaksa ulkoiluttaa koiraa, aidatulle takapihalle pääsee joskus mutta ei suostu sinnekään tekemään tarpeitaan tai kunnolla edes menemään kun on valmiiksi niin *askainen. Iso koira tarvitsisi liikuntaa. Oon joskus käyttänyt lenkillä mutta kun itselläkin on 2 koiraa niin ei aina ole aikaa enkä voi olla vastuussa toisen eläimestä. Viikonloppuisin monesti heiluu pihassa ihan humalassa vaikka on lapsensa kanssa kotona, on siis ihan kaatokunnossa. Lapsesta ja eläimistä tehty ilmoja mutta sama meno jatkuu. Viimeisin tikki oli kun ajoi humalassa autolla ja lähti kortti, silloinkin lapsi oli yksin kotona, tosin keskellä kirkasta päivää. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no miten lapset voivat on ehkä tärkein kysymys? Luuletko että heidän tosiaan on parempi jossain muualla?
En puolusta huonoa vanhemmuutta, koska itse koitan neuroottisuuteen saakka olla hyvä vanhempi.
Silti, biologisen vanhemman ja lapsen suhde on ainutlaatuinen, esim. melkoisessa köyhyydessä elävä lapsi kyllä mieluummin pitää sen hökkelikylänsä, omat vanhempansa ja pihafutikset toisten samanlaisten kanssa, vaikka tarjolle annettaisiin adoptiovanhemmat, joilla palatsi ja rahaa niin paljon, että voi vapaasti valita kaikista maailman kalliista yliopistoista itselleen uuden elämän...
Että joku eläimen oksennus lattialla ei välttämättä tarkoita, etteikö siellä perheessä olisi välittämistä ja rakkautta ja hyvä olla. Sen sijaan pahoinpitely, nälässä pitäminen tms. voivat olla seikkoja, joihin on pakko saada heti apua. Eniten särähtää korvaan, että puhut huostaanotosta. Mikset halua ihmiselle ja perheelle apua, vaan haluat riistää lapset äidiltään. Siinä on isot riskit. Adoptio sekä huostaanotto lisäävät valtavasti lapsen riskiä masennukseen ja itsemurhaan koko elämänkaaren läpi. Eli vaikka haluaisit nyt tälle äidille jonkun koston/opetuksen tms, niin monta viatonta elämää asetat alttiiksi.
Siis herran jumala, kai tämä on vitsi!? Kyllä huolehtimiseen ja välittämiseen kuuluu ruoan lisäksi paljon muutakin. Yhdessätekeminen ja puhtaus nyt on perusasioita. Kyllä tällaisten lasten olisi hyvä ihan missä tahansa muualla kuin vanhempansa kanssa, eiköhän ne slummilapsetkin muuttaisi pois, jos vanhemmat ei välittäisi ja makaisi paskassaan sohvalla. Kyllä vanhemmuureen tarvitaan muutakin kuin lisääntymiskyky. En ihmettele, että niin monella lapsella on paha olo, kun kaltaisesi ihmiset vähättelee huonoja oloja ja hyväksyy suoranaisen heitteillejätön, kunhan biologinen vanhempi saa pitää lapsensa. Yököttävää.
ei ollut vitsi, mutta on vaikea pukea sanoiksi sitä suurta kuviota. Kuka ei rakastaisi vanhempaansa, vaikka sillä olisi mt-ongelma, raha-ongelma tai mikä tahansa ongelma? Vanhemman ja lapsen suhde ei perustu hyötymiseen, vaan biologiseen siteeseen jolle ihminen on antanut termin "rakkaus". Toki lapsi tarvitsee ruokaa ja puhtautta tms. mutta niiden rajojen vetäminen sen jälkeen kun perustarpeet on tyydytetty on täysin kulttuurin varaista (ja kulttuureja on esim. Suomen sisälläkin monia, enkä nyt tarkoita etnistä kulttuuria, en kansalliskulttuuria, vaan moninaisia kulttuureja: homoperheet, köyhät perheet, duunarit, porvarit, boheemit, kansainvälinen elämäntyyli, kasvissyönti, kuluttaminen, omavaraisuus, suhde luontoon, työhön, ihmisiin, suvun historiaan, asumismuoto ja -paikka jne jne... ) Se kuka pääsee määrittämään hyvän lapsuuden on mieletöntä valtaa. Sekin, että me voidaan tänne adoptoida köyhemmistä maista (koska välillisesti on hyvinkin meidän syy, että siellä on niin köyhää). Se että viranhaltija voi päättää, elääkö se ja se perhe riittävän normaalia ja hyvää elämää.
Olen näihin jonkin verran perehtynyt ja tosiaan masennus- ja itsemurhariski on suurempi vaikka kuinka tarjotaan biologisen perheen tilalle prameat puitteet tai paperilla "normaalimpi" elämä. Toki lastensuojelussa tehdään paljon hyvää ja usein pyrkimys ainakin on hyvään päin. Silti kyse on aina äärimmäisestä vallankäytöstä ja sen tiedostaminen on pitäisi olla kaiken lähtökohtana.
Esim. vielä 60-luvulla huonoa vanhemmuutta edusti, jollei piiskannut lapsiaan (joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee...) Nykyään piiskaaja menettää lapsensa, koska se on rikos.
No en jaksa nyt enempää, koska aihe vaatisi pitkän ja polveilevan keskustelun ja pitää mennä. Mutta jos nyt natsi vaikka adoptoi kaasukammiossa tapettujen vanhempien lapset ja tarjoaa niille hellän lapsuuden, se ei poista sitä tosiseikkaa, että lapset kasvavat ja jossain vaiheessa he ymmärtävät kaiken sen, mitä siellä hellyyden takana on...
Ihan hyviäkin pointteja, mutta sekoitat nyt lapsen edun, hyvän lapsuuden ja riittävän hyvän lapsuuden. On totta, että ihminen selviää huonoissakin oloissa, lapset ovat lojaaleja vanhemmilleen ja biologinen side ihmisten välillä on vahva ja sitä pitää sossujenkin lain mukaan vaalia. Sen sijaan yksittäinen sossu tai tuomioistuimen tuomari ei mielivaltaisesti määrittele, mitä on "hyvä lapsuus". Kyllä määritelmä perustuu lakiin, kuten YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen ja kotimaiseen rikos- ja sosiaalilainsäädäntöömme. Se, että 60-luvulla on ollut OK piiskata lasta kertoo vain siitä, että oikeusnormit ja siihen kytköksissä oleva kulttuurimme muuttuu. Yksilön oikeuksien korostaminen voimistuu koko ajan, eikä lasta nähdä enää ihmisoikeuksiltaan alempiarvoisena tai vanhempansa omaisuutena kuten ennen. Tämä on hyvä kehityssuunta enkä mitenkään voi käsittää, että joku tätä kritisoi!
Se, että huostaanotetuilla lapsilla monet riskitekijät ovat muuta populaatiota korostuneempia on vaiketulkintainen asia. Ei ole ollenkaan yksiselitteistä, että nimenomaan huostaanotto olisi tässä selittävä tekijä tai edesauttava mekanismi. Kohonnut itsemurhariskin ei ts. välttämättä johdu huostaanotosta vaan muista elämän riskitekijöistä. Huostaanotto on viimesijainen menettely lastensuojelussa ja monella huostaanotetulla lapsella on jo valtavasti huonoja kokemuksia ja kehitykseen epäsuotuisasti vaikuttaneita tekijöitä taustallaan paljon ennen huostaanottoa. Tähän liittyy myös ajatus siitä, että huostaanottojen määrän väheneminen ei välttämättä tarkoita, etteikö huostaanoton tarvetta olisi ollut. Vähäinen huostaanottojen määrä ei siis automaaatisesti kerro siitä, että suuri osa lapsista elää hyvissä olosuhteissa. Joskus koti on lapselle pahempi paikka kuin sijaisperhe tai jopa laitos.
En kritisoinut millään muotoa sitä kehitystä, että esim. lapsen kurittaminen on nykyään säädetty rikokseksi. Hyvä elämä monella muulla tapaa kuitenkin on monitulkintainen asia. Yksittäinen tuomari toki käyttää tuomiovaltaa, ei lainsäädäntövaltaa, mutta kysymykset ovat monitulkintaisia. Altavastaajaksi ja häviölle esim. huoltajuuskiistoissa usein ikävä kyllä jää se kiltimpi ja köyhempi vanhempi, sillä rahan ja manipulaation valta on uskomaton. Jos ajatellaan että raha ja vahvuus (narsismi) riittää takaamaan lapselle hyvän lapsuuden, niin silloinhan kiista on hyvin ratkaistu.
Monesti meille riittää se, että on tehty jonkun lakipykälän mukaan joku ratkaisu, ajattelematta sen kummemmin mitään. Joskus koti voi tosiaan olla lapselle paha paikka. Usein ei kuitenkaan ole, mutta ex-puoliso, "ystäväksi" itseään kutsuva henkilö tai joku muu haluaa tehdä kiusaa. Tässä nyt emme voi tietää, mikä on ap:n motiivi 11 lasuun, hän sen itse ehkä tietää, jos hänen mielenterveytensä on ihan kunnossa.
Tajuatko että horiset tässä ihan aiheen vierestä? Kukaan täällä ei ole ehdottanut että jonkun lapset pitäisi ottaa huostaan rahan, vahvuuden tai prameuden puutteen takia. Sen sijaan aika yksimielisiä ollaan oltu siitä, että kun vauva konttailee paskalla kuorrutetulla lattialla ja syö sieltä ulosteita, eikä äitinsä pidä tätä edes puuttumisen arvoisena asiana, niin silloin lapset pitäisi pelastaa noista oloista ja vähän äkkiä - riippumatta siitä mikä on syy äidin välinpitämättömyyteen.
Jäbä kirjoitti:
Kylläsä sitten iloitset ku saat huostaan oton ja eläimet vietyy :) kaverin viimenenki voimavara ja syy elää lähti just altapois ja ei muutaku narun jatkoksi.. Huono idea vaikka lapsia sääliksi käy. Syytät ittees sit kuitenki jos tapattaa ittensä
Nää jotka on sitä mieltä et ei pidä puuttua... Oliko teidän lapsuus pelkkää huolta? Oliko kiva pelätä mitä vanhemmat tekee itelleen? Ei munkaan vanhempien tutut puuttuneet ja ihmettelen yhä. Olisivat edes voineet viettää meidän lasten kanssa aikaa eikä vaan sulkea silmiä
Vierailija kirjoitti:
no miten lapset voivat on ehkä tärkein kysymys? Luuletko että heidän tosiaan on parempi jossain muualla?
En puolusta huonoa vanhemmuutta, koska itse koitan neuroottisuuteen saakka olla hyvä vanhempi.
Silti, biologisen vanhemman ja lapsen suhde on ainutlaatuinen, esim. melkoisessa köyhyydessä elävä lapsi kyllä mieluummin pitää sen hökkelikylänsä, omat vanhempansa ja pihafutikset toisten samanlaisten kanssa, vaikka tarjolle annettaisiin adoptiovanhemmat, joilla palatsi ja rahaa niin paljon, että voi vapaasti valita kaikista maailman kalliista yliopistoista itselleen uuden elämän...
Että joku eläimen oksennus lattialla ei välttämättä tarkoita, etteikö siellä perheessä olisi välittämistä ja rakkautta ja hyvä olla. Sen sijaan pahoinpitely, nälässä pitäminen tms. voivat olla seikkoja, joihin on pakko saada heti apua. Eniten särähtää korvaan, että puhut huostaanotosta. Mikset halua ihmiselle ja perheelle apua, vaan haluat riistää lapset äidiltään. Siinä on isot riskit. Adoptio sekä huostaanotto lisäävät valtavasti lapsen riskiä masennukseen ja itsemurhaan koko elämänkaaren läpi. Eli vaikka haluaisit nyt tälle äidille jonkun koston/opetuksen tms, niin monta viatonta elämää asetat alttiiksi.
Pienet lapset haluavat olla huonojen vanhempien kanssa siitä syystä, että he eivät tiedä mitään muuta olevan ja heille kaikki kodin ulkopuolinen on pelottavaa ja vierasta. Mutta jos heille tekee selväksi sen, että heistä pidetään huolta muualla ja he eivät ole missään hädässä vaikka kodista joutuisivatkin (pääsisivät) pois, niin he ovat yleensä hyvin helpottuneita kun heitä autetaan.
Riipaisee kyllä kovasti sydämestä pienten lapsien kohtalo. Ap, voisit ottaa kuvia vaikka kännykällä ja tehdä taas lasun. Ja pyytää, että tekisivät yllätyskäynnin. Tuollaisia vanhempia ei tarvitse suojella ja lapsilla on ihan missä tahansa parempi elää kuin tuolla. Jos vanhempi on noin pihalla omasta roolistaan, niin ihan takuulla lapsilla on kehityksessä vaurioita. Lapsi tarvitsee vanhempien aikaa, välittämistä, huolenpitoa, puhtaita vaatteita, puhtaan ympäristön. Mitään noita nuo lapset ei saa.
Selvasti hoitoa tarvitseva. Tama voi viela johtaa suureen murhenaytelmaan, jos kukaan ei asioihin puutu. Tee vaan lisaa ilmoituksia, jospa jonkun silmat avautuisivat ja tilanteelle tehtaisiin jotain oikeasti. Saaliksi kay lapsia ja elaimia.
Älkää vaan auttako näitä tapauksia, vaan kirjoitelkaa näistä ja muista internetin keskustelupalstoilla omassa pyhätössä. On valitettavaa ettei kyseiset "äidit" näe mitään ongelmaa moisessa elämäntavassa. Lapset jotka kasvavat tuollaisessa ympäristössä, toistavat äitiensä virheet ja päätyvät lopulta itsemurhaan pahimmassa tapauksessa. Isänä voin kertoa ettei kyseisen naistyypin kanssa elämä ole mitään ihanuutta oikeastaan milloinkaan, mutta työelämästä pois jääminen helpotti lastemme hoitamista itse 24/7 jotta edes lapset kokisivat lähes normaalin järkipohjaisen elämän alun heidän tulevaisuutta ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
Jäbä kirjoitti:
Kylläsä sitten iloitset ku saat huostaan oton ja eläimet vietyy :) kaverin viimenenki voimavara ja syy elää lähti just altapois ja ei muutaku narun jatkoksi.. Huono idea vaikka lapsia sääliksi käy. Syytät ittees sit kuitenki jos tapattaa ittensä
Tätä minäkin mietin, että siihenkö tällä pyritään. Ja oliko se 11 lastensuojeluilmoitusta ja sossut ei ota ap: tä tosissaan. Eli onko kyseessä vain vainominen? Jos sanot itseäsi ystäväksi, tuollaisia ystäviä ei kukaan tarvitse.
Tekö ette tosissanne näe mitään väärää ko. mamman toimissa? Mikä kohta on siellä aivoissa jumissa? Lapsi on ihminen, ei kenenkään terapeutti tai pelastaja. Hyvä AP, jatka lasujen tekemistä, kyllä joku jossain kohtaa tajuaa auttaa.
Eläinsuojeluun ilmoitus että eläimillä on akuutti hätä? He tulevat yllättäen ja reagoivat samalla asunnon sotkuisuuteen ja lasten oloihin?
Adoptiolapsia haluavia pidetään suurennuslasin alla todella tarkkaan ja kaiken pitää olla kunnossa, jopa teini-iän aikainen masennus koulukiusaamisen takia evää adoptiopäätöksen, mutta biologisia lapsia saa tehdä kuka vain. En nyt tarkoita, että adoptiolapsiakin pitäisi alkaa antamaan jokaiselle sitä haluavalle liian lepsusti, mutta siinäkin on sellaisia kriteereitä, joita en ymmärrä, kuten pitää olla kristillinen kasvatus, akateemisesti koulutettu yms. Suomessa biologisia lapsia tekee eniten kehitysvammatasoa olevat naiset, raskausaikana tupakoineet ja juoneet naiset sekä huonogeeniset, joiden suvussa on mm. oppimisvaikeuksia, reumaa sekä ne vanhemmat, jotka saavat tietää vaikeasta geenivirheestä lapsensa syntymän jälkeen, tekevät silti tietoisesti vaikeimmin vammaisia lapsia!
Fitness-tähden rusinarangaistukseen psykiatri antoi ohjeistusta, mutta sitten Eerikan äitipuolen ja isän kaltaisia suojellaan tässä maassa.
Surullista touhua, enkä ymmärrä tuota puolustajaa yhtään. Itse olen ollut aikoinani pahassakin jamassa eikä tod. Tullut mieleen vetää siihen suohon vielä lapsia ja elukoitakin!! Täysin edesvastuutonta. Tämä kaveri ei selkeästi tajua tilanteen vakavuutta millään, kaikki tuossa kärsii jos ei apua saa, on kärsinyt jo. Kerää ap todisteita ja jatka lasuja. Nämä näin sairaat tapaukset ei tajua vasta kuin parannuttuaan millaista paskaa ovat eläneet ja antaneet vielä viattomien elää kanssaan. Syyttömiä ne lapset ja eläimet tuohon tilanteeseen on.
Vierailija kirjoitti:
Älä järkkää huostaanottoa, lapset ovat kaverin voimavara!
Tää on kamala ajatus.
Sisareni ja minä olemme toimineet mielenongelmia omanneelle äidilleni tukijalkana, kun vanhemmat erosivat. Se ei ollut oikein.
Eerikan tapaukseen ei puututtu kunnolla ja se kuoli.
Toistakymmentä ilmoitusta tehtiin.
Koska sossu oppii??
Jäbä kirjoitti:
Kylläsä sitten iloitset ku saat huostaan oton ja eläimet vietyy :) kaverin viimenenki voimavara ja syy elää lähti just altapois ja ei muutaku narun jatkoksi.. Huono idea vaikka lapsia sääliksi käy. Syytät ittees sit kuitenki jos tapattaa ittensä
Tämä on totta alapeukutuksista huolimatta! Lapsetkin mieluummin pitävät äitinsä ja elävät elämäänsä tuollaisena kun se nyt on kun menettävät sen kaiken. Äiti voi olla lapsilleen silti äärimmäisen ihana muuten ja läheiset välit.
Toisekseen jos lapset kärsisivät niin kyllä se näkyisi muuallakin, kuten koulussa ja päiväkodissa jne. Silloin olisi huolta, mutta jos ei kerran ole (lastensuojelu asian varmasti selvittänyt) niin pelkkä epäsiisteys ei ole syy huostaanottoon. Ja tästä aloituksesta jäi käsitys, että lapset eivät ole epäsiistejä vaan ainoastaan koti.
11 ilmoitusta ja mitään ei ole tapahtunut?
Olisiko mahdollista, että ap on itse tehnyt hätäisen tulkinnan?
Ihme, että äiti on edes enää kaverisi! Tai voihan tuo ihan piruuttaankin antaa kämpän olla sen näköinen sun aikanasi.
Yh:na ei ole helppoa, joten ei hän välttämättä muuten ole millään tavalla huono vanhempi.
Tässä ei ollut ap:n mukaan kyse päihteistä, ei lasten heitteillejätöstä eikä mistään muusta kun sotkusta.
Sossu saattaa parhaimmillaan/pahimmillaan auttaa äitiä arjessa järjestäen hänelle apua mm. Siivousapua ja se onkin ihan suotavaa. Ei todellakaan ensimmäisenä lähdetä ottamaan lapsia huostaan vaan kuuluu tarjota apua jos äiti sen ottaa vastaan niin ok.
Monellako on aidosti paskaista? Ei siivota edes kerran kuussa vaan rasva ja pöly kerääntyvät hyllyjen päälle, villakoirat sänkyjen alle ja on tahmaista. Vessoissa haisee kusi ja pyykkikasat kasvaa. Jääkaapissa lojuu vanhoja ruokia ja tiskejä altaat väärällään.
Petivaatteet on vaihdettu joskus eikä kukaan muista koska. Silti voidaan olla läheinen ja lapsista välittävä perhe. Tai sitten ei.
On kiire ja juostaan menoista menoihin. Tai baareista baareihin. On kiire syystä tai toisesta. Lapset syövät pitseriassa tai lämmittävät paskasella mikrolla valmisruuan itse kun vanhemmat eivät ole kotona.
Tai sitten on ulkokullatun siistiä ja mennään kissanristiäisistä toisiin. Juodaan viinillä päät täyteen ja lapset ovat keskenään tai aina isovanhemmillaan.
Onhan näitä, mutta mikä on aihe huostaanottoon?
Vierailija kirjoitti:
Eläinsuojeluun ilmoitus että eläimillä on akuutti hätä? He tulevat yllättäen ja reagoivat samalla asunnon sotkuisuuteen ja lasten oloihin?
Eli toisinsanoen valehdella!
Aloituksessa ei sanottu niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä järkkää huostaanottoa, lapset ovat kaverin voimavara!
Tää on kamala ajatus.
Sisareni ja minä olemme toimineet mielenongelmia omanneelle äidilleni tukijalkana, kun vanhemmat erosivat. Se ei ollut oikein.
Mutta et voi väittää etttekö olisi mieluummin halunnut äitiäsi autettavan jos hän ap:n tapauksen äidin mukaisesti olisi ollut muuten hyvä äiti?
Aloituksen mukaan kyse on vaan kodin epäsiisteydestä.
Vai olisitko siinä tapauksessa mieluummin joutunut huostaanotetuksi?
Kun aloituksen mukaan tässä perheessä ei ole esiintynyt huolta MILLÄÄN ammattitaholla vaan ainoastaan ap:lla.
Lastensuojelu ei voi pakottaa ketään mielenterveyspalveluiden pariin tmv. Niin kauan kun ammattilaisten mielestä äiti on ok niin ei ole muuta kun kodin epäsiisteys ja sekin ajoittain siivotaan pois.
Lasu voi vain ottaa lapset huostaan jos tietyt kriteerit täyttyvät eikä avopalveluiden kokeiltu apu ole auttanut, mutta kaikki muu hoidon ja avun hakeminen äidille itselleen on hänen omissa käsissään mikäli hän toteaa itsellään olevan ongelma.
Ulkopuoliset voivat puuttua aikuisen ihmisen hoitoon vain jos hän on vaarallinen itselleen tai muille todistettavasti.
Ei vain yhden ihmisen edes 20 ilmoitusta aiheuta välttämättä mitään.
Eri jos huolestuneita tahoja olisi edes kaksi tai useampia.
Kukaan ei täällä edes pohdi kulkeeko ap ihan täysillä. Jospa hänellä onkin itsellään ongelma?
Ymmärrän ettei ilmoituksesta ole haittaa jos se on aiheeton ja muutoinkin vain avuksi ja siihen kannustetaan, mutta täällä hölmöläiset kannustaa virlä 11 ilmoituksen jälkeen ja jopa salakuvaamaan ja valehtelmaan hätäilmoituksia.
Mikä teitä ihmiset vaivaa?M
?