Viitsisinkö mennä näihin juhliin?
Avokkini serkusta, kutsutaan vaikka Minja tulee ylioppilas vasta 23-vuotiaana ja tottakai on pidettävä oiken juhlat. Anopin puheista olen käsittänyt että juhlista tulee prameat, ylimielisesti oli kirjoitettu kutsuun että lahjoja ei tarvita, jos haluatte muistaa, muistakaa eläinsuojeluyhdistystä. Minja on isänsä puolelta bättre folk. Olen Minjan lapsuudenkaveri, mutta kiusasin häntä myöhemmin koulussa enkä ole moikannut jos ollaan nähty. Lähetin Minjalle sitten avokkini painostuksesta Facessa viestiä jossa pyysin ylimalkaisesti anteeksi. Hän vastasi että menneet on menneitä, ei muistella pahalla. No kuitenkaan minua ole kutsuttu juhliin, kutsu tuli tänään ja siinä on vain puolison nimi. Alkoi vituttaa kun ei kutsunut minua ollenkaan, muille sukulaisille oli tullut kutsu "avec" tai "perheineen". Minulla on myös viisivuotias poika, eikä häntäkään ollut kutsunut. Äitini oli palkattu keittiötyöhön ja on ammattilainen, mutta hän aikoo kieltäytyä päivää ennen jos en saa kutsua myöhemmin.
Kannattaisiko minun siis käydä kiristämään kutsulla vai vain ilmestyä paikalle? Muita ideoita kouluttamattoman luuseripissiksen näpäytykseen?
Kommentit (134)
Suosittelen, älä mene. Pilaat omalla asenteella ja pelkällä läsnäolollasi muidenkin juhlat. En minäkään haluaisi entistä koulukiusaajaani omiin tärkeisiin juhliin. Sinun puuttumistasi ei siellä kukaan huomaa tai onnistuneet juhlat eivät läsnäoloasi kaipaa.
Tartun tuohon, ettet tervehdi Minjaa. Minkä ihmeen takia hän kutsuisi juhlaansa ihmisen, joka ei edes tervehdi tavatessa? Tarkalleen ottaen olet kyllä itse kaivanut kuoppasi, tuollaisen käytöksen perusteella hän tietysti ajattelee, ettet ole missään tapauksessa edes kiinnostunut tulemaan. Kun et EDES tervehdi, saati sitten juttele. Tai voihan olla, että hän vaan yleisesti ei tykkää ihmisistä joilla ei ole käytöstapoja.
Miksi olet noin katkera? Anna miehen serkun elää omaa elämäänsä kuten hän haluaa, mitä se sinulle kuuluu että aikooko hän tehdä töitä vai ei?
Nyt olet kysynyt saako juhliin tulla, ja vastaus oli ei. Mitä pohtimista siinä enää on? Ei tuolla serkulla ole mitään syytä selittää sinulle miksi haluaa omia sukulaisiaan ja muita läheisiä juhliin, mutta ei itselleen vierasta serkun puolisoa joka vielä kehtaa ruveta kärttämään kutsua.
Olet nyt nolannut itsesi, älä enää ota siihen serkkuunähden yhteyttä vaan anna olla. Mies joko menee juhliin kuten serkku toivoo, tai sitten on menemättä. Ei ole serkun vika jos mies ei osaa mennä ilman sinua.
En siis kysynyt itselleni juhlapaikkaa, vaan pojalle. Olisiko törkeää lähteä "työmatkalle" juhlapäivänä että mieheni olisi "pakko" ottaa poika mukaan juhliin. En halua tuottaa pettymystä kun serkkupuolet puhuvat kuitenkin koko kesän Minjan taikurijuhlista ja poikaani harmittaa.
-ap
Voi hyvänen aika ap, anna nyt jo olla. Sulle on tehty selväksi, että sinä ja poikasi ette ole tervetulleita näihin juhliin ja sinun pitää se hyväksyä, pojallesi se tuskin on ongelma ellet sinä oikein lapselle korosta sitä, että hän ei näihin juhliin pääse. Jos poika kyselee juhlista niin voit sanoa, että aina ei pääse kaikkiin kivoihin juttuihin mukaan. Järjestä sille muksullesi jotain omaa hauskaa tekemistä sille päivälle mistä hän voi sitten kertoa serkkupuolilleen JOS nämä ylipäätään hehkuttavat sitä taikuria. Hän on kuitenkin SINUN poikasi, jonka viihdyttäminen on SINUN vastuullasi, ei minkään miehen serkun, hyvänen aika sentään...
Miten sä Ap et voi ymmärtää sellaista asiaa tässä, että SUA ei haluta niihin juhliin. SÄ olet se josta ei nyt tykätä. SUA ei kaivata.
Aloituksestasi saa sen käsityksen, että äitis on nyt vähän liikaa korottanut jalustalle sua Ap, että SÄ et ole oppinut ymmärtämään, ettei kaikkien pidä tehdä SUN mieliks, niin kuin äitisi tekee.
Vierailija kirjoitti:
Soitin Minjalle, pyysin vilpittömästi anteeksi ja keskusteltiin menneistä ja tulevista yli puoli tuntia. Minja sanoi että ei ottanut koskaan mun "koulukiusaamista" kiusaamisena, sanoi tulleensa kiusatuksi vasta yläaste-lukioikäisenä, eikä enää jaksa edes murehtia asioita koska hänen elämänsä on mallillaan. Kehuskeli kuinka hänen ei tarvitse mennä töihin ikinä ja aikoo lähteä vuoden maailmanympärimatkalle isänsä rahoilla. Juteltiin reissukohteista, kuin kaksi kaverusta.
Kysyin saisiko poikani tulla mieheni kanssa juhliin jotta pääsee näkemään serkkupuoliaan. Minja sanoi ei. Sanoi myös loukkaantuvansa mikäli mieheni ei tulisi paikalle.
Mitä tässä enää voi tehdä?
-ap
Minja soitti uudelleen ja myönsi olevansa ihastunut mieheeni ja haluaa lapseni. He ovat suunnitelleet tämä yhdessä! He myös haluavat kaataa äitini pitopalvelun. Oikeastaan se juttu, että äitini peruisi juhliin menon edellisenä iltana oli mieheni idea. Hän antoi niin ymmärtää. Lisäksi Minjan kummitäti, joka siis on mieheni äiti, ei olekaan äiti, vaan isä. He tekivät keskenään sukupuolenkorjausvaihdosavioliittoleikkauksen, ettei mieheni perinto menisi. Lisäksi Minja kiitti siitä, että olin kiusaamalla aiheuttanut hänelle syömishäiriön, jonka vuoksi hän on hyvin hoikka ja haluaa malliksi. Hän selitti myös, ettei kutsunut minua ja lastani, koska minimisumma, jonka voi lahjoittaa hänen lahjansa nimissä eläinsuojeluyhdistyksen pelastakaa city-kanit -kampanjaan, on 1000,00 (tuhat) euroa, eikä hän uskonut mulla olevan sellaista rahaa. Olisi noloa, että keittiöpiian tytöllä tulisi itku kun olisi ainoa, kellä ei ole tuollaista summaa hilina taskussa.
Totta joka sana. Mikä tässä on niin vaikeeta tajuta?
-ap
Vierailija kirjoitti:
En siis kysynyt itselleni juhlapaikkaa, vaan pojalle. Olisiko törkeää lähteä "työmatkalle" juhlapäivänä että mieheni olisi "pakko" ottaa poika mukaan juhliin. En halua tuottaa pettymystä kun serkkupuolet puhuvat kuitenkin koko kesän Minjan taikurijuhlista ja poikaani harmittaa.
-ap
Edelleenkään, ei ole miehen serkun velvollisuus kutsua sinun lastasi, jota ei edes tunne.
Anna miehen mennä juhliin ja lähdet itse lapsesi kanssa päiväksi tekemään jotain todella kivaa. Kyllä siinä taikurijuhlat unohtuu jos lapsi pääsee tekemään jotain spesiaalia.
Uskon että tämä kutsumatta jättäminen on sinulle paljon vaikeampi asia kuin lapsellesi. Asiasta tulee vaikea kun itse teet siitä vaikean.
Vierailija kirjoitti:
Soitin Minjalle, pyysin vilpittömästi anteeksi ja keskusteltiin menneistä ja tulevista yli puoli tuntia. Minja sanoi että ei ottanut koskaan mun "koulukiusaamista" kiusaamisena, sanoi tulleensa kiusatuksi vasta yläaste-lukioikäisenä, eikä enää jaksa edes murehtia asioita koska hänen elämänsä on mallillaan. Kehuskeli kuinka hänen ei tarvitse mennä töihin ikinä ja aikoo lähteä vuoden maailmanympärimatkalle isänsä rahoilla. Juteltiin reissukohteista, kuin kaksi kaverusta.
Kysyin saisiko poikani tulla mieheni kanssa juhliin jotta pääsee näkemään serkkupuoliaan. Minja sanoi ei. Sanoi myös loukkaantuvansa mikäli mieheni ei tulisi paikalle.
Mitä tässä enää voi tehdä?
-ap
Voit tehdä niin,että päästät miehesi suosiolla sukulaisensa ylioppilasjuhliin ja yrität päästä irti tuosta kaunan kantamisesta,se on hyvin raskasta ja turhaa touhua.
Vierailija kirjoitti:
Soitin Minjalle, pyysin vilpittömästi anteeksi ja keskusteltiin menneistä ja tulevista yli puoli tuntia. Minja sanoi että ei ottanut koskaan mun "koulukiusaamista" kiusaamisena, sanoi tulleensa kiusatuksi vasta yläaste-lukioikäisenä, eikä enää jaksa edes murehtia asioita koska hänen elämänsä on mallillaan. Kehuskeli kuinka hänen ei tarvitse mennä töihin ikinä ja aikoo lähteä vuoden maailmanympärimatkalle isänsä rahoilla. Juteltiin reissukohteista, kuin kaksi kaverusta.
Kysyin saisiko poikani tulla mieheni kanssa juhliin jotta pääsee näkemään serkkupuoliaan. Minja sanoi ei. Sanoi myös loukkaantuvansa mikäli mieheni ei tulisi paikalle.
Mitä tässä enää voi tehdä?
-ap
Jos tämä on totta niin on kyllä inhottavaa "Minjalta" mikäli tosissaan serkkujen "oikeat" lapset ovat paikalla. Kyseessä on serkkusi lapsi(puoli) joka tuskin on tehnyt hänelle mitään pahaa. Varsinkin kun kyseessä on lapsiystävälliset juhlat.
Heh heh, nuo ylppärit varmaan ovat Porvoossa, sen verran käänteitä tässä juonenkehittelyssä... 120 kutsuvieraan yo-juhlat, joihin tullaan oikein ulkomaita myöten ja lapsille tilattu taikurikin esiintymään. Ketjun aikana ap onkin jo ehtinyt soittelemaan "Minjalle", joka ei hyväksy ap:n poikaa miehen mukana juhliinsa ja suoraan sanoo loukkaantuvansa, jos mies jää juhlista pois. Kätevästi ap ja "Minja" ovat monen mutkan kautta tuttuja ja samaa sukua: ensin lapsuudenkavereita, sitten ap alkanut kiusata eikä vaivaudu nykyäänkään moikkaamaan kadulla, ap:n mies sattuu olemaan "Minjan" serkku, ap:n kakara läheisissä väleissä miehen sisarusten lasten kanssa ja ap äitikin saatu sotkettua tarinaan mukaan palkkaamalla tämä juhliin pitopalvelukokiksi tms. Ap itse on 22-vuotias wt, joka on 17-vuotiaana pyöräyttänyt silloiselle teini-ihastukselleen äpärän ja haukkuu aloituksessa 23-vuotiaana ylioppilaaksi kirjoittavaa "Minjaa" "luuseripissikseksi", ilmeisesti siksi, että tällä on rikas suomenruotsalainen isä. :D Hienosti sä vedät, ap!
Joku idiootti esiintyy tässä ketjussa nyt minuna. Lapsellista touhua.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En siis kysynyt itselleni juhlapaikkaa, vaan pojalle. Olisiko törkeää lähteä "työmatkalle" juhlapäivänä että mieheni olisi "pakko" ottaa poika mukaan juhliin. En halua tuottaa pettymystä kun serkkupuolet puhuvat kuitenkin koko kesän Minjan taikurijuhlista ja poikaani harmittaa.
-ap
Edelleenkään, ei ole miehen serkun velvollisuus kutsua sinun lastasi, jota ei edes tunne.
Anna miehen mennä juhliin ja lähdet itse lapsesi kanssa päiväksi tekemään jotain todella kivaa. Kyllä siinä taikurijuhlat unohtuu jos lapsi pääsee tekemään jotain spesiaalia.
Uskon että tämä kutsumatta jättäminen on sinulle paljon vaikeampi asia kuin lapsellesi. Asiasta tulee vaikea kun itse teet siitä vaikean.
Minja tuntee kyllä poikani, ovat olleet aiemminkin sukujuhlissa missä mieheni ja poikani olivat ilman minua kun olin töissä ja otti siellä silloin vieraana lapsen huomioon kuten serkkujensa lapsetkin, leikitti ja katsoi perään. Siksi tämä on minusta niin outoa ja törkeää. Pidetään ison rahan juhlat ja sitten yksi lapsi ei mahdu mukaan.
-ap
Miksi ap edelleen jankkaat asiasta?
Jos tyttö sanoi ettei lapsesi voi tulla juhliin niin sitten hän ei voi tulla juhliin.
Vaikka se sinusta tuntuisi epäreilulta, niin anna olla. Pääset vähemmällä kun et ala vänkäämään ja taistelemaan asiasta.
Jollain tylsä vkl kun kirjottelee näitä provoja koko perjantain tänne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En siis kysynyt itselleni juhlapaikkaa, vaan pojalle. Olisiko törkeää lähteä "työmatkalle" juhlapäivänä että mieheni olisi "pakko" ottaa poika mukaan juhliin. En halua tuottaa pettymystä kun serkkupuolet puhuvat kuitenkin koko kesän Minjan taikurijuhlista ja poikaani harmittaa.
-ap
Edelleenkään, ei ole miehen serkun velvollisuus kutsua sinun lastasi, jota ei edes tunne.
Anna miehen mennä juhliin ja lähdet itse lapsesi kanssa päiväksi tekemään jotain todella kivaa. Kyllä siinä taikurijuhlat unohtuu jos lapsi pääsee tekemään jotain spesiaalia.
Uskon että tämä kutsumatta jättäminen on sinulle paljon vaikeampi asia kuin lapsellesi. Asiasta tulee vaikea kun itse teet siitä vaikean.
Minja tuntee kyllä poikani, ovat olleet aiemminkin sukujuhlissa missä mieheni ja poikani olivat ilman minua kun olin töissä ja otti siellä silloin vieraana lapsen huomioon kuten serkkujensa lapsetkin, leikitti ja katsoi perään. Siksi tämä on minusta niin outoa ja törkeää. Pidetään ison rahan juhlat ja sitten yksi lapsi ei mahdu mukaan.
-ap
Siis päästit miehesi sukujuhliin ilman että olisit alkanut vängätä MUT ME OLLAAN PERHE JA MENNÄÄN JUHLIIN PERHEENÄ TAI EI OLLENKAAN!!1!? Jopas jotakin. Eikä kukaan näissä sukujuhlissa ihmetellyt sitä, että olit poissa - mutta Minjan "ison rahan juhlissa" kaikki kiinnittäisivät poissaoloosi kiusallisesti huomiota?
Kusipää on kusipää aina.
Siis AP, joka kirjoituksensa perusteella ei ole aikuistunut ja todennäköisesti on nyt työpaikkakiusaaja, jos nyt yleensä töitä viitsii tehdä.
Kyllä minäkin (suku)juhlissa huomioin kaikki lapset ja jos leikitän tai vahdin lapsia niin sitten kaikkia tasapuolisesti. Esimerkiksi miehen enon syntymäpäivillä kuljin illan äärimmäisen hurmaavan pikkuisen neidin kanssa, joka oli mieheni serkun lapsi ja kummilasten syntymäpäivillä käyn aina ainakin hetken leikkimässä myös sen lapsilauman kanssa, enkä seurustele vain vanhempien ja muiden aikuisten vieraiden kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kutsuisin näitä lapsia tai heidän vanhempiaan jokaisiin omiin juhliini vaan omissa juhlissani minä ihan itse päätän, ketä paikalle haluan kutsua. Vie poikasi vaikka mäkkäriin ja hoploppiin tai elokuviin, siinä on kyllä yhdelle viis veelle kivaa tekemistä yhdeksi päiväksi :)
Ootko ap itse edes ylioppilas? Mitä teet työksesi? Mietin kun tätä lyyliä haukut luuseriksi. Oletko korkeastikin koulutettu? Millä meriiteillä haukut ja kiusaat edelleen tätä naista? Oletko itse saavuttanut muuta kun 16 vuotiaana pamahtanut paksuksi. Sekö sua nyt vituttaa? En ymmärrä.
Soitin Minjalle, pyysin vilpittömästi anteeksi ja keskusteltiin menneistä ja tulevista yli puoli tuntia. Minja sanoi että ei ottanut koskaan mun "koulukiusaamista" kiusaamisena, sanoi tulleensa kiusatuksi vasta yläaste-lukioikäisenä, eikä enää jaksa edes murehtia asioita koska hänen elämänsä on mallillaan. Kehuskeli kuinka hänen ei tarvitse mennä töihin ikinä ja aikoo lähteä vuoden maailmanympärimatkalle isänsä rahoilla. Juteltiin reissukohteista, kuin kaksi kaverusta.
Kysyin saisiko poikani tulla mieheni kanssa juhliin jotta pääsee näkemään serkkupuoliaan. Minja sanoi ei. Sanoi myös loukkaantuvansa mikäli mieheni ei tulisi paikalle.
Mitä tässä enää voi tehdä?
-ap