Lue keskustelun säännöt.
Vaikeasti vammaisen lapsen äiti avautuu
21.04.2016 |
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vaikeasti-vammaisen-pojan-a…
Joskus olen miettinyt tätä elämää, johon välillä syntyy näitä "erilaisia" lapsia auttamaan meitä tavallisia pulliaisia kasvamaan ihmisinä. Toden totta heitä tarvitaan tähän pikkusieluisten maailmaan kipeästi!
Kommentit (87)
En ole asiantuntija, mutta ainakin fyysisiä poikkeamia havaitaan ultralla. Kaverin vauvalla oli huulihalkio, tiesivät siis jo etukäteen. Varmasti on paljon sairauksia ja vammoja, joita ei havaita. Jos ultrasta ei mitään muuta hyötyä olisi kuin "kiva kuva" vauvakirjaan, niin ei niitä tutkimuksia yhteiskunnan varoilla tehtäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo, tämänkin keskustelun asenteet paljastavatkin sen miksi se vammaisten elämä on usein niin vaikeaa. Ei se vamma itsessään elämästä vaikeaa tee, vaan tämä muiden ihmisten suhtautuminen vammaisiin. Että sairaalajätteeksi ne vammaiset on oikeasti tarkoitettu, ei syntymään tähän maailmaan.
Ihan oikeesti, minkälainen elämän laatu on sellaisella "ihmisellä", jolla ei ole mitään edellytystä oppia kävelemään, puhumaan, ylipäätään kommunikoimaan mistään muusta puhumattakaan. Siihen lisänä hoitoa ja kipuja vaativia fyysisiä ongelmia, esim. sydänvika... eikö tuollaisille olisi armollisempaa antaa ikiuni jo ennen syntymää? Itse en haluaisi elää noin, enkä todellakaan haluaisi moista kohtaloa omalle lapselle!
Ei ei varmaan minkäänlainen mutta miksi ihmeessä arvioit toisen ihmisen elämän mielekkyyttä sillä perusteella mikä sinulle on mielekästä? Ja ne ovat kyllä ihan ihmisiä. Ilman heittomerkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tulikin mieleen miten tyttöystävän kanssa puhutaan kaupan erikoislimuista aina "spesiaalilapsen limuina" :D kerran yksi nainen kaïtsoi pahasti. Olikohan sillä kotona "erilainen"
Onko tuossa jokin vitsi? En yhtään hahmota, mitä te edes tuolla tarkoitatte.
Ei varsinaisesti. Import-juomat ovat tavallaan "spesiaalilimuja" ja jotenkin se on meidän puheessa muuttunut spesiaalilapsen limuksi. Tyty tekee vammaääniä, kun haluaa sellaisen limun :D ei siis varsinaisesti liittynyt, tuli vain mieleen
Vammaääniä :'D
Lienee sisäpiirivitsi, kun ei oikein avaudu tuo juttu... mutta termi oli minulle uusi, naurattikin, vaikka kovin poliittisen epäkorrekti onkin.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tulikin mieleen miten tyttöystävän kanssa puhutaan kaupan erikoislimuista aina "spesiaalilapsen limuina" :D kerran yksi nainen katsoi pahasti. Olikohan sillä kotona "erilainen"
Onko tuossa jokin vitsi? En yhtään hahmota, mitä te edes tuolla tarkoitatte.
Ei varsinaisesti. Import-juomat ovat tavallaan "spesiaalilimuja" ja jotenkin se on meidän puheessa muuttunut spesiaalilapsen limuksi. Tyty tekee vammaääniä, kun haluaa sellaisen limun :D ei siis varsinaisesti liittynyt, tuli vain mieleen
Teillä on joku vamma ihan itsellänne. Järkyttävää.
Varmasti onkin, kun spesiaalilapsen limuja menee niin paljon :D älä liikaa järkyty
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo, tämänkin keskustelun asenteet paljastavatkin sen miksi se vammaisten elämä on usein niin vaikeaa. Ei se vamma itsessään elämästä vaikeaa tee, vaan tämä muiden ihmisten suhtautuminen vammaisiin. Että sairaalajätteeksi ne vammaiset on oikeasti tarkoitettu, ei syntymään tähän maailmaan.
Ihan oikeesti, minkälainen elämän laatu on sellaisella "ihmisellä", jolla ei ole mitään edellytystä oppia kävelemään, puhumaan, ylipäätään kommunikoimaan mistään muusta puhumattakaan. Siihen lisänä hoitoa ja kipuja vaativia fyysisiä ongelmia, esim. sydänvika... eikö tuollaisille olisi armollisempaa antaa ikiuni jo ennen syntymää? Itse en haluaisi elää noin, enkä todellakaan haluaisi moista kohtaloa omalle lapselle!
Ei ei varmaan minkäänlainen mutta miksi ihmeessä arvioit toisen ihmisen elämän mielekkyyttä sillä perusteella mikä sinulle on mielekästä? Ja ne ovat kyllä ihan ihmisiä. Ilman heittomerkkejä.
Niin. Omien arvojen perusteella kai kaikki arvioivat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmisillä on niin valtavan kova tarve määritellä vammaisten oikeutta elämään? Eläkää ja antakaa toisten elää. Ei kukaan meistä varmaksi tiedä, millainen elämä on "elämisen arvoista" ja millainen ei.
Jos lapsesi ryhtyy narkkariksi jonka elämä on silkkaa kärsimystä ja lapsesi tekee muidenkin elämästä kärsimystä, niin ei kukaan tule sanomaan että olisi parempi tappaa piikillä tuollainen. Tai jos hän sairastuu kuolettavaan syöpään, ei kukaan sano että jospa tämän vain olisi tiennyt ennen syntymää niin abortti olisi ollut parempi vaihtoehto, että ei kyllä nyt ollut yhtään elämisen arvoista kun meni tuollaiseksi kärsimiseksi. Vanhemmille kauheaa kärsimystä kun lapsi on tuollainen.
Miksi syöpälapsi ja hänen perheensä ovat jollain jalustalla verrattuna vammaiseen lapseen ja hänen perheeseensä? Myös vammainen lapsi on lapsi, äidin ja isän rakastama pieni ihminen. Kun jakelette näitä kuolemantuomioita niin muistakaa että toisiin heitetyt kivet tapaavat ennemmin tai myöhemmin lentää takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo, tämänkin keskustelun asenteet paljastavatkin sen miksi se vammaisten elämä on usein niin vaikeaa. Ei se vamma itsessään elämästä vaikeaa tee, vaan tämä muiden ihmisten suhtautuminen vammaisiin. Että sairaalajätteeksi ne vammaiset on oikeasti tarkoitettu, ei syntymään tähän maailmaan.
Ihan oikeesti, minkälainen elämän laatu on sellaisella "ihmisellä", jolla ei ole mitään edellytystä oppia kävelemään, puhumaan, ylipäätään kommunikoimaan mistään muusta puhumattakaan. Siihen lisänä hoitoa ja kipuja vaativia fyysisiä ongelmia, esim. sydänvika... eikö tuollaisille olisi armollisempaa antaa ikiuni jo ennen syntymää? Itse en haluaisi elää noin, enkä todellakaan haluaisi moista kohtaloa omalle lapselle!
Ei ei varmaan minkäänlainen mutta miksi ihmeessä arvioit toisen ihmisen elämän mielekkyyttä sillä perusteella mikä sinulle on mielekästä? Ja ne ovat kyllä ihan ihmisiä. Ilman heittomerkkejä.
Niin. Omien arvojen perusteella kai kaikki arvioivat?
Mutta etkö siis ymmärrä, että tuo on ainoastaan sinun näkemys jonkun toisen ihmisen elämästä (josta et siis oikeasti tiedä yhtään mitään)? Miksi sinun arvojen perusteella pitäisi jaella ihmisille kuolemantuomioita? Pitäisikö sinun mielestäsi kaikki mustaihoisetkin tai naiset tappaa, vai hyväksytkö heidät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo, tämänkin keskustelun asenteet paljastavatkin sen miksi se vammaisten elämä on usein niin vaikeaa. Ei se vamma itsessään elämästä vaikeaa tee, vaan tämä muiden ihmisten suhtautuminen vammaisiin. Että sairaalajätteeksi ne vammaiset on oikeasti tarkoitettu, ei syntymään tähän maailmaan.
Ihan oikeesti, minkälainen elämän laatu on sellaisella "ihmisellä", jolla ei ole mitään edellytystä oppia kävelemään, puhumaan, ylipäätään kommunikoimaan mistään muusta puhumattakaan. Siihen lisänä hoitoa ja kipuja vaativia fyysisiä ongelmia, esim. sydänvika... eikö tuollaisille olisi armollisempaa antaa ikiuni jo ennen syntymää? Itse en haluaisi elää noin, enkä todellakaan haluaisi moista kohtaloa omalle lapselle!
Ei ei varmaan minkäänlainen mutta miksi ihmeessä arvioit toisen ihmisen elämän mielekkyyttä sillä perusteella mikä sinulle on mielekästä? Ja ne ovat kyllä ihan ihmisiä. Ilman heittomerkkejä.
Niin. Omien arvojen perusteella kai kaikki arvioivat?
Öh, ei todellakaan. Monet ymmärtävät että omat mielipiteet ovat ainoastaan omia mielipiteitä ja joku toinen voi ajatella asiasta aivan toisella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo, tämänkin keskustelun asenteet paljastavatkin sen miksi se vammaisten elämä on usein niin vaikeaa. Ei se vamma itsessään elämästä vaikeaa tee, vaan tämä muiden ihmisten suhtautuminen vammaisiin. Että sairaalajätteeksi ne vammaiset on oikeasti tarkoitettu, ei syntymään tähän maailmaan.
Ihan oikeesti, minkälainen elämän laatu on sellaisella "ihmisellä", jolla ei ole mitään edellytystä oppia kävelemään, puhumaan, ylipäätään kommunikoimaan mistään muusta puhumattakaan. Siihen lisänä hoitoa ja kipuja vaativia fyysisiä ongelmia, esim. sydänvika... eikö tuollaisille olisi armollisempaa antaa ikiuni jo ennen syntymää? Itse en haluaisi elää noin, enkä todellakaan haluaisi moista kohtaloa omalle lapselle!
Ei ei varmaan minkäänlainen mutta miksi ihmeessä arvioit toisen ihmisen elämän mielekkyyttä sillä perusteella mikä sinulle on mielekästä? Ja ne ovat kyllä ihan ihmisiä. Ilman heittomerkkejä.
Niin. Omien arvojen perusteella kai kaikki arvioivat?
Öh, ei todellakaan. Monet ymmärtävät että omat mielipiteet ovat ainoastaan omia mielipiteitä ja joku toinen voi ajatella asiasta aivan toisella tavalla.
Joku tuolla aiemmin sanoi, että moraalisesti ainoa oikea ratkaisu on abortoida vammaiset. Minä sanoin, että minun moraalini sanoo toisin. Tarkoitin sillä juuri sitä, että ei ole olemassa yhtä ainoaa ehdottomasti oikeaa tapaa. Jokainen toimii oman arvomaailmansa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo, tämänkin keskustelun asenteet paljastavatkin sen miksi se vammaisten elämä on usein niin vaikeaa. Ei se vamma itsessään elämästä vaikeaa tee, vaan tämä muiden ihmisten suhtautuminen vammaisiin. Että sairaalajätteeksi ne vammaiset on oikeasti tarkoitettu, ei syntymään tähän maailmaan.
Ihan oikeesti, minkälainen elämän laatu on sellaisella "ihmisellä", jolla ei ole mitään edellytystä oppia kävelemään, puhumaan, ylipäätään kommunikoimaan mistään muusta puhumattakaan. Siihen lisänä hoitoa ja kipuja vaativia fyysisiä ongelmia, esim. sydänvika... eikö tuollaisille olisi armollisempaa antaa ikiuni jo ennen syntymää? Itse en haluaisi elää noin, enkä todellakaan haluaisi moista kohtaloa omalle lapselle!
Ei ei varmaan minkäänlainen mutta miksi ihmeessä arvioit toisen ihmisen elämän mielekkyyttä sillä perusteella mikä sinulle on mielekästä? Ja ne ovat kyllä ihan ihmisiä. Ilman heittomerkkejä.
Niin. Omien arvojen perusteella kai kaikki arvioivat?
Mutta etkö siis ymmärrä, että tuo on ainoastaan sinun näkemys jonkun toisen ihmisen elämästä (josta et siis oikeasti tiedä yhtään mitään)? Miksi sinun arvojen perusteella pitäisi jaella ihmisille kuolemantuomioita? Pitäisikö sinun mielestäsi kaikki mustaihoisetkin tai naiset tappaa, vai hyväksytkö heidät?
Kerropas, millä tavalla sinun mielipiteesi tästä asiasta on niin paljon parempi kuin minun? Kuolemantuomiosta en ole puhunut, vaan elämisen laadusta. Sekä vammaisen, että tämän omaisten. Lievästi vammaisilla, esim. down-ihmisillä on hyvätkin edellytykset onnelliseen elämään. Jopa onnellisempaan, kun ei aivokapasiteetti riitä kaikkeen murehtimiseen... kerro myös miten lähes vihanneksen tasolla oleva ihmisreppana kykenee nauttimaan elämästään, kun nyt niin hyvin osaat muiden puolesta tietää tommoisia asioita!
Tuo kommentti mustaihoisten tappamisesta taitaa olla ihan sun oma märkä päiväuni....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo, tämänkin keskustelun asenteet paljastavatkin sen miksi se vammaisten elämä on usein niin vaikeaa. Ei se vamma itsessään elämästä vaikeaa tee, vaan tämä muiden ihmisten suhtautuminen vammaisiin. Että sairaalajätteeksi ne vammaiset on oikeasti tarkoitettu, ei syntymään tähän maailmaan.
Ihan oikeesti, minkälainen elämän laatu on sellaisella "ihmisellä", jolla ei ole mitään edellytystä oppia kävelemään, puhumaan, ylipäätään kommunikoimaan mistään muusta puhumattakaan. Siihen lisänä hoitoa ja kipuja vaativia fyysisiä ongelmia, esim. sydänvika... eikö tuollaisille olisi armollisempaa antaa ikiuni jo ennen syntymää? Itse en haluaisi elää noin, enkä todellakaan haluaisi moista kohtaloa omalle lapselle!
Ei ei varmaan minkäänlainen mutta miksi ihmeessä arvioit toisen ihmisen elämän mielekkyyttä sillä perusteella mikä sinulle on mielekästä? Ja ne ovat kyllä ihan ihmisiä. Ilman heittomerkkejä.
Niin. Omien arvojen perusteella kai kaikki arvioivat?
Mutta etkö siis ymmärrä, että tuo on ainoastaan sinun näkemys jonkun toisen ihmisen elämästä (josta et siis oikeasti tiedä yhtään mitään)? Miksi sinun arvojen perusteella pitäisi jaella ihmisille kuolemantuomioita? Pitäisikö sinun mielestäsi kaikki mustaihoisetkin tai naiset tappaa, vai hyväksytkö heidät?
Kerropas, millä tavalla sinun mielipiteesi tästä asiasta on niin paljon parempi kuin minun? Kuolemantuomiosta en ole puhunut, vaan elämisen laadusta. Sekä vammaisen, että tämän omaisten. Lievästi vammaisilla, esim. down-ihmisillä on hyvätkin edellytykset onnelliseen elämään. Jopa onnellisempaan, kun ei aivokapasiteetti riitä kaikkeen murehtimiseen... kerro myös miten lähes vihanneksen tasolla oleva ihmisreppana kykenee nauttimaan elämästään, kun nyt niin hyvin osaat muiden puolesta tietää tommoisia asioita!
Tuo kommentti mustaihoisten tappamisesta taitaa olla ihan sun oma märkä päiväuni....
En ole tuo joka on keskustellut kanssasi mutta hyvänen aika sentään, mikä sinua juuri näissä vammaisissa nyppii niin paljon? Ihan tasa-arvon ja uskottavuuden tähden toivon, että puutut yhtä tarmokkaasti kaikkien niiden ihmisten elämänlaatuun jotka eivät kykene nauttimaan elämästään. Kuten vaikeasti masentuneiden, pahasti alkoholisoituneiden, vuodepotilaana olevien dementoituneiden vanhusten yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo, tämänkin keskustelun asenteet paljastavatkin sen miksi se vammaisten elämä on usein niin vaikeaa. Ei se vamma itsessään elämästä vaikeaa tee, vaan tämä muiden ihmisten suhtautuminen vammaisiin. Että sairaalajätteeksi ne vammaiset on oikeasti tarkoitettu, ei syntymään tähän maailmaan.
Ihan oikeesti, minkälainen elämän laatu on sellaisella "ihmisellä", jolla ei ole mitään edellytystä oppia kävelemään, puhumaan, ylipäätään kommunikoimaan mistään muusta puhumattakaan. Siihen lisänä hoitoa ja kipuja vaativia fyysisiä ongelmia, esim. sydänvika... eikö tuollaisille olisi armollisempaa antaa ikiuni jo ennen syntymää? Itse en haluaisi elää noin, enkä todellakaan haluaisi moista kohtaloa omalle lapselle!
Ei ei varmaan minkäänlainen mutta miksi ihmeessä arvioit toisen ihmisen elämän mielekkyyttä sillä perusteella mikä sinulle on mielekästä? Ja ne ovat kyllä ihan ihmisiä. Ilman heittomerkkejä.
Niin. Omien arvojen perusteella kai kaikki arvioivat?
Mutta etkö siis ymmärrä, että tuo on ainoastaan sinun näkemys jonkun toisen ihmisen elämästä (josta et siis oikeasti tiedä yhtään mitään)? Miksi sinun arvojen perusteella pitäisi jaella ihmisille kuolemantuomioita? Pitäisikö sinun mielestäsi kaikki mustaihoisetkin tai naiset tappaa, vai hyväksytkö heidät?
Kerropas, millä tavalla sinun mielipiteesi tästä asiasta on niin paljon parempi kuin minun? Kuolemantuomiosta en ole puhunut, vaan elämisen laadusta. Sekä vammaisen, että tämän omaisten. Lievästi vammaisilla, esim. down-ihmisillä on hyvätkin edellytykset onnelliseen elämään. Jopa onnellisempaan, kun ei aivokapasiteetti riitä kaikkeen murehtimiseen... kerro myös miten lähes vihanneksen tasolla oleva ihmisreppana kykenee nauttimaan elämästään, kun nyt niin hyvin osaat muiden puolesta tietää tommoisia asioita!
Tuo kommentti mustaihoisten tappamisesta taitaa olla ihan sun oma märkä päiväuni....
En ole tuo joka on keskustellut kanssasi mutta hyvänen aika sentään, mikä sinua juuri näissä vammaisissa nyppii niin paljon? Ihan tasa-arvon ja uskottavuuden tähden toivon, että puutut yhtä tarmokkaasti kaikkien niiden ihmisten elämänlaatuun jotka eivät kykene nauttimaan elämästään. Kuten vaikeasti masentuneiden, pahasti alkoholisoituneiden, vuodepotilaana olevien dementoituneiden vanhusten yms.
Masentunut voi parantua. Alkoholisti myös. Näiden hoitoon tarvittaisiinkin kovasti lisää resursseja!
Vuoteessaan makoili aikoinaan mummuni n. 15 vuotta ennen kuin kuolema korjasi. Dementoitui koko ajan pahemmin, lopulta ei tunnistanut edes lapsiaan. Elämänlaatu laski hetki hetkeltä. Silloin kun pää vielä yhtään pelasi, toivoi kuolemaa. Ihan joka kerta kun joku kävi, hän mainitsi asiasta. Oli helpotus koko suvulle, kun mummu pääsi tuskistaan. Ehkä eutanasia olisi ollut hänelle parempi ratkaisu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo, tämänkin keskustelun asenteet paljastavatkin sen miksi se vammaisten elämä on usein niin vaikeaa. Ei se vamma itsessään elämästä vaikeaa tee, vaan tämä muiden ihmisten suhtautuminen vammaisiin. Että sairaalajätteeksi ne vammaiset on oikeasti tarkoitettu, ei syntymään tähän maailmaan.
Ihan oikeesti, minkälainen elämän laatu on sellaisella "ihmisellä", jolla ei ole mitään edellytystä oppia kävelemään, puhumaan, ylipäätään kommunikoimaan mistään muusta puhumattakaan. Siihen lisänä hoitoa ja kipuja vaativia fyysisiä ongelmia, esim. sydänvika... eikö tuollaisille olisi armollisempaa antaa ikiuni jo ennen syntymää? Itse en haluaisi elää noin, enkä todellakaan haluaisi moista kohtaloa omalle lapselle!
Ei ei varmaan minkäänlainen mutta miksi ihmeessä arvioit toisen ihmisen elämän mielekkyyttä sillä perusteella mikä sinulle on mielekästä? Ja ne ovat kyllä ihan ihmisiä. Ilman heittomerkkejä.
Niin. Omien arvojen perusteella kai kaikki arvioivat?
Mutta etkö siis ymmärrä, että tuo on ainoastaan sinun näkemys jonkun toisen ihmisen elämästä (josta et siis oikeasti tiedä yhtään mitään)? Miksi sinun arvojen perusteella pitäisi jaella ihmisille kuolemantuomioita? Pitäisikö sinun mielestäsi kaikki mustaihoisetkin tai naiset tappaa, vai hyväksytkö heidät?
Kerropas, millä tavalla sinun mielipiteesi tästä asiasta on niin paljon parempi kuin minun? Kuolemantuomiosta en ole puhunut, vaan elämisen laadusta. Sekä vammaisen, että tämän omaisten. Lievästi vammaisilla, esim. down-ihmisillä on hyvätkin edellytykset onnelliseen elämään. Jopa onnellisempaan, kun ei aivokapasiteetti riitä kaikkeen murehtimiseen... kerro myös miten lähes vihanneksen tasolla oleva ihmisreppana kykenee nauttimaan elämästään, kun nyt niin hyvin osaat muiden puolesta tietää tommoisia asioita!
Tuo kommentti mustaihoisten tappamisesta taitaa olla ihan sun oma märkä päiväuni....
En ole tuo joka on keskustellut kanssasi mutta hyvänen aika sentään, mikä sinua juuri näissä vammaisissa nyppii niin paljon? Ihan tasa-arvon ja uskottavuuden tähden toivon, että puutut yhtä tarmokkaasti kaikkien niiden ihmisten elämänlaatuun jotka eivät kykene nauttimaan elämästään. Kuten vaikeasti masentuneiden, pahasti alkoholisoituneiden, vuodepotilaana olevien dementoituneiden vanhusten yms.
Masentunut voi parantua. Alkoholisti myös. Näiden hoitoon tarvittaisiinkin kovasti lisää resursseja!
Vuoteessaan makoili aikoinaan mummuni n. 15 vuotta ennen kuin kuolema korjasi. Dementoitui koko ajan pahemmin, lopulta ei tunnistanut edes lapsiaan. Elämänlaatu laski hetki hetkeltä. Silloin kun pää vielä yhtään pelasi, toivoi kuolemaa. Ihan joka kerta kun joku kävi, hän mainitsi asiasta. Oli helpotus koko suvulle, kun mummu pääsi tuskistaan. Ehkä eutanasia olisi ollut hänelle parempi ratkaisu?
Ymmärsinkö nyt oikein, että sinun mielestäsi silloin kun on toivoa paranemisesta niin voidaan ja pitää hoitaa, muussa tapauksessa piikkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai tarvitaan vaikeasti vammaisia lapsia kasvattamaan meitä ihmisinä? Melkoisen oksettavaa välineellistämistä. Eiköhän jokaisella ole oikeus olla syntymättä elämään, jota vakava vamma varjostaa.
Eiköhän jokaisella ole oikeus syntyä? Ja mitenpä toisaalta estäisit syntymästä? Perin harva vamma kun ilmoittelee itsestään ennen syntymää.
Monet vammat ja sairaudet voidaan kuitenkin nähdä ennen syntymää, ja silloin ainoa moraalisesti oikea teko on abortti.
Minun moraalini mukaan ei ole oikeen päättää toisen elämän oikeutta.
Siinä tapauksessa et varmaankaan hanki koskaan lapsia. Koska toisen synnyttäminen on mitä suurimmassa määrin päätös hänen elämästään!
NYT jotain rajaa pikku-Hitler siellä!
Ymmärrän ja kannatan lämpimästi sitä, että naisilla on oikeus päättää abortista, jos sikiö paljastuu raskausseuloissa vaikeasti vammaiseksi.
Mutta on kammottavaa, että aikuiset ihmiset alkavat tuohon tapaan - kuin mitä sinä nyt harrastat - vaatia vammaisten abortoimista ikään kuin ainoana oikeana päätöksenä.
Sitä se ei ole. Jos haluamme olla sivistynyt yhteiskunta, meidän pitää kantaa vastuu sairaista ja vammaisistakin, ja siinä se mitataan, miten suhtaudumme muun muassa vammaisiin lapsiin. Vammaisuus ei lapselle ole mikään automaattinen taakka, jos hän saa tarvitsemansa tuen, hoidon ja hyväksynnän. Likikään kaikkeen vammaisuuteen EI liity kipuja ja tuskaa, jos me emme yhteiskuntana ja lähimmäisinä sellaisia hänelle aiheuta syrjinnällä ja inholla. Mieti tätä oikein tarkkaan - se voit olla sinä tai lapsesi, joka vammautuu joskus. Tuskin silloin ajattelet, että elämä on tuhoutunut, ja sietää tulla päätetyksi siihen.
(en ole ap, enkä ajattele, että lapseni autismi olisi jotenkin tarkoitettu meidän terveiden opiksi ja ojennukseksi. Tuhat kertaa mieluummin ottaisin terveen lapsen! Mutta toki - kun hän nyt sattuu olemaan autistinen - siitä voin ihmisenä oppia monenlaista suvaitsevaisuudesta ja erilaisuuden sietämisestä!)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo, tämänkin keskustelun asenteet paljastavatkin sen miksi se vammaisten elämä on usein niin vaikeaa. Ei se vamma itsessään elämästä vaikeaa tee, vaan tämä muiden ihmisten suhtautuminen vammaisiin. Että sairaalajätteeksi ne vammaiset on oikeasti tarkoitettu, ei syntymään tähän maailmaan.
Ihan oikeesti, minkälainen elämän laatu on sellaisella "ihmisellä", jolla ei ole mitään edellytystä oppia kävelemään, puhumaan, ylipäätään kommunikoimaan mistään muusta puhumattakaan. Siihen lisänä hoitoa ja kipuja vaativia fyysisiä ongelmia, esim. sydänvika... eikö tuollaisille olisi armollisempaa antaa ikiuni jo ennen syntymää? Itse en haluaisi elää noin, enkä todellakaan haluaisi moista kohtaloa omalle lapselle!
Ei ei varmaan minkäänlainen mutta miksi ihmeessä arvioit toisen ihmisen elämän mielekkyyttä sillä perusteella mikä sinulle on mielekästä? Ja ne ovat kyllä ihan ihmisiä. Ilman heittomerkkejä.
Niin. Omien arvojen perusteella kai kaikki arvioivat?
Mutta etkö siis ymmärrä, että tuo on ainoastaan sinun näkemys jonkun toisen ihmisen elämästä (josta et siis oikeasti tiedä yhtään mitään)? Miksi sinun arvojen perusteella pitäisi jaella ihmisille kuolemantuomioita? Pitäisikö sinun mielestäsi kaikki mustaihoisetkin tai naiset tappaa, vai hyväksytkö heidät?
Kerropas, millä tavalla sinun mielipiteesi tästä asiasta on niin paljon parempi kuin minun? Kuolemantuomiosta en ole puhunut, vaan elämisen laadusta. Sekä vammaisen, että tämän omaisten. Lievästi vammaisilla, esim. down-ihmisillä on hyvätkin edellytykset onnelliseen elämään. Jopa onnellisempaan, kun ei aivokapasiteetti riitä kaikkeen murehtimiseen... kerro myös miten lähes vihanneksen tasolla oleva ihmisreppana kykenee nauttimaan elämästään, kun nyt niin hyvin osaat muiden puolesta tietää tommoisia asioita!
Tuo kommentti mustaihoisten tappamisesta taitaa olla ihan sun oma märkä päiväuni....
En ole tuo joka on keskustellut kanssasi mutta hyvänen aika sentään, mikä sinua juuri näissä vammaisissa nyppii niin paljon? Ihan tasa-arvon ja uskottavuuden tähden toivon, että puutut yhtä tarmokkaasti kaikkien niiden ihmisten elämänlaatuun jotka eivät kykene nauttimaan elämästään. Kuten vaikeasti masentuneiden, pahasti alkoholisoituneiden, vuodepotilaana olevien dementoituneiden vanhusten yms.
Masentunut voi parantua. Alkoholisti myös. Näiden hoitoon tarvittaisiinkin kovasti lisää resursseja!
Vuoteessaan makoili aikoinaan mummuni n. 15 vuotta ennen kuin kuolema korjasi. Dementoitui koko ajan pahemmin, lopulta ei tunnistanut edes lapsiaan. Elämänlaatu laski hetki hetkeltä. Silloin kun pää vielä yhtään pelasi, toivoi kuolemaa. Ihan joka kerta kun joku kävi, hän mainitsi asiasta. Oli helpotus koko suvulle, kun mummu pääsi tuskistaan. Ehkä eutanasia olisi ollut hänelle parempi ratkaisu?
Ymmärsinkö nyt oikein, että sinun mielestäsi silloin kun on toivoa paranemisesta niin voidaan ja pitää hoitaa, muussa tapauksessa piikkiä.
Ymmärsit väärin.
Menee kyllä jo kovasti alkuperäisestä aiheesta sivuun...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en nyt mitään järjestelmällistä eugeniikkaa kannata mutta en ymmärrä niitä muutamia julkisuudessa olleita tapauksia joissa ennalta tiedetään että vanhempien geenien takia hyvin vaikeasta vammaisen lapsen saamisen mahdollisuudet ovat jopa 50% ja silti väkerretään monta lasta joista osa sitten on. Onko pakko hakata päätä seinään, miksi ei voi esimerkiksi adoptoida tervettä lasta joka tarvitsisi vain rakastavan kodin?
Voisiko joku selittää, miksei näissä tapauksissa ole kyse aivan pahoinpitelyyn rinnastettavasta teosta? Jos toista lyö pesäpallomailalla päähän, uhrin vammautumisen riski on pienempi kuin 50 %, mutta tuomio tulee varmasti. Miksi vanhemmilla on oikeus tehdä viattomalle ja puolustuskyvyttömällä ihmiselle noin ja vielä saada osakseen sympatiaa ja päänsilittelyä?
Kelle viattomalle ja puolustuskyvyttömälle? 8O Oletkohan nyt ymmärtänyt, mistä puhutaan?
Jaahans päädyttiin puhumaan eutanasiasta. On joitain kärsimystä aiheuttavia tiloja, jotka voi parantaa realistisesti (esim. monet syöpäsairaudet nykyjään), mutta sitten on tiloja, joista ihminen itse kärsii ja joita ei voi parantaa (esim. halvaantuneisuus, homoseksuaalisuus, dementia, vanhuus, omaisen kuoleman aiheuttama suru). Miksi he eivät itse saisi valita eutanasiaa jos kukaan ei voi parantaa sitä tilaa joka aiheuttaa kärsimyksen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai tarvitaan vaikeasti vammaisia lapsia kasvattamaan meitä ihmisinä? Melkoisen oksettavaa välineellistämistä. Eiköhän jokaisella ole oikeus olla syntymättä elämään, jota vakava vamma varjostaa.
Eiköhän jokaisella ole oikeus syntyä? Ja mitenpä toisaalta estäisit syntymästä? Perin harva vamma kun ilmoittelee itsestään ennen syntymää.
Monet vammat ja sairaudet voidaan kuitenkin nähdä ennen syntymää, ja silloin ainoa moraalisesti oikea teko on abortti.
Ei cp-vammaa näe. Sellaisen voit saada sinäkin mikä hetki hyvänsä.
On tämä vaan hurjaa luettavaa. Tähän mennessä on mammat viemässä kuoleman piikille vammaiset, homot, vanhukset, surevat. Mihin tämä vielä johtaa? :D
Teillä on joku vamma ihan itsellänne. Järkyttävää.