Kokemuksia hienostelevista ihmisistä

Vierailija kirjoitti:

Oikean, aidon sivistyneen aatelis-porvari-eliitti-vanhanraha ihmisen muuten tunnistaa siitä että hänellä on aina sukat tai sukkahousut jalassa. Ei puhettakaan että menisivät esim. kirkkohäihin vieraaksi ilman ohuita ihonvärisiä sukkahousuja :D Olin kerran häissä ja äidin toisen suvun puolen aatelinen naishenkilö jota en kovin hyvin ennestään tuntenut, näki ettei minulla ollut sukkahousuja kun olimme meillä pukeutumassa koska asuimme hääpaikan lähellä. Tämä kaivoi semmoiset ohuet ruskettuneen ihon väriset Wolfordit paketissaan, semmoisesta hienosta weekend-laukustaan, ja ojensi minulle että ota siitä. Sanoi että ethän sinä voi mennä juhliin ja ennen kaikkea kirkkoon ilman sukkahousuja. Olin sanaton ja lähinnä häkeltynyt siitä että joku ojentaa minulle tuosta vaan kalliit sukkahousut, mutta sitten kuulin että tuo kuuluu etikettiin vaikkei hän hienona ihmisenä koskaan etiketti-sanaa ääneen maininnut :)

Tuollaiset tädit ovat vaan hurmaavia, ja auttavaisia. Hänellä on varmaan siellä käsilaukussa myös muita tarpeellisia tarvikkeita. Itse opin äidiltäni, että käsilaukussa pitää olla nenäliina, eikä mikään nessu vaan pieni kankainen, pitsillä reunustettu. Ja niinpä sellainen on ollut milloin missäkin hurjassa bileasussani aina mukana, käsilaukussa pieni pitsinenäliina muistona äidistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan noita nähty. Eräs siht...ei vaan assistenttirouva ihmettelee ajoittain suureen ääneen sitä, että kuinka jotkut ostavat halvalla, kun kallis on aina parempaa. Ihan siis näillä sanoilla ja kenen tahansa kuullen. Hänellä on muitakin omalaatuisia ajatuksia: hän itkee sitä, etteivät ihmiset kierrätä lasipurkkejaan, mutta lentelee sitten itse perheineen lomilla ympäri maailmaa hiilijalanjälkiä miettimättä (ja ihmettelee sitä, että kuinka muka jollakulla ei ole varaa matkustella). Nähtyään katulapsia auton ikkunasta Etelä-Afrikan turistialueiden liepeillä hän selitti, että eihän ihmisillä ghetoissa mitään omaisuutta ole, mutta ovat he sentään niin onnellisia.

Onko nimi sattumoisin Mervi?

Ei ole Mervi tämä HSO-sihteeri ja Insinöörin Rouva.

Hienostella saa minun puolesta ihan rauhassa. Mutta kun osalla tuohon liittyy se "minä tiedän mikä sinullekin olisi parasta" -tyyli, se on raskasta. Kun naapuri tulee selittämään miksi se takka ja ilmalämpöpumppu olisi esteettisyyssyistä kannattanut olla laittamatta (tosin pitkän sähkökatkon sekä hurjan lämpöaallon aikaan oli hiljaa), tai selittää kuinka pihan pitäisi näyttää tallaiselta. No, nyökytellen vino hymy huulilla noista selvittiin. Ja kuinka juuri tällaiset kaakelit pöytätaso ja parketti on erinomainen, tuo teidän valitsema hieman halvan näköinen. Kerran rouva selitti suoraan kuulteni eräälle toiselle vieraalle kuinka heidän ratkaisunsa ovat huomattavasti tyylikkäämmät kuin talomme... No, jos ei ole kuin lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia, ei jäänyt ikävä noita naapureita.

Meillä on kaupassa töissä niin hieno ylioppilas myyjänä, että hän ei seiso kassalla ollenkaan.

Terveyskeskussairaalassa meille teki keikkaa jo eläköitynyt hoitaja, jolle Chippendale oli sydämen asia. Kaikki kahvi- ja ruokatauot saimme laitos-Savoniat suussa kuunnella Chippendale-aterimien yms. hehkutusta. (Tanssijoita ei siihen aikaan sillä nimellä ollut.) Lopulta tuon harmittoman, mutta jutuiltaan puuduttavan henkilön lempinimeksi kehkeytyi kansan suuhun paremmin sopiva "Sippendaale." Hän taisi itsekin lausua rakkautensa kohteen samalla tavalla ja samoin painotuksin.

Marimekkokankaiden kierrätystä kotoa mökille ja Mersun renkaiden hinnan vatvomista saimme kuunnella loputtomiin erään pihin, aina rahasta ja tienaamisesta puhuvan hoitajan ollessa töissä. Hänen kylmään ahneuteensa verrattuna tuo "aterinhullukin" oli siedettävä.

[/quote]

Ei ole Mervi tämä HSO-sihteeri ja Insinöörin Rouva.[/quote]

Minua kiinnostaa tuo titteli. Muistan, kun joskus 1980-luvulla naistenlehdissä mainittiin tuo HSO-sihteeri ihmeen usein ja se kuulosti tosi hienolta.

"HSO-sihteeri on kauppaopiston ja kauppakorkeakoulun tutkintojen väliin sijoittuva alin korkea-asteen tutkinto, joka tarkoitettu vain ylioppilastutkinnon suorittaneille ja jonka saattoi suorittaa Helsingin Sihteeriopistossa (HSO)."

Mä en tiennytkään että elämän epäkohtiin havahtuva ihminen on hienostelija:) Eikä hienostelija-termiä käytä kukaan muu kuin sellainen joka käyttää paljon myöskin lausetta: kyllä minäkin jos haluaisin/ viitsisisin/tykkäisin.  Toisinsanoen paskanpuhuja.

up

Mitä mieltä olette sellaisesta että esimerkiksi wt-mamma jonka ulkomuoto olisi jossain määrin homssuinen meikkeineen hiuksineen, tyyli kuin Sokoksen ja Stokkan alennuslaareista olisi poimittu pahimmat tanttaviritelmät, sen näköinen koti ettei sisustuksessa ole mitään päätä eikä häntää eli jonne olisi kerätty kaikista junteimman näköiset jämähuonekalut ja -tekstiilit joka vuosikymmeneltä, mutta postailee kuvia monen kymppitonnin arvoisesta merkkilaukkukokoelmasta?

Valokuvat olisivat sen näköisiä kuin ne olisi otettu vuosimallin 2007 kännykameralla

Silkkaa hienostelua, pelkkää arkiluksusta vai säälittävää pyrkyriyttä?

Vierailija kirjoitti:

"HSO-sihteeri on kauppaopiston ja kauppakorkeakoulun tutkintojen väliin sijoittuva alin korkea-asteen tutkinto, joka tarkoitettu vain ylioppilastutkinnon suorittaneille ja jonka saattoi suorittaa Helsingin Sihteeriopistossa (HSO)."

Minulla jäänyt mieleen ysäriltä hienot nimikkeet kuten HSO-sihteeri ja SKY-kosmetologi :DDD

Vierailija kirjoitti:

Vielä opiskeluaikana jotkut kanssaopiskeljat koettivat nostaa omaa häntäänsä mainostamalla kovaan ääneen vanhempiensa ammatteja/työpaikkoja. Aika noloa...Vielä nolompaa oli se, tällainen juntahtava kehuskelu oli joidenkin mielestä ihan hyvä juttu.

Minä olen just tällaista harrastanut. Ei ole oikein mitään omia saavutuksia niin tällä olen sitten yrittänyt päteä. Kyllä se joskus toimikin :)