Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kokemuksia hienostelevista ihmisistä
19.04.2016 |
Lapseni kaverin äiti on Marimekko-fani. Heillä koti täynnä Marimekon tekstiilejä ja vaatteita. Luulin, että äiti on oikeasti innostunut asiasta ja otin kerran puheeksi erään kankaan kuosin heillä käydessäni. Yllätyksekseni tämä äiti sanoikin inhoavansa sitä. Heillä on Marimekkoa siksi, että se on hienoa ja kallista, ei siksi että he pitäisivät tyylistä. Sama äiti kerää Pentikin astioita. Niistä en enää uskaltanut sanoa mitään.
En tajua. Haluan omaan kotiini kauniita tavaroita ja tekstiilejä. En todellakaan osta jotakin vain siksi, että se on muotia tai hienoa. Ehkä olen lapsellinen, mutta yllätyin tuosta suhtautumistavasta. Onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia ihmisistä?
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo mutta en tätä pelkästään niin negatiivisena näkisi. Joissakin töissä esimerkiksi täytyy pukeutua hyvin, mutta kotona voidaan sitten olla pieruverrareissa. Toki osa on ymmärtävinään kalliiden vaatteidensa ja kenkiensä käsityö-yksityiskohdista, mutta se nyt on sellaista netistä opeteltua jargonia monesti. Vähän sama jos täytyy opetella ruoka- ja viini-sanastoa jotta osaa kestitä asiakkaita. Osalla se voi mennä hienosteluksi, mutta moni ymmärtää että se on vain osa työtä eikä kukaan luule että oikeasti välittää niistä kalliista ja sinällään hienoista annoksista.
Pieruverrari. :`D Ferrarin halpisversio. Pierulla kulkeva verrari. :D
Taitaa olla, oikein EKO-ferrariverrari :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset jotka korostavat koko ajan muille että ovat akateemisia ja tykkäävät hokea akateeminen-sanaa.
Sellaisten kohdalla olen aina ihmetellyt että miten ovat sinne yliopistoon edes päässeet kun eivät ole muuten vaikuttaneet mitenkään erityisen järkeviltä tai tilannetajuisilta.
t: pelkkä ulkomaan akateeminen eli "huonompi akateeminen" näiden mielestä :D
Vierailija kirjoitti:
Onko se joku vakiintunut tapa, että jos joku "oppineempi" kaikenmaailman kirjaimia pitkä rimpssu, menee vetään jonkun diapaketin vaikka omille alaisilleen, niin siinä esityksessä,oman nimen alla, pitää olla se koulutus mainittuna? Vaikka puhuis aidan seipäistä? Vai hienostelua 😉?
Tämä on kulttuurikysymys. Esimerkiksi Saksassa ja joissakin englanninkielisissä maissa se on ihan normaali tapa eikä siinä ole mitään ihmeellistä, kun taas Suomessa sitä pidetään ylimielisenä itsensä korostamisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo mutta en tätä pelkästään niin negatiivisena näkisi. Joissakin töissä esimerkiksi täytyy pukeutua hyvin, mutta kotona voidaan sitten olla pieruverrareissa. Toki osa on ymmärtävinään kalliiden vaatteidensa ja kenkiensä käsityö-yksityiskohdista, mutta se nyt on sellaista netistä opeteltua jargonia monesti. Vähän sama jos täytyy opetella ruoka- ja viini-sanastoa jotta osaa kestitä asiakkaita. Osalla se voi mennä hienosteluksi, mutta moni ymmärtää että se on vain osa työtä eikä kukaan luule että oikeasti välittää niistä kalliista ja sinällään hienoista annoksista.
Suomalainen ihanne on juuri että ollaan pieruverkkareissa, ja vain pakon edessä pukeudutaan paremmin. Vaatteeksi kelpaa halvat rytkyt tokmannista, lidlistä tms. Suomessa on pörssiyritysten johdossa ja huippupoliitikkoinakin ym paljon tyylitajuttomia juntteja. Tämä on yksi syy, miksi tämä on niin tympeä maa.
Näinhän se on. Muu on "olevinaan olemista" ja ties mitä hienostelua. Kummasti ennen kyllä osattiin pukeutua asiallisesti, mutta enää ei.
Poliitikoilla tyylitajuttomuus voi olla tietoista, kuten esimerkiksi jollain Soinilla ja Rinteellä, jotka yrittää kerätä junttien ääniä. Silloin on parempi olla resupekka kuin "herra".
Ennen osattiin tosiaan Suomessakin pukeutua. Vielä 1960-luvulla. Miespoliitikoilla kommunisteista kokoomuslaisiin oli liivipuvut, päällystäkit ja homburg/fedora-hatut. Eivät työläiset jättäneet demareita ja kommareita äänestämättä siksi että näiden poliitikot olivat asiallisen tyylikkäitä, ja sama päti maalaisliiton äänestäjiin. Virallisissa valtiollisissa päiväjuhlatilaisuuksissa käytettiin shakettia/lounaspukua kunnes Paasion vasemmistojunttihallitus luopui tavasta 1966. Antti Rinne on ylpeänä sanonut ostavansa kakkoslaadun pukuja. Katainen sentään käytti pääministerinä liivipukua muutaman kerran, vaikka hattu puuttuikin. Olli Immonenkin on käyttänyt liivipukua, pisteet hänelle siitä. 1960-luvun radikaalit, eli suuret ikäluokat aloittivat länsimaissa tämän nykyisen moraalittomuuden ja dekadenssin sekä tapainturmeluksen aikakauden, joka pääasiassa vain pahenee. Paavo Väyrynen on nuorin suomalainen poliitikko, jonka tiedän käyttäneen hattua, vuonna 1981.
Olet näköjään juntti, joka ei paljon matkustele, runkkaa vaan jollekin mustavalkokuvastoille. Heräää nyt tähän päivään ja käy edes Tukholmassa, jos ei kauemmas ole hatun ostolta varaa.
Olen käynyt Tukholmassa eikä se tyyli siellä ole hienoa eikä nykytyyli monessa suhteessa muutenkaan. Herää itse, ylilaudan jonne. Jos menit riparille niin käytit varmaan puvun kanssa dc skeittisämpylöitä koska ne on niin swääg... Tai laitat t-paidan puvuntakin kanssa ja farkut. Itse runkkaat varmaan nicki minajin tai kardashianin persekuville.
Vierailija kirjoitti:
No mieluummiin vaikka vähän kuten sanotte "hienosteleva" ja "turhamainen", kuin tämä palstalla hyvin edustettuna oleva tosi karkea, törkeä, rajaton, ilkeä, asiaton ja muutenkin perusinhottava tyypillisen suomalaisnaisen epäviehättävä prototyyppi. Sori. :)
On se joo kamalaa kun ihmiset ovat erilaisia. Mikään ei omasta mielestäni ole niin vastenmielinen kuin muiden tekemisiä ja sanomisia kyttäävä, lyttäävän ja myrkyllisen kateellinen ja kaikin puolin ureapäinen yltiömäisen pätemishaluinen suomalainen nainen. Mitä veemäisempi ja ulkoisesti oikein korostetusti epäviehättävämpi, sen jalompi ja parempi, vai...? No siitä voidaan todellakin olla montaa mieltä.
Eihän kysymys ole ap. aloituksessa erilaisuudesta, vaan joillakin on koko ajan tietty rooli päällä, jota he joutuvat esittämään, joka tekee ihmisestä epäaidon ja on kantajalleen raskas taakka kannettavaksi, kun pitää esittää koko ajan toista, mitä todellisuudessa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko se joku vakiintunut tapa, että jos joku "oppineempi" kaikenmaailman kirjaimia pitkä rimpssu, menee vetään jonkun diapaketin vaikka omille alaisilleen, niin siinä esityksessä,oman nimen alla, pitää olla se koulutus mainittuna? Vaikka puhuis aidan seipäistä? Vai hienostelua 😉?
Samalla tavalla hienostelua kuin lähdeluetteloiden julkaiseminen on omalla lukeneisuudella hienostelua.
No ei. Ihan perus lähdetietoa ilmoittaa taustansa. Tuo läpinäkyvyyttä, helpompi tarkistaa tyypin taustat. Nimikkeet ovat yleensä valvottuja ja säänneltyjä, joten titteli on todiste siitä että joku taho on perehtynyt tyypin työhön ja antanut sille hyväksyntänsä.
Jos menet vaikka hoidattamaan sairauttasi, onko sinulle ihan sama, hoitaako sinua lääketieteen lisensiaatti, terveydenhoitaja, homeopaatti, osteopaatti, vahtimestari, kauppatieteen ylioppilas vai erikoistunut lääketieteen tohtori? Whatever, ihan samoilta LL MD KTM LOL -kirjainjonoilta ne kaikki näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Onko se joku vakiintunut tapa, että jos joku "oppineempi" kaikenmaailman kirjaimia pitkä rimpssu, menee vetään jonkun diapaketin vaikka omille alaisilleen, niin siinä esityksessä,oman nimen alla, pitää olla se koulutus mainittuna? Vaikka puhuis aidan seipäistä? Vai hienostelua 😉?
Mulla on valmiit diapohjat esityksiä varten. Koska enimmäkseen väännän dioja ulkopuolisille, on otsikkodiassa aina mun nimen lisäksi mun tutkinto. Sitten kun teen diaesityksen mun alaisille tai kolleegoille, saattaa siinä olla valmiina se sama otsikkodian layout mun nimen ja tutkinnon kera. Otsikon tietenkin vaihdan ja varsinaisen sisällön, mutta ylä- ja alatunnisteiden sekä otsikkodian perustietoja ei tule vaihdettua. Ei hienostelua vaan laiskuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
t: pelkkä ulkomaan akateeminen eli "huonompi akateeminen" näiden mielestä :D
Niin no... siksihän sinä opiskelupaikan ostit, kun et päässyt mihinkään Suomessa?
Vierailija kirjoitti:
pelkkä ulkomaan akateeminen eli "huonompi akateeminen" näiden mielestä :D
Tosi epäreiluu laittaa tollee järjestykseen :( Kyllä mun Virossa suoritettu bisnes-opistotutkinto on vähintään yhtä hyvä kuin tuplatohtori Oxfordista! Ja muuteski ei sillä niin välii mikä tutkinto on kunhan on hyvä tyyppi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yksi työkaveri joka halveksii kaikkia ns. tavallisessa ammatissa olevia, eli siivoojia, kassoja ja muita sellaisia. On itse sairaanhoitaja.
Ja sairaanhoitajako ei sitten ole tavallinen ammatti? Eihän meitä olekaan kuin jokunen kymmenen tuhatta täällä Suomessa. :D
T. Sh
Olen törmännyt hienosteleviin, merkkitietoisiin ihmisiin siten, että aluksi en ole edes huomannut heidän asenteitaan, ajatusmallejaan. Minä sinisilmäinen, luottavainen ja sokea ystävystyin erään opiskelijakaverin kanssa. Hänen merkkitietoisuutensa tuli esille vähitellen, rivien välissä pieninä huomautuksina. Itse kasvoin sellaisessa ympäristössä, missä ei merkeillä tai varallisuudella hienosteltu. Olin täysin tietämätön. En tiennyt etiketeistä, merkeistä, hienostelevaisuudesta mitään - jouduin ystäväni kanssa jatkuvasti hämmentäviin tilanteisiin. Esimerkiksi olin köyhänä opiskelijana ostanut kivan neuleen Anttilasta. Se hämmentynyt, vaivaantunut hiljaisuus kun iloitsin ostoksestani, ja kerroin ostopaikan... tilanteita riitti. Ymmärsin, että markettivaatteet ovat skeidaa; vain putiikeista ostetut, tunnetut merkkituotteet kelpasivat. Puhumattakaan meikeistä, kosmetiikasta, kengistä, laukuista, kampaamoista ostetuista sampooista, urheiluvälineistä. Myöhemmin tämä siirtyi asumisen ja elämisen (talo, autot, kodinkoneet, jne.) hienosteluun. Laatua rakentamisessa. Vain tiettyjä lakanoita, mattoja, astioita. Puutarhasuunnitelma maisema-arkkitehdillä. Ja niin edelleen.
Monet (pahimmat hienostelevat materialistit) peittävät piirteensä, koska ei ole suotavaa olla ahne tai hienosteleva. Ns. vanhan sivistyksen parissa tämä pinnan alla oleva elistisyys on mielestäni pirullisinta, salattua ylimielisyyttä.
Kerran minäkin halusin viimeisillä rahoillani "hienostella"; kerrankin oli tilaisuus ostaa alakouluikäiselle lapselleni kunnollinen merkkigoretex-puku. Em. opiskelukaverini yhden lapsen vanhempana hehkutti lastenvaatteita, merkkejä, kenkiä - ja erityisesti goretexiä. Niin sitten ostin urheilukaupasta kalliin puvun, jota lapseni lopulta ei halunnut käyttää, koska "hiosti".
Mistä syystä luokanopettajat ja sairaanhoitajat hienostelevat? Olen tulkinnut, että koska sairaanhoitajat näkevät työssään sairautta, kurjuutta, heikkoutta, niin siksi "kunnolliset", kalliit merkkitavarat antavat heille elinvoimaista, myönteistä mielihyvää. Kieliihän se, että "olen kunnollinen (=parempi kuin köyhät) ja minulla on varaa...". Eräskin sairaanhoitajaperhe avoimesi halveksii työttömiä ja etenkin köyhiä. Luokanopettajat, ja muutkin opettajat jostain syystä palvovat Marimekon tuotteita. Varsinkin Marimekon laukut ovat yleisiä opettajanhuoneessa... Eräs muisto: kultakaupan myyjätär kutsui poikaystävän kotiinsa syömään. Tytär asui kahdestaan yksinhuoltajaäitinsä kanssa pienessä lähiökämpässä, ei niin kivalla asuinalueella. Pöytään oli huolellisesti katettu hopeiset aterimet, kristallilasit - ja perunat kattilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun tutuillani on tarve olla parempia ihmisiä kuin muut. He kierrättävät (enemmän kuin muut), ostavat ekologisia tuotteita (enemmän kuin muut) yms. yms. He ovat ilmastoaktivisteja, huolissaan paperittomien pakolaisten hoidosta, kehitysavusta ja kaikesta, mistä ihminen nyt vain voi nykyään olla huolissaan. He antavat ekologisia lahjoja (vuohia, kanoja, lampaita), heillä on kummilapsia Afrikassa jne.
Nuo mielipiteet ovat ihan ehdottomia ja kaikkien pitäisi elää, kuten tuo pariskunta elää. Muunlaiset tavat elää saavat vain aikaan saarnoja kestämättömästä luonnonvarojen tuhlauksesta.
Silti läheltä seuraava näkee, että tuo kaikki on jotenkin valheellista ja päälleliimattua. Nuo ihmiset ovat snobeja jokapäiväisessä elämässään. Tavarat ja varusteet ovat merkkituotteita. Jotkut tunnetusti Aasian hikipajoissa tuotettuja. Perhe harrastaa mm. "paljasjalkajuoksua", johon tarvitaan kevlarista valmistetut erikoisjalkineet. Ihan kuin heillä olisi kaksoiselämä tai kahtiajakautunut todellisuus, jotka edustavat ideologioiden ääripäitä. Itse he eivät näe mitään kummallista noiden kahden täysin erilaisen elämäntyylin yhdistämisessä, mutta muut ihmiset ovat aina kulutusjuhlia eläviä tuhoajia. Ihme touhua.
Vierailija kirjoitti:
Olen törmännyt hienosteleviin, merkkitietoisiin ihmisiin siten, että aluksi en ole edes huomannut heidän asenteitaan, ajatusmallejaan. Minä sinisilmäinen, luottavainen ja sokea ystävystyin erään opiskelijakaverin kanssa. Hänen merkkitietoisuutensa tuli esille vähitellen, rivien välissä pieninä huomautuksina. Itse kasvoin sellaisessa ympäristössä, missä ei merkeillä tai varallisuudella hienosteltu. Olin täysin tietämätön. En tiennyt etiketeistä, merkeistä, hienostelevaisuudesta mitään - jouduin ystäväni kanssa jatkuvasti hämmentäviin tilanteisiin. Esimerkiksi olin köyhänä opiskelijana ostanut kivan neuleen Anttilasta. Se hämmentynyt, vaivaantunut hiljaisuus kun iloitsin ostoksestani, ja kerroin ostopaikan... tilanteita riitti. Ymmärsin, että markettivaatteet ovat skeidaa; vain putiikeista ostetut, tunnetut merkkituotteet kelpasivat. Puhumattakaan meikeistä, kosmetiikasta, kengistä, laukuista, kampaamoista ostetuista sampooista, urheiluvälineistä. Myöhemmin tämä siirtyi asumisen ja elämisen (talo, autot, kodinkoneet, jne.) hienosteluun. Laatua rakentamisessa. Vain tiettyjä lakanoita, mattoja, astioita. Puutarhasuunnitelma maisema-arkkitehdillä. Ja niin edelleen.
Monet (pahimmat hienostelevat materialistit) peittävät piirteensä, koska ei ole suotavaa olla ahne tai hienosteleva. Ns. vanhan sivistyksen parissa tämä pinnan alla oleva elistisyys on mielestäni pirullisinta, salattua ylimielisyyttä.
Kerran minäkin halusin viimeisillä rahoillani "hienostella"; kerrankin oli tilaisuus ostaa alakouluikäiselle lapselleni kunnollinen merkkigoretex-puku. Em. opiskelukaverini yhden lapsen vanhempana hehkutti lastenvaatteita, merkkejä, kenkiä - ja erityisesti goretexiä. Niin sitten ostin urheilukaupasta kalliin puvun, jota lapseni lopulta ei halunnut käyttää, koska "hiosti".
Mistä syystä luokanopettajat ja sairaanhoitajat hienostelevat? Olen tulkinnut, että koska sairaanhoitajat näkevät työssään sairautta, kurjuutta, heikkoutta, niin siksi "kunnolliset", kalliit merkkitavarat antavat heille elinvoimaista, myönteistä mielihyvää. Kieliihän se, että "olen kunnollinen (=parempi kuin köyhät) ja minulla on varaa...". Eräskin sairaanhoitajaperhe avoimesi halveksii työttömiä ja etenkin köyhiä. Luokanopettajat, ja muutkin opettajat jostain syystä palvovat Marimekon tuotteita. Varsinkin Marimekon laukut ovat yleisiä opettajanhuoneessa... Eräs muisto: kultakaupan myyjätär kutsui poikaystävän kotiinsa syömään. Tytär asui kahdestaan yksinhuoltajaäitinsä kanssa pienessä lähiökämpässä, ei niin kivalla asuinalueella. Pöytään oli huolellisesti katettu hopeiset aterimet, kristallilasit - ja perunat kattilassa.
Älä nyt yleistä. Mulla on työkaverina yksi tuollainen hienostelija (käy huvikseen töissä parina päivänä viikossa, muuten on edustusrouva ja muistaa aina mainita ostoksistaan ostopaikan ja merkin, kertoo illalliskutsuistaan ylpeillen, rehentelee matkoista, autosta, talosta, lapsista, jne.), mutta muuten meillä on töissä kyllä ihan tavallista porukkaa.
T. Sh, joka kirjoitti myös kommentin 71
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yksi työkaveri joka halveksii kaikkia ns. tavallisessa ammatissa olevia, eli siivoojia, kassoja ja muita sellaisia. On itse sairaanhoitaja.
No, sh onkin ylpeilyn aihe. Alipalkattu, aliarvostettu passaaja. T. hoitsu
Vierailija kirjoitti:
Kaksi akateemista leidiä keskusteli kahvilassa:
- Mieheni on impotentti.
-Ajatella! Ja ihan peruskoulupohjalta.
:D :D Anteeksi aiheenohitus, mutta tuli mieleen, kun itsellä oli haastateltavana yksi henkilö ja hän sitten sanoi, että "I have ADHD." Ihan vähältä piti, etten kiljaissut: "That's great! From which university?"
Meni äkkiseltään vähän sekaisin PhD:n kanssa...
Vierailija kirjoitti:
Olen törmännyt hienosteleviin, merkkitietoisiin ihmisiin siten, että aluksi en ole edes huomannut heidän asenteitaan, ajatusmallejaan. Minä sinisilmäinen, luottavainen ja sokea ystävystyin erään opiskelijakaverin kanssa. Hänen merkkitietoisuutensa tuli esille vähitellen, rivien välissä pieninä huomautuksina. Itse kasvoin sellaisessa ympäristössä, missä ei merkeillä tai varallisuudella hienosteltu. Olin täysin tietämätön. En tiennyt etiketeistä, merkeistä, hienostelevaisuudesta mitään - jouduin ystäväni kanssa jatkuvasti hämmentäviin tilanteisiin. Esimerkiksi olin köyhänä opiskelijana ostanut kivan neuleen Anttilasta. Se hämmentynyt, vaivaantunut hiljaisuus kun iloitsin ostoksestani, ja kerroin ostopaikan... tilanteita riitti. Ymmärsin, että markettivaatteet ovat skeidaa; vain putiikeista ostetut, tunnetut merkkituotteet kelpasivat. Puhumattakaan meikeistä, kosmetiikasta, kengistä, laukuista, kampaamoista ostetuista sampooista, urheiluvälineistä. Myöhemmin tämä siirtyi asumisen ja elämisen (talo, autot, kodinkoneet, jne.) hienosteluun. Laatua rakentamisessa. Vain tiettyjä lakanoita, mattoja, astioita. Puutarhasuunnitelma maisema-arkkitehdillä. Ja niin edelleen.
Monet (pahimmat hienostelevat materialistit) peittävät piirteensä, koska ei ole suotavaa olla ahne tai hienosteleva. Ns. vanhan sivistyksen parissa tämä pinnan alla oleva elistisyys on mielestäni pirullisinta, salattua ylimielisyyttä.
Kerran minäkin halusin viimeisillä rahoillani "hienostella"; kerrankin oli tilaisuus ostaa alakouluikäiselle lapselleni kunnollinen merkkigoretex-puku. Em. opiskelukaverini yhden lapsen vanhempana hehkutti lastenvaatteita, merkkejä, kenkiä - ja erityisesti goretexiä. Niin sitten ostin urheilukaupasta kalliin puvun, jota lapseni lopulta ei halunnut käyttää, koska "hiosti".
Mistä syystä luokanopettajat ja sairaanhoitajat hienostelevat? Olen tulkinnut, että koska sairaanhoitajat näkevät työssään sairautta, kurjuutta, heikkoutta, niin siksi "kunnolliset", kalliit merkkitavarat antavat heille elinvoimaista, myönteistä mielihyvää. Kieliihän se, että "olen kunnollinen (=parempi kuin köyhät) ja minulla on varaa...". Eräskin sairaanhoitajaperhe avoimesi halveksii työttömiä ja etenkin köyhiä. Luokanopettajat, ja muutkin opettajat jostain syystä palvovat Marimekon tuotteita. Varsinkin Marimekon laukut ovat yleisiä opettajanhuoneessa... Eräs muisto: kultakaupan myyjätär kutsui poikaystävän kotiinsa syömään. Tytär asui kahdestaan yksinhuoltajaäitinsä kanssa pienessä lähiökämpässä, ei niin kivalla asuinalueella. Pöytään oli huolellisesti katettu hopeiset aterimet, kristallilasit - ja perunat kattilassa.
Ohis, mutta mistä lähtien Marimekko on ollut hienostelua? Joka toisella suomalaisella naisella on Marimekon laukku käytössä tai ainakin komeron perukoilla.
Kalliit designhuonekalut halvassa (vuokra)asunnossa
Vierailija kirjoitti:
Oikean, aidon sivistyneen aatelis-porvari-eliitti-vanhanraha ihmisen muuten tunnistaa siitä että hänellä on aina sukat tai sukkahousut jalassa. Ei puhettakaan että menisivät esim. kirkkohäihin vieraaksi ilman ohuita ihonvärisiä sukkahousuja :D Olin kerran häissä ja äidin toisen suvun puolen aatelinen naishenkilö jota en kovin hyvin ennestään tuntenut, näki ettei minulla ollut sukkahousuja kun olimme meillä pukeutumassa koska asuimme hääpaikan lähellä. Tämä kaivoi semmoiset ohuet ruskettuneen ihon väriset Wolfordit paketissaan, semmoisesta hienosta weekend-laukustaan, ja ojensi minulle että ota siitä. Sanoi että ethän sinä voi mennä juhliin ja ennen kaikkea kirkkoon ilman sukkahousuja. Olin sanaton ja lähinnä häkeltynyt siitä että joku ojentaa minulle tuosta vaan kalliit sukkahousut, mutta sitten kuulin että tuo kuuluu etikettiin vaikkei hän hienona ihmisenä koskaan etiketti-sanaa ääneen maininnut :)
Tarkoitatko tuollaisia?
http://www.polyvore.com/cgi/img-thing?.out=jpg&size=l&tid=46218912
Vierailija kirjoitti:
Minun tutuillani on tarve olla parempia ihmisiä kuin muut. He kierrättävät (enemmän kuin muut), ostavat ekologisia tuotteita (enemmän kuin muut) yms. yms. He ovat ilmastoaktivisteja, huolissaan paperittomien pakolaisten hoidosta, kehitysavusta ja kaikesta, mistä ihminen nyt vain voi nykyään olla huolissaan. He antavat ekologisia lahjoja (vuohia, kanoja, lampaita), heillä on kummilapsia Afrikassa jne.
Nuo mielipiteet ovat ihan ehdottomia ja kaikkien pitäisi elää, kuten tuo pariskunta elää. Muunlaiset tavat elää saavat vain aikaan saarnoja kestämättömästä luonnonvarojen tuhlauksesta.
Silti läheltä seuraava näkee, että tuo kaikki on jotenkin valheellista ja päälleliimattua. Nuo ihmiset ovat snobeja jokapäiväisessä elämässään. Tavarat ja varusteet ovat merkkituotteita. Jotkut tunnetusti Aasian hikipajoissa tuotettuja. Perhe harrastaa mm. "paljasjalkajuoksua", johon tarvitaan kevlarista valmistetut erikoisjalkineet. Ihan kuin heillä olisi kaksoiselämä tai kahtiajakautunut todellisuus, jotka edustavat ideologioiden ääripäitä. Itse he eivät näe mitään kummallista noiden kahden täysin erilaisen elämäntyylin yhdistämisessä, mutta muut ihmiset ovat aina kulutusjuhlia eläviä tuhoajia. Ihme touhua.
No nää tekee edes jotain hyvää. Luulen että tämmöset tyypit kuluttavat luonnonvaroja yms kokonaisuutena kuitenkin vähemmän kuin keskivertosuomalainen. Ei kuulosta realistiselta, että tehdäkseen ekologisia/eettisiä valintoja olisi samalla "pakko" muuttaa koko elämä 100% ekologiseksi.
Alue: Aihe vapaa
Onko se joku vakiintunut tapa, että jos joku "oppineempi" kaikenmaailman kirjaimia pitkä rimpssu, menee vetään jonkun diapaketin vaikka omille alaisilleen, niin siinä esityksessä,oman nimen alla, pitää olla se koulutus mainittuna? Vaikka puhuis aidan seipäistä? Vai hienostelua 😉?