Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lapsen saaminen vaatii uskallusta...

Vierailija
18.04.2016 |

...jota minulla ei tunnu enää olevan. Puolisoni ja minun haaveena on aina ollut saada 1-2 lasta. Viime aikojen uutiset ja tapahtumat ovat kuitenkin saaneet minut muuttamaan mieleni, eikä puolisonikaan tunnu yhtä innostuneelta ajatuksesta kuin aikaisemmin.

Tuntuu, että pelkään yksinkertaisesti liikaa. Pelkään, etten pysty takaamaan lapselle onnellista ja turvallista tulevaisuutta. Jo nyt osa maapallon maista (esim. Pakistan) kärsii kuivuudesta ja vesipulasta. Tämä tietää tulevaisuudessa (ehkä jo ihan lähiaikoina) muuttoliikkeitä ja ilmastopakolaisia kohti Eurooppaa. Samalla mannerjäät kuitenkin sulavat ja merenpinta nousee; arvio on, että maa, jossa asumme (toinen EU-maa), jää sadan vuoden sisällä kokonaan veden alle. Maapallon kantokyky pettää pian, enkä halua mahdollisen lapseni joutuvan tästä kärsimään. Lähi-idän konfliktit eivät ota laantuakseen, joka tietää entistäkin suurempia pakolaisvirtoja EU-alueelle. Samalla terrorismi ja muut levottomuudet lisääntyvät, jo nyt asuinkaupungissamme on ollut useita tuhoisia terrori-iskuja. Maailmantalous on kuralla ja töiden saanti on epävarmaa (siksi mekin asumme ulkomailla, täältä saimme töitä). Tulevaisuudessa Suomenkin korkeakouluissa saattaa olla lukukausimaksut, enkä tiedä pystyisinkö kustantamaan lapsen opintoja. Terveydenhuolto muuttuu yksityisemmäksi ja kalliimmaksi, joka tuo mukanaan omat ongelmansa. En vain pysty perustelemaan itselleni, miksi minulla olisi tällaisessa tilanteessa oikeus hankkia lapsi. Henkilökohtaisessa elämässämme kaikki on hyvin, molemmilla vakityöt ja sairausvakuutukset, säästöjäkin mukavasti. Maailman tilanne vain tuntuu niin tuhoisalta, että sydäntä puristaa.

En siis ole vela, olen aina toivonut perheen perustamista. En vain tiedä, kuinka pääsisin ajatusteni ja pelkojeni yli. Onko muilla lapsettomilla ollut samanlaisia ajatuksia/syitä jättäytyä lapsettomiksi? Entä miten te lapsia saaneet olette onnistuneet vaimentamaan huolenne? Kaikki vinkit otetaan vastaan!

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
18.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä osaan ajatella ja elää omassa kuplassani, enkä ajattele globaalisti. Kivittäkää pois.

Vierailija
2/8 |
18.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Naisen saaminenkin vaatii uskallusta. Paljon puhutaan siitä, että monilla miehillä on vaikeuksia saada naista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
18.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirjoitin ensin "Lapsen hankkiminen", mutta arvasin, että joku tulee kertomaan, ettei lapsia hankita vaan saadaan. Onnea sinulle naisen saamiseen. - ap

Vierailija
4/8 |
18.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä osaan ajatella ja elää omassa kuplassani, enkä ajattele globaalisti. Kivittäkää pois.

Lastesi on kuitenkin tulevaisuudessa pakko ajatella globaalistikin.

Vierailija
5/8 |
18.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän meitä olisi täällä yhtäkään jos kaikki ajattelisivat noin. Aina on ollut ongelmia maailmassa ja tulee olemaankin. Pitää vaan voida luottaa, että kyllä pärjätään. Tuskin maapallo ihan vielä on tuhoutumassa kokonaan. Ja tuskin tässä ihan puille paljaille jäädään, vaikka taloustilanne on huono. Itselläni on kaksi muksua, enkä ole heidän tekemistään katunut. Toki murehdin välillä tulevaisuutta, mutta elämä tuntuu silti mielekkäältä.

Vierailija
6/8 |
18.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sama sitten lopettaa eläminen kokonaan jos tähän malliin täytyisi päivittäin murehtia. Kyllä se lasten tekeminen vaatii tietynlaista itsekkyyttä. Joko se löytyy tai sitten ei. Minä ajattelen niin, että en halua elää omaa elämääni uhrautuen sellaisten puolesta, jotka eivät ole yhtä onnekkaita. Siis kun ei ne isoimmat ongelmat ole meillä täällä länsimaissa. Tein lapsen ja tulevaisuudessa aion tehdä lisääkin luottaen tulevaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
18.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapseni syntyi 2014 silloin tuntui, että lapseni syntyi yhteen maailman turvallisimmista ja vakaimmista maista. No, enää ei tunnu siltä. En tiedä, otanko maailman tapahtumat vielä raskaammmin kuin ennen lapsen syntymään, kun tuntee olevansa vastuussa siitä että hän on täällä ehkäpä seuraavat sata vuotta.

Toisaalta, jos noin ajattelee, niin ei ikinä voi tehdä mitään. Yhtälailla voin pelätä hukkumista tai autoja, jotka kumminkin ovat olleet aina, eikä se ole estänyt minua hankkimasta lasta. Ja ovat varmasti suurempi uhka kuin terrori-iskut. Jokainen tekee ratkaisunsa. Mitä tahansa päätätkin, niin toivon, että ajattelet vuosikymmien päästä, että teit oikean ratkaisun.

Vierailija
8/8 |
18.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sama sitten lopettaa eläminen kokonaan jos tähän malliin täytyisi päivittäin murehtia. Kyllä se lasten tekeminen vaatii tietynlaista itsekkyyttä. Joko se löytyy tai sitten ei. Minä ajattelen niin, että en halua elää omaa elämääni uhrautuen sellaisten puolesta, jotka eivät ole yhtä onnekkaita. Siis kun ei ne isoimmat ongelmat ole meillä täällä länsimaissa. Tein lapsen ja tulevaisuudessa aion tehdä lisääkin luottaen tulevaan.

Miten niin ne isoimmat ongelmat eivät kosketa meitä? Kykkä mielestäni koskettaa ja lapsiasi vielä lähemmin. Elämä maapallolla tuskin loppuu juu, mutta ne (ihmis)elämälle kelvolliset olosuhteet uhkaavat päättyä jo muutaman sadan vuoden sisään. Siihen mahtuu sinun lastenlastesi elämä kyllä. 

Tulevaisuuteen kannattaa varautua opettamalla lapsille 'yksinkertaisempaa' elämää. Jatkossa kun ei rällätä mopoilla eikä muillakaan (fossiilisia) polttoaineita käyttävillä vehkeillä. Suomessa viljelysmaata kynnetään taas käsipelillä, onnekkaimmat hevosilla - samalla kun yrität karkoittaa sitä viljelyslänttiä himoitsevia tunkeilijoita (muut ihmiset). Puhtaasta vedestä syttyvät sodat... Mitenhän lie käy sähkölle, en edes viitsi alkaa kuvittelemaan. En todellakaan halua itse lapsia näihin tulevaisuuden näkymiin. Liian raaka ja vaikea elämä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yhdeksän kuusi