Lue keskustelun säännöt.
Asioita, joita tapahtuu vain elokuvissa - kerrotaan ärsyttäviä elokuvakliseitä
Tiedetään, että näitä keskusteluja on paljon mutta aina löytyy jotain uutta :)
Kommentit (6827)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahiksia on kuollut vaikka kuinka monta ja silti sankarit ottaa kevyin mielin. Niin hyviksinä sankareita pidetään, mutta sankareilla ei paina mieltä yhtään tappamansa ihmiset.
Jossain parodialeffassa oli sellainen kohtaus, jossa pahiksen omaiset surivat kuollutta poikaansa tjsp. En kyllä millään muista, mikä leffa se oli.
Mies ja alaston ase -leffoissa kuvataan myös pahisten elämää: esim. se salam*rhaaja, joka yhtyy hempeään lauluun Janen laulaessa suihkussa, tai kolmosessa Frankin sellikaveri, leffan pääpahis, jolla on yrmeä äiti.
Mutta tosiaan, kuolleita pahiksia harvoin kukaan jää kaipaamaan.
Ainakin jossakin Austin Powers -leffassa on tuollainen kohtaus, jossa jonkun rivipahiksen perhe odottaa häntä syntymäpäiväjuhlille tms. ja saa sitten tiedon hänen menehtymisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kahvin"juonti" tyhjistä mukeista.
Kun tyyppi tulee kotiin, menee hän aina jääkaapille ja ottaa cokiksen, bissen, maitopullon, mehun tai viinin vähän leffasta tai sarjasta riippuen. Aina!
Joo ja vetää suoraan pakkauksesta suuhun, eikä käytä lasia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahiksia on kuollut vaikka kuinka monta ja silti sankarit ottaa kevyin mielin. Niin hyviksinä sankareita pidetään, mutta sankareilla ei paina mieltä yhtään tappamansa ihmiset.
Jossain parodialeffassa oli sellainen kohtaus, jossa pahiksen omaiset surivat kuollutta poikaansa tjsp. En kyllä millään muista, mikä leffa se oli.
Mies ja alaston ase -leffoissa kuvataan myös pahisten elämää: esim. se salam*rhaaja, joka yhtyy hempeään lauluun Janen laulaessa suihkussa, tai kolmosessa Frankin sellikaveri, leffan pääpahis, jolla on yrmeä äiti.
Mutta tosiaan, kuolleita pahiksia harvoin kukaan jää kaipaamaan.
Ainakin jossakin Austin Powers -leffassa on tuollainen kohtaus, jossa jonkun rivipahiksen perhe odottaa häntä syntymäpäiväjuhlille tms. ja saa sitten tiedon hänen menehtymisestään.
Kiitos, se se varmasti oli :)
Vierailija kirjoitti:
Kahvin"juonti" tyhjistä mukeista.
Kun tyyppi tulee kotiin, menee hän aina jääkaapille ja ottaa cokiksen, bissen, maitopullon, mehun tai viinin vähän leffasta tai sarjasta riippuen. Aina!
Maito juodaan aina tölkin tai pullon suusta.
Alkoholismi ja muutkin riippuvuudet paranevat heti, kun addikti tajuaa ongelmansa. Sen jälkeen menee heti korkki kiinni, pysyvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahiksia on kuollut vaikka kuinka monta ja silti sankarit ottaa kevyin mielin. Niin hyviksinä sankareita pidetään, mutta sankareilla ei paina mieltä yhtään tappamansa ihmiset.
Jossain parodialeffassa oli sellainen kohtaus, jossa pahiksen omaiset surivat kuollutta poikaansa tjsp. En kyllä millään muista, mikä leffa se oli.
Mies ja alaston ase -leffoissa kuvataan myös pahisten elämää: esim. se salam*rhaaja, joka yhtyy hempeään lauluun Janen laulaessa suihkussa, tai kolmosessa Frankin sellikaveri, leffan pääpahis, jolla on yrmeä äiti.
Mutta tosiaan, kuolleita pahiksia harvoin kukaan jää kaipaamaan.
Pahisten uskolliset alaiset ovat täysin arvottomia. Vieläpä jos joku tulee takaisin epäonnistuneen tapauksen jälkeen niin pomo uhkaa tappaa hänet ja antaa vielä tilaisuuden korjaa tilanne ja joskus pahispomot tappaa alaisensa. Sanatkin menee jotenkin vastaavanlailla:
"Me annoimme kaikkemme ja kukaan ei selvinnyt."
Pomo: "Annoitte kaikkenne ja sinä kummiskin tulit takaisin? Jos kukaan ei selvinnyt niin sinäkään et selvinnyt."
Ja pomo käskee toisen alaisen tappamaan tämän palanneen alaisen.
Pienikokoinen ruipelo osaa tekniikan,niin isot korstot lentää iskusta 5 metriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahiksia on kuollut vaikka kuinka monta ja silti sankarit ottaa kevyin mielin. Niin hyviksinä sankareita pidetään, mutta sankareilla ei paina mieltä yhtään tappamansa ihmiset.
Jossain parodialeffassa oli sellainen kohtaus, jossa pahiksen omaiset surivat kuollutta poikaansa tjsp. En kyllä millään muista, mikä leffa se oli.
Mies ja alaston ase -leffoissa kuvataan myös pahisten elämää: esim. se salam*rhaaja, joka yhtyy hempeään lauluun Janen laulaessa suihkussa, tai kolmosessa Frankin sellikaveri, leffan pääpahis, jolla on yrmeä äiti.
Mutta tosiaan, kuolleita pahiksia harvoin kukaan jää kaipaamaan.
Ainakin jossakin Austin Powers -leffassa on tuollainen kohtaus, jossa jonkun rivipahiksen perhe odottaa häntä syntymäpäiväjuhlille tms. ja saa sitten tiedon hänen menehtymisestään.
Kyllähän noita kohtauksia on nykyään jonkin verran, muutenkin TV on muuttunut vähän vivahteikkaammaksi, eivätkä kaikki hahmot ole hyviksiä tai pahiksia. Sopranos tai Breaking Bad ei olisi menestynyt 80-luvulla, kun odotettiin vahvaa eroa hyvien ja pahojen välillä.
Hirveen monissa leffoissa se kun sankari tai -ritar pakenee metsässä yöllä jotain ihmistä ja toinen tulee kaukana perässä. Niin tämä takaa-ajettu piiloutuu pusikkoon. Niin vaikka olis euroopan kokoinen metsä, niin jahtaaja AINA pysähtyy samalle kohtaa huhuilemaan - siis vaikka ei vois mistään tietää että se jahdattava päätti pysähtyä ja piiloutua. AINA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sylvester Stallonen Judge Dredd-elokuvassa sankarilainvalvoja saa tappaa kollegoitaan mielin määrin, koska hänet on lavastettu syylliseksi juonittelevan päällikön toimesta. Lopussa todetaan vaan että kaikki hyvin ja sankari saa jatkaa taas duunissaan normaalisti, vaikka on jättänyt peräänsä pinot omien tovereidensa ruumiita.
Ai nii, ja vaikka nais-sankari olis napajäätiköllä nii kaula-aukkoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
uudemmissa suomalaisissa niitä ei ole on vaan sössön sössööön mistä ei saa selvää. eikö tosiaan enään ole ääni tarkkailua kun jopa 30 luvun puheestakin saa hyvinkin selvää. SÖSSÖN SÖSSÖN KYLLÄ KANAVA VAIHTUU.
Pari menee kahvilaan pöytään. Mies mumisee tilauksen ja kuinka ollakaan lähellä onkin aina tarjoilija joka oitis kuulee ja toimittaa tilauksen. Elokuvan tekijät eivät ilmeisesti käy koskaan kuppiloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leffaan ei mennä katsomaan uusia elokuvia, vaan jotain klassikoita, jotka kaikki ovat nähneet monta kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Pari menee kahvilaan pöytään. Mies mumisee tilauksen ja kuinka ollakaan lähellä onkin aina tarjoilija joka oitis kuulee ja toimittaa tilauksen. Elokuvan tekijät eivät ilmeisesti käy koskaan kuppiloissa.
Yökerhossa riittää myös, kun sanoo tilauksen normaalilla äänellä. Ei tarvitse huutaa eikä jonottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahiksia on kuollut vaikka kuinka monta ja silti sankarit ottaa kevyin mielin. Niin hyviksinä sankareita pidetään, mutta sankareilla ei paina mieltä yhtään tappamansa ihmiset.
Jossain parodialeffassa oli sellainen kohtaus, jossa pahiksen omaiset surivat kuollutta poikaansa tjsp. En kyllä millään muista, mikä leffa se oli.
Mies ja alaston ase -leffoissa kuvataan myös pahisten elämää: esim. se salam*rhaaja, joka yhtyy hempeään lauluun Janen laulaessa suihkussa, tai kolmosessa Frankin sellikaveri, leffan pääpahis, jolla on yrmeä äiti.
Mutta tosiaan, kuolleita pahiksia harvoin kukaan jää kaipaamaan.
Pahisten uskolliset alaiset ovat täysin arvottomia. Vieläpä jos joku tulee takaisin epäonnistuneen tapauksen jälkeen niin pomo uhkaa tappaa hänet ja antaa vielä tilaisuuden korjaa tilanne ja joskus pahispomot tappaa alaisensa. Sanatkin menee jotenkin vastaavanlailla:
"Me annoimme kaikkemme ja kukaan ei selvinnyt."
Pomo: "Annoitte kaikkenne ja sinä kummiskin tulit takaisin? Jos kukaan ei selvinnyt niin sinäkään et selvinnyt."
Ja pomo käskee toisen alaisen tappamaan tämän palanneen alaisen.
Rikolliskopla viettää kaiken aikansa yhdessä kuin joku kolhoosi tai perhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahiksia on kuollut vaikka kuinka monta ja silti sankarit ottaa kevyin mielin. Niin hyviksinä sankareita pidetään, mutta sankareilla ei paina mieltä yhtään tappamansa ihmiset.
Jossain parodialeffassa oli sellainen kohtaus, jossa pahiksen omaiset surivat kuollutta poikaansa tjsp. En kyllä millään muista, mikä leffa se oli.
Mies ja alaston ase -leffoissa kuvataan myös pahisten elämää: esim. se salam*rhaaja, joka yhtyy hempeään lauluun Janen laulaessa suihkussa, tai kolmosessa Frankin sellikaveri, leffan pääpahis, jolla on yrmeä äiti.
Mutta tosiaan, kuolleita pahiksia harvoin kukaan jää kaipaamaan.
Ainakin jossakin Austin Powers -leffassa on tuollainen kohtaus, jossa jonkun rivipahiksen perhe odottaa häntä syntymäpäiväjuhlille tms. ja saa sitten tiedon hänen menehtymisestään.
Kyllähän noita kohtauksia on nykyään jonkin verran, muutenkin TV on muuttunut vähän vivahteikkaammaksi, eivätkä kaikki hahmot ole hyviksiä tai pahiksia. Sopranos tai Breaking Bad ei olisi menestynyt 80-luvulla, kun odotettiin vahvaa eroa hyvien ja pahojen välillä.
Kuitenkin Kummisetä-elokuvat I ja II tehtiin jo 1970-luvulla.
Onhan monissa elokuvissa epärealistisia kohtauksia ja tilanteita, mutta nuo "vessassa ei koskaan käydä" tai "parkkipaikka löytyy aina heti" ovat vähän huvittavia. Elokuvissa ei nyt vain esitetä aina jokaikistä (epäolennaista) yksityiskohtaa. Vaikka olisivatkin tositapahtumiin perustuvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahiksia on kuollut vaikka kuinka monta ja silti sankarit ottaa kevyin mielin. Niin hyviksinä sankareita pidetään, mutta sankareilla ei paina mieltä yhtään tappamansa ihmiset.
Jossain parodialeffassa oli sellainen kohtaus, jossa pahiksen omaiset surivat kuollutta poikaansa tjsp. En kyllä millään muista, mikä leffa se oli.
Mies ja alaston ase -leffoissa kuvataan myös pahisten elämää: esim. se salam*rhaaja, joka yhtyy hempeään lauluun Janen laulaessa suihkussa, tai kolmosessa Frankin sellikaveri, leffan pääpahis, jolla on yrmeä äiti.
Mutta tosiaan, kuolleita pahiksia harvoin kukaan jää kaipaamaan.
Ainakin jossakin Austin Powers -leffassa on tuollainen kohtaus, jossa jonkun rivipahiksen perhe odottaa häntä syntymäpäiväjuhlille tms. ja saa sitten tiedon hänen menehtymisestään.
Kyllähän noita kohtauksia on nykyään jonkin verran, muutenkin TV on muuttunut vähän vivahteikkaammaksi, eivätkä kaikki hahmot ole hyviksiä tai pahiksia. Sopranos tai Breaking Bad ei olisi menestynyt 80-luvulla, kun odotettiin vahvaa eroa hyvien ja pahojen välillä.
Kuitenkin Kummisetä-elokuvat I ja II tehtiin jo 1970-luvulla.
Mutta oliko niissä masentunut, terapiassa käyvä mafioso, jolla on ongelmia äitisuhteessa?
911 Lone Starissa oli kauhea lumimyrsky, mutta auringonpaiste tunki esiin sieltä taustalta. 😂