Lue keskustelun säännöt.
Miksei lihavat laihduta?
13.04.2016 |
Okei, tietysti paras olisi jos ei lihavaksi koskaan edes päätyisi, eli ennakoimalla estäisi lihavuuden, mutta jos niin kurjasti on päässyt käymään että ihrat tursuaa niin miksi ei vaan laihduta ja näin pääse takaisin terveen elämän makuun? Sairauksien takia lihominen on tietysti asia erikseen, ymmärrän että voi olla hieman monimutkaisempaa ja hankalampaa laihduttaa jos jokin sairaus tai lääkitys nostaa painoa ja saattaa aiheuttaa henkisestikin voimattomuutta.
Muuten en tajua miten viitsii olla lihava, eikö hoikempana elämä olisi paljon helpompaa? Eikö arvosta itseään sen vertaa että pitäisi itsestään huolta? Haluaako joku avata tätä hieman ilman liiallista provosoitumista ja lihavuutta vieroksuvien lyttäämistä?
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Laihdun hitaasti koska nutraamallakin lähtee vain puoli kiloa viikossa. Suurta muutosta ulkonäössä saa siis odottaa vähintään puoli vuotta enkä ole senkään jälkeen hoikka.
Nutraamalla tai muilla VLCD:llä lähtee kyllä painoa, mutta sitten kun olet laihtunut, on painon ylläpito lähes mahdotonta. Samalla, valitettavasti, keho käyttää vähemmän energiaa vaikka lihoisit siihen painoon mistä aloitit (eli geenit ohjelmoituvat väärin). Tiedän joitakin lähes 200 kiloisia ihmisiä, joiden BMR on luokkaa 1300 kcal, vaikka kaiken järjen mukaan heidän tulisi kuluttaa reippaasti yli 3500 kcal. Heillä mitokondriot + kilppari + leptiini/ghreliini eivät toimi enää oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ollut tyytyväinen ulkonäkööni - normaalipainoisena tai ylipainoisena. Joten sinällään ulkonäöllä ei itseni kannalta ole merkitystä.
Miksi ssss olet ilkeä ja ylimielinen muita ihmisiä kohtaan? Siksikö, kun olet laiha ja aiot pystyä laihduttamaan vielä lisää? Muutama kuukausi sitten olit aivan eri ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Sillä on väliä onko lihava vai ei, läskien hoitokustannukset menevät myös minun veroista, ja ne maksavat enemmän kuin tupakka+viina + huumeet yhteensä .
mutta, tottahan sekin ettei isoja luita voi laihduttaa
Joka ikistä minunminunminunminun verorahani ulisijaa kohden vedän naamariini jotain epäterveellistä.
Joko tupakkaa, viinaa tai rasvaa/sokeria. Silloin ne epäterveelliset jutut maistuvat parhailta kun tietää että joku vastenmielinen ihminen maksaa ja kärsii.
"Kyllä tuokin läski olisi niin paljon onnellisempi jos vain laihduttaisi." Joo, olen tiputtanut vuodessa 27kg ja edelleen olen tyytymätön itseeni. Aina löytyy kropasta uusia vikoja tai kohtia jotka voisivat olla paremmassa kuosissa. Olen todellakin sitä mieltä, että kaikista tärkeintä on opetella hyväksymään itsensä sellaisena kun on ja antamaan itsellensä vähän armoa. Onnellisuus ei todellakaan tupsahda laihtumisen myötä elämään vaan se on korvien välissä tapahtuvasta työskentelystä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kyllä tuokin läski olisi niin paljon onnellisempi jos vain laihduttaisi." Joo, olen tiputtanut vuodessa 27kg ja edelleen olen tyytymätön itseeni. Aina löytyy kropasta uusia vikoja tai kohtia jotka voisivat olla paremmassa kuosissa. Olen todellakin sitä mieltä, että kaikista tärkeintä on opetella hyväksymään itsensä sellaisena kun on ja antamaan itsellensä vähän armoa. Onnellisuus ei todellakaan tupsahda laihtumisen myötä elämään vaan se on korvien välissä tapahtuvasta työskentelystä kiinni.
Tässä on selvä päämäärä: ennen lihavat nähtiin iloisina ja onnellisina, jota he olivatkin. Sitten heitä olettiin tarkoituksella diskriminoida ja arvostella. Lopputuloksena on se, että nyt lihavatkin ovat usein onnettomia. Tällöin pitää kysyä, kuka tästä kaikesta hyötyy? Voisiko olla, että markkinakoneisto elää siten, että luodaan jokin tarve, johon saadaan myytyä jotain? Laihdutusbusiness on mielettömän iso markkina siinä missä urheilubusineskin. Tähän sopii eräs tarina siitä kun ESR:n rahoilla roudattiin alkuasukasheimon päällikkö Lappiin katsomaan tunturia. Opas sanoi päällikölle "kiivetäänpä ylös". Päällikkö kysyi "miksi, onko siellä naisia tai ruokaa?". Tämä kiteyttää koko asian: elämässä tärkeintä on pysyä hengissä (siihen tarvitaan ruokaa) ja lisääntyä (siihen tarvitaan naisia). Kaikki muu on toisarvoista.
ssss kirjoitti:
117: Ihmiskeho on toiminut VUOSIKAUDET samalla tavalla! Ennen ei ollut lihavuutta, nykyään ON! Lihavuus Ei todellakaan johdu "ihmiskehon toiminnasta uliuli"!
Miten korotan itseni sinun yläpuolellesi?? Tiedostamalla ylipainon yksinkertaisuuden???
118: miten Mieliala- ja kilpirauhaslääkitys estää kalorien rajoittamisen???
119: Sinua ei olekaan näkynyt palstalla pitkään aikaan. missä olet ollut?
:D Harvoin tulee edes tällä palstalla vastaan näin patologista ääliötä. Puistattaa ajatellakin millaista on ihmisillä jotka elävät läheisyydessäsi. Lapset. Auts. Toivottavasti sulla ei ole lapsia :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakas ssssss. Minä kärsin ihan oikeasta, diagnosoidusta kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Eikä oikeaa lääkitystä ole vuosien saatossa vielä löytynyt. Tästä syystä painon pudottaminen on mahdotonta ja monet asiat kerryttävät nestettä. Toki oireita on paljon muitakin, mutta nuo näkyvät ulospäin. Otsassani ei lue, mistä ylipaino johtuu. No, tuskin se sulle syyksi kelpaisikaan. Luulenpa, että aika monella suomalaisella naisella on tämä sama vaiva ja vieläpä niin, että epäillään masennusta tai laiskuutta- kuten minulla vuosia. Näitä sun juttujasi lukiessa ei voi kuin ihmetellä kuinka ilkeä ja tyhmä ihminen voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on hyvä näin. Kunto on hyvä, eikä terveydessäkään oo vikaa.
Bmi 30Miten joku, jonka Bmi on 30, voi sanoa oloaan hyväksi?
En ymmärrä myöskään. Oma painoindeksini on nyt 24, mikä tarkoittaa sitä että olen aloittanut laihdutuskuurin. Olo on paras silloin kun BMI on noin 17 tai 18. Silloin on energisin ja olo on kevein.
Laihdun hitaasti koska nutraamallakin lähtee vain puoli kiloa viikossa. Suurta muutosta ulkonäössä saa siis odottaa vähintään puoli vuotta enkä ole senkään jälkeen hoikka.