Lue keskustelun säännöt.
Miksei lihavat laihduta?
13.04.2016 |
Okei, tietysti paras olisi jos ei lihavaksi koskaan edes päätyisi, eli ennakoimalla estäisi lihavuuden, mutta jos niin kurjasti on päässyt käymään että ihrat tursuaa niin miksi ei vaan laihduta ja näin pääse takaisin terveen elämän makuun? Sairauksien takia lihominen on tietysti asia erikseen, ymmärrän että voi olla hieman monimutkaisempaa ja hankalampaa laihduttaa jos jokin sairaus tai lääkitys nostaa painoa ja saattaa aiheuttaa henkisestikin voimattomuutta.
Muuten en tajua miten viitsii olla lihava, eikö hoikempana elämä olisi paljon helpompaa? Eikö arvosta itseään sen vertaa että pitäisi itsestään huolta? Haluaako joku avata tätä hieman ilman liiallista provosoitumista ja lihavuutta vieroksuvien lyttäämistä?
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Olen jo viisikymppinen, ja laihduttaminen vaatisi hurjaa ruokavaliomuutosta ja merkittävää panostusta. Perusteet ovat jo nyt kunnossa: syön itsetehtyä, terveellistä ruokaa - mutta siltikään en laihdu.
Ja koska en perusta laihuudesta kauheasti, en viitsi nähdä vaivaa.
Ihmiset tekevät koko ajan valintoja eri tekijöiden vallitessa. Heillä on erilaiset prioriteetit. Jos kokisin nykyisen painoni (71 kg, 165 cm) jotenkin valtavan ongelmalliseksi, laihduttaisin. Mutta kun en koe, eikä laihduttaminen ole helppoa, en viitsi nähdä vaivaa.
Simple as that.
Panisin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ssss kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ssss kirjoitti:
Lihavuuden kyseenalaistavat ketjut täyttyvät ap:ta vastaan hyökkäämisestä, sillä lihavat haluavat pysyä laiskoina. Jokainen laihtuisi, jos katsoisi mitä tunkee suuhunsa. Lihavien muka fiksut aihetta kiertelevät heitot ovat säälittäviä.
Millähän tavalla aloitus on provosoimista???Onko sulla joku hälytin, joka soi, heti kun AV:lle pompsahtaa sana lihava, läski yms., että tiedät heti ryömiä kolostas?
Vähän kuin ennen vanhaan Siivekäs, joka tuli oitis, kun ilmestyi Downin syndroomaa käsittelevä ketju.
Ah, niin arvattavaa ❤️
Päätitkin hyökätä minua vastaan, vaikka tarkoitus oli keskustella lihavuudesta.
Eiköhän kyseinen kirjoittaja ihan vain kysynyt kysymyksen eikä hyökännyt sinua vastaan. Sinä sen sijaan tunnit hyökkäävän jokaisessa keskustelussa ylipainoisia vastaan.
ssss kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ssss kirjoitti:
22&25: Voi vittu, voisitteko pysyä aiheessa?!?!?!? En ole edes ketjun ap ja silti käännätte ketjun minuun!!!
Kuule, ehkä siksi moni kommentoi sinua, että SINÄ ITSE käännät jokaisen läskikeskustelun itseesi.
Huomiohuoraamisesta seuraa huomiota.
Yllättääkö tämä sinut?
Voisitko kertoa, mikä osa kommentistani ( Lihavuuden kyseenalaistavat ketjut täyttyvät ap:ta vastaan hyökkäämisestä, sillä lihavat haluavat pysyä laiskoina. Jokainen laihtuisi, jos katsoisi mitä tunkee suuhunsa. Lihavien muka fiksut aihetta kiertelevät heitot ovat säälittäviä.
Millähän tavalla aloitus on provosoimista??? ) koskee minua / on huomiohuoraamista????????? Aivan, teet syytöksiä, joilla ei ole pohjaa.
Kitiset täällä taajaan - oikeastaan päivittäin siitä, miten sinua vainotaan, ihmiset "eivät kestä totuutta" ja ihmisillä on itsepetoksellinen motiivi "olla näkemättä totuutta" (=olla olematta samaa mieltä SINUN kanssasi).
Siksi kommenttisi (esim. eka lause) oli tulkittavissa jälleen yhdeksi SSSSSSS-yritykseksi kerätä huomiota. Jos haluaisit käydä minkäänlaista asiallista keskustelua aiheesta, kirjoittaisit aivan toisessa tyylilajissa etkä joka kerta yrittäisi kääntää eri mieltä olevia kommentteja "hyökkääviksi", "lihavien laiskuudeksi", "muka-fiksuiksi" ja "säälittäviksi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, tietysti paras olisi jos ei lihavaksi koskaan edes päätyisi, eli ennakoimalla estäisi lihavuuden, mutta jos niin kurjasti on päässyt käymään että ihrat tursuaa niin miksi ei vaan laihduta ja näin pääse takaisin terveen elämän makuun? Sairauksien takia lihominen on tietysti asia erikseen, ymmärrän että voi olla hieman monimutkaisempaa ja hankalampaa laihduttaa jos jokin sairaus tai lääkitys nostaa painoa ja saattaa aiheuttaa henkisestikin voimattomuutta.
Muuten en tajua miten viitsii olla lihava, eikö hoikempana elämä olisi paljon helpompaa? Eikö arvosta itseään sen vertaa että pitäisi itsestään huolta? Haluaako joku avata tätä hieman ilman liiallista provosoitumista ja lihavuutta vieroksuvien lyttäämistä?
En jaksa lukea yhtään muuta vastausta, vaan vastaan vain tämän hetkisestä tilanteestani, miksi en laihduta. Olen tällä hetkellä todella väsynyt. Teen päätyön lisäksi kahta muuta työtä, että saa perheen elätettyä. Raahaudun päivästä toiseen ja nukun aina, kun ehdin. Olen stressaantunut ja minua huimaa ja oksettaa stressistä, väsymyksestä ja siitä ahdistuksesta, miten selviämme tässä elämäntilanteessa.
Syöminen on mitä on ja laihduttaminen ei ole nyt käynyt mielessä. Joten kiloja on tullut sen verran, että voin sanoa olevani ylipainoinen. Ehkä sitten joskus, kun elämäntilanne helpottaa ja pärjäämme minun yhdellä työllä ja saan nukkua ja levätä sen verran, että tämä kaamea väsymys, huimaus, huono olo, ahdistus menee ohi. Siihen asti yritetään vain selvitä päivä kerrallaan.
Ja tämä on vain minun vastaukseni, miksi tämä lihava ei nyt laihduta
Hyvä! On todella tyhmää lisätä enää stressiä siitä, että pitäisi miellyttää muuta habituksellaan. Onnellinen ihminen kun sattuu olemaan tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on. Sitten kun asiasi järjestyvät, luonto kyllä hoitaa asiat kuntoon, kun vain kiinnittää huomiota ruoan laatuun (eli etsii ne aineet, jotka saavat syömään yli tarpeen). Meissä kaikissa on olemassa nämä mekanismit, evoluution mukanaan tuomia hienouksia, joita mm. teollisuuden biokemistit ovat osanneet vuosikymmeniä hallita (ts. addiktoida ja saada sinut syömään liikaa). Hyvä esimerkki on Coca Cola: siinä on diureettina kofeiini (tekee janoiseksi), suoloja joita sitten peitetään makeudella. Kun juot kokista, tule vain janoisemmaksi. Samalla tunget itseesi järkyttävän määrän sokeria ja paljon muuta ja kun toleranssi makeaan kasvaa (kuten missä tahansa addiktiossa), kohta mikään makeus ei ole tarpeeksi.
En ole koskaan aiemmin ollut ylipainoinen, mutta tällä hetkellä ei ole elämässä muuta kuin työ ja täsmänukkuminen ja huolet ja väsymys. Pääsen töistä, nappaan jotain suuhuni ja menen seuraavaan työpaikkaan. Pääsen sieltä yöllä, nukun muutaman tunnin, lähden taas töihin. Käyn tämän jälkeen kotona, tekaisen kotiöitä ja yritän nukahtaa vähän aikaa ja lähden yötä vasten töihin. Aamulla käväisen kotona, nukun 2 tuntia, lähden töihin. Makea pitää käynnissä.
Yli tarpeen saa syömään väsymys ja se, että on pakko jaksaa. Uupuneessa olossa ei jaksa ajatella, mitä syö, kun yrittää pistää suuhun jotain, että verensokeri nousee ja painaa pään tyynyyn ja kellon soimaan muutaman tunnin päästä, kun on lähdettävä taas töihin.
Tämä on tätä nyt ja jonain toisena päivänä toisenlaista. En nyt usko alkavani laihduttamaan sittenkään. Kun saan nukkua tarpeeksi, ahditus ja huoli hellittää ja tämä sumuinen uupumus hellittää, uskon palaavani entiseen painoon ilman erityisiä laihdutuksia. Jos en palaudu, niin sitten eletään loppuelämä ylipainoisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, tietysti paras olisi jos ei lihavaksi koskaan edes päätyisi, eli ennakoimalla estäisi lihavuuden, mutta jos niin kurjasti on päässyt käymään että ihrat tursuaa niin miksi ei vaan laihduta ja näin pääse takaisin terveen elämän makuun? Sairauksien takia lihominen on tietysti asia erikseen, ymmärrän että voi olla hieman monimutkaisempaa ja hankalampaa laihduttaa jos jokin sairaus tai lääkitys nostaa painoa ja saattaa aiheuttaa henkisestikin voimattomuutta.
Muuten en tajua miten viitsii olla lihava, eikö hoikempana elämä olisi paljon helpompaa? Eikö arvosta itseään sen vertaa että pitäisi itsestään huolta? Haluaako joku avata tätä hieman ilman liiallista provosoitumista ja lihavuutta vieroksuvien lyttäämistä?
En jaksa lukea yhtään muuta vastausta, vaan vastaan vain tämän hetkisestä tilanteestani, miksi en laihduta. Olen tällä hetkellä todella väsynyt. Teen päätyön lisäksi kahta muuta työtä, että saa perheen elätettyä. Raahaudun päivästä toiseen ja nukun aina, kun ehdin. Olen stressaantunut ja minua huimaa ja oksettaa stressistä, väsymyksestä ja siitä ahdistuksesta, miten selviämme tässä elämäntilanteessa.
Syöminen on mitä on ja laihduttaminen ei ole nyt käynyt mielessä. Joten kiloja on tullut sen verran, että voin sanoa olevani ylipainoinen. Ehkä sitten joskus, kun elämäntilanne helpottaa ja pärjäämme minun yhdellä työllä ja saan nukkua ja levätä sen verran, että tämä kaamea väsymys, huimaus, huono olo, ahdistus menee ohi. Siihen asti yritetään vain selvitä päivä kerrallaan.
Ja tämä on vain minun vastaukseni, miksi tämä lihava ei nyt laihduta
Hyvä! On todella tyhmää lisätä enää stressiä siitä, että pitäisi miellyttää muuta habituksellaan. Onnellinen ihminen kun sattuu olemaan tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on. Sitten kun asiasi järjestyvät, luonto kyllä hoitaa asiat kuntoon, kun vain kiinnittää huomiota ruoan laatuun (eli etsii ne aineet, jotka saavat syömään yli tarpeen). Meissä kaikissa on olemassa nämä mekanismit, evoluution mukanaan tuomia hienouksia, joita mm. teollisuuden biokemistit ovat osanneet vuosikymmeniä hallita (ts. addiktoida ja saada sinut syömään liikaa). Hyvä esimerkki on Coca Cola: siinä on diureettina kofeiini (tekee janoiseksi), suoloja joita sitten peitetään makeudella. Kun juot kokista, tule vain janoisemmaksi. Samalla tunget itseesi järkyttävän määrän sokeria ja paljon muuta ja kun toleranssi makeaan kasvaa (kuten missä tahansa addiktiossa), kohta mikään makeus ei ole tarpeeksi.
En ole koskaan aiemmin ollut ylipainoinen, mutta tällä hetkellä ei ole elämässä muuta kuin työ ja täsmänukkuminen ja huolet ja väsymys. Pääsen töistä, nappaan jotain suuhuni ja menen seuraavaan työpaikkaan. Pääsen sieltä yöllä, nukun muutaman tunnin, lähden taas töihin. Käyn tämän jälkeen kotona, tekaisen kotiöitä ja yritän nukahtaa vähän aikaa ja lähden yötä vasten töihin. Aamulla käväisen kotona, nukun 2 tuntia, lähden töihin. Makea pitää käynnissä.
Yli tarpeen saa syömään väsymys ja se, että on pakko jaksaa. Uupuneessa olossa ei jaksa ajatella, mitä syö, kun yrittää pistää suuhun jotain, että verensokeri nousee ja painaa pään tyynyyn ja kellon soimaan muutaman tunnin päästä, kun on lähdettävä taas töihin.
Tämä on tätä nyt ja jonain toisena päivänä toisenlaista. En nyt usko alkavani laihduttamaan sittenkään. Kun saan nukkua tarpeeksi, ahditus ja huoli hellittää ja tämä sumuinen uupumus hellittää, uskon palaavani entiseen painoon ilman erityisiä laihdutuksia. Jos en palaudu, niin sitten eletään loppuelämä ylipainoisena.
Ymmärrettävää. Makeanhimo kasvaa stressissä, koska stressin tarkoitus on tuottaa paljon energiaa sitä kuvitteellista leijonan pakenemista ajatellen (tällöin mm. sympaattinen hermosto ohjaa sisäelimiä ja maksimoidaan energian tuotto, mutta jätetään kehon korjaaminen kuten uusien solujen tuotanto pois). Huomaa, että endokriinisiä rauhasia voi hallita vain joko para/ tai sympaattinen hermosto eri aikaan, ei yhtä aikaa. Levossa (jolloin parasympaattinen hermosto on vallitseva) korjataan kehoa ja tuotetaan uusia soluja. Tästä syystä, jos ihmistä väsyttää, pitäisi nukkua tai sitten selvittää taustasyyt, miksi on väsynyt.
Neuroendokrinologisesti tilaasi on olemassa myös toinen näkemys: väsymyksesi johtuu siitä, että aivot ja kilpirauhanen ohjaa sinua lepäämään, koska aivot tulkitsee sinun olevan sellaisessa maailmassa, jossa ei ole energiaa. Miten tämä sitten on mahdollista, vaikka jääkaappi on täynnä ruokaa? Käytännössä esimerkiksi siten, että kun syöt voimakkaasti insuliinia erittävää ruokaa (insuliini pyrkii tasaamaan verensokerin eli glukoosin), siirretäänkin verensokeria (glukoosia) maksan avulla rasvasoluihin liikaa, jolloin käyttöön jäävä energia on vähemmän kuin tarpeesi. Tuolloin mm. aivolisäke huomaa tilan ja ohjaa kilpirauhasta tuottamaan vähemmän tyroksiinia, jotta solusi (ja mitokondriosi) eivät käyttäisi niin paljon energiaa. Samalla sinua väsyttää, koska liikkuminen kuluttaisi energiaa, jota aivosi haluavat säätellä. Tämän mekanismin toimivuutta voit kokeilla syömällä mahdollisimman vähän hiilihydraatteja: vedä kehosi kokeeksi kehoosi ja kas kummaa, sinulla on loputtoman oloisesti energiaa ja unentarpeesikin vähenee! Kysymys kuuluukin: mikäli on monta vuotta vetänyt siten, että stressaantuneena vetää täysillä vastoin sitä mitä keho sanoo, milloin jokin elin laukeaa? Aivot lasketaan tässä elimeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ssss kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ssss kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ssss kirjoitti:
22&25: Voi vittu, voisitteko pysyä aiheessa?!?!?!? En ole edes ketjun ap ja silti käännätte ketjun minuun!!!
Kuule, ehkä siksi moni kommentoi sinua, että SINÄ ITSE käännät jokaisen läskikeskustelun itseesi.
Huomiohuoraamisesta seuraa huomiota.
Yllättääkö tämä sinut?
Voisitko kertoa, mikä osa kommentistani ( Lihavuuden kyseenalaistavat ketjut täyttyvät ap:ta vastaan hyökkäämisestä, sillä lihavat haluavat pysyä laiskoina. Jokainen laihtuisi, jos katsoisi mitä tunkee suuhunsa. Lihavien muka fiksut aihetta kiertelevät heitot ovat säälittäviä.
Millähän tavalla aloitus on provosoimista??? ) koskee minua / on huomiohuoraamista????????? Aivan, teet syytöksiä, joilla ei ole pohjaa.Kitiset täällä taajaan - oikeastaan päivittäin siitä, miten sinua vainotaan, ihmiset "eivät kestä totuutta" ja ihmisillä on itsepetoksellinen motiivi "olla näkemättä totuutta" (=olla olematta samaa mieltä SINUN kanssasi).
Siksi kommenttisi (esim. eka lause) oli tulkittavissa jälleen yhdeksi SSSSSSS-yritykseksi kerätä huomiota. Jos haluaisit käydä minkäänlaista asiallista keskustelua aiheesta, kirjoittaisit aivan toisessa tyylilajissa etkä joka kerta yrittäisi kääntää eri mieltä olevia kommentteja "hyökkääviksi", "lihavien laiskuudeksi", "muka-fiksuiksi" ja "säälittäviksi".
Ensimmäinen lause on totuus, jonka kiellätte. Vain laiskat eivät huolehdi vartalostaan. Voitte pitää sitä SSSSSSS-yrityksenä kerjätä huomiota, jos se helpottaa elämäänne. LMAOOOOOO, olette aivan helvetin yksinkertaisia defenssienne kanssa!
Ps. Linkkiä päivittäisiin kitinäkommentteihin! Palan halusta nähdä jotain, mitä ei ole olemassa 😘
Kerropas millä perusteella ylipainoiset ovat laiskoja? Kuinka monta ylipainoista edes tunnet? Mitä edes tiedät heidän elämästään? Taas mutuilua sinun puolestasi.
Vierailija kirjoitti:
Koska heiltä puuttuu itsekuri. Koittavat väittää olevansa tyytyväisiä läskeinä, mutta varmasti olisivat mielummin hoikkia, jos saisivat valita.
Niin,olisihan se mukavaa jos olisi itsetunto yhtä huipussaan kuin näitä "miksi lihavat sitä ja tätä"-provoja tehtailevilla mammoilla,näistä lyttäysavauksista suorastaan huokuu tyytyvyväisyys omaan elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ssss kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ssss kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ssss kirjoitti:
22&25: Voi vittu, voisitteko pysyä aiheessa?!?!?!? En ole edes ketjun ap ja silti käännätte ketjun minuun!!!
Kuule, ehkä siksi moni kommentoi sinua, että SINÄ ITSE käännät jokaisen läskikeskustelun itseesi.
Huomiohuoraamisesta seuraa huomiota.
Yllättääkö tämä sinut?
Voisitko kertoa, mikä osa kommentistani ( Lihavuuden kyseenalaistavat ketjut täyttyvät ap:ta vastaan hyökkäämisestä, sillä lihavat haluavat pysyä laiskoina. Jokainen laihtuisi, jos katsoisi mitä tunkee suuhunsa. Lihavien muka fiksut aihetta kiertelevät heitot ovat säälittäviä.
Millähän tavalla aloitus on provosoimista??? ) koskee minua / on huomiohuoraamista????????? Aivan, teet syytöksiä, joilla ei ole pohjaa.Kitiset täällä taajaan - oikeastaan päivittäin siitä, miten sinua vainotaan, ihmiset "eivät kestä totuutta" ja ihmisillä on itsepetoksellinen motiivi "olla näkemättä totuutta" (=olla olematta samaa mieltä SINUN kanssasi).
Siksi kommenttisi (esim. eka lause) oli tulkittavissa jälleen yhdeksi SSSSSSS-yritykseksi kerätä huomiota. Jos haluaisit käydä minkäänlaista asiallista keskustelua aiheesta, kirjoittaisit aivan toisessa tyylilajissa etkä joka kerta yrittäisi kääntää eri mieltä olevia kommentteja "hyökkääviksi", "lihavien laiskuudeksi", "muka-fiksuiksi" ja "säälittäviksi".
Ensimmäinen lause on totuus, jonka kiellätte. Vain laiskat eivät huolehdi vartalostaan. Voitte pitää sitä SSSSSSS-yrityksenä kerjätä huomiota, jos se helpottaa elämäänne. LMAOOOOOO, olette aivan helvetin yksinkertaisia defenssienne kanssa!
Ps. Linkkiä päivittäisiin kitinäkommentteihin! Palan halusta nähdä jotain, mitä ei ole olemassa 😘
Ssss, viestiesi perusteella olet todella ajattelematon, ilkeä, paha ja itsekeskeinen ihminen, jolla ei ole alkeellisimpiakaan käytöstapoja. t. alipainoinen luikku
En ole päästänyt itseäni lihavaksi vaan ihan tietoisesti olen lihonut. Koska nautin lihavuudesta esteettisesti, siitä miltä se näyttää ja tuntuu, kun kehon rasva tursuaa ja hyllyy liikkuessa. Raamatulle uskollisena kristittynä olen oppinut että se on myösBumalan tahto ja siunaus. Kun olen häneltä rukoillut lihomista,kolmatta vatsamakkaraa ja rasvarengasta kaksoisleuan alle, ja olen ne saanut. Ja kun miehenikin vielä rakastaa lihavuuttani, se on lisäbonus.
148 kg, n30
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ssss kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ssss kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ssss kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ssss kirjoitti:
22&25: Voi vittu, voisitteko pysyä aiheessa?!?!?!? En ole edes ketjun ap ja silti käännätte ketjun minuun!!!
Kuule, ehkä siksi moni kommentoi sinua, että SINÄ ITSE käännät jokaisen läskikeskustelun itseesi.
Huomiohuoraamisesta seuraa huomiota.
Yllättääkö tämä sinut?
Voisitko kertoa, mikä osa kommentistani ( Lihavuuden kyseenalaistavat ketjut täyttyvät ap:ta vastaan hyökkäämisestä, sillä lihavat haluavat pysyä laiskoina. Jokainen laihtuisi, jos katsoisi mitä tunkee suuhunsa. Lihavien muka fiksut aihetta kiertelevät heitot ovat säälittäviä.
Millähän tavalla aloitus on provosoimista??? ) koskee minua / on huomiohuoraamista????????? Aivan, teet syytöksiä, joilla ei ole pohjaa.Kitiset täällä taajaan - oikeastaan päivittäin siitä, miten sinua vainotaan, ihmiset "eivät kestä totuutta" ja ihmisillä on itsepetoksellinen motiivi "olla näkemättä totuutta" (=olla olematta samaa mieltä SINUN kanssasi).
Siksi kommenttisi (esim. eka lause) oli tulkittavissa jälleen yhdeksi SSSSSSS-yritykseksi kerätä huomiota. Jos haluaisit käydä minkäänlaista asiallista keskustelua aiheesta, kirjoittaisit aivan toisessa tyylilajissa etkä joka kerta yrittäisi kääntää eri mieltä olevia kommentteja "hyökkääviksi", "lihavien laiskuudeksi", "muka-fiksuiksi" ja "säälittäviksi".
Ensimmäinen lause on totuus, jonka kiellätte. Vain laiskat eivät huolehdi vartalostaan. Voitte pitää sitä SSSSSSS-yrityksenä kerjätä huomiota, jos se helpottaa elämäänne. LMAOOOOOO, olette aivan helvetin yksinkertaisia defenssienne kanssa!
Ps. Linkkiä päivittäisiin kitinäkommentteihin! Palan halusta nähdä jotain, mitä ei ole olemassa 😘
Kerropas millä perusteella ylipainoiset ovat laiskoja? Kuinka monta ylipainoista edes tunnet? Mitä edes tiedät heidän elämästään? Taas mutuilua sinun puolestasi.
Tulen surulliseksi asenteestasi. Ylensyöminen on vain ja ainoastaan laiskuutta.
Minä olen surullinen sinun asenteestasi ja tietämättömyydestäsi. Onko esimerkiksi syöpähoitojen takia lihonnut ihminen laiska? Entä pyörätuolissa istuva? Ahmimishäiriöstä kärsivä? Keskittyisit ihan omaan onnellisuuteesi, etkä muiden asioihin. Terveydestähän sinä et ole huolissasi, vaan ainoastaan esteettisestä haitasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, tietysti paras olisi jos ei lihavaksi koskaan edes päätyisi, eli ennakoimalla estäisi lihavuuden, mutta jos niin kurjasti on päässyt käymään että ihrat tursuaa niin miksi ei vaan laihduta ja näin pääse takaisin terveen elämän makuun? Sairauksien takia lihominen on tietysti asia erikseen, ymmärrän että voi olla hieman monimutkaisempaa ja hankalampaa laihduttaa jos jokin sairaus tai lääkitys nostaa painoa ja saattaa aiheuttaa henkisestikin voimattomuutta.
Muuten en tajua miten viitsii olla lihava, eikö hoikempana elämä olisi paljon helpompaa? Eikö arvosta itseään sen vertaa että pitäisi itsestään huolta? Haluaako joku avata tätä hieman ilman liiallista provosoitumista ja lihavuutta vieroksuvien lyttäämistä?
En jaksa lukea yhtään muuta vastausta, vaan vastaan vain tämän hetkisestä tilanteestani, miksi en laihduta. Olen tällä hetkellä todella väsynyt. Teen päätyön lisäksi kahta muuta työtä, että saa perheen elätettyä. Raahaudun päivästä toiseen ja nukun aina, kun ehdin. Olen stressaantunut ja minua huimaa ja oksettaa stressistä, väsymyksestä ja siitä ahdistuksesta, miten selviämme tässä elämäntilanteessa.
Syöminen on mitä on ja laihduttaminen ei ole nyt käynyt mielessä. Joten kiloja on tullut sen verran, että voin sanoa olevani ylipainoinen. Ehkä sitten joskus, kun elämäntilanne helpottaa ja pärjäämme minun yhdellä työllä ja saan nukkua ja levätä sen verran, että tämä kaamea väsymys, huimaus, huono olo, ahdistus menee ohi. Siihen asti yritetään vain selvitä päivä kerrallaan.
Ja tämä on vain minun vastaukseni, miksi tämä lihava ei nyt laihduta
Hyvä! On todella tyhmää lisätä enää stressiä siitä, että pitäisi miellyttää muuta habituksellaan. Onnellinen ihminen kun sattuu olemaan tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on. Sitten kun asiasi järjestyvät, luonto kyllä hoitaa asiat kuntoon, kun vain kiinnittää huomiota ruoan laatuun (eli etsii ne aineet, jotka saavat syömään yli tarpeen). Meissä kaikissa on olemassa nämä mekanismit, evoluution mukanaan tuomia hienouksia, joita mm. teollisuuden biokemistit ovat osanneet vuosikymmeniä hallita (ts. addiktoida ja saada sinut syömään liikaa). Hyvä esimerkki on Coca Cola: siinä on diureettina kofeiini (tekee janoiseksi), suoloja joita sitten peitetään makeudella. Kun juot kokista, tule vain janoisemmaksi. Samalla tunget itseesi järkyttävän määrän sokeria ja paljon muuta ja kun toleranssi makeaan kasvaa (kuten missä tahansa addiktiossa), kohta mikään makeus ei ole tarpeeksi.
En ole koskaan aiemmin ollut ylipainoinen, mutta tällä hetkellä ei ole elämässä muuta kuin työ ja täsmänukkuminen ja huolet ja väsymys. Pääsen töistä, nappaan jotain suuhuni ja menen seuraavaan työpaikkaan. Pääsen sieltä yöllä, nukun muutaman tunnin, lähden taas töihin. Käyn tämän jälkeen kotona, tekaisen kotiöitä ja yritän nukahtaa vähän aikaa ja lähden yötä vasten töihin. Aamulla käväisen kotona, nukun 2 tuntia, lähden töihin. Makea pitää käynnissä.
Yli tarpeen saa syömään väsymys ja se, että on pakko jaksaa. Uupuneessa olossa ei jaksa ajatella, mitä syö, kun yrittää pistää suuhun jotain, että verensokeri nousee ja painaa pään tyynyyn ja kellon soimaan muutaman tunnin päästä, kun on lähdettävä taas töihin.
Tämä on tätä nyt ja jonain toisena päivänä toisenlaista. En nyt usko alkavani laihduttamaan sittenkään. Kun saan nukkua tarpeeksi, ahditus ja huoli hellittää ja tämä sumuinen uupumus hellittää, uskon palaavani entiseen painoon ilman erityisiä laihdutuksia. Jos en palaudu, niin sitten eletään loppuelämä ylipainoisena.
Ymmärrettävää. Makeanhimo kasvaa stressissä, koska stressin tarkoitus on tuottaa paljon energiaa sitä kuvitteellista leijonan pakenemista ajatellen (tällöin mm. sympaattinen hermosto ohjaa sisäelimiä ja maksimoidaan energian tuotto, mutta jätetään kehon korjaaminen kuten uusien solujen tuotanto pois). Huomaa, että endokriinisiä rauhasia voi hallita vain joko para/ tai sympaattinen hermosto eri aikaan, ei yhtä aikaa. Levossa (jolloin parasympaattinen hermosto on vallitseva) korjataan kehoa ja tuotetaan uusia soluja. Tästä syystä, jos ihmistä väsyttää, pitäisi nukkua tai sitten selvittää taustasyyt, miksi on väsynyt.
Neuroendokrinologisesti tilaasi on olemassa myös toinen näkemys: väsymyksesi johtuu siitä, että aivot ja kilpirauhanen ohjaa sinua lepäämään, koska aivot tulkitsee sinun olevan sellaisessa maailmassa, jossa ei ole energiaa. Miten tämä sitten on mahdollista, vaikka jääkaappi on täynnä ruokaa? Käytännössä esimerkiksi siten, että kun syöt voimakkaasti insuliinia erittävää ruokaa (insuliini pyrkii tasaamaan verensokerin eli glukoosin), siirretäänkin verensokeria (glukoosia) maksan avulla rasvasoluihin liikaa, jolloin käyttöön jäävä energia on vähemmän kuin tarpeesi. Tuolloin mm. aivolisäke huomaa tilan ja ohjaa kilpirauhasta tuottamaan vähemmän tyroksiinia, jotta solusi (ja mitokondriosi) eivät käyttäisi niin paljon energiaa. Samalla sinua väsyttää, koska liikkuminen kuluttaisi energiaa, jota aivosi haluavat säätellä. Tämän mekanismin toimivuutta voit kokeilla syömällä mahdollisimman vähän hiilihydraatteja: vedä kehosi kokeeksi kehoosi ja kas kummaa, sinulla on loputtoman oloisesti energiaa ja unentarpeesikin vähenee! Kysymys kuuluukin: mikäli on monta vuotta vetänyt siten, että stressaantuneena vetää täysillä vastoin sitä mitä keho sanoo, milloin jokin elin laukeaa? Aivot lasketaan tässä elimeksi.
Hieno teoria, kiitos siitä. Ihanaa, että yrität auttaa. Kiitos myös siitä.
Mutta realistinen tosiasia väsymykseen on se, että ei ehdi nukkua. Kun on töissä 7-15, vaihtaa paikkaa, on töissä 16-22, tulee kotiin, nukkuu muutaman tunnin, töihin klo 7-15, kotiin, nukkuu pari tuntia, töihin 20-07, nukkuu pari tuntia, töihin 13-21 jne...
Kiitos vielä selvityksestäsi, miten elimistö toimii. Mutta tällä hetkellä ei vain jaksa edes ajatella hermoston toimintaa yms. Nytkin makaan viltin alla ja kohta yritän nukkua jonkin verran, koska lähden taas illemmalla töihin ja olen aamuun asti. Tällä hetkellä on aivan sama, mitä syö, kunhan vain syö jotain, että jaksaa valvoa ja jaksaa tehdä ja pysyy pystyssä.
Uskon, että tämän elämänkokemuksen jälkeen en pahemmin enää välitä, olenko hoikka vai lihava. Olen ennen ollut tarkka ulkonäöstäni ja ajatellut halveksien muista, että miten he eivät jaksa muka pitää itsestään huolta, kun minä saan pidettyä itseni hoikkana ja timminä ja jaksavana. Tämä on opettanut nöyryyttä oikein roppakaupalla ja en usko, että tämän jälkeen välitän, onko vyötärössäni läskimakkara vai ei. Jos tästä selviän täysissä järjissä ja fyysisesti kunnossa, ei pari makkaraa taida minua pahemmin heilauttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ssss kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ssss kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ssss kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ssss kirjoitti:
22&25: Voi vittu, voisitteko pysyä aiheessa?!?!?!? En ole edes ketjun ap ja silti käännätte ketjun minuun!!!
Kuule, ehkä siksi moni kommentoi sinua, että SINÄ ITSE käännät jokaisen läskikeskustelun itseesi.
Huomiohuoraamisesta seuraa huomiota.
Yllättääkö tämä sinut?
Voisitko kertoa, mikä osa kommentistani ( Lihavuuden kyseenalaistavat ketjut täyttyvät ap:ta vastaan hyökkäämisestä, sillä lihavat haluavat pysyä laiskoina. Jokainen laihtuisi, jos katsoisi mitä tunkee suuhunsa. Lihavien muka fiksut aihetta kiertelevät heitot ovat säälittäviä.
Millähän tavalla aloitus on provosoimista??? ) koskee minua / on huomiohuoraamista????????? Aivan, teet syytöksiä, joilla ei ole pohjaa.Kitiset täällä taajaan - oikeastaan päivittäin siitä, miten sinua vainotaan, ihmiset "eivät kestä totuutta" ja ihmisillä on itsepetoksellinen motiivi "olla näkemättä totuutta" (=olla olematta samaa mieltä SINUN kanssasi).
Siksi kommenttisi (esim. eka lause) oli tulkittavissa jälleen yhdeksi SSSSSSS-yritykseksi kerätä huomiota. Jos haluaisit käydä minkäänlaista asiallista keskustelua aiheesta, kirjoittaisit aivan toisessa tyylilajissa etkä joka kerta yrittäisi kääntää eri mieltä olevia kommentteja "hyökkääviksi", "lihavien laiskuudeksi", "muka-fiksuiksi" ja "säälittäviksi".
Ensimmäinen lause on totuus, jonka kiellätte. Vain laiskat eivät huolehdi vartalostaan. Voitte pitää sitä SSSSSSS-yrityksenä kerjätä huomiota, jos se helpottaa elämäänne. LMAOOOOOO, olette aivan helvetin yksinkertaisia defenssienne kanssa!
Ps. Linkkiä päivittäisiin kitinäkommentteihin! Palan halusta nähdä jotain, mitä ei ole olemassa 😘
Kerropas millä perusteella ylipainoiset ovat laiskoja? Kuinka monta ylipainoista edes tunnet? Mitä edes tiedät heidän elämästään? Taas mutuilua sinun puolestasi.
Tulen surulliseksi asenteestasi. Ylensyöminen on vain ja ainoastaan laiskuutta.
Olet väärässä etkä edes halua opetella aihetta. Mitä se sinusta kertoo?
ssss kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ssss kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ssss kirjoitti:
22&25: Voi vittu, voisitteko pysyä aiheessa?!?!?!? En ole edes ketjun ap ja silti käännätte ketjun minuun!!!
Kuule, ehkä siksi moni kommentoi sinua, että SINÄ ITSE käännät jokaisen läskikeskustelun itseesi.
Huomiohuoraamisesta seuraa huomiota.
Yllättääkö tämä sinut?
Voisitko kertoa, mikä osa kommentistani ( Lihavuuden kyseenalaistavat ketjut täyttyvät ap:ta vastaan hyökkäämisestä, sillä lihavat haluavat pysyä laiskoina. Jokainen laihtuisi, jos katsoisi mitä tunkee suuhunsa. Lihavien muka fiksut aihetta kiertelevät heitot ovat säälittäviä.
Millähän tavalla aloitus on provosoimista??? ) koskee minua / on huomiohuoraamista????????? Aivan, teet syytöksiä, joilla ei ole pohjaa.Kitiset täällä taajaan - oikeastaan päivittäin siitä, miten sinua vainotaan, ihmiset "eivät kestä totuutta" ja ihmisillä on itsepetoksellinen motiivi "olla näkemättä totuutta" (=olla olematta samaa mieltä SINUN kanssasi).
Siksi kommenttisi (esim. eka lause) oli tulkittavissa jälleen yhdeksi SSSSSSS-yritykseksi kerätä huomiota. Jos haluaisit käydä minkäänlaista asiallista keskustelua aiheesta, kirjoittaisit aivan toisessa tyylilajissa etkä joka kerta yrittäisi kääntää eri mieltä olevia kommentteja "hyökkääviksi", "lihavien laiskuudeksi", "muka-fiksuiksi" ja "säälittäviksi".
Ensimmäinen lause on totuus, jonka kiellätte. Vain laiskat eivät huolehdi vartalostaan. Voitte pitää sitä SSSSSSS-yrityksenä kerjätä huomiota, jos se helpottaa elämäänne. LMAOOOOOO, olette aivan helvetin yksinkertaisia defenssienne kanssa!
Ps. Linkkiä päivittäisiin kitinäkommentteihin! Palan halusta nähdä jotain, mitä ei ole olemassa 😘
Hah! Minä olen kaikkea muuta kuin laiska. Todennäköisesti olen monessa asiassa huomattavasti parempi, fiksumpi, ahkerampi, kauniimpi, pätevämpi, pidetympi jnejne kuin sinä. Defenssinikin olen selättänyt jo vuosikausia sitten. SE että olet noin ilkeä ja pahansuopa, kertoo siitä, että olet säälittävä pelkuri, joka yrittää lunastaa paremmuuttaan toisia polkemalla. Maailma olisi paljon parempi paikka ilman sinua, ja sehän se onkinvaikeasti nieltävä totuus. Tietysti sinä voit ruveta hommiin sen eteen, että pääset pois tuollaisesta ihmisyyden alennustilasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen ihan terve tällaisenakin. Ulkonäköähän toi vähän pilaa. Syöminen on kyl niin kivaa!
Vierailija kirjoitti:
En ole päästänyt itseäni lihavaksi vaan ihan tietoisesti olen lihonut. Koska nautin lihavuudesta esteettisesti, siitä miltä se näyttää ja tuntuu, kun kehon rasva tursuaa ja hyllyy liikkuessa. Raamatulle uskollisena kristittynä olen oppinut että se on myösBumalan tahto ja siunaus. Kun olen häneltä rukoillut lihomista,kolmatta vatsamakkaraa ja rasvarengasta kaksoisleuan alle, ja olen ne saanut. Ja kun miehenikin vielä rakastaa lihavuuttani, se on lisäbonus.
148 kg, n30
*Jumalan
Teitä läskejä ei tarvitse edes provosoida, kun te provosoidutte ihan itsestään. Siksi näitä aloituksia on koko ajan, kun nämä vaan ovat niin helppo ja varma keino saada tänne vilkkautta.
Ja hassusti, vaikka läskejä lähestyisi mistä näkökulmasta tahansa, niin te vauhkoonnutte välittömästi luulemaan, että kaikessa on kyse vain ulkonäöstä. Ihan kuin läskeistä ei olisi muuta haittaa kuin ulkonäköhaitta.
Ihmeen paljon teitä haittaa nämä aloitukset, vaikka kuinka vakuuttelette, ettei teitä haittaa mitä muut ajattelevat. Teillä itsellä kun on niin hyvä olla.
Vierailija kirjoitti:
On täälläkin tekosyitä... Esim. ei voi juosta. Niin kun mitään muuta liikuntamuotoahan ei ole olemassa.
Kuka tässä keskustelussa on sanonut ettei laihduta siksi, ettei voi juosta?? Miksen mä ole huomannut yhtään sellaista kommenttia?
Jos osain vastata olis aika helvetin rikas:D suurin osa muuten laihduttaa koko ajan. Se on ns ainoa keino olla hyväksytty, että ymmärtää olevansa vääränlainen ja yrittää muuttaa itseään koko ajan.
Mä oon laihuusdenialisti:D ja kuka tilasi sössössössöön tänne...
Tää on niin totta! Minäkin laihdutin, laihduin reilusti, olo oli pakkomielteisen ahdistunut. Hienoa aikaa. Not. Sitten nousi kapinamieli, jota nämä langanlaihat vitness-vauhkoajat vaan pahensi. Nyt BMI on 29 ja olo parempi kuin aikoihin, kun päätin lopettaa muiden mielipiteiden kuuntelemisen ja elää OMAA ELÄMÄÄNI. Vitness-uskovaiset saa mun puolesta jatkaa uskontonsa harjoittamista ja se liikuttaa minua aika lailla yhtä paljon kuin Jehovan Todistajien jakamat Vartiotorni-lehdet, eli about ei yhtään.