Kerrotaan taas kummallisia/hirveitä treffi- tai tapailukokemuksia!

Täältäkin löytyy yksi jolle miehen ääni tuli lievästi sanottuna yllätyksenä.

Sovimme tapaavamme keskustorilla erään tietyn kioskin edessä. Olin etuajassa ja pyörin ilmeisesti etsivät näköisenä ympyrää. Yhtäkkiä takaani kuuluu kimeä huudahdus R-vialla höystettynä "Rrouvahan se siinä pyörrii tarrrkkana kuin porkkkana" ja kimeää naurua päälle. :D

Joimme siinä kioskilla kahvit ja keksin tekosyyn että minun pitää mennä viemään äitini sairaalaan kun hän on liukastunut.

Olimme sopineet Tinder-tuttavuuden kanssa ensitapaamisemme ruokaravintolaan. Ehdotin naiselle kanasalaattia, jonka tiesin olevan tuossa paikassa tosi hyvää ja naisten suosiossa. Mimmi kilahti ehdotuksestani ja huusi tuollaisen lokeroinnin olevan verrattavissa seksuaaliseen häirintään. Kiukusta puhkuen hän otti isoimmat hampurilaisen lisäpihvillä, tuplajuustolla ja lohkoperunoilla ja söi kuin söikin kaiken. Ruokailu sujui jäätävissä olosuhteessa eikä kumpikaan ottanut puheeksi uusintatapaamista.

Onhan näitä. Netin ihmeellinen maailma. Kuvottavia oli miehet, jotka valehtelivat niin ikänsä kuin ulkonäkönsä, itse laittautuneena kauniiksi ja kaunis muutenkin, en ollut valehdellut mitään, hämmästyin. No, halusivat tarjota aterian, mikäs siinä. Olin tullut töistä ja nälkäinen kuin mikä. Olivat mielestäni velkaa valheillaan ;). Toinen oli sen jälkeen jo kihloja ostamassa korukaupan ohi kulkiessa (sanottakoon, että mies oli myös juova ja halusi kuskin reissuille, oli ylipainoinen (siis liian), epäsiisti.  Joo ei tullut kihloja :D. Toinen oli jättänyt maalitahrat siivoamatta käsistään, ja 15v vanhempi kuin oli kertonut (piti olla 30v :D), ja laittoi vielä jälkeenpäin viestiä että miten se seksi auton takapenkillä... Auta armias mitä miehiä.

Valehtelulla ei pukille pääse eikä oikeille treffeille (sokkotreffejä en ole koskaan pitänyt treffeinä). 

Nuorempana tapasin koulutetun miehen, joka kritisoi minua koko ajan, olin viallinen ja kaikki mitä sanoi hirveää, tuijotti ohi kulkevien naisten perseitä, ja vielä lasillisen jälkeen sanoi erotessamme (puoli tuntua siinä olin ja päälle parikymppinen, järkyttynyt miehen puheista etten osannut puolustautua) että enhän soittele perään, kun ei tartte kavereita eikä kiinnostunut minusta. Olin niin järkyttynyt etten oikeasti puhunut moneen vuoteen miehille. Keskityin opiskeluun. Tuo mies oli se, joka sai päätöksen aikaan, lyhyt hetki, mutta kun aiemmin oli eri miehiltä kuullut huorittelua, rumaksi haukkumista ym, niin se vain oli liikaa. Harmi sinänsä, kun vasta myöhemmin jatkoin deittailua aikuisempana, olisi pitänyt vain jättää ääliöiden mielipiteet huomioimatta. Mutta kun itsetuntoa kolhitaan, ei auta vaikka kuinka olisi kaunis nainen. Minulta jäi vain kokematta monia nuoruuteen liittyviä asioita, rakastumiset tulisesti. Nyt aikuisena on asia kuitenkin erilaista, mukavaa tosin... mutta olisihan se ollut ihanaa käpertyä opiskeluaikoina jonkun kainaloon, jakaa köyhät ajat ja miettiä syökö puuroa vai jauhelihaa, yhdessä, tehdä niitä asioita joista nuoret pitävät ja taas aikuisena ei niin kiinnosta :). 

No, netin maailmassa sitä tuli seikkailtua jokunen tovi tosiaan näin päälle kolmekymppisenä. Ajattelin, että jos en halua elää yksinkoko elämääni, pakko sitä on uskaltaa. Huh tietäisitte vain mitä tapasin. Eräs mies oli aluksi täydellinen herrasmies, antelias, hyvä työ, ja pari viikkoa, ilmeni että olikin täysi narsisti. Aloitti minun alentamisen, haukkumisen. Huusi kun uskalsin kertoa oman mielipiteeni keskustelussa. Sain tekstiviestejä, joissa oikein eritteli huonot puoleni. Ei kestänyt onneksi tuo suhde sen pidempää, varsinkin kun sain vihaviestin jossa olin mennyt pesemään miehen antaman yöpaidan kotonani (olisi pitänyt jäädä miehen luokse paituli..). Hän kun ei ollut ostanut sitä toisten miesten silmiä varten...taisi haluta vain antaa kiertopalkintona toiselle naiselle :D. Palautin sen ja annoin kuulua takaisin. Hullu mies, joka halusi alistaa.

Yksi oli sitten onneton tapaus, joka tuli likaisen paidan kanssa treffeille. Eronnut mies ei osannut pyykkiä pestä hyi he--tti. Muuten olisi ollut kuuma pakkaus, komea ja pitkä ja tarjosi ulkokahvilassa maailman parhaan pullan :D mutta se monen päivän hikinen paita... ero oli ollut kova paikka selvästi vaikka siitä oli aikaa, ja säälitti kovin.

Yksi lähetteli kovin kuvia munastaan, voi että miten en tavannut häntä? Sitten nämä pihit tapaukset, jossei edes kahvia voi tarjota, niin kertoo riittävästi minulle miehestä. Varsinkin kun mainostivat hienoja juuri ostettuja autojaan, tulojaan, mutta valittelivat miten kallista on kahvilassa, tai että lääkkeet pitää hakea Virosta, hm tulot niitä jotka näkyvät listoilla :). 

Siinä vain muutamia tapauksia.

Ajattelin, etten enää koskaan mene nettitreffeille, mutta vielä kerran menin... Ja nyt olen kihloissa varakkaan (siis itse olen koulutettu ja omaisuutta perinyt sekä hankkinut, samalla tasolla ollaan siis ja arvostetaan toisiamme ja samoja asioita, no golddigger here ;)) anteliaan ja mukavan miehen kanssa. Kyllä sieltä se yksi aarre sitten löytyikin. En vietäkään loppuelämääni yksin. Joskus mietin, että silloin kun nuorena kahvilassa sain kuulla kunniani vieraalta mieheltä, että olikohan tällä kovin huonosti asiat omassa elämässään? Miksi niin moni mies halusi loukata, halventaa juuri tapaamaansa tyttöä,opiskelijaa, nättiä ja hieman ujoa? Miten paljon menetin, kun erehdyin tapaamaan näitä nuorukaisia. Mutta sitten taas katson vieressäni olevaa miestä, joka on paljon kokenut ja onnellinen seurastani, josta perheeni pitää myös. Ehkä kaikella tosiaan oli sittenkin tarkoitus ;)? 

Ei ole jakoon mitään järkkyjuttuja, vaan pelkkää SUUREN SUURTA ihmettelyä.

Kun ennen rengastusta itse uskalsi juuri ja juuri puhua tytöille ja uskalsi lähteä niille treffeille, ei tulisi mieleenkään makeilla olemattomilla tuloilla ja tuttavilla, törkyillä tai haukkua tyttöä/naista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolmansilla treffeillä olin kutsunut miehen luokseni katsomaan leffaa ja paistamaan lettuja. Katseltiin parit kauhuleffat ja ryhdyttiin läheisempiin toimiin sohvalla. Siirryttiin ilman vaatteita makuuhuoneeseen, jossa viihdyttiin useita tunteja.

Kun tuli aika miehen mennä kotiin, hän nosti märkiä vaatteita olohuoneeni lattialta. Kissani oli päättänyt kusasta niiden päälle. Onneksi minulta löytyi muutamat isomman kokoiset vaatteet, mies sai puhdasta vaatetta päälleen ja pääsi kotiin.

Olin ihan varma, että lisää tapaamisia ei tule, mutta tapailtiin lisää vaikka kissani yritti jopa paskantaa nukkuvan  miehen kasvoille. Lopulta kissa hyväksyi miehen ja nyt ollaankin aviopari.

Apua, en saa happea XD

Onneksi hunajapurkki riitti :D

Jäätävää settiä, kun kissalla oli kuitenkin ratkaisuvalta tuohon asiaan :=)

Mä kävin treffeillä nettituttavuuden kanssa. Kutsui mut kotiinsa, oli n. 26-vuotias muistaakseni, ja ovi aukesi. Hienosti oli avara toppi päällä ja nätti nainen, hymyili ja oli ystävällinen, tarjosi juoman, istuttiin siinä sohvalla ja hän toisella ja siinä sitten alkoi kysellä paljonkin..

kysymykset olivat ihan niinkin tarkkoja kuin että onko suvussanne periytyviä sairauksia, minkälaiset ovat välisi vanhempiisi? Entä minkälaiset ovat veljesi välit vanhempiisi? ja oli sellainen aika työhaastatteluolo.

Jossain vaiheessa huomasin hänen ilmeestään että vastaus kysymykseen ei miellyttänyt, ja heti hän ilmoitti että koiran pitäisi päästä ulos nyt, mennään, ja rapun ovella kun katselin ympärilleni että minnes tästä jatketaan, niin hän vaan käveli koiran kanssa pois katsomatta taakseen.. :D

TOinen tapaus, samalla reissulla toinen nettituttavuus, kutsui mut viestillä luokseen "grillaamaan". 

saavuin sinne, nainen asui yksin rivitalossa, ehkä 28v, ja ystävällisesti otti vastaan ja takapihalle saattoi mut jossa grilli kävikin lämpöisenä. Juteltiin siinä rennosti, oli ystävällinen ja hymyili, vaikka mistä juteltiin ja sitten hän sanoi että ruoka alkaa olla lämpöistä, ja kävi hakemassa astioita...saapui yhden lautasen kera.

katsoin epäuskoisena kun lappasi lautaselleen kaikki ruuat, ja alkoi syödä tyytyväisenä yksinään. Katselin hämmentyneenä, miettien että onko tämä joku tapa sanoa mulle että ei kiinnosta tms?!? Jokatapauksessa epäkohteliaan tuntuista. Istuin siinä varmaan muutaman minuutin ja nousin ja taisin todeta että täytyy lähteä syömään ja häivyin. Erikoista oli se että sama nainen lähetti myöhemmin viestin ehdottaen ajanviettoa yhdessä. En lähtenyt.

yhdellä kertaa nettituttavuus halusi nähdä, ja alkoi heti tavatessamme kysyä että missä asuntosi on. Näytin suuntaa ja hän alkoi kävellä sinnepäin heti. seurasin hämmentyneenä perässä. kämppiksenikin näytti hämmentyneeltä kun tulinkin heti takaisin ja vielä tämä nainen mukana.

istuttiin pöytään varmaankin teetä juomaan, ja sitten kaverini lähti pois. Nousin itsekin pöydästä, ja nainen käveli mua kohti ja alkoi vain suudella. Työnsin hänet pois ja otin pullon vodkaa ja pyyhin viinalla huuleni puhtaaksi, enpä tuntenut koko naista vielä! Hän käveli makuuhuoneeseeni ja mietin että mitähän nyt seuraa.

Samalla muistelin että mulla oli nippu käteistä makuuhuoneen pöydällä ja menin perään. Mutta rahoja ei enää näkynyt. Kysyin häneltä tietääkö mitään niistä. Ei tiedä..en oikein uskonut ja hän alkoi näyttää laukkuaan ja poliisikorttiaan, että on poliisi, ei varas. Mä olin aika varma että rahat on hänellä joten seuraavaksi hän alkoi riisua vaatteitaan ja seisoi pian alusvaatteillaan huoneessa todistaen että mitään ei ole..

Nyt hän tönäisikin mut sänkyyn ja oli hyppäämässä päälleni, mutta nousin äkkiä ja selitin etten ole sellainen poika, että haluan vakavan suhteen. Hän ei vain meinannut millään luovuttaa ja olihan se vähän absurdi tilanne kun on makkarissa tuntemattoman alusvaatteillaan olevan naisen kanssa joka haluaa hirmuisesti seksiä ja pitää yrittää saada hänet ulos. Lopulta hän puki vaatteet ja tehtiin lähtöä. 

kämppikseni ihmetteli mitä nyt tapahtuu, ja kerroin että en ollut valmis seksiin noin vaan niin hän totesi että kysyisin josko kämppis saisi harrastaa seksiä naisen kanssa. No, ulos hänet saatettuani hän vieläkin taisi hymyillä mutta kun kerroin että kämppis kysyi saisiko seksiä, niin nainen kääntyi ja korkokenkien kopinan saattelemana katosi horisonttiin.

*tarinat kuvattu niinkuin ne muistan vuosien jälkeen*

Tää on vähän hupaisaa. Omassa deitissä ei ollut mitään vikaa, oltiin oltu jo useammilla treffeillä ja tykättiin toisistamme mutta kesken meidän treffien täpötäydessä ravintolassa tarjoilijat työnsi melkein kiinni meidän pöytää vielä toisen kahden hengen pöydän (erotti siis isomman pöydän kahdeksi).

Siihen viereiseen pöytään istutettiin toinen pariskunta ja tosiaan kuultiin ihan liiankin selkeästi koko heidän keskustelunsa, vaikka yritettiin toki pitää omaa keskusteluakin yllä. He olivat ensitreffeillä. Mies oli mukavan oloinen ja kohtelias, kyselin naiselta aluksi muutaman kysymyksen.Mutta se nainen. Huh huh. Puhui puhumasta päästyään entisistä ja nykyisistä työpaikoistaan, kehuen itseään jatkuvasti. Mieheltä ei kysynyt yhtään mitään. Nainen haukkui myös sitä, kuinka jenkeissä kukaan ei osaa puhua muusta kuin työstään. :'D Kun lähdettiin ravintolasta naureskeltiin mun deitin kaa, että tuo on varmasti treffit, joiden jälkeen nainen ajattelee, että treffit meni tosi hyvin ja ihmettelee, kun mies ei enää haluakaan nähdä uudestaan... 

Kaverini järjesti minulle sokkotreffit läheiseen kapakkaan. Paikalle saapui räkänokkainen, hermostuneen oloinen, pälyilevä ja huonoryhtinen mies. Pikkuhiljaa hän alkoi kuitenkin rentoutua seurassani ja ehdotti lautapeliä.

Kummastelin sitä, ettei hän ostanut mitään. Itse olin tilannut juotavaa häntä odotellessani. Pelin lomassa hän ehdotti, että hakisin hänelle veden samalla, mikäli haen uuden juoman. Hän tarkensi vielä, että vesi on juoman yhteydessä ilmainen. Sitten hän kehuskeli olevansa tarpeeksi sosiaalinen ilman alkoholiakin. Hienoa, ja minähän oikein tässä ratkesin juomaan kun yhden lonkeron otin, ajattelin huvittuneena. Kohtuukäyttö ei tainnut tälle henkilölle olla tuttu.

Hän myös alkoi kyselemään, onko minulla ollut yhden illan juttuja tai friends with benefits-suhteita. Sitten minun pitikin jo lähteä, mutta suostuin silti toisille treffeille (virhe). Ajattelin kai katsoa pintaa syvemmälle tai jotain.

Ennen seuraavia treffejä hän viestitteli minulle ahkerasti ja kysyi mm. montako lasta haluaisin. Kun lukemani oli suurempi kuin hänellä, hän alkoi muuttaa omaa lukemaansa minulle sopivaksi. Tapasimme hänen ehdottamassaan baarissa, jossa hän ei TAASKAAN ostanut mitään. Hän istui siellä tyhjin käsin odottamassa minua. Kävin ostamassa itselleni mehun ja häpesin hänen puolestaan. Saman tien hän ehdotti taas lautapeliä. Tovin kuluttua, hän sanoi, että voitaisiin mennä myös hänen kämpälleen, mutta kieltäydyin.

Pelin aikana hän yhtäkkiä alkoi puhua seksistä, nahkaruoskasta ja korkokengistä. En osoittanut mielenkiintoa keskusteluun, ja lopulta hän puuskahti, että mikä hän on seksistä puhumaan kun ei hänellä ole lainkaan kokemusta. Mies oli 24-vuotias neitsyt eikä hän ollut ikinä seurustellut tai tapaillut ketään. Ei siinä mitään, mutta avautuminen tuli mielestäni outoon saumaan.

Kerroin meneväni Subwayhin kaverini kanssa, johon hän huudahti järkyttyneenä "miks te sinne meette?! Sehän on ihan sairaan kallis!" Emme tavanneet enää. Pihi, tilannetajuton ja epätoivoinen mies.

Oltiin tyttökaverin kanssa baarissa ja tutustuttiin pieneen miesporukkaan jonka kanssa lähdettiin jatkoille. Itselläni synkkasi yhden miehistä kanssa ja jatkoin iltaa -tai yötä-vielä hänen luokseen. Seksiä oli ja muutenki kivaa, ei valittamista. Vaihdettiin aamulla puhelinnumeroita ja mies laittoikin hieman myöhemmin viestiä, kysyäkseen tämän mun KAVERIN YHTEYSTIETOJA kun kuulemma kiinnostui hänestä :|

Kaverini antoi minulle kaverinsa puhelinnumeron, jotta ottaisin yhteyttä. Otin, ja langan päästä kuului uskomattoman kimakka ääni ollakseen 24-vuotias mies. Kun hän pyysi minua treffeille, ajattelin kuitenkin mennä katsomaan mikä hän on miehiään. Tapasimme huoltoasemalla ja hän harppoi edeltä sisälle sellaista vauhtia, ettei meinannut perässä pysyä. Hän tilasi hätäisesti kahvit meille ja menimme pöytään. Niitä näitä jutusteltuamme hän totesi, että "kyllä mää sulle kahvit tarjosin, mutta en mä sulle raflas tarjois." Sen pituinen se!

Vierailija kirjoitti:

Oltiin tyttökaverin kanssa baarissa ja tutustuttiin pieneen miesporukkaan jonka kanssa lähdettiin jatkoille. Itselläni synkkasi yhden miehistä kanssa ja jatkoin iltaa -tai yötä-vielä hänen luokseen. Seksiä oli ja muutenki kivaa, ei valittamista. Vaihdettiin aamulla puhelinnumeroita ja mies laittoikin hieman myöhemmin viestiä, kysyäkseen tämän mun KAVERIN YHTEYSTIETOJA kun kuulemma kiinnostui hänestä :|

Röyhkeää!

Vierailija kirjoitti:

Mies oli täysi psyko ja onneksi, onneksi en mennyt tyypin kämpille vaikka tämä pyysi. Kaverin kautta tutustuin kun mies oli häneltä kysynyt että onko hänellä sinkkuja kavereita. Näimme kahvilassa ja hän oli todella asiallisen oloinen, silmälasit ja siisti kampaus, kauluspaita ja solmii. Puhui lähestulkoon kirjakieltä. Kahvien ja leivosten jälkeen kysyi jatkettaisiinko iltaa hänen luonaan. Sanoin että minulla on valitettavasti menoa mutta voimme tavata uudelleen. Sitten kysyi saako kyyditä minut kotiini. Oli jo aika myöhä ja talvisaika niin oli jo pimeää. Opastin häntä mutta hän kääntyikin metsätielle ja pysähtyi. Lukitsi ovet. Anelin jo että avaa ovi. Sanoi että ihan kohta mutta haluaa kertoa ensin muutaman asian. Kertoi että hänellä on käsiase penkin alla. Tässä vaiheessa itkin. Sitten kehoitti tyynen rauhallisesti minua lopettamaan parkumisen. Pakkohan se oli. Alkoi kertoa, kuinka vihaa äitiään ja kuinka hänen fantasiansa olisi repiä äitinsä peräaukko irti ja vetää äitiä auton perässä niin kauan että on polvilumpiot paskana. Teeskentelin rauhallista ja nyökyttelin että juu, äidit osaa olla joskus rasittavia. Ajattelin että järkevintä olisi mukautua tyypin sairaaseen ajatusmaailmaan. Se oli fiksu ratkaisu koska sitten suostui avaamaan oven kun valehtelin että käsilaukkuni hihna oli jäänyt oven väliin. Siinä samassa riuhtaisin oven auki ja juoksin kovempaa kuin koskaan. Onneksi ei nähnyt missä asun. Jouduin tämän jälkeen käymään terapiassa kun aloin saada paniikkikohtauksia. En ole sen jälkeen käynyt treffeillä vaikka tapahtumasta alkaa olla kolme vuotta.

Huhhu, tästä tulee se eräs Etelä-Afrikkalainen sarjamurhaaja mieleen. Miehet joilla on todella pahoja äitiongelmia, esim. äiti on vaikka hyväksikäyttänyt, voivat olla hyvin vaarallisia.

Olipas se annos. Eipä tee mieli treffailla kun näitä lukee. Jotenkin inhottaa ja ällöttää koko touhu.

Vierailija kirjoitti:

TOinen tapaus, samalla reissulla toinen nettituttavuus, kutsui mut viestillä luokseen "grillaamaan". 

saavuin sinne, nainen asui yksin rivitalossa, ehkä 28v, ja ystävällisesti otti vastaan ja takapihalle saattoi mut jossa grilli kävikin lämpöisenä. Juteltiin siinä rennosti, oli ystävällinen ja hymyili, vaikka mistä juteltiin ja sitten hän sanoi että ruoka alkaa olla lämpöistä, ja kävi hakemassa astioita...saapui yhden lautasen kera.

katsoin epäuskoisena kun lappasi lautaselleen kaikki ruuat, ja alkoi syödä tyytyväisenä yksinään. Katselin hämmentyneenä, miettien että onko tämä joku tapa sanoa mulle että ei kiinnosta tms?!? Jokatapauksessa epäkohteliaan tuntuista. Istuin siinä varmaan muutaman minuutin ja nousin ja taisin todeta että täytyy lähteä syömään ja häivyin. Erikoista oli se että sama nainen lähetti myöhemmin viestin ehdottaen ajanviettoa yhdessä. En lähtenyt.

Veitkö mukanasi tuliaisia? Grillattavaa ruokaa, juomaa, kukkia? Itse olisin saattanut tehdä samoin jos mies tulisi paikan päälle ilman mitään tuomisia...

mietin vain kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TOinen tapaus, samalla reissulla toinen nettituttavuus, kutsui mut viestillä luokseen "grillaamaan". 

saavuin sinne, nainen asui yksin rivitalossa, ehkä 28v, ja ystävällisesti otti vastaan ja takapihalle saattoi mut jossa grilli kävikin lämpöisenä. Juteltiin siinä rennosti, oli ystävällinen ja hymyili, vaikka mistä juteltiin ja sitten hän sanoi että ruoka alkaa olla lämpöistä, ja kävi hakemassa astioita...saapui yhden lautasen kera.

katsoin epäuskoisena kun lappasi lautaselleen kaikki ruuat, ja alkoi syödä tyytyväisenä yksinään. Katselin hämmentyneenä, miettien että onko tämä joku tapa sanoa mulle että ei kiinnosta tms?!? Jokatapauksessa epäkohteliaan tuntuista. Istuin siinä varmaan muutaman minuutin ja nousin ja taisin todeta että täytyy lähteä syömään ja häivyin. Erikoista oli se että sama nainen lähetti myöhemmin viestin ehdottaen ajanviettoa yhdessä. En lähtenyt.

Veitkö mukanasi tuliaisia? Grillattavaa ruokaa, juomaa, kukkia? Itse olisin saattanut tehdä samoin jos mies tulisi paikan päälle ilman mitään tuomisia...

Laihialta kotoisin, vai? Pyydät naapurin Sirpan kahvittelemaan luoksesi, mutta koska Sirpa ei älyäkään tuoda mukanaan kahvileipiä, keität vain yhden kupillisen itsellesi ja laitat Sirpan katsomaan keittiönpöydän toiselta puolelta kun juot sen?

Pointti on se, että jos olet kutsunut vieraan ja lupautunut tarjoamaan jotain, niin ei sille vieraalle "kosteta" sitä, että hän (ehkä hieman ajattelemattomasti) ei ole ymmärtänyt tuoda tuliaisia, jos tarjottaviin osallistumisesta ei ole erikseen etukäteen sovittu. Tuollaisella käytöksellähän olet itse vielä suurempi moukka kuin tyhjin käsin tullut vieras.

Mä olen treffaillut aikanani ennen vakavaa nykystä suhdetta paljonkin. Siihen nähden oon selvinny kyllä tosi vähällä "kummajaisten" kohdalle osumisessa. En kuitenkaan täysin.

Ensimmäinen mies, sanotaan vaikka Mikoksi, matkusti tapaamaan mua noin kahdenkymmenen minuutin ajomatkan päästä, naapurikunnasta. Nähdessämme miehen ulkonäkö ei ollut aivan sitä, mitä antoi olettaa. Tai oikeastaan tosi kaukana siitä. No, ei mitään. Mietin että kivat treffit voidaan kuitenkin saada aikaan. Ja niin tapahtukin. Käytiin syömässä, leffassa ja jätskillä, käveltiin ympäriinsä ja juteltiin asioita. Tuntu sellaselta kaveripojalta. Tuli lähdön aika ja käveltiin takas mun kämpille. Olin heittämässä heipat, niin tää kävelee autolleen, ottaa sieltä rinkan ja heittää selkään. Ihmettelen vähän että mitäs nyt. Sanoo että onhan ihan okei, jos jään yöks. Oli kuulemma niin pitkä matka kotiin, mitään yökyläilystä ei oltu puhuttukkaan aijemmin. Sanoin että oon luvannut tavata kaverin myöhemmin, eikä se nyt oikein sopis. Inttäminen alkoi ja jatkui niin kauan, kunnes myönnyin. Katottiin sitten leffaa ja kaveri tuli käymään sovitusti. Saapui ilta ja nukkumaanmenon aika. Sanoin Mikolle että mä nukun sängyssä, levitetään sulle sohva. Tästä oli pientä erimielisyyttä, mutta herra suostui kun sanoin, että yöpaikka on tarjolla vaan ja ainoastaan tolla sohvalla. Nukahdin. 

Yöllä heräsin sängyn liikehdintään. Säpsähdin ja näin Mikon kiivenneenä viereen, lähietäisyydeltä mua tuijotteli, valmiina johonkin suudelman tapaseen. Tässä vaiheessa jo pelästyin oikeesti. Pomppasin ylös, heitin rinkan rappukäytävään ja käskin miehen perässä. Mikosta ei enää kuulunut ja hyvä näin.

Toinen, nimetään vaikka Paavoksi, oli sellanen ujo tapaus. Sometuttavuus hänkin. Oli antanut oikein uloispäinsuuntautuneen, entisen naistenmiehen kuvan itsestään. Kun tavattiin oli Paavon hankala muodostaa huuliltaan edes sanaa hei. Ei halunnut mennä yleiseen paikkaan sovitusti kahville, halusi mun luo. No näin me sitten tehtiin. Keitin kahvit ja Paavo istui sohvalla sanaakaan sanomatta. Koira tuijotti sitä keskellä olohuonetta ja koitti haastaa leikkiin. Ei mitään. Huikkasin keittiöstä, että etkö sä tykännytkään eläimistä, takas sain vastauksen että kyllä hän on eläinrakas. Kahvi ei muuten koskaan oo tippunut niin hitaasti. No vein kupin sitten sohvalle, kysyi missä pulla. Sanoin etten kerennyt tässä ajassa leipoa. Totesi että kyllä se kuuluu hyvän vaimon ominaisuuksiin. Joo-o. Koira päätti tuoda treffeihin vähän eloa, hyppäsi Paavoa vasten kun tämä oli siemaisemassa kahvia. Kuuman juomanhan mies rukka sai vaatteilleen ja käsikin tais palaa. Siinä se lunkisti istui sanomatta sanaakaan. Mä pyytelin anteeksi koiran puolestan, ei mitään. Kun oli kahvinsa juonut nousi ylös ja sanoi että soitellaan. En vastannut. Parin päivän päästä tästä löysin sohvatyynyn väliin piilotetun, puoliks syödyn omenan. Älkää kysykö?

Menin tapaamaan nettituttavuutta n80km päähän vieraalle paikkakunnalle. Oltiin juteltu jo netissä pidemmän aikaa. Olin 17-v tuolloin, mies 21-v. Mies tuli ensinnäkin kahvitreffeille 30min myöhässä ilman että ilmoitti myöhästyvänsä. Myöhemmin kyselin myöhästymisen syytä. Mitään syytä oikeastaan ei edes ollut. Mies tuli oman aikataulunsa mukaan.

Mentiin miehen kämpälle. Oli luvannut yöpaikan tarjota. Mies halusi katsoa jotain actionpläjäys -leffaa. Ei edes kysynyt minulta, että mitä elokuvaa haluaisin katsoa. Noh, siinä oli todella tylsät 2 tuntia. Sitten miehelle tuli nälkä. Hän otti jääkaapistansa esiin pizzaa ja alkoi itselleen lämmittämään paloja. Minulle ei ruokaa tarjonnut. En muista edes, että osasinko mitään ruokaa vaatiakaan? Siinä nälkäisenä nukkumaan ja seuraavana päivänä pizzeriaan. Minulla oli vessahätä, joten sanoin tähtääväni vessaan ensimmäiseksi. Mies istui pöydässä odottamassa. Menin viereen istumaan. Juttelimme rauhassa niitä näitä. N.10 min kuluttua miehen eteen tuli pizza. Mies alkoi ihan pokkana syömään omaa pizzaansa. En ollut tajunnut, että mies oli jo ruoan käynyt tilaamassa. Ei maininnut minulle asiasta mitään. Pizzan ollessa lopussa kysyi minulta: "olisitko sinäkin halunnut?"

Ei nähty enää uudestaan. 🙏🏻

Kun luen näitä naisten kokemuksia treffeillä, en enää ihmettele miksi "sain" viimeistään toisilla treffeillä ja vieläpä useimmiten naisen aloitteesta. Ihan pelkästään käytöstapoihin nojaten nämä "saannit", kun ulkonäkö niin perustavallinen kuin olla ja voi.