Kerrotaan taas kummallisia/hirveitä treffi- tai tapailukokemuksia!

Vierailija kirjoitti:

Huoh... Useissa kommenteissa läpi näkyy naisten aivan käsittämätön passiivisuus. On niitä outoja miehiäkin. Mutta - mikset vaihda itse puheenaihetta? Mikset itse ehdota muuta yhteistä tekemistä?

Aika moni nainen on kyllä treffeillä näin. Istuu tuppisuuna ja odottaa että mies puhuu. Vastailee lyhyesti. Seuraavan tälläisen kanssa pitänee varmaan kysyä välissä, että "mennäänkö paneen?". Selviää ainakin, että kuunteleeko.

No huhhuh näitä tarinoita! :) ite en oo (just tällaisten tarinoiden takia) kovin paljoa treffeillä käynyt. Oon sitten onnekseni tavannut ihmisiä muilla tavoin..

No mutta tuleepa yks tapaus mieleen, mikä ei ehkä ihan putkeen mennyt.

Olin juuri eroamassa silloisesta poikaystävästä (jännämies), ja eräs tuntematon mies oli pyytänyt mua kaveriksi facebookissa. Yleensä en hyväksynyt tuntemattomien kaverikutsuja, mutta tällä oli pari samaa kaveria mun kanA, ja oli "samanhenkinen" kuin minä, joten hyväksyin ajatellen ehkä olevan joku tutun tuttu jonka olen jossain joskus tavannut. No en ollut, mutta oli tosiaan pari yhteistä tuttua.

Siinä tosiaan draamailin erojuttuja, ja tulin niitä näitä jutelleeksi tuon miehen kanssa facessa. Vaikutti oikein mukavalta mieheltä kaikin puolin. Eräänä iltana olin lähdössä tyttöporukalla baariin, ja ehdotin tuolle miehelle sitten suht ex tempore, että josko törmättäis baarissa. No sehän sopi, ja tavattiin.

Kaikki meni tosi kivasti. Itseäni jännitti hirveästi, ja join aika paljon. Mies myös. Juttuun tultiin hyvin, kemiaakin oli. Mies katseli mua just sillä "morsian"-katseella, mikä tuolla ylempänä mainittiin.

Sitten lähdettiin taksilla porukalla yhden kaverini luokse jatkoille. Taksissa mies alkoi avautumaan (ajettiin hänen vanhan kodin ohi, mistä varmaan nousi mieleen) siitä, miten hänen ex-vaimo jätti hänet vaihtamalla parempaan. Toisaalta se exä oli kamala noita-akka, mutta toisaalta otti aika koville jätetyksi tuleminen. Hän maalasi itsensä vähän reppanaksi, ja yritin siinä sitten lohdutella ja päivitellä, että se exä oli ihan typerä, ja niin edelleen. Mikäs siinä, ajattelin - olinhan itsekin aiemmin kertonut asioita tuoreesta exästäni ja mies oli mua lohduttanut.

No, päästiin perille kaverin luokse, ja kohta tämä mies siellä oksensi pitkin lattioita (muut olivat nukkumassa) ja pyysi sitten mua auttamaan siivoamisessa. En auttanut.

Sillä lailla.

No mutta, tuosta on nyt 6 vuotta aikaa. Yhä ollaan onnellisesti yhdessä ja pari lastakin on siunaantunut. Luinpa jostain hiljattain, että pieleen menneet ensitreffit povaavat suhteen kannalta oikeastaan ihan hyvää. Tulee heti nähtyä siitä toisesta niitä ei-niin-mairittelevia-puolia. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kivoilla treffeillä olen varmaan ollut kun tämä oli pahin: juttelin tinderissä komean miehen kanssa joka tuntui aivan unelma matchilta. Paljon yhteisiä mielenkiinnonlohteita ja samanlainen ajatusmaailma. Sitten treffattiin ja hieman särkyi kuva. Miehellä olo mm aika ärsyttävä puhevika, mikä anteeksi nyt vain hieman häiritsi. Treffeillä myös ymmärsin ettei tässä ole mitään kipinää ainakaan omalta puolelta. Huomasin myös että nämä yhteiset mielenkiinnonkohteet johtuivatkib miehen myötäilystä. Vieläkin kyllä juttelen jos hän kirjoittaa, mutta pitäisi kai sanoa suoraan että ei tästä taida nyt mitään tulla.

Alapeukutin, koska olisi armollisempaa tuolle miehelle, jos vain tekisit suoraan selväksi, ettei teitä tule mitään. Jotkut (ihan kivat ja kunnolliset ihmiset) jäävät helposti roikkumaan turhassa toivossa, jos vastapuoli on ystävällinen ja pitää yllä ihan vain tavallistakin keskustelua. Jos mies saa sen lopullisen lopetuksen "suhteellenne", hänellä on mahdollisuus löytää joku toinen nainen, joka oikeasti kiinnostuisikin hänestä.

Just näin, samaa mieltä. Parempi olla rehellinen miehelle.

Vierailija kirjoitti:

Tällainen ketju on joskus jo ollut, ja se oli mielenkiintoinen ja viihdyttäväkin. Jakakaa kokemuksenne!

Itsellä ei mitään kovin kummoista ole kerrottavana, mutta tässä yksi: Kävin kerran netistä bongaamani työttömän miehen kanssa treffeillä syömässä, hänen kutsumanaan. Mies ehdotti minun maksavan, mikä oli hänen mielestään oikein, sillä itse olin kertonut olevani työelämässä. Sanoin että molemmat maksaa omansa. Emme tavanneet enää.

Olit selvästi keijon kanssa treffeillä :-)

Tavattiin baarissa, mies oli hauskaa seuraa ja päädyin jatkoille hänen luoksensa. Koskaan ei pitäisi ekalla tapaamisella harrastaa seksiä ja onnetonta räpellystähän se oli. Aamulla mies näytti paljon vanhemmalta kuin illalla, mutta mukavan luonteen vuoksi sovin kuitenkin toiset treffit. Menimme kahville, oli vähän tylsää. Kahvilta luokseni katsomaan elokuvaa ja mitä tekee mies? Nukahtaa kesken leffan! Siis kuorsaa sohvallani kunnes potkin hereille ja yön selkään. Jostain syystä tämäkään ei riittänyt minulle vaan tapasimme vielä uudestaan. Ja sillä tiellä ollaan. Rakas, viisas, huomaavainen ja herkkä mieheni jo 17vuotta yhdessä. Yhä saattaa nukahtaa kesken elokuvan ja näyttää vähän vanhalta mutta ei haittaa. En minäkään mikään prinsessa ole. Kyllä kannatti ne kamalat treffit.

Mies oli ensimmäistä kertaa kotonani käymässä. Kolmannet treffit tai jotain. Treffien jälkeen laittaa mulle sähköpostin, että mikä kodissani on hänen mielestään vialla. Liian pieni tv ja liian pieni sänky. (Molemmat ihan tavallisia mielestäni) Juu ei tullut neljänsiä treffejä.

Olin meilaillut kiinnostavan tyypin kanssa useita viikkoja. Sovimme tapaamisen. Ensitapaamisellamme, esittäytyessämme, tämä tyyppi halaa (mikä oli vielä ihan ok), mutta välittömästi sen jälkeen työntää kielen kurkkuuni. Olin niin ällistynyt, etten tajunnut edes työntää miestä pois. Näin jälkeenpäin ajateltuna tekisi mieli huitaista.

Sama tyyppi olisi ollut valmis muuttamaan kanssani avoliittoon tämän yhden tapaamisen perusteella. Karkuun lähdin.

Tämä tapahtui minulle jokin aika sitten. Kutsuin yhdenillan tuttavuuden luokseni asunnossani olevaan saunaan, lupasin ostaa pientä naposteltavaa sekä saunaoluet ja  tulla pysäkille häntä vastaan. Pysäkillä sitten odotti hieman rähjäisen näköinen nainen virttyneessä ja kauhtuneessa ulkoiluasussa. Olkapäällä hänellä oli Ikean isoa sinistä kassia muistuttava kassi, jossa arvelin olevan naisen vaihtovaatteet. Täytyy myöntää, että ensivaikutelma ei oikein vastannut sitä mielikuvaa, joka naisesta oli ensimmäisellä kerralla jäänyt. Sisälle asuntooni päästyään nainen kysyi ensimmäisenä, ostitko sä sitä kaljaa. Sanoin, että joo, oluet on jääkaapissa. Olin ostanut kuusi 0,5 l oluttölkkiä saunajuomiksi, koska itsellä ei ollut tarkoitus juoda sen kummemmin ja ajattelin oluiden riitävän hyvin. Nainen meni jääkaapille, otti oluen, avasi sen ja klunks, klunks, klunks joi sen tyhjäksi parilla kolmella kulauksella. Kauhee jano, nainen selitti, kun katsoin häntä vähän kummissani. Laitoin sitten saunan lämpiämään, avasin itsellenikin oluen ja menin sohvalle istumaan. Oletin, että nainen tulisi viereeni istumaan, mutta tämä tulikin makaamaan sohvalle siten, että hänen päänsä oli sylissäni. Asentoni oli tukala, joten ehdotin naiselle, että tämä nousisi istumaan viereeni. Ei, ei, nainen sanoi, näin on hyvä kun hänellä on muutenkin selkä kipeänä - vanha telinevoimisteluvamma nääs. Sitten nainen otti käteensä tv:n kaukosäätimen, avasi tv:n ja alkoi selailla kanavia. Kun pari kanavakierrosta oli tehty, nainen tokaisi, ei täälläkään oo mitään, ja hellitti otteensa kaukosäätimestä. Sitten hän alkoi hyräillä tai oikeammin päästellä jonkinlaista epävireistä yninää. Kysyin naiselta haluaako tämä kuunnella jotain musiikkia, jotta minun ei olisi tarvinnut kuunnella hänen hyräilyään. Joo laita vain, nainen sanoi, nousi jotenkin todella vaivalloisesti ylös sohvalta ja meni samantien jääkaapille. Tsuh ja klunks, klunks, klunks. Mikä ihme mua janottaa, nainen tokaisi ja tuli vajaan oluttölkin kanssa takaisin sohvalle makaamaan. Hetken päästä nainen halusi vaihtaa musiikin radioon, joten annoin hänelle viritinvahvistimen kaukosäätimen. Taas pari kanavakierrosta, kunnes nainen jätti Radio Aallon tai Novan päälle - en enää muista kumman. Äänen hän väänsi niin kovalle, että keskustelu normaaliäänellä oli jokseenkin mahdotonta. Sitten hän alkoi hytkyä makuullaan päänsä sylissäni. Hän hytkytteli yläruumistaan musiikin tahtiin ja heilutteli käsiään ilmassa kuin olisi tanssinut. Välillä otettiin taas klunks, klunks, klunks, kunnes tölkki oli tyhjä. Menin sitten katsomaan, joko sauna olisi tarpeeksi lämmennyt, ja kun tulin takaisin sohvalle, huomasin oluttölkkini vajuneen huomattavasti. Sanoin naiselle, että tämä voisi ottaa oman tölkin jääkaapista, mutta nainen sanoi, että ei tarvitse, hänellä vain oli jostakin syystä kova jano, mutta nyt ei enää janottanut niin kauheasti. Hetken päästä menimme saunaan, jonne otin mukaan täyden oluttölkin. Kysyin naiselta, eikö tämä ota itselleen olutta saunaan, nainen sanoi juovansa oluen vasta saunan jälkeen. Koska saunatilat kylpyhuoneessani olivat aika ahtaat, sovimme, että käymme eri aikaan suihkussa. Kun vaihdoimme vuoroja saunan ja suihkun välillä, huomasin, että nainen oli juonut taas oluttölkistäni huomattavan osan. En viitsinyt huomauttaa naiselle asiasta, vaan join oluen loppuun. Nainen tuli hetkeksi takaisin saunaan, mutta lähti pian takaisin suihkuun. Sitten hän otti hänelle varaamani kylpypyyhkeen ja lähti kylpyhuoneesta vettä valuvana pois. Ajattelin, että nainen meni hakemaan itselleen olutta ja palaa pian takaisin. Odottelin jonkin aikaa kunnes menin hetken itseäni kuivailtuani eteiseen. Eteisen matolla oli iso märkä läntti ja parketilla oli märkiä jälanjälkiä. Nainen seisoskeli olohuoneessa oluttölkki kädessä. Päälleen hän oli pukenut ilmeisesti siitä sinisestä kassista ottamansa kummallisen, nuhjuisen kylpy/aamutakin, jonka hän kertoi itse tehneensä joskus aiemmin. Kylpypyyhkeen hän oli huolettomasti pudottanut olohuoneen matolle. Kysyin naiselta tulisiko tämä vielä takaisin saunaan, mutta nainen vastasi, että hänelle tuli saunassa niin kauhean kuuma ja niin kauhea jano, että hän ei enää saunaan tule. Sitten nainen halusi parvekkeelle vilvoittelemaan. Yritin estellä naista, koska parvekkeeni oli talven jäljiltä todella likainen kadulta tulevan hiekan ja muun pölyn vuoksi. Mutta ei, naisen oli välttämättä päästävä parvekkeelle, joten menin avaamaan hänelle parvekkeen oven. Nainen viipyi parvekkeella ehkä minuutin, ja ennen kuin ehdin varoittaa häntä likaisista jalkapohjista, hän oli jo astunut olohuoneen vaalealle matolle ja jättänyt siihen likaisen jalanjäljen. Jalkansa hän pyyhki lopulta tyylikkäästi kylpypyyhkeeseen. Menin sitten hieman harmissani itse vielä hetkeksi saunaan ja kun tulin takaisin, nainen makasi sohvalla tv:n kanavia selaillen ja välillä klunks, klunks olutta hörppien. Jääkaapille mennessäni huomasin, että oluita oli jäljellä enää yksi. Avasin sen itselleni, koska halusin juoda sen janooni. Olutta juodessani huomasin lattialla sohvan vieressä isohkon olutläikän, joten nainen oli ilmeisesti kaatanut tölkkinsä jossakin välissä. Otin siivousliinan ja aloin siivota naisen jättämää sotkua. Nainen kommentoi tätä juopuneesti naureskellen, mullahan on täällä tosi hyvä palvelu kun on oma siivooja, hahhahhaa. Sitten nainen parkaisi kuin hätkähtäen, paljonko kello on. Kun kerroin, että kello oli noin 20.45, nainen tokaisi, vielä ehdittäisiin hakea lisää olutta kaupasta. Sanoin naiselle kyllästyneenä, että tämä voi vapaasti hakea itselleen kaupasta olutta itselleen ja itse asiassa lähteä samalla kotiinsa, jos olutta tekee vielä mieli. Nainen näytti vähän närkästyneeltä, mutta ei tehnyt elettäkään noustakseen sohvalta. Ilmeisesti hänellä ei ollut rahaa tai hän muuten vain oletti, että olisin lähtenyt hakemaan hänelle lisää juotavaa. Hetken mökötettyään nainen sanoi, mutta eikös tällä alueella olekin joku lähiöravintola. Sanoin naiselle kyllästyneesti, että kyllä, lähiöravintola löytyy alueelta, ja hän on vapaa lähtemään sinne yksin koska tahansa. Nainen ei vastannut mitään, vaan selaili tv:n kanavia ärtyneen näköisenä. Yhtäkkiä nainen sanoi, mun ex-mies tappais mut, jos se tietäis, että mä oon täällä sun luona. Ja varmaan tappais sutkin, kun se on psykopaatti ja palkkasotilas ja se on tappanut monta ihmistä, nainen jatkoi. Silloin sanoin naiselle, kuule eiköhän ole parasta, että sä lähdet nyt jonnekin muualle mun asunnosta ja eiköhän tämä nyt ollut tässä. Hämmästyksekseni nainen ei väittänyt vastaan, vaan nousi ripeästi ja tällä kertaa ilman mitään vanhoja telinevoimisteluvammoja sohvalta ja alkoi pukea päällensä kauhtunutta ulkoiluasuaan. Monelta tosta menee seuraava bussi, nainen kysyi, ja kerroin tahallani, että viiden minuuutin päästä, jotta pääsin naisesta mahdollisimman pian eroon. Sitten nainen sopersi, en mä osaa sinne pysäkille, eksyn vielä, ja pyysi minua oppaaksi. Kerroin naiselle, että pysäkki on melkein samalla kohtaa  sitä pysäkkiä, johon hän jäi, mutta kadun toisella puolella. Mä en nyt enää muista, mihin mä jäin, nainen sanoi. No, ei auttanut kuin pukea päällysvaatteet päälle ja lähteä opastamaan nainen pysäkille. Nainen horjui huomattavasti, kun kävelimme muutaman kymmenen metriä pysäkille. Nainen yritti vielä jotenkin paikata mokailujaan pyytelemällä anteeksi, mutta kerroin naiselle, että antaa olla, ja jätin hänet yksin pysäkille. Muutama päivä myöhemmin nainen soitti minulle kummallisesti polveilevan ja välillä itkuksi menevän puhelun, jossa yhdistyivät niin anteeksipyynnöt, anelut, haukkumiset kuin yleinen sekavuuskin. Kuuntelin aikani naisen päätöntä puhetta, kunnes lopetin puhelun ja laitoin naisen numeron estolistalle. Tuon tapauksen jälkeen en ole naista tavannut enkä myöskään halua enää tavata.

Tapasin baarissa mukavanoloisen miehen, vaihdettiin numerot ja sovittiinkin että mennään kahville. Elettiin talvea, ja treffipäivänä oli n. -25 pakkasta. Koska olin treffeille menossa, pukeuduin nätisti villakangastakkiin vaikka keli olisi vaatinut paksut toppavaatteet. Ajattelin kuitenkin pärjääväni villakangastakilla koska kahvilaan oli ihan lyhyt matka.

No, tavattiin kahvilassa ihan sovittuna aikana, ja tilasimme molemmat vain juomat, hän kahvin ja minä teen. Maksoi vain omansa. Ajattelin että olisi kyllä tehnyt suuremman vaikutuksen jos olisi minulle edes sen euron teen tarjonnut, kun hän minut treffeille oli pyytänytkin. No, en takertunut asiaan siinä kohtaa enempää vaan mentiin pöytään ja juteltiin niitä näitä ja oli ihan mukavaa.

Ehdittiin varmaan vain juomaan juomamme loppuun kun tämä sankari ehdotti kävelylle lähtöä. Yritin kieltäytyä vedoten ohuisiin vaatteisiini ja kovaan pakkaseen. Mies mankui ja maanitteli joten lopulta suostuin, olin vähän uteliaskin, mietin että aikooko avautua jostain mitä ei voi kahvilassa muiden kuullen puhua. Noh, käveltiin pieni lenkki keskustan ympäri ja jutun taso ei kyllä muuttunut miksikään ja mua alkoi vaan ärsyttämään että miksi piti lähteä ulos pakkaseen.. Kunnes sitten tämä sankari ehdotti että "mentäiskö lämmitteleen mun luo ;)". Kieltäydyin kohteliaasti vedoten aikaiseen herätykseen, että pitäisi lähteä jo kotia kohti. Sitten alkoikin kunnon vonkaus, "tule nyt, laitan saunan päälle ;) ja voidaan kattoo vaikka leffaa sen jälkeen tai jotain muuta ;)". Tyyppi vaan jankkas ja jankkas, joten lopulta sanoin vaan että noniin mä lähden nyt ja jätin miehen seisomaan yksin pakkaseen.. Eikä tietysti uskonut vielä sitäkään vaan laittoi useita vonkausviestejä tämän jälkeenkin, vaikka tein selväksi ettei kiinnosta.

Kaikista hauskinta tai no sanotaanko säälittävintä on että joku pari vuotta tämän jälkeen, kun seurustelin jo nykyisen poikaystäväni kanssa, tämä tyyppi tuli kaupungilla vastaan kun käveltiin käsi kädessä. Tuijotti vähän ja kerroinkin sitten poikaystävälleni noista surkeista treffeistä, ja poikaystäväni kertoi että tuntee tyypin etäisesti, että ovat olleet rinnakkaisluokilla vuosia sitten. Samana iltana tää tyyppi laittoi facessa kaveripyynnön poikaystävälleni! Vaikka eivät siis olleet moneen vuoteen olleet missään tekemisissä, mutta heti kun näki että me seurustelemme halusi poikaystäväni kaverikseen. Ei keksitty mitään muuta syytä kun että olisi halunnut päästä stalkkaamaan mun elämää poikaystäväni facen kautta..

OT, mutta aloin just vihata sanaa KLUNKS.

Ihan hirveä tuo pultsarinainen, tarina oli kyllä tosi hauska, vaikkakin voin kuvitella tuon miehen fiilikset! :D

Vierailija kirjoitti:

Tämä tapahtui minulle jokin aika sitten. Kutsuin yhdenillan tuttavuuden luokseni asunnossani olevaan saunaan, lupasin ostaa pientä naposteltavaa sekä saunaoluet ja  tulla pysäkille häntä vastaan. Pysäkillä sitten odotti hieman rähjäisen näköinen nainen virttyneessä ja kauhtuneessa ulkoiluasussa. Olkapäällä hänellä oli Ikean isoa sinistä kassia muistuttava kassi, jossa arvelin olevan naisen vaihtovaatteet. Täytyy myöntää, että ensivaikutelma ei oikein vastannut sitä mielikuvaa, joka naisesta oli ensimmäisellä kerralla jäänyt. Sisälle asuntooni päästyään nainen kysyi ensimmäisenä, ostitko sä sitä kaljaa. Sanoin, että joo, oluet on jääkaapissa. Olin ostanut kuusi 0,5 l oluttölkkiä saunajuomiksi, koska itsellä ei ollut tarkoitus juoda sen kummemmin ja ajattelin oluiden riitävän hyvin. Nainen meni jääkaapille, otti oluen, avasi sen ja klunks, klunks, klunks joi sen tyhjäksi parilla kolmella kulauksella. Kauhee jano, nainen selitti, kun katsoin häntä vähän kummissani. Laitoin sitten saunan lämpiämään, avasin itsellenikin oluen ja menin sohvalle istumaan. Oletin, että nainen tulisi viereeni istumaan, mutta tämä tulikin makaamaan sohvalle siten, että hänen päänsä oli sylissäni. Asentoni oli tukala, joten ehdotin naiselle, että tämä nousisi istumaan viereeni. Ei, ei, nainen sanoi, näin on hyvä kun hänellä on muutenkin selkä kipeänä - vanha telinevoimisteluvamma nääs. Sitten nainen otti käteensä tv:n kaukosäätimen, avasi tv:n ja alkoi selailla kanavia. Kun pari kanavakierrosta oli tehty, nainen tokaisi, ei täälläkään oo mitään, ja hellitti otteensa kaukosäätimestä. Sitten hän alkoi hyräillä tai oikeammin päästellä jonkinlaista epävireistä yninää. Kysyin naiselta haluaako tämä kuunnella jotain musiikkia, jotta minun ei olisi tarvinnut kuunnella hänen hyräilyään. Joo laita vain, nainen sanoi, nousi jotenkin todella vaivalloisesti ylös sohvalta ja meni samantien jääkaapille. Tsuh ja klunks, klunks, klunks. Mikä ihme mua janottaa, nainen tokaisi ja tuli vajaan oluttölkin kanssa takaisin sohvalle makaamaan. Hetken päästä nainen halusi vaihtaa musiikin radioon, joten annoin hänelle viritinvahvistimen kaukosäätimen. Taas pari kanavakierrosta, kunnes nainen jätti Radio Aallon tai Novan päälle - en enää muista kumman. Äänen hän väänsi niin kovalle, että keskustelu normaaliäänellä oli jokseenkin mahdotonta. Sitten hän alkoi hytkyä makuullaan päänsä sylissäni. Hän hytkytteli yläruumistaan musiikin tahtiin ja heilutteli käsiään ilmassa kuin olisi tanssinut. Välillä otettiin taas klunks, klunks, klunks, kunnes tölkki oli tyhjä. Menin sitten katsomaan, joko sauna olisi tarpeeksi lämmennyt, ja kun tulin takaisin sohvalle, huomasin oluttölkkini vajuneen huomattavasti. Sanoin naiselle, että tämä voisi ottaa oman tölkin jääkaapista, mutta nainen sanoi, että ei tarvitse, hänellä vain oli jostakin syystä kova jano, mutta nyt ei enää janottanut niin kauheasti. Hetken päästä menimme saunaan, jonne otin mukaan täyden oluttölkin. Kysyin naiselta, eikö tämä ota itselleen olutta saunaan, nainen sanoi juovansa oluen vasta saunan jälkeen. Koska saunatilat kylpyhuoneessani olivat aika ahtaat, sovimme, että käymme eri aikaan suihkussa. Kun vaihdoimme vuoroja saunan ja suihkun välillä, huomasin, että nainen oli juonut taas oluttölkistäni huomattavan osan. En viitsinyt huomauttaa naiselle asiasta, vaan join oluen loppuun. Nainen tuli hetkeksi takaisin saunaan, mutta lähti pian takaisin suihkuun. Sitten hän otti hänelle varaamani kylpypyyhkeen ja lähti kylpyhuoneesta vettä valuvana pois. Ajattelin, että nainen meni hakemaan itselleen olutta ja palaa pian takaisin. Odottelin jonkin aikaa kunnes menin hetken itseäni kuivailtuani eteiseen. Eteisen matolla oli iso märkä läntti ja parketilla oli märkiä jälanjälkiä. Nainen seisoskeli olohuoneessa oluttölkki kädessä. Päälleen hän oli pukenut ilmeisesti siitä sinisestä kassista ottamansa kummallisen, nuhjuisen kylpy/aamutakin, jonka hän kertoi itse tehneensä joskus aiemmin. Kylpypyyhkeen hän oli huolettomasti pudottanut olohuoneen matolle. Kysyin naiselta tulisiko tämä vielä takaisin saunaan, mutta nainen vastasi, että hänelle tuli saunassa niin kauhean kuuma ja niin kauhea jano, että hän ei enää saunaan tule. Sitten nainen halusi parvekkeelle vilvoittelemaan. Yritin estellä naista, koska parvekkeeni oli talven jäljiltä todella likainen kadulta tulevan hiekan ja muun pölyn vuoksi. Mutta ei, naisen oli välttämättä päästävä parvekkeelle, joten menin avaamaan hänelle parvekkeen oven. Nainen viipyi parvekkeella ehkä minuutin, ja ennen kuin ehdin varoittaa häntä likaisista jalkapohjista, hän oli jo astunut olohuoneen vaalealle matolle ja jättänyt siihen likaisen jalanjäljen. Jalkansa hän pyyhki lopulta tyylikkäästi kylpypyyhkeeseen. Menin sitten hieman harmissani itse vielä hetkeksi saunaan ja kun tulin takaisin, nainen makasi sohvalla tv:n kanavia selaillen ja välillä klunks, klunks olutta hörppien. Jääkaapille mennessäni huomasin, että oluita oli jäljellä enää yksi. Avasin sen itselleni, koska halusin juoda sen janooni. Olutta juodessani huomasin lattialla sohvan vieressä isohkon olutläikän, joten nainen oli ilmeisesti kaatanut tölkkinsä jossakin välissä. Otin siivousliinan ja aloin siivota naisen jättämää sotkua. Nainen kommentoi tätä juopuneesti naureskellen, mullahan on täällä tosi hyvä palvelu kun on oma siivooja, hahhahhaa. Sitten nainen parkaisi kuin hätkähtäen, paljonko kello on. Kun kerroin, että kello oli noin 20.45, nainen tokaisi, vielä ehdittäisiin hakea lisää olutta kaupasta. Sanoin naiselle kyllästyneenä, että tämä voi vapaasti hakea itselleen kaupasta olutta itselleen ja itse asiassa lähteä samalla kotiinsa, jos olutta tekee vielä mieli. Nainen näytti vähän närkästyneeltä, mutta ei tehnyt elettäkään noustakseen sohvalta. Ilmeisesti hänellä ei ollut rahaa tai hän muuten vain oletti, että olisin lähtenyt hakemaan hänelle lisää juotavaa. Hetken mökötettyään nainen sanoi, mutta eikös tällä alueella olekin joku lähiöravintola. Sanoin naiselle kyllästyneesti, että kyllä, lähiöravintola löytyy alueelta, ja hän on vapaa lähtemään sinne yksin koska tahansa. Nainen ei vastannut mitään, vaan selaili tv:n kanavia ärtyneen näköisenä. Yhtäkkiä nainen sanoi, mun ex-mies tappais mut, jos se tietäis, että mä oon täällä sun luona. Ja varmaan tappais sutkin, kun se on psykopaatti ja palkkasotilas ja se on tappanut monta ihmistä, nainen jatkoi. Silloin sanoin naiselle, kuule eiköhän ole parasta, että sä lähdet nyt jonnekin muualle mun asunnosta ja eiköhän tämä nyt ollut tässä. Hämmästyksekseni nainen ei väittänyt vastaan, vaan nousi ripeästi ja tällä kertaa ilman mitään vanhoja telinevoimisteluvammoja sohvalta ja alkoi pukea päällensä kauhtunutta ulkoiluasuaan. Monelta tosta menee seuraava bussi, nainen kysyi, ja kerroin tahallani, että viiden minuuutin päästä, jotta pääsin naisesta mahdollisimman pian eroon. Sitten nainen sopersi, en mä osaa sinne pysäkille, eksyn vielä, ja pyysi minua oppaaksi. Kerroin naiselle, että pysäkki on melkein samalla kohtaa  sitä pysäkkiä, johon hän jäi, mutta kadun toisella puolella. Mä en nyt enää muista, mihin mä jäin, nainen sanoi. No, ei auttanut kuin pukea päällysvaatteet päälle ja lähteä opastamaan nainen pysäkille. Nainen horjui huomattavasti, kun kävelimme muutaman kymmenen metriä pysäkille. Nainen yritti vielä jotenkin paikata mokailujaan pyytelemällä anteeksi, mutta kerroin naiselle, että antaa olla, ja jätin hänet yksin pysäkille. Muutama päivä myöhemmin nainen soitti minulle kummallisesti polveilevan ja välillä itkuksi menevän puhelun, jossa yhdistyivät niin anteeksipyynnöt, anelut, haukkumiset kuin yleinen sekavuuskin. Kuuntelin aikani naisen päätöntä puhetta, kunnes lopetin puhelun ja laitoin naisen numeron estolistalle. Tuon tapauksen jälkeen en ole naista tavannut enkä myöskään halua enää tavata.

Apua! Millainen toi nainen oli ensimmäisellä kerralla? :D kuulostaa joltain mielenterveyspotilaalta.

Ystäväni oli saanut treffipyynnön samassa kaupungissa asuvalta kivannäköiseltä muusikolta, jolla silloin oli suhteellisen kuuluisa bändi. Nyttemmin bändi on jo hajonnut. Ystäväni piti mennä muusikon luokse, josta he jatkaisivat matkaa piknikille läheiseen puistoon. Mennessään muusikon kotiin ensimmäistä kertaa, oli siellä vastassa kaatopaikkamainen koti ja krapulainen mies. Mies pahoitteli olotilaansa, mutta ei ollut moksiskaan asunnon kunnosta. Hän kysyi tahtoiko ystäväni juomista. Ja näin ollen ehdotti kraanavettä tai giniä ystävälleni. Muuta ei valitettavasti olisi. Ystäväni tyytyi veteen, kellon ollessa kuitenkin siinä puolen päivän maissa. Vesi tarjoiltiin jostain lasipurkista/maljakosta kaikkien astioiden ollessa likaisia. Itse muusikko kulautti giniä aamuhuikaksi. Parantaisi oloa. Tämän jälkeen muusikko alkoi pakkailemaan piknikeväitä. Mukaan lähti kyseinen ginipullo, tyhjään limsapulloon vettä, kattila ja kauha. Niistä saisi kuulemma kivan boolin puistoon. Ystäväni kantoi kattilan ja mies pullot. Niin he sitten nauttivat kesäpäivästä piknikkiä viettäen. Tosin ystäväni maisteli vain vettä. Muusikolle maistui "booli" sitäkin paremmin. Mainitsen vielä, että ystäväni on todella kiltti ja ns. kunnollinen, tuohon aikaan vielä noin parikymppinen tyttö. Hän oli kiltisti istunut muusikon seurassa kattilaboolien kanssa. Toivoi vain, ettei kukaan tuttu nää. Myös puistossa leikkivät lapset äiteineen ja paheksuvine katseineen toivat myös oman lisänsä "tunnelmaan". Tapailivat tuon jälkeen vielä ihme kyllä jonkin aikaa. Ehkä johtuu siitä, että heillä tosiaan on pari hyvää biisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Tavattiin baarissa, mies oli hauskaa seuraa ja päädyin jatkoille hänen luoksensa. Koskaan ei pitäisi ekalla tapaamisella harrastaa seksiä ja onnetonta räpellystähän se oli. Aamulla mies näytti paljon vanhemmalta kuin illalla, mutta mukavan luonteen vuoksi sovin kuitenkin toiset treffit. Menimme kahville, oli vähän tylsää. Kahvilta luokseni katsomaan elokuvaa ja mitä tekee mies? Nukahtaa kesken leffan! Siis kuorsaa sohvallani kunnes potkin hereille ja yön selkään. Jostain syystä tämäkään ei riittänyt minulle vaan tapasimme vielä uudestaan. Ja sillä tiellä ollaan. Rakas, viisas, huomaavainen ja herkkä mieheni jo 17vuotta yhdessä. Yhä saattaa nukahtaa kesken elokuvan ja näyttää vähän vanhalta mutta ei haittaa. En minäkään mikään prinsessa ole. Kyllä kannatti ne kamalat treffit.

Ajattelin jo ennen tarinan loppua, että eihän nuo mitkään hirveät treffit olleet. Onko tänne pakko laittaa näitä moraalisia opetuksia? Kiva kun joku on löytänyt omansa, mutta täältä olisi paljon viihdyttävämpää lukea niitä oikeita kauhujuttuja.

Mä kerron yhden tarinan mun sinkkuvuosiltani, jolloin sekoilin useamman kaverin kanssa oikein saamatta itsekään selvää, seurustelenko vaiko enkö... tai siis omasta mielestäni en seurustellut, näistä tyypeistä yksi ainakin sitten jälkikäteen väitti mun särkeneen hänen sydämensä.

Mutta joo. Olin fiksuna likkana ajatellut, että koska kukaan näistä pyöritettävistäni ei ollut noussut mitenkään ylivoimaiseksi poikaystäväehdokkaaksi, niin sovitaan sitten lisää treffejä!

Joten niinpä sitten lähikuppilaan ilmestyi kaveri 100km päästä ja vaikka meillä nyt ei kemiat kohdanneet niin menin jo puolittain lupaamaan, että saa tulla yöksi ettei tarvitse ajaa takaisin kotiinsa väsyneenä.

Tässä vaiheessa iltaa sain tekstarin siltä yhdeltä tapailemaltani tyypiltä, jota itse kaipasin mutta jolle harvoin kelpasin. Tämä J kysyi, että voiko tulla yöksi. No tottakai, tämä nykyinen deitti pihalle pian, koska viestistä ajattelin että J olisi tulossa ihan kohta. Hiukkasen tyyppi vastusteli, mutta lähti ajamana kotia kohti.

Olin jo nukahtanut, kun J sitten valomerkin jälkeen kolisteli ovella, tuhannen päissään. Otin sen viereen, tietty. Aamulla hätäisesti nusaistiin (tässä kohtaa just tämä sana) ja hän lähti etsimään mihin oli treenikassinsa edellisillan ryyppykierroksella hukannut. Eikä muuten näkynyt enää sen jälkeen - paitsi ihan sattumalta kolme vuotta tämän jälkeen Tampereella baarissa (molemmat siellä työmatkalla).

Tiedän, olin sika. Mutta myös hyvin sekaisin itseni kanssa silloin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tapahtui minulle jokin aika sitten. Kutsuin yhdenillan tuttavuuden luokseni asunnossani olevaan saunaan, lupasin ostaa pientä naposteltavaa sekä saunaoluet ja  tulla pysäkille häntä vastaan. Pysäkillä sitten odotti hieman rähjäisen näköinen nainen virttyneessä ja kauhtuneessa ulkoiluasussa. Olkapäällä hänellä oli Ikean isoa sinistä kassia muistuttava kassi, jossa arvelin olevan naisen vaihtovaatteet. Täytyy myöntää, että ensivaikutelma ei oikein vastannut sitä mielikuvaa, joka naisesta oli ensimmäisellä kerralla jäänyt. Sisälle asuntooni päästyään nainen kysyi ensimmäisenä, ostitko sä sitä kaljaa. Sanoin, että joo, oluet on jääkaapissa. Olin ostanut kuusi 0,5 l oluttölkkiä saunajuomiksi, koska itsellä ei ollut tarkoitus juoda sen kummemmin ja ajattelin oluiden riitävän hyvin. Nainen meni jääkaapille, otti oluen, avasi sen ja klunks, klunks, klunks joi sen tyhjäksi parilla kolmella kulauksella. Kauhee jano, nainen selitti, kun katsoin häntä vähän kummissani. Laitoin sitten saunan lämpiämään, avasin itsellenikin oluen ja menin sohvalle istumaan. Oletin, että nainen tulisi viereeni istumaan, mutta tämä tulikin makaamaan sohvalle siten, että hänen päänsä oli sylissäni. Asentoni oli tukala, joten ehdotin naiselle, että tämä nousisi istumaan viereeni. Ei, ei, nainen sanoi, näin on hyvä kun hänellä on muutenkin selkä kipeänä - vanha telinevoimisteluvamma nääs. Sitten nainen otti käteensä tv:n kaukosäätimen, avasi tv:n ja alkoi selailla kanavia. Kun pari kanavakierrosta oli tehty, nainen tokaisi, ei täälläkään oo mitään, ja hellitti otteensa kaukosäätimestä. Sitten hän alkoi hyräillä tai oikeammin päästellä jonkinlaista epävireistä yninää. Kysyin naiselta haluaako tämä kuunnella jotain musiikkia, jotta minun ei olisi tarvinnut kuunnella hänen hyräilyään. Joo laita vain, nainen sanoi, nousi jotenkin todella vaivalloisesti ylös sohvalta ja meni samantien jääkaapille. Tsuh ja klunks, klunks, klunks. Mikä ihme mua janottaa, nainen tokaisi ja tuli vajaan oluttölkin kanssa takaisin sohvalle makaamaan. Hetken päästä nainen halusi vaihtaa musiikin radioon, joten annoin hänelle viritinvahvistimen kaukosäätimen. Taas pari kanavakierrosta, kunnes nainen jätti Radio Aallon tai Novan päälle - en enää muista kumman. Äänen hän väänsi niin kovalle, että keskustelu normaaliäänellä oli jokseenkin mahdotonta. Sitten hän alkoi hytkyä makuullaan päänsä sylissäni. Hän hytkytteli yläruumistaan musiikin tahtiin ja heilutteli käsiään ilmassa kuin olisi tanssinut. Välillä otettiin taas klunks, klunks, klunks, kunnes tölkki oli tyhjä. Menin sitten katsomaan, joko sauna olisi tarpeeksi lämmennyt, ja kun tulin takaisin sohvalle, huomasin oluttölkkini vajuneen huomattavasti. Sanoin naiselle, että tämä voisi ottaa oman tölkin jääkaapista, mutta nainen sanoi, että ei tarvitse, hänellä vain oli jostakin syystä kova jano, mutta nyt ei enää janottanut niin kauheasti. Hetken päästä menimme saunaan, jonne otin mukaan täyden oluttölkin. Kysyin naiselta, eikö tämä ota itselleen olutta saunaan, nainen sanoi juovansa oluen vasta saunan jälkeen. Koska saunatilat kylpyhuoneessani olivat aika ahtaat, sovimme, että käymme eri aikaan suihkussa. Kun vaihdoimme vuoroja saunan ja suihkun välillä, huomasin, että nainen oli juonut taas oluttölkistäni huomattavan osan. En viitsinyt huomauttaa naiselle asiasta, vaan join oluen loppuun. Nainen tuli hetkeksi takaisin saunaan, mutta lähti pian takaisin suihkuun. Sitten hän otti hänelle varaamani kylpypyyhkeen ja lähti kylpyhuoneesta vettä valuvana pois. Ajattelin, että nainen meni hakemaan itselleen olutta ja palaa pian takaisin. Odottelin jonkin aikaa kunnes menin hetken itseäni kuivailtuani eteiseen. Eteisen matolla oli iso märkä läntti ja parketilla oli märkiä jälanjälkiä. Nainen seisoskeli olohuoneessa oluttölkki kädessä. Päälleen hän oli pukenut ilmeisesti siitä sinisestä kassista ottamansa kummallisen, nuhjuisen kylpy/aamutakin, jonka hän kertoi itse tehneensä joskus aiemmin. Kylpypyyhkeen hän oli huolettomasti pudottanut olohuoneen matolle. Kysyin naiselta tulisiko tämä vielä takaisin saunaan, mutta nainen vastasi, että hänelle tuli saunassa niin kauhean kuuma ja niin kauhea jano, että hän ei enää saunaan tule. Sitten nainen halusi parvekkeelle vilvoittelemaan. Yritin estellä naista, koska parvekkeeni oli talven jäljiltä todella likainen kadulta tulevan hiekan ja muun pölyn vuoksi. Mutta ei, naisen oli välttämättä päästävä parvekkeelle, joten menin avaamaan hänelle parvekkeen oven. Nainen viipyi parvekkeella ehkä minuutin, ja ennen kuin ehdin varoittaa häntä likaisista jalkapohjista, hän oli jo astunut olohuoneen vaalealle matolle ja jättänyt siihen likaisen jalanjäljen. Jalkansa hän pyyhki lopulta tyylikkäästi kylpypyyhkeeseen. Menin sitten hieman harmissani itse vielä hetkeksi saunaan ja kun tulin takaisin, nainen makasi sohvalla tv:n kanavia selaillen ja välillä klunks, klunks olutta hörppien. Jääkaapille mennessäni huomasin, että oluita oli jäljellä enää yksi. Avasin sen itselleni, koska halusin juoda sen janooni. Olutta juodessani huomasin lattialla sohvan vieressä isohkon olutläikän, joten nainen oli ilmeisesti kaatanut tölkkinsä jossakin välissä. Otin siivousliinan ja aloin siivota naisen jättämää sotkua. Nainen kommentoi tätä juopuneesti naureskellen, mullahan on täällä tosi hyvä palvelu kun on oma siivooja, hahhahhaa. Sitten nainen parkaisi kuin hätkähtäen, paljonko kello on. Kun kerroin, että kello oli noin 20.45, nainen tokaisi, vielä ehdittäisiin hakea lisää olutta kaupasta. Sanoin naiselle kyllästyneenä, että tämä voi vapaasti hakea itselleen kaupasta olutta itselleen ja itse asiassa lähteä samalla kotiinsa, jos olutta tekee vielä mieli. Nainen näytti vähän närkästyneeltä, mutta ei tehnyt elettäkään noustakseen sohvalta. Ilmeisesti hänellä ei ollut rahaa tai hän muuten vain oletti, että olisin lähtenyt hakemaan hänelle lisää juotavaa. Hetken mökötettyään nainen sanoi, mutta eikös tällä alueella olekin joku lähiöravintola. Sanoin naiselle kyllästyneesti, että kyllä, lähiöravintola löytyy alueelta, ja hän on vapaa lähtemään sinne yksin koska tahansa. Nainen ei vastannut mitään, vaan selaili tv:n kanavia ärtyneen näköisenä. Yhtäkkiä nainen sanoi, mun ex-mies tappais mut, jos se tietäis, että mä oon täällä sun luona. Ja varmaan tappais sutkin, kun se on psykopaatti ja palkkasotilas ja se on tappanut monta ihmistä, nainen jatkoi. Silloin sanoin naiselle, kuule eiköhän ole parasta, että sä lähdet nyt jonnekin muualle mun asunnosta ja eiköhän tämä nyt ollut tässä. Hämmästyksekseni nainen ei väittänyt vastaan, vaan nousi ripeästi ja tällä kertaa ilman mitään vanhoja telinevoimisteluvammoja sohvalta ja alkoi pukea päällensä kauhtunutta ulkoiluasuaan. Monelta tosta menee seuraava bussi, nainen kysyi, ja kerroin tahallani, että viiden minuuutin päästä, jotta pääsin naisesta mahdollisimman pian eroon. Sitten nainen sopersi, en mä osaa sinne pysäkille, eksyn vielä, ja pyysi minua oppaaksi. Kerroin naiselle, että pysäkki on melkein samalla kohtaa  sitä pysäkkiä, johon hän jäi, mutta kadun toisella puolella. Mä en nyt enää muista, mihin mä jäin, nainen sanoi. No, ei auttanut kuin pukea päällysvaatteet päälle ja lähteä opastamaan nainen pysäkille. Nainen horjui huomattavasti, kun kävelimme muutaman kymmenen metriä pysäkille. Nainen yritti vielä jotenkin paikata mokailujaan pyytelemällä anteeksi, mutta kerroin naiselle, että antaa olla, ja jätin hänet yksin pysäkille. Muutama päivä myöhemmin nainen soitti minulle kummallisesti polveilevan ja välillä itkuksi menevän puhelun, jossa yhdistyivät niin anteeksipyynnöt, anelut, haukkumiset kuin yleinen sekavuuskin. Kuuntelin aikani naisen päätöntä puhetta, kunnes lopetin puhelun ja laitoin naisen numeron estolistalle. Tuon tapauksen jälkeen en ole naista tavannut enkä myöskään halua enää tavata.

Apua! Millainen toi nainen oli ensimmäisellä kerralla? :D kuulostaa joltain mielenterveyspotilaalta.

No, olimme molemmat aika humalassa ensimmäisellä kerralla, mutta nainen oli siististi pukeutunut ja muutenkin huoliteltu. Naisen luo mentiin yöksi ja harrastettiin seksiä. Muutenkin juteltiin mukavia ja nainen kertoili normaalisti itsestään ilman ylimääräistä dramatiikkaa. Siksi päätin pyytää hänet saunakylään. Yllätys oli melkoinen, kun näin naisen pysäkillä, mutta ajattelin että hän laittautuu, kun olemme käyneet saunassa ja lähdemme mahdollisesti yhdessä jonnekin ulos. 

Olin vuoden sinkkuna vaikean eron jälkeen (ihana mies mutta halusi lapsia ja minä en enää lisää) ja päätin kokeilla nettideittailua ekaa kertaa elämässäni. Viestittelin parin tyypin kanssa ja päätin sitten murtaa jään ja lähteä yhden ihan ok:lta vaikuttaneen miehen kanssa treffeille. Vähän tuli kummallinen olo kun puhuttiin puhelimessa ennen tapaamista, mies kuulosti ihan isältäni (joka kärsii muuten maanis-depressiivisyydestä vai miksikäs sitä nykyään sanotaan :-D) ja laittoi myöskin tosi monta samanlaista kuvaa itsestään paidan kanssa ja ilman paitaa, tausta vaan vaihtui. Sama ilme ja asento työvaatteissa, omassa eteisessa, ennen treffeille lähtöä kotona jne... Kuvaa siis pukkasi.

No kuitenkin, sovittiin että tavataan yhdellä isolla huoltoasemalla. Tyyppi vaikutti edelleen ihan ok:lta, ihmettelin tosin ostaessani kahvin itselleni kun mies ei ottanut mitään ja sanoi juoneensa kahvit juuri ennen lähtöä kotona. Seurahan siinä kuitenkin oli tärkein että mikäs siinä. Juteltiin ja päätettiin lähteä miehen autolla juttelemaan jonnekin rauhallisempaan paikkaan. Ajettiin yhteen puistoon joen rannalle ja siellä mies halusi lähteä kävelemään metsään. Hälytyskellot soi kyllä päässä mutta jotenkin siinä tilanteessa oli jotain niin kummallista etten sitten osannut kieltäytyä. 

Käveltiin vähän matkan päähän, istuttiin kalliolle ja yhtäkkiä mies sanoi: "Kutita mua!". Olin että häh, siis mitä..? "Niin, kutita mua, tykkään spontaaneista naisista!". Menin IHAN LUKKOON! Olin metsässä jonkun kutitusfriikin kanssa ja kaiken lisäksi siinä viuhahteli koko ajan jotain suunnistavia lapsia ohi ja huomasin selvästi että se ärsytti miestä kun ei saatu olla rauhassa.

Vähän aikaa istuttiin hiljaa siinä kalliolla, olin varmaan ihan punaisena ja tuijotin vaan hiljaa sinne metsään kunnes sain soperrettua että pitäisköhän meidän lähteä jonnekin muualle..? Mies kysyi missä on lähin automaatti, ajettiin yhdelle marketille, mies kävi automaatilla ja tuli takaisin sanoen että kahvi ois maistunut mutta ei ole tarpeeksi rahaa tilillä. Istuttiin vähän aikaa hiljaa autossa siinä parkkipaikalla kunnes mies sanoi että lähtee ajamaan takaisin kotipaikkakunnalleen, ja sori että bensat on niin vähissä mutta ei voi viedä mua lähemmäs kotiani. Sanoin sitten moikat vihaisen tuntuiselle miehelle, lähdin autosta ja kävelin 3 kilometriä kotiin.

Miehestä ei yllättäen kuulunut enää yhtään mitään, mutta muutaman päivän päästä laitoin kohteliaana viestiä että harmi kun treffit meni miten meni mutta toivottavasti löytää mieluisampaa seuraa jatkossa (olinhan jo etukäteen sanonut etten etsi seksiseuraa ja sitä mies jälkikäteen mietittynä oli kutitusleikkeineen ja vihjailevine lämmittelykuvineen ihan selvästi vailla). Vastauksena tuli "Joo-o! Vituiks meni ku Jeesuksen pääsiäinen!!!" jonka jälkeen tyyppi blokkasi mut ja teki uuden profiilin jolla vielä häiriköi mua ja blokkasi sitten silläkin kiusallaan (ne blokkaukset ja niiden määrä näkyi ainakin siloin vielä käyttäjän profiilissa).

Poistin profiilin enkä ole tämän jälkeen enää oikein innostunut nettitreffailusta, pari kertaa olen tehnyt uuden profiilin hetkeksi ihan huvikseni ja nähnyt saman tyypin vielä pyörivän siellä seuranhaussa :-D :-D

Lisähuomautuksena vielä että häiskä halusi itse todella innokkaasti tulla tapaamaan minua jo muutaman viestin jälkeen kotipaikkakunnalleni, eli todellakaan en pakottanut epäonnekasta kutittelijaa ajamaan kymmeniä kilometrejä viimeisillä rahoillaan luokseni ;-)

Tindertreffit: Tyyppi oli mukava ja kiinnostava, mutta hiton rähjäinen ja vetelä. Tuli myöhässä, tukka rasvaisena ja parta ajamatta (enkä tarkoita seksikästä sänkeä, vaan sellaista amishaituvaa), resupekkavaatteissa. Mentiin pubiin ja jouduin tarjoamaan oluet kun tyypin kortilla ei ollut tarpeeksi rahaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tapahtui minulle jokin aika sitten. Kutsuin yhdenillan tuttavuuden luokseni asunnossani olevaan saunaan, lupasin ostaa pientä naposteltavaa sekä saunaoluet ja  tulla pysäkille häntä vastaan. Pysäkillä sitten odotti hieman rähjäisen näköinen nainen virttyneessä ja kauhtuneessa ulkoiluasussa. Olkapäällä hänellä oli Ikean isoa sinistä kassia muistuttava kassi, jossa arvelin olevan naisen vaihtovaatteet. Täytyy myöntää, että ensivaikutelma ei oikein vastannut sitä mielikuvaa, joka naisesta oli ensimmäisellä kerralla jäänyt. Sisälle asuntooni päästyään nainen kysyi ensimmäisenä, ostitko sä sitä kaljaa. Sanoin, että joo, oluet on jääkaapissa. Olin ostanut kuusi 0,5 l oluttölkkiä saunajuomiksi, koska itsellä ei ollut tarkoitus juoda sen kummemmin ja ajattelin oluiden riitävän hyvin. Nainen meni jääkaapille, otti oluen, avasi sen ja klunks, klunks, klunks joi sen tyhjäksi parilla kolmella kulauksella. Kauhee jano, nainen selitti, kun katsoin häntä vähän kummissani. Laitoin sitten saunan lämpiämään, avasin itsellenikin oluen ja menin sohvalle istumaan. Oletin, että nainen tulisi viereeni istumaan, mutta tämä tulikin makaamaan sohvalle siten, että hänen päänsä oli sylissäni. Asentoni oli tukala, joten ehdotin naiselle, että tämä nousisi istumaan viereeni. Ei, ei, nainen sanoi, näin on hyvä kun hänellä on muutenkin selkä kipeänä - vanha telinevoimisteluvamma nääs. Sitten nainen otti käteensä tv:n kaukosäätimen, avasi tv:n ja alkoi selailla kanavia. Kun pari kanavakierrosta oli tehty, nainen tokaisi, ei täälläkään oo mitään, ja hellitti otteensa kaukosäätimestä. Sitten hän alkoi hyräillä tai oikeammin päästellä jonkinlaista epävireistä yninää. Kysyin naiselta haluaako tämä kuunnella jotain musiikkia, jotta minun ei olisi tarvinnut kuunnella hänen hyräilyään. Joo laita vain, nainen sanoi, nousi jotenkin todella vaivalloisesti ylös sohvalta ja meni samantien jääkaapille. Tsuh ja klunks, klunks, klunks. Mikä ihme mua janottaa, nainen tokaisi ja tuli vajaan oluttölkin kanssa takaisin sohvalle makaamaan. Hetken päästä nainen halusi vaihtaa musiikin radioon, joten annoin hänelle viritinvahvistimen kaukosäätimen. Taas pari kanavakierrosta, kunnes nainen jätti Radio Aallon tai Novan päälle - en enää muista kumman. Äänen hän väänsi niin kovalle, että keskustelu normaaliäänellä oli jokseenkin mahdotonta. Sitten hän alkoi hytkyä makuullaan päänsä sylissäni. Hän hytkytteli yläruumistaan musiikin tahtiin ja heilutteli käsiään ilmassa kuin olisi tanssinut. Välillä otettiin taas klunks, klunks, klunks, kunnes tölkki oli tyhjä. Menin sitten katsomaan, joko sauna olisi tarpeeksi lämmennyt, ja kun tulin takaisin sohvalle, huomasin oluttölkkini vajuneen huomattavasti. Sanoin naiselle, että tämä voisi ottaa oman tölkin jääkaapista, mutta nainen sanoi, että ei tarvitse, hänellä vain oli jostakin syystä kova jano, mutta nyt ei enää janottanut niin kauheasti. Hetken päästä menimme saunaan, jonne otin mukaan täyden oluttölkin. Kysyin naiselta, eikö tämä ota itselleen olutta saunaan, nainen sanoi juovansa oluen vasta saunan jälkeen. Koska saunatilat kylpyhuoneessani olivat aika ahtaat, sovimme, että käymme eri aikaan suihkussa. Kun vaihdoimme vuoroja saunan ja suihkun välillä, huomasin, että nainen oli juonut taas oluttölkistäni huomattavan osan. En viitsinyt huomauttaa naiselle asiasta, vaan join oluen loppuun. Nainen tuli hetkeksi takaisin saunaan, mutta lähti pian takaisin suihkuun. Sitten hän otti hänelle varaamani kylpypyyhkeen ja lähti kylpyhuoneesta vettä valuvana pois. Ajattelin, että nainen meni hakemaan itselleen olutta ja palaa pian takaisin. Odottelin jonkin aikaa kunnes menin hetken itseäni kuivailtuani eteiseen. Eteisen matolla oli iso märkä läntti ja parketilla oli märkiä jälanjälkiä. Nainen seisoskeli olohuoneessa oluttölkki kädessä. Päälleen hän oli pukenut ilmeisesti siitä sinisestä kassista ottamansa kummallisen, nuhjuisen kylpy/aamutakin, jonka hän kertoi itse tehneensä joskus aiemmin. Kylpypyyhkeen hän oli huolettomasti pudottanut olohuoneen matolle. Kysyin naiselta tulisiko tämä vielä takaisin saunaan, mutta nainen vastasi, että hänelle tuli saunassa niin kauhean kuuma ja niin kauhea jano, että hän ei enää saunaan tule. Sitten nainen halusi parvekkeelle vilvoittelemaan. Yritin estellä naista, koska parvekkeeni oli talven jäljiltä todella likainen kadulta tulevan hiekan ja muun pölyn vuoksi. Mutta ei, naisen oli välttämättä päästävä parvekkeelle, joten menin avaamaan hänelle parvekkeen oven. Nainen viipyi parvekkeella ehkä minuutin, ja ennen kuin ehdin varoittaa häntä likaisista jalkapohjista, hän oli jo astunut olohuoneen vaalealle matolle ja jättänyt siihen likaisen jalanjäljen. Jalkansa hän pyyhki lopulta tyylikkäästi kylpypyyhkeeseen. Menin sitten hieman harmissani itse vielä hetkeksi saunaan ja kun tulin takaisin, nainen makasi sohvalla tv:n kanavia selaillen ja välillä klunks, klunks olutta hörppien. Jääkaapille mennessäni huomasin, että oluita oli jäljellä enää yksi. Avasin sen itselleni, koska halusin juoda sen janooni. Olutta juodessani huomasin lattialla sohvan vieressä isohkon olutläikän, joten nainen oli ilmeisesti kaatanut tölkkinsä jossakin välissä. Otin siivousliinan ja aloin siivota naisen jättämää sotkua. Nainen kommentoi tätä juopuneesti naureskellen, mullahan on täällä tosi hyvä palvelu kun on oma siivooja, hahhahhaa. Sitten nainen parkaisi kuin hätkähtäen, paljonko kello on. Kun kerroin, että kello oli noin 20.45, nainen tokaisi, vielä ehdittäisiin hakea lisää olutta kaupasta. Sanoin naiselle kyllästyneenä, että tämä voi vapaasti hakea itselleen kaupasta olutta itselleen ja itse asiassa lähteä samalla kotiinsa, jos olutta tekee vielä mieli. Nainen näytti vähän närkästyneeltä, mutta ei tehnyt elettäkään noustakseen sohvalta. Ilmeisesti hänellä ei ollut rahaa tai hän muuten vain oletti, että olisin lähtenyt hakemaan hänelle lisää juotavaa. Hetken mökötettyään nainen sanoi, mutta eikös tällä alueella olekin joku lähiöravintola. Sanoin naiselle kyllästyneesti, että kyllä, lähiöravintola löytyy alueelta, ja hän on vapaa lähtemään sinne yksin koska tahansa. Nainen ei vastannut mitään, vaan selaili tv:n kanavia ärtyneen näköisenä. Yhtäkkiä nainen sanoi, mun ex-mies tappais mut, jos se tietäis, että mä oon täällä sun luona. Ja varmaan tappais sutkin, kun se on psykopaatti ja palkkasotilas ja se on tappanut monta ihmistä, nainen jatkoi. Silloin sanoin naiselle, kuule eiköhän ole parasta, että sä lähdet nyt jonnekin muualle mun asunnosta ja eiköhän tämä nyt ollut tässä. Hämmästyksekseni nainen ei väittänyt vastaan, vaan nousi ripeästi ja tällä kertaa ilman mitään vanhoja telinevoimisteluvammoja sohvalta ja alkoi pukea päällensä kauhtunutta ulkoiluasuaan. Monelta tosta menee seuraava bussi, nainen kysyi, ja kerroin tahallani, että viiden minuuutin päästä, jotta pääsin naisesta mahdollisimman pian eroon. Sitten nainen sopersi, en mä osaa sinne pysäkille, eksyn vielä, ja pyysi minua oppaaksi. Kerroin naiselle, että pysäkki on melkein samalla kohtaa  sitä pysäkkiä, johon hän jäi, mutta kadun toisella puolella. Mä en nyt enää muista, mihin mä jäin, nainen sanoi. No, ei auttanut kuin pukea päällysvaatteet päälle ja lähteä opastamaan nainen pysäkille. Nainen horjui huomattavasti, kun kävelimme muutaman kymmenen metriä pysäkille. Nainen yritti vielä jotenkin paikata mokailujaan pyytelemällä anteeksi, mutta kerroin naiselle, että antaa olla, ja jätin hänet yksin pysäkille. Muutama päivä myöhemmin nainen soitti minulle kummallisesti polveilevan ja välillä itkuksi menevän puhelun, jossa yhdistyivät niin anteeksipyynnöt, anelut, haukkumiset kuin yleinen sekavuuskin. Kuuntelin aikani naisen päätöntä puhetta, kunnes lopetin puhelun ja laitoin naisen numeron estolistalle. Tuon tapauksen jälkeen en ole naista tavannut enkä myöskään halua enää tavata.

Apua! Millainen toi nainen oli ensimmäisellä kerralla? :D kuulostaa joltain mielenterveyspotilaalta.

No, olimme molemmat aika humalassa ensimmäisellä kerralla, mutta nainen oli siististi pukeutunut ja muutenkin huoliteltu. Naisen luo mentiin yöksi ja harrastettiin seksiä. Muutenkin juteltiin mukavia ja nainen kertoili normaalisti itsestään ilman ylimääräistä dramatiikkaa. Siksi päätin pyytää hänet saunakylään. Yllätys oli melkoinen, kun näin naisen pysäkillä, mutta ajattelin että hän laittautuu, kun olemme käyneet saunassa ja lähdemme mahdollisesti yhdessä jonnekin ulos. 

Suurella todennäköisyydellä mielenterveysongelmainen, millainen asunto hänellä oli? siisti?