Lue keskustelun säännöt.
Kerrotaan taas kummallisia/hirveitä treffi- tai tapailukokemuksia!
Tällainen ketju on joskus jo ollut, ja se oli mielenkiintoinen ja viihdyttäväkin. Jakakaa kokemuksenne!
Itsellä ei mitään kovin kummoista ole kerrottavana, mutta tässä yksi: Kävin kerran netistä bongaamani työttömän miehen kanssa treffeillä syömässä, hänen kutsumanaan. Mies ehdotti minun maksavan, mikä oli hänen mielestään oikein, sillä itse olin kertonut olevani työelämässä. Sanoin että molemmat maksaa omansa. Emme tavanneet enää.
Kommentit (2187)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
naisen kasvokuva oli ilmoituksessa kaunis ja meillä vaikutti olevan yhteiset mielenkiinnon kohteet.
treffeille saapui laiha, lähes rinnaton mutta pallomahainen s-vikainen suhisija joka otti teetä valittaen, että kahvi närästää. oli pukeutunut putkitoppiin jota veti koko ajan ylös ja yhtäkkiä kysyi saako haukun viineristäni.
en tapaa jakaa syömisiäni, mutta herrasmiehenä ostin hänelle oman jonka söi kahdella haukulla!
vaikka saimme mielenkiintoisen keskustelun Dr Whon uudesta jaksosta, kiinnostukseni oli jo lopahtanut ja tunsin itseni petetyksi.
nainen luultavasti oli itsekin tietoinen päärynävartalostaan ja puhuviastaan ja toivoi, ettei asia häiritsisi sinua! jos olisit oikeasti ollut kiinnostunut, olisit pystynyt näkemään noiden vikojen ohi. sääli käy treffikumppaneitasi!
Edellisellä sivulla oli kommentti, jossa kerrottiin miehen näyttävän kuvassa komealta, mutta todellisuudessa olikin vatsakas ja pottunenäinen, mutta siihen sinä et kiinnittänyt huomiota. :D Miesten ulkonäköön saa olla pettynyt ja siitä saa valittaa, mutta samaa ei saa tehdä naisista.
Feminatsit ja feminatsien logiikka ja kaksinaismoraalit.
En halua ryhtyä jankkaamaan tästä, koska se ei ole ketjun pointti, mutta tää on ketju kummallisista ja/tai hirveistä treffikokemuksista.
Tässä "tarinassa" mies menee treffeille kasvokuvan perusteella, mut ei tykkääkään naisen kropasta ja naisella on ässävika. Nainen on ihan kiva ja yhteinen puheenaihekin löytyy, mut miehen mielestä nainen syö viinerin liian nopeasti. Kummallista ja hirveää?
Tää ei ole sukupuolijuttu: on täällä ollut toki muutama hölmö tarina naisiltakin. Muttta pääsääntöisesti noissa naisten ulkonäkö ei miellyttänyt -tarinoissa pointtina on ollut se, et joko a) mies on lähettänyt itsestään väärän/vanhan kuvan tai muuten katteetta kehunut ulkonäköään ja yleensä viel lisäks b) mies on ollut jollain muulla tapaa outo, tahditon tai pelottava.
Ite oon alapeukuttanut tai disauttanut tasapuolisesti kaikkia, joiden pointti on ollut vaan "ei sit tykännykään ulkonäöstä" (ja näitä ei ole ollut montaa). Toisaalta oon yläpeukuttanut tarinoita, joissa on tyhmä tai tarpeetom ulkonäkökommentti, jos sieltä tarinasta on tullut ilmi myös se hirveä ja kummallinen asia treffikumppanissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi söpöllä tavalla kummallinen treffikokemus. Tutustuttiin facebookissa ihan komean miehen kanssa ja sovittiin, että tavataan mun asunnon läheisen kaupan pihalla. Mies odotteli mua jo siellä ja kun näki mut niin katto just sillä ilmeellä millä elokuvissa sulhanen katsoo alttarille kävelevää morsianta, peitti vielä suunsa kädellään:D Oli ihana mies, mutta ei siitä ikinä mitään säätöä enempää kehittynyt:/
Minulla kävi yksillä ensitreffeillä samoin. Kun mies huomasi minut, häneltä meni aivan pasmat sekaisin, ja hän näytti juuri siltä kuin sanomasi miehet nähdessään morsiamensa.
Me kyllä ollaan edelleen onnellisesti yhdessä :D
Voi ei, tuli vähän katkera olo näistä kokemuksista, itselläni on ollut lähinnä vaan kauhutreffejä. Mutta eihän se ole muiden vika että itse olen vain tavis, en mikään malli tai missi.
On varmaan mahtavaa olla noin kaunis ja viehättävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi söpöllä tavalla kummallinen treffikokemus. Tutustuttiin facebookissa ihan komean miehen kanssa ja sovittiin, että tavataan mun asunnon läheisen kaupan pihalla. Mies odotteli mua jo siellä ja kun näki mut niin katto just sillä ilmeellä millä elokuvissa sulhanen katsoo alttarille kävelevää morsianta, peitti vielä suunsa kädellään:D Oli ihana mies, mutta ei siitä ikinä mitään säätöä enempää kehittynyt:/
Minulla kävi yksillä ensitreffeillä samoin. Kun mies huomasi minut, häneltä meni aivan pasmat sekaisin, ja hän näytti juuri siltä kuin sanomasi miehet nähdessään morsiamensa.
Me kyllä ollaan edelleen onnellisesti yhdessä :D
Voi ei, tuli vähän katkera olo näistä kokemuksista, itselläni on ollut lähinnä vaan kauhutreffejä. Mutta eihän se ole muiden vika että itse olen vain tavis, en mikään malli tai missi.
On varmaan mahtavaa olla noin kaunis ja viehättävä.
No ehkä tuo tilanne ei nyt aina johdu siitä, että olisi jotenkin upea kaunotar. Itsellä myös tuollainen "elokuvahetki" johtui vain siitä, että kyseinen mies ihastui ensisilmäyksellä, en tosiaankaan koe olevani mikään missi. Satuin vaan miellyttämään miehen silmää ja hän oli sellaisessa elämäntilanteessa että halusi rakastua ja löytää "oikean" kumppanin, niin oli sitten altis ihastumiselle. t. ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
naisen kasvokuva oli ilmoituksessa kaunis ja meillä vaikutti olevan yhteiset mielenkiinnon kohteet.
treffeille saapui laiha, lähes rinnaton mutta pallomahainen s-vikainen suhisija joka otti teetä valittaen, että kahvi närästää. oli pukeutunut putkitoppiin jota veti koko ajan ylös ja yhtäkkiä kysyi saako haukun viineristäni.
en tapaa jakaa syömisiäni, mutta herrasmiehenä ostin hänelle oman jonka söi kahdella haukulla!
vaikka saimme mielenkiintoisen keskustelun Dr Whon uudesta jaksosta, kiinnostukseni oli jo lopahtanut ja tunsin itseni petetyksi.
nainen luultavasti oli itsekin tietoinen päärynävartalostaan ja puhuviastaan ja toivoi, ettei asia häiritsisi sinua! jos olisit oikeasti ollut kiinnostunut, olisit pystynyt näkemään noiden vikojen ohi. sääli käy treffikumppaneitasi!
Pallomahainen on lähinnä omenavartaloinen. Päärynävartalo leveillä lanteilla ja pyöreällä pepulla on aika monen mieleen.
Ja ettei viesti olisi täysin offtopic... Juttelin erään miehen kanssa netissä, ja sovimme treffit piakkoin erääseen ravintolaan. Mies oli vaikuttanut netissä kaikin puolin normaalilta. Olin myös kertonut etsiväni vakituista suhdetta ja että ensi tapaamisella en aio harrastaa seksiä. Meillä tuntui olevan asioista täysi yhteisymmärrys.
Saavuin ravintolan luokse, missä mies odotti ulko-oven vieressä. Hän ei vastannut juurikaan miesihannettani, vaan oli olemukseltaan setämäisen kuivakka, mikä sai hänet näyttämään ikäistään vanhemmalta. Istuttuamme pöytään mies riisui ulkovaatteensa, jolloin hansikkaan alta paljastui - mikäpä muukaan, kuin kihlasormus. Kysyin asiasta, ja hän sanoi valehdelleensa että lähtisin treffeille. Tähän totesin, etten aio sekaantua varattuihin, mutta voin kuitenkin jäädä kahviseuraksi. Mies tuntui hyväksyvän tämän, vaikkakin ihmettelen miksi hän valehteli asiasta, kun olin jo ennakkoon kertonut etten halua kenenkään sivusuhteeksi.
Loput treffeistä meni rattoisasti kuunnellessa, kun mies avautui työstään kirjanpitäjänä, ja siitä, ettei kukaan arvostanut hänen työtään. "Ja aina kun menee jotain pieleen, niin kenen vika se on? Sinä siellä, tee sitä, tee tätä, korjaa asiat, ihan kuin MINÄ voisin vaikuttaa niihin, ja kiittääkö kukaan koskaan? Ei! Kukaan ei kiitä ikinä yhtään mistään!" Lopputulos: minä sain huonoa kahviseuraa, ja mies sai ilmaisen terapiaistunnon. Myöhemmin sain vielä viestin, jossa hän pyysi harkitsemaan uudelleen seksin harrastamista. Kieltäydyin kunniasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
naisen kasvokuva oli ilmoituksessa kaunis ja meillä vaikutti olevan yhteiset mielenkiinnon kohteet.
treffeille saapui laiha, lähes rinnaton mutta pallomahainen s-vikainen suhisija joka otti teetä valittaen, että kahvi närästää. oli pukeutunut putkitoppiin jota veti koko ajan ylös ja yhtäkkiä kysyi saako haukun viineristäni.
en tapaa jakaa syömisiäni, mutta herrasmiehenä ostin hänelle oman jonka söi kahdella haukulla!
vaikka saimme mielenkiintoisen keskustelun Dr Whon uudesta jaksosta, kiinnostukseni oli jo lopahtanut ja tunsin itseni petetyksi.
nainen luultavasti oli itsekin tietoinen päärynävartalostaan ja puhuviastaan ja toivoi, ettei asia häiritsisi sinua! jos olisit oikeasti ollut kiinnostunut, olisit pystynyt näkemään noiden vikojen ohi. sääli käy treffikumppaneitasi!
Etkö tiedä, että miehille naisen ulkonäkö on tärkeämpää kuin naisille miehen? Vähän vaikea kiinnostua, jos silmissä ei ole mitään kiinnostavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväni oli tavannut baarissa miehen jonka kanssa olivat sopineet tapaamisen. Mies asui toisella paikkakunnalla, missä "treffit" olivat. Kaveri pyysi sitten mua mukaan matkaseuraksi ja kuulemma tällä miehelläkin kaveri mukana. Itse olen varattu eli joo - asetelma oli todella outo jo heti alkuunsa :D
No, ensinnäkin tämä miehen kaveri tuli meitä vastaan. Meidän oli puhe mennä syömään, mutta mies kenet ystäväni oli määrä tavata oli myöhässä. Emme siis menneet syömään. Koko sen pari tuntia jonka vietimme heidän seurassaan kaverin deitti hoki että haluaa kotiin?!! Ilmeisesti seuramme ei ollut hänelle mieluista :D Minä juttelin tämän ystäväni deitin kaverin kanssa ja hän hihitteli jutuilleni, ystäväni ja treffikumppani istuivat hiljaa ja vihaisina. Samaan aikaan niin hulvatonta ja kiusallista.
Tapaamisen jälkeen ystäväni ja deittinsä eivät olleet enää missään tekemisissä. En ymmärrä vieläkään miksi he ylipäänsä sopivat tapaamisen :D
Teininä sovin treffit pojan kanssa, jolle en ollut juurikaan jutellut muuta kuin netissä. Hän oli minua vanhempi ja kävi samaa koulua. Hän haki minua mopollaan ja yhdessä mutkassa hän meinasi törmätä autoon. Koko lopputreffien ajan hän voivotteli kuinka melkein tappoi minut, anteeksipyynnöt vain jatkuivat ja jatkuivat. Eipä siinä sitten paljon muuta ehditty jutella :D
Tyyppi oli muutenkin liian ressukka. Muutaman kerran tapasin häntä vielä ystäväni painostuksesta kunnes sanoin että ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä johtuu, että aika monessa viestissä miehet ovat olleet kuin toista maata naisen kanssa, mutta herrojen mielestä heidän välillään on silti "kemiaa"? :D
Et kai sä tosissas tätä kysy? No johtuisko siitä että naiset on jääneet paikalle "soveliaaksi" ajaksi tai jopa antaneet pillua vaikka mies on ollut lähes ensihetkestä asti outo.
Kummallisimman treffini:
Olin vähän päälle parikymppinen ja just eronnut poikaystävästä. Mieltäni piristääkseen ystäväni antoi yhden tutun nuoren miehen (heillä oli vähän aiemmin ollut säätöä mut ei sen kummempaa) puhelinnumeron ja kehotti laittamaan viestiä. Sanoi että ei siitä välttämättä tuu vuosisadan rakkaustarinaa mutta voihan siitä laastari tulla. Ihan mukava kaveri kuulemma. No mähän tyttönä laitoin viestiä ja kerroin mistä sain numeron. Muutama ilta siinä viestiteltiin ja soiteltiin ja lopulta ehdotin tapaamista.
Tapaamispaikaksi sovittiin hänen kotinsa lähellä sijaitsevan kaupan edusta perjantai-illaksi. Sovittiin vielä että otan ystävän matkaan "jään rikkojaksi" jos tuntuu ettei kumpikaan saa oikein mitään juteltua (oltiin puhelussa tunnustettu toisillemme että ollaan molemmat aika ujoja). Noh, odoteltiin ystävän kanssa reilusti yli sovitun ajan ja alettiin jo vähän tuskastumaan. Yritettiin soittaakin mutta ei vastannut. Lopulta ystävä huomasi että kaupan ohi oli jo monta kertaa ajanut yksi ja sama auto ja tuota autoa ajoi tää nuori mies. Kaveri heilautti kättä tervehdykseksi ja vasta sitten mies ajoi parkkiin. Nousi autosta jotenkin nolon näköisenä. Pari sanaa siinä vaihdettuame, lähdimme ajelemaan hänen autolla ympäriinsä. Viikonloppu kun oli, siellä oli paljon nuoria. Hänen kavereitaan tuli monta vastaan ja välkyttelivät valoja merkiksi siitä että tulla juttusille johonkin tiettyyn paikkaan. Tyyppi vaan kaahasi autollaan karkuun ja kierteli jotain ihme pikkuteitä ja vältteli kaikin keinoin kavereiden juttusille menoa. Pari heistä yritti soittaakin mutta tyyppi vaan jätti vastaamatta.
Pari tuntia ajeltiin ja yritin jutella kaikkea mahdollista saamatta oikein minkäänlaista vastausta. Kun kysyin onko sisaruksia, mies vastasi on, mutta ei sanonut sanaakaan enempää. Sama homma työn, opintojen tai minkä tahansa kanssa. Ystäväkin yritti jutustella niitä näitä, saamatta mitää irti. Lopulta sitten keksin että seuraavana päivänä on meno jota varten pitää olla aamulla pirteänä ja meillä pitää lähteä ajelemaan kotiinpäin. Matkalla kerroin ystävälle että ei tuu tästä jutusta mitään, ei kiinnosta edes kaverimielessä. Ystäväkin ihmetteli sillä on aiemmin ollut kuulemma ihan normaalin puhelias kaveri.
Seuraavana päivänä tyyppi laittoi viestiä ja kertoi olevansa kiinnostunut ja kyseli milloin tavataan uudestaan. Kerroin ettei minun puolelta ole vastakaikua joten parempi jättää tähän. Alkoi itkemään viestin välityksellä että se varmaan johtuu hänen ylipainostaan. Itsekään en ole kedon kaunein kukkanen joten en koskaan tuomitse ihmisiä ulkonäön perusteella, sisin on se mikä ratkaisee. Ei millään uskonut vaikka kirjoitin monta kertaa että se ei ole syy. Ruikutti ja ruikutti... Lopulta piti laittaa että anna jo vittu olla, ei kiinnnosta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummallisimman treffini:
Olin vähän päälle parikymppinen ja just eronnut poikaystävästä. Mieltäni piristääkseen ystäväni antoi yhden tutun nuoren miehen (heillä oli vähän aiemmin ollut säätöä mut ei sen kummempaa) puhelinnumeron ja kehotti laittamaan viestiä. Sanoi että ei siitä välttämättä tuu vuosisadan rakkaustarinaa mutta voihan siitä laastari tulla. Ihan mukava kaveri kuulemma. No mähän tyttönä laitoin viestiä ja kerroin mistä sain numeron. Muutama ilta siinä viestiteltiin ja soiteltiin ja lopulta ehdotin tapaamista.
Tapaamispaikaksi sovittiin hänen kotinsa lähellä sijaitsevan kaupan edusta perjantai-illaksi. Sovittiin vielä että otan ystävän matkaan "jään rikkojaksi" jos tuntuu ettei kumpikaan saa oikein mitään juteltua (oltiin puhelussa tunnustettu toisillemme että ollaan molemmat aika ujoja). Noh, odoteltiin ystävän kanssa reilusti yli sovitun ajan ja alettiin jo vähän tuskastumaan. Yritettiin soittaakin mutta ei vastannut. Lopulta ystävä huomasi että kaupan ohi oli jo monta kertaa ajanut yksi ja sama auto ja tuota autoa ajoi tää nuori mies. Kaveri heilautti kättä tervehdykseksi ja vasta sitten mies ajoi parkkiin. Nousi autosta jotenkin nolon näköisenä. Pari sanaa siinä vaihdettuame, lähdimme ajelemaan hänen autolla ympäriinsä. Viikonloppu kun oli, siellä oli paljon nuoria. Hänen kavereitaan tuli monta vastaan ja välkyttelivät valoja merkiksi siitä että tulla juttusille johonkin tiettyyn paikkaan. Tyyppi vaan kaahasi autollaan karkuun ja kierteli jotain ihme pikkuteitä ja vältteli kaikin keinoin kavereiden juttusille menoa. Pari heistä yritti soittaakin mutta tyyppi vaan jätti vastaamatta.
Pari tuntia ajeltiin ja yritin jutella kaikkea mahdollista saamatta oikein minkäänlaista vastausta. Kun kysyin onko sisaruksia, mies vastasi on, mutta ei sanonut sanaakaan enempää. Sama homma työn, opintojen tai minkä tahansa kanssa. Ystäväkin yritti jutustella niitä näitä, saamatta mitää irti. Lopulta sitten keksin että seuraavana päivänä on meno jota varten pitää olla aamulla pirteänä ja meillä pitää lähteä ajelemaan kotiinpäin. Matkalla kerroin ystävälle että ei tuu tästä jutusta mitään, ei kiinnosta edes kaverimielessä. Ystäväkin ihmetteli sillä on aiemmin ollut kuulemma ihan normaalin puhelias kaveri.
Seuraavana päivänä tyyppi laittoi viestiä ja kertoi olevansa kiinnostunut ja kyseli milloin tavataan uudestaan. Kerroin ettei minun puolelta ole vastakaikua joten parempi jättää tähän. Alkoi itkemään viestin välityksellä että se varmaan johtuu hänen ylipainostaan. Itsekään en ole kedon kaunein kukkanen joten en koskaan tuomitse ihmisiä ulkonäön perusteella, sisin on se mikä ratkaisee. Ei millään uskonut vaikka kirjoitin monta kertaa että se ei ole syy. Ruikutti ja ruikutti... Lopulta piti laittaa että anna jo vittu olla, ei kiinnnosta...
Pitää vielä lisätä, että kerroin kyllä tyypille että mua ei sytyttänyt se että ei kyennyt juttelemaan yhtään mistään. Tottakai ymmärrän jos jännittää että juttu nyt ei niin lennokasta ja humoristista ole, mutta on se nyt kumma jos ei kykene kertomaan edes montako sisarusta on ja mitä työtä tekee!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
naisen kasvokuva oli ilmoituksessa kaunis ja meillä vaikutti olevan yhteiset mielenkiinnon kohteet.
treffeille saapui laiha, lähes rinnaton mutta pallomahainen s-vikainen suhisija joka otti teetä valittaen, että kahvi närästää. oli pukeutunut putkitoppiin jota veti koko ajan ylös ja yhtäkkiä kysyi saako haukun viineristäni.
en tapaa jakaa syömisiäni, mutta herrasmiehenä ostin hänelle oman jonka söi kahdella haukulla!
vaikka saimme mielenkiintoisen keskustelun Dr Whon uudesta jaksosta, kiinnostukseni oli jo lopahtanut ja tunsin itseni petetyksi.
nainen luultavasti oli itsekin tietoinen päärynävartalostaan ja puhuviastaan ja toivoi, ettei asia häiritsisi sinua! jos olisit oikeasti ollut kiinnostunut, olisit pystynyt näkemään noiden vikojen ohi. sääli käy treffikumppaneitasi!
Etkö tiedä, että miehille naisen ulkonäkö on tärkeämpää kuin naisille miehen? Vähän vaikea kiinnostua, jos silmissä ei ole mitään kiinnostavaa.
Olet väärässä. Jälleen kerran.
Miehen ulkonäkö on monille naisille ERITTÄIN tärkeä asia. Siksi niin monet miehet ovat sinkkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
naisen kasvokuva oli ilmoituksessa kaunis ja meillä vaikutti olevan yhteiset mielenkiinnon kohteet.
treffeille saapui laiha, lähes rinnaton mutta pallomahainen s-vikainen suhisija joka otti teetä valittaen, että kahvi närästää. oli pukeutunut putkitoppiin jota veti koko ajan ylös ja yhtäkkiä kysyi saako haukun viineristäni.
en tapaa jakaa syömisiäni, mutta herrasmiehenä ostin hänelle oman jonka söi kahdella haukulla!
vaikka saimme mielenkiintoisen keskustelun Dr Whon uudesta jaksosta, kiinnostukseni oli jo lopahtanut ja tunsin itseni petetyksi.
Ymmärrän kyllä jos ei sytyttänyt ja treffit olivat huonot. Lähinnä vaan aina ihmettelen jos miehet sanoo olevansa petettyjä jos odotukset ei täyty. Tämä kuullosti lähinnä naisiin pettyneen miehen kommentilta.
Huoh... Useissa kommenteissa läpi näkyy naisten aivan käsittämätön passiivisuus. On niitä outoja miehiäkin. Mutta - mikset vaihda itse puheenaihetta? Mikset itse ehdota muuta yhteistä tekemistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekemisen ehdottamisessakin on rajansa, kyllähän ylipäänsä ihmssuhteissa on se systeemi että kun meet toisen kotiin tai toinen kutsuu treffeille, silloin pääasiallinen vetovastuu on sillä kutsujalla, ei toisin päin. Minäkin kerta olin tällaisen tosi hiljaisen miehen kanssa syömässä. Maksettiin ruokamme kumpikin itse mutta mies oli kutsuvana osapuolena. Kun minä muutenkin päädyin käytännössä johtamaan kaikki tilanteet niin siitä oli ihan mahdotonta ruveta vielä lisää järjestämään. Muutenkin taisi juttu kuivua kokon viimeistään siihen että minä tunsin itseni treffien pomoksi vaikka olisi pitänyt olla toisin päin.
Yksi oudoimmista treffikokemuksista oli... Tarina ehkä vähän muunneltuna :)
Olin kesätöissä yhdessä kaupungin virastossa. Siellä tuli tavattua näitä kaupunkilaisia ja viranhaltijoita enemmänkin. Ainakin palopäällikön kanssa oltiin pariin otteesen juttusilla, ja kerran hän sitten kysyi että mitä on nätillä tytöllä viikonloppusuunnitelmia.
Ei ollut oikein mitään, joten hän uteli että eikö edes treffejä. Siihen vastasin, että sullahan siellä niitä poikia on asemalla, eikö niistä joku joutaisi.
Vielä saman iltapäivänä tuli puhelu. Vastasin reippaasti työpuhelimeen ja sieltä kuului: "täällä PP paloasemalta, pomo käski soittaa". No, saatiin tapaaminen sovittua ja ajattelin suhtautua positiivisesti tähän tilanteeseen, ehkä se jää siitä vielä murtuisi ja osoittautuisi että tässä on jonkinkokoisen rakkaustarinan alku.
Mentiin leffaan. Sivuhuomautuksena: se elokuva oli huono ja yhä vieläkin, jos se sattuu tulemaan telkkarista alan pyöriä kiusaantuneena sohvassa ja vaihdan kanavaa.
Tyyppi toi mut kotiin ja kakisteli sitten, että on yks juttu mikä hänen pitää kertoa. "Olen lähdössä rauhanturvaajaksi ensi viikolla".
Että pakotie oli ainakin varmistettu. No, tyyppi tuli sieltä lähi-idästä aikanaan takaisin, juotiin nopeat kahvit ja hän esitteli kuvia kuluneesta vuodesta. Siinä vaiheessa tosin jo seukkasin ihan toisaalla ja ihmisestä jäi ihan positiivinen kuva, mutta treffit olivat aika hirveät.
Pari vuotta sitten keskustelin deittisivustolla miehen kanssa, jolla oli seuranhakuilmoituksessaan kuva pitkätukkaisesta komeasta kundista moottoripyöränsä selässä istumassa. Koska juttumme luisti, sovimme että hän tulee käymään ja tapaamaan minua. Olin vasta muuttanut maaseudulle asumaan ja hätäilin, osaisiko hän sinne ja yritin neuvoa tietä. Hän tokaisi siihen, että onhan hänellä navigaattori. Sovimme nimenomaan, että hän tulee KAHVILLE ja hän aikoi tulla moottoripyörällä. Niinpä varasin kahvipöytään tarjottavaa kaukaa pyöräilevälle herrasmiehelle, nälkähän pitkällä matkalla varmaan tulisi.
Häntä ei näkynyt eikä kuulunut sovittuna aikana. Puolen tunnin kuluttua soi puhelin ja sieltä kuului (ilman tervehdystä) kiukkuinen:" Missä ihmeessä sinä asut, en osaa millään sinne!" Yritin sanoa, että eikös sinulla ole se navigaattori", mutta hän vaan kiroili (!) tuohtuneena ja luetteli tienviittoja, missä hän nyt on. Nimet eivät sanoneet minulle mitään, mutta yritin kohteliaasti vielä selittää tietä. Lopulta pitkän ajan kuluttua hä n kuitenkin kaasutti autolla pihaan ja oli hirmu vihainen. Sieppasi näivettyneen krysanteemin auton takapenkiltä ja lähes heitti sen syliini. (Olen aina inhonnut krysanteemeja, mutta ne olivat silloin lähimmällä huoltoasemalla tarjouksessa n. 1 e/kpl.) Laitoin kahvin pöytään, johon tämä herra edelleen pahantuulisesti, ettei hänellä tee kahvia mieli, kun joi jo tuossa huoltoasemalla. HUOM! Olimme nimenomaan sopineet päiväkahville tulosta. Hän vetäisi tuppisuuna kupillisen kahvia, ei koskenut mihinkään tarjouksiini eikä puhunut oma-alotteisesti mitään. Yritin pitää kohteliaasti keskustelua yllä, mutta jossain vaiheessa luovutin minäkin ja istuimme ääneti pöydässä vastakkain. Lopulta hän sanoi: "Jaa, taidanpa lähteä, mulla on pitkä matka kotiin." "Se varmaan on parasta", sanoin minä.
Jos vielä kerron vähän tämän kavaljeerin ulkonäöstä, niin kuvassa harteille ulottuvat hiukset olivat muuttuneet lähes kaljuksi, ohueksi luiruksi. Mies haisi älyttömän tupakalle ja ehti vetäistä jo pihalla monta sätkää, vaikka profiilin mukaan oli savuton. Muu ulkonäkö oli vanha kuivettunut mies, tyypillinen tupakanpolttaja ihosta päätellen. Mihin lie mootttoripyöräkin jäänyt, kuva oli vähintäänkin 30 v. sitten otettu? Terveisiä vaan Reijolle sinne jonnekin.
Kiitin kyllä Luojaani taas kerran vapaudestani, siitä että on varjellut minua tuollaisilta ukontursakkeilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran mailailin sellaisen kypsemmän daamin kanssa, olin silloin 44. Hän oli omien sanojen mukaan "vähän yli 50" ja pyysin kuvaa tietenkin. Jotenkin se vanhanaikainen kirjoitustyyli sai hälytyskellot soimaan päässä ja lopulta tuli kuva ja se oikea ikä: 69 v. Ei menty treffeille.
:D
No olihan hän vähän yli 50 ja vähän vielä päällekin.
Ja vähän liikaakin.
n:o 377
^se oli varmaan ymmärtänyt ne päiväkahvit vähän väärin XD
Kummallinen jopa, mutta ei mitenkään epämiellyttävä. Pari viikkoa sitten sitten luulin meneväni treffeille nätin ja nuoren naisen kanssa. Mutta mimmi veikin sovitusta tapaamispaikasta suoraan kotiinsa hoitamaan hommat. Ei haitannut kyllä....
Ei kovin karmeat, mutta oudot. Eka treffit parikymppisenä, kaveri järkkäs meidät treffeille ja tää jätkä ilmestyi paikalle hiprakassa. :D Oli hieman wtf fiilis koko treffien ajan kunnes se lopulta tunnusti, että anteeks mä oon humalassa. Seuraavana päivänä se soitti ja pyyteli anteeksi ja sanoi, että oli vaan niin hermostunut, koska oli todella ihastunut muhun eikä ikinä uskonut, että kaveri sais mut ylipuhuttua sen kans treffeille. Hieman epäileväisin mielin suostuin toisille treffeille yliopiston bileisiin. Nykyisin ollaan naimisissa. :D