Lue keskustelun säännöt.
Näköjään sossu kustantaa ratsastuksen köyhälle perheelle.
12.04.2016 |
Näin pienituloisena perheenä harmittaa kun ei ole varaa kuin ilmaisiin harrastuksiin lapsella ja köyhä suurperhe saa sossusta rahat ratsastukseen. Onko tämä oikein?
Kommentit (261)
Kauhean pitkä ketju jostakin, joka ei edes pidä paikkaansa. Harkinnanvaraiseen tukeen sisältyy tarvittaessa alaikäisten lasten harrastuksen tukeminen, yleensä puhutaan joistain kymmenistä euroista. Ratsastusta emme todellakaan maksa, vammaisratsastukseen voi Kela suostua, mutta senkin saaminen on nykyään kiven alla.
Samoin esimerkiksi jääkiekko on "liian kallis" harrastus, siihen pitää vähävaraisen hakea stipendiä seuralta.
Joten ap valehtelee tai ei ole ymmärtänyt koko asiaa.
Mutta ei siinä mitään, jatkakaa perhana taas vaan kinaamista ja kadehtimista.
t. sossun täti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jo on ihmiset saavuttaneet uuden alhaisuuden tason, sossun asiakkaiden kadehtimisen. Ei hyvää päivää!
Sossu maksaa harrastuksen, on perheellä niin monta muutakin asiaa pielessä, että ei kävisi mielessä edes ohimennen kadehtia, että miksi noille maksetaan ja mulle ei. Sossulapsi vaihtaisi milloin tahansa ratsastuksen tavalliseen, vaikka pienituloiseen, perheeseen. Hävetkää!
Kukaan ei varmaan kadehdi näitä ihmisiä, mutta totta ihmeessä veronmaksajaa harmittaa, jos kokee, että verorahat valuvat enemmän tai vähemmän hukkaan. Vahva veikkaukseni on, että sossuperheitä auttaisi enemmän jaloilleen ja yrittämään eteenpäin joku muu kuin se, että lapsi saa harrastaa ratsastusta. Toki se ratsastus varmaan kivaa on, mutta ratkaiseeko se perheen ongelmia? Ratsastus (tai joku muu kallis harrastus) tuskin myöskään on poppakonsti ehkäistä lapsen syrjäytymistä, siinäkin asiassa voisi auttaa edullisemmalla tavalla. Toki jos harrastuksen kustantaa jokin yhdistys, sukulainen tms. asia on ihan eri. Mutta minusta on vaan outoa, että ihmiset eivät saisi ottaa mitään kantaa siihen, mihin verorahoja käytetään.
Sinusta on ihan ok. ja niin monen mamman mielestä (ei ainakaan mitään keskustelua) jos varakas, jolla on ostovoimaa hyödyntää verovaroja esim. yksityiset palvelut esim. kalliit terv.palvelut, leikkaukset, fysioterapeutit, suuhygienistit, silmälasit jne. (työterv.hoito ja yks.lääkäriasemat) jotka
kustantaa Kela, vähävaraisten tulonsiirto (asumistuki) suoraan sijoitustoimintaan (vuokra-asunnot), valtion ja kuntien tuet ja avustukset (hissi, energia jne) sijoituskiinteistöihin ja asuntoihin, jolloin sijoituksen arvo nousee entisestään, yksityistiet, kotisiivooja (kotitalousvähennys), palkkatuki jos työllistää puutarhurin, verovapaat osinkotulot, varakkaiden harrastustoimintaa, joita yhteiskunta tukee runsaskätisesti esim. musiikki, teatteri, taide, urheilu jne. jotka ovat pieni tuloisten ulkopuolella, koska heiltä puuttuu ostovoima, työelämässä luontaisedut, maataloustuet, verovapaat ostosmatkat, jne. jne.
Tässä vain muutama mainitakseni, mutta auta armias jos köyhän perheen LAPSI saa muutaman roposen harrastustoimintaa, niin siitä nousee kauhea mekkala mammapalstalla ja yhä rikkaampia ja yhä suurempia veronmaksajia ilmaantuu estradille ja kuorossa huudetaan kuinka palkasta menee 50% veroa ja kuinka se on VÄÄRIN kun yhteiskunta maksaa lapsen parinkympin ratsastusmaksun lapselle, joka monelle mammalle jopa aiheuttaa maasta paon.
Jotain tolkkua ja suhteellisuuden tajua toivon keskusteluun. Ja Ollin laskuoppi iltalukemiseksi.
Kirjoitit ihan asiaa. En edes väitä, että jotkut Nallen maataloustuet olisivat moraalisesti mitenkään oikein. Tässä yhteiskunnassa olisi monta korjattavaa epäkohtaa. Yksi ja vain yksi niistä on verorahoilla kustannetut ökykalliit harrastukset (jos tämä tapaus siis oli sossun täysin maksama?), mutta en ymmärrä, miksi sitä ei saisi kritisoida sen takia, että muitakin epäkohtia on? Jos aloitamme ketjun jostain optioista ja osingoista, voimme siellä kritisoida noita asioita. On moraalisesti oikein (ja varmaan taloudellisestikin kannattavaa) koettaa huolehtia siitä, että lapset/nuoret eivät syrjäydy, mutta edelleen olen sitä mieltä, että hirveän kallista harrastusta ei ole oikein verorahoin kustantaa, koska edullisempi harrastus voisi ajaa saman asian.
Tuntuu, että asenteet kovenevat Suomessa mm. juuri siksi, että monista tuntuu, etteivät omat ponnistelut tuota tulosta. Voin opiskella kovasti, tehdä töitä kovasti ja toivoa saavani siitä jotain taloudellista hyvää, mutta tulos on laiha, koska niillä tienaamillani rahoilla pitää maksaa verojen muodossa monen sellaisen elämä, jotka eivät ehkä edes halua ponnistella. Ymmärrän ihan hyvin sen, että tuntuu epäreilulta raataa jonkin asian eteen, jos toinen saa sen tekemättä mitään ja osaksi minun rahoillani. Sen sijaan luulen, että valtaosa suomalaisista maksaisi veroja mielellään sen eteen, että taataan kohtuullinen elintaso kaikille ja edellytetään jotain ponnistelua. Mutta käytännössä vaatimukset tuntuvat kasvavan koko ajan. Ns. asiantuntijatkin itkevät, kuinka nuoret syrjäytyvät ja tulevat kiusatuiksi, kun ei ole uusinta älypuhelinmallia, ja mikä on heidän mielestään ratkaisu: verorahoilla ne puhelimet! En ymmärrä, miten joillekin se raha tuntuu vain putoavan jostain taivaasta tai kasvavan pankin seinässä.
Miksi vähävaraisten perheiden lapsille ei suoda sitä samaa oikeutta kuin muille kansalaisille, vain sen takia, ettei heidän vanhemmillaan ole mahdollisuutta maksaa lastensa harrastuksia.
Ne vanhemmat jotka maksavat itse lastensa harrastuksensa, niin he todellisuudessa maksavat vain pienen osan siitä, sillä lähes kaikkia tuetaan valtion ja kuntien verovaroista, erilaisina avustuksina ja tukina esim. musiikki, baletti, teatteri, eri urheilulajit esim. jääkiekko, jalkapallo jne.
Kustannusten lisäksi, monet kunnat rakentavat ja ylläpitävät jopa harrastustiloja ilmaiseen käyttöön esim. jäähallit, musiikkitalot jne. Ja tämä tietysti on pois vähävaraisten perheiden lapsilta, koska heidän vanhemmiltaan puuttuu ostovoima.
Samoin aikuisväestölle ja vain pieni osa kuluista jää maksettavaksi käyttäjälle esim. teatterissa tai elokuvissa ja lopun maksavat veronmaksajat. Samoin työväen- ja vapaaopistoissa. Myös nämä edut ovat pienituloisten ulkopuolella.
Musiikkitaloissa on ilmaiskonsertteja. Jäähalleissa on yleisövuoroja, joihin pääsee parilla eurolla luistelemaan. Ostoskeskuksissa, kirjastoissa, konserttipaikoissa, puistoissa on ilmaisia tai hyvin halpoja teatteriesityksiä niin lapsille kuin aikuisillekin. Joten kyllä näistä pääsee kuka vaan nauttimaan.
Joo, pääsee nauttimaan, mutta ei itse harrastamaan. Jos lapseni harrastaa viulun soittoa, maksan vain siitä muutaman kympin ja loput kustannukset maksetaan verovaroista. Ja lasten ja nuorten jääkiekkoharrastus se vasta kallis harrastus onkin VERONMAKSAJILLE, sillä vanhemmat maksavat vain pienen osan. Ja tiedän tämän ihan omasta kokemuksesta. Jo pelkän jäähallin rakentaminen maksaa miljoonia euroa, siihen verrattuna vähävaraisen perheen lapselle maksettu 200€/vuosi on kuin pisara meressä.
Mutta silti, jos se jäähalli on kunnan tai valtion, se on ihan niiden köyhimpienkin käytettävissä yleisövuoroilla. Moni jäähallihan taas on yksityisen rahan takana.
Seurat taas maksavat jäähallivuoroistaan ihan käypää rahaa, mikä tulee vanhempien taskuista.
Eikä tue.
"Sosiaalitoimi myöntää tukea kunkin perheen tilanteen mukaan, mutta esimerkiksi Mikkelissä tukea voi saada pääasiallisesti yhdelle lapselle 150 euroa vuodessa. Tuen edellytyksenä on sosiaalitoimen asiakkuus. Sosiaalitoimi ja Pelastakaa Lapset ry eivät kumpikaan myönnä tukea yksityistunteihin."
http://yle.fi/uutiset/koyhan_lapsella_ei_ole_varaa_harrastaa/6479584
Ongelma harkinnanvaraisissa tuissa on, että etenkin takavuosina puuttui kaikki yhtenäinen ohjeistus. Siksi on ihan mahdollista, että joku on saanut ratsastustunteja, jos on osannut asian oikein perustella.
Nykyään on aika tiukat ohjeet, mutta siltikin virkailijoilla on jonkin verran harkinnanvaraa käytettävissä. Ei siis ole mahdotonta, joskin aika epätodennäköistä mielestäni, että joku yksittäinen asiakas edelleen saa ratsastusharrastuksen tai jääkiekkoharrastuksen sosiaalitoimen piikkiin.
t. toinen vaiko jopa kolmas sossun täti
Vierailija kirjoitti:
Kauhean pitkä ketju jostakin, joka ei edes pidä paikkaansa. Harkinnanvaraiseen tukeen sisältyy tarvittaessa alaikäisten lasten harrastuksen tukeminen, yleensä puhutaan joistain kymmenistä euroista. Ratsastusta emme todellakaan maksa, vammaisratsastukseen voi Kela suostua, mutta senkin saaminen on nykyään kiven alla.
Samoin esimerkiksi jääkiekko on "liian kallis" harrastus, siihen pitää vähävaraisen hakea stipendiä seuralta.
Joten ap valehtelee tai ei ole ymmärtänyt koko asiaa.
Mutta ei siinä mitään, jatkakaa perhana taas vaan kinaamista ja kadehtimista.
t. sossun täti
200 euroa harrastuksiin (eikä muutama kymppi) ja tuki ei ole harkinnanvaraista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jo on ihmiset saavuttaneet uuden alhaisuuden tason, sossun asiakkaiden kadehtimisen. Ei hyvää päivää!
Sossu maksaa harrastuksen, on perheellä niin monta muutakin asiaa pielessä, että ei kävisi mielessä edes ohimennen kadehtia, että miksi noille maksetaan ja mulle ei. Sossulapsi vaihtaisi milloin tahansa ratsastuksen tavalliseen, vaikka pienituloiseen, perheeseen. Hävetkää!
Kukaan ei varmaan kadehdi näitä ihmisiä, mutta totta ihmeessä veronmaksajaa harmittaa, jos kokee, että verorahat valuvat enemmän tai vähemmän hukkaan. Vahva veikkaukseni on, että sossuperheitä auttaisi enemmän jaloilleen ja yrittämään eteenpäin joku muu kuin se, että lapsi saa harrastaa ratsastusta. Toki se ratsastus varmaan kivaa on, mutta ratkaiseeko se perheen ongelmia? Ratsastus (tai joku muu kallis harrastus) tuskin myöskään on poppakonsti ehkäistä lapsen syrjäytymistä, siinäkin asiassa voisi auttaa edullisemmalla tavalla. Toki jos harrastuksen kustantaa jokin yhdistys, sukulainen tms. asia on ihan eri. Mutta minusta on vaan outoa, että ihmiset eivät saisi ottaa mitään kantaa siihen, mihin verorahoja käytetään.
Sinusta on ihan ok. ja niin monen mamman mielestä (ei ainakaan mitään keskustelua) jos varakas, jolla on ostovoimaa hyödyntää verovaroja esim. yksityiset palvelut esim. kalliit terv.palvelut, leikkaukset, fysioterapeutit, suuhygienistit, silmälasit jne. (työterv.hoito ja yks.lääkäriasemat) jotka
kustantaa Kela, vähävaraisten tulonsiirto (asumistuki) suoraan sijoitustoimintaan (vuokra-asunnot), valtion ja kuntien tuet ja avustukset (hissi, energia jne) sijoituskiinteistöihin ja asuntoihin, jolloin sijoituksen arvo nousee entisestään, yksityistiet, kotisiivooja (kotitalousvähennys), palkkatuki jos työllistää puutarhurin, verovapaat osinkotulot, varakkaiden harrastustoimintaa, joita yhteiskunta tukee runsaskätisesti esim. musiikki, teatteri, taide, urheilu jne. jotka ovat pieni tuloisten ulkopuolella, koska heiltä puuttuu ostovoima, työelämässä luontaisedut, maataloustuet, verovapaat ostosmatkat, jne. jne.
Tässä vain muutama mainitakseni, mutta auta armias jos köyhän perheen LAPSI saa muutaman roposen harrastustoimintaa, niin siitä nousee kauhea mekkala mammapalstalla ja yhä rikkaampia ja yhä suurempia veronmaksajia ilmaantuu estradille ja kuorossa huudetaan kuinka palkasta menee 50% veroa ja kuinka se on VÄÄRIN kun yhteiskunta maksaa lapsen parinkympin ratsastusmaksun lapselle, joka monelle mammalle jopa aiheuttaa maasta paon.
Jotain tolkkua ja suhteellisuuden tajua toivon keskusteluun. Ja Ollin laskuoppi iltalukemiseksi.
Kirjoitit ihan asiaa. En edes väitä, että jotkut Nallen maataloustuet olisivat moraalisesti mitenkään oikein. Tässä yhteiskunnassa olisi monta korjattavaa epäkohtaa. Yksi ja vain yksi niistä on verorahoilla kustannetut ökykalliit harrastukset (jos tämä tapaus siis oli sossun täysin maksama?), mutta en ymmärrä, miksi sitä ei saisi kritisoida sen takia, että muitakin epäkohtia on? Jos aloitamme ketjun jostain optioista ja osingoista, voimme siellä kritisoida noita asioita. On moraalisesti oikein (ja varmaan taloudellisestikin kannattavaa) koettaa huolehtia siitä, että lapset/nuoret eivät syrjäydy, mutta edelleen olen sitä mieltä, että hirveän kallista harrastusta ei ole oikein verorahoin kustantaa, koska edullisempi harrastus voisi ajaa saman asian.
Tuntuu, että asenteet kovenevat Suomessa mm. juuri siksi, että monista tuntuu, etteivät omat ponnistelut tuota tulosta. Voin opiskella kovasti, tehdä töitä kovasti ja toivoa saavani siitä jotain taloudellista hyvää, mutta tulos on laiha, koska niillä tienaamillani rahoilla pitää maksaa verojen muodossa monen sellaisen elämä, jotka eivät ehkä edes halua ponnistella. Ymmärrän ihan hyvin sen, että tuntuu epäreilulta raataa jonkin asian eteen, jos toinen saa sen tekemättä mitään ja osaksi minun rahoillani. Sen sijaan luulen, että valtaosa suomalaisista maksaisi veroja mielellään sen eteen, että taataan kohtuullinen elintaso kaikille ja edellytetään jotain ponnistelua. Mutta käytännössä vaatimukset tuntuvat kasvavan koko ajan. Ns. asiantuntijatkin itkevät, kuinka nuoret syrjäytyvät ja tulevat kiusatuiksi, kun ei ole uusinta älypuhelinmallia, ja mikä on heidän mielestään ratkaisu: verorahoilla ne puhelimet! En ymmärrä, miten joillekin se raha tuntuu vain putoavan jostain taivaasta tai kasvavan pankin seinässä.
Miksi vähävaraisten perheiden lapsille ei suoda sitä samaa oikeutta kuin muille kansalaisille, vain sen takia, ettei heidän vanhemmillaan ole mahdollisuutta maksaa lastensa harrastuksia.
Ne vanhemmat jotka maksavat itse lastensa harrastuksensa, niin he todellisuudessa maksavat vain pienen osan siitä, sillä lähes kaikkia tuetaan valtion ja kuntien verovaroista, erilaisina avustuksina ja tukina esim. musiikki, baletti, teatteri, eri urheilulajit esim. jääkiekko, jalkapallo jne.
Kustannusten lisäksi, monet kunnat rakentavat ja ylläpitävät jopa harrastustiloja ilmaiseen käyttöön esim. jäähallit, musiikkitalot jne. Ja tämä tietysti on pois vähävaraisten perheiden lapsilta, koska heidän vanhemmiltaan puuttuu ostovoima.
Samoin aikuisväestölle ja vain pieni osa kuluista jää maksettavaksi käyttäjälle esim. teatterissa tai elokuvissa ja lopun maksavat veronmaksajat. Samoin työväen- ja vapaaopistoissa. Myös nämä edut ovat pienituloisten ulkopuolella.
Musiikkitaloissa on ilmaiskonsertteja. Jäähalleissa on yleisövuoroja, joihin pääsee parilla eurolla luistelemaan. Ostoskeskuksissa, kirjastoissa, konserttipaikoissa, puistoissa on ilmaisia tai hyvin halpoja teatteriesityksiä niin lapsille kuin aikuisillekin. Joten kyllä näistä pääsee kuka vaan nauttimaan.
Joo, pääsee nauttimaan, mutta ei itse harrastamaan. Jos lapseni harrastaa viulun soittoa, maksan vain siitä muutaman kympin ja loput kustannukset maksetaan verovaroista. Ja lasten ja nuorten jääkiekkoharrastus se vasta kallis harrastus onkin VERONMAKSAJILLE, sillä vanhemmat maksavat vain pienen osan. Ja tiedän tämän ihan omasta kokemuksesta. Jo pelkän jäähallin rakentaminen maksaa miljoonia euroa, siihen verrattuna vähävaraisen perheen lapselle maksettu 200€/vuosi on kuin pisara meressä.
Mutta silti, jos se jäähalli on kunnan tai valtion, se on ihan niiden köyhimpienkin käytettävissä yleisövuoroilla. Moni jäähallihan taas on yksityisen rahan takana.
Seurat taas maksavat jäähallivuoroistaan ihan käypää rahaa, mikä tulee vanhempien taskuista.
Ihanko oikeasti näin luulet, olen ollut vuosikymmeniä eri seurojen ja yhdistysten kanssa tekemisissä työni puolesta ja enkä muista ainuttakaan, joka ei saisi vuosittain avustuksia ja tukea kunnalta, valtiolta tai Veikkausyhdistykseltä. Samoin monet hankkivat tuloja erilaisilla varainhankinoilla. Vanhempien omasta pussista maksetut tulot ovat hyvin pieni osa.
Täällä taas köyhät romantisoidaan uhreiksi, ja heidän lapsensa julistetaan "voin pelastua vain hevosen terapeuttisella voimalla"-kategoriaan.
Mikä on todennäköisyys, että lapsi säästyy syrjäytymiseltä, jos tuhertaa kerran viikossa eläimen kanssa vs. että urheilee vaikkapa joukkueessa useita kertoja viikossa? En yhtään väheksy ratsastusta, päinvastoin, mutta kyllähän kuulumalla joukkueeseen ns. tavislasten kanssa saa aika paljon enemmän kontaktia tavalliseen elämään kuin yksilölajissa, jossa ei välttämättä tarvitse edes jutella kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jo on ihmiset saavuttaneet uuden alhaisuuden tason, sossun asiakkaiden kadehtimisen. Ei hyvää päivää!
Sossu maksaa harrastuksen, on perheellä niin monta muutakin asiaa pielessä, että ei kävisi mielessä edes ohimennen kadehtia, että miksi noille maksetaan ja mulle ei. Sossulapsi vaihtaisi milloin tahansa ratsastuksen tavalliseen, vaikka pienituloiseen, perheeseen. Hävetkää!
Kaltaistesi takia olen muuttamassa ulkomaille töihin. Miksi hemmetissä maksaisin omasta palkastani lähes PUOLET veroja, vain ja ainoastaan tukipummien takia? En koe saavani hyötyä yhteiskunnalla siinä suhteessa, mitä veroja maksamme. Mieheni maksaa solidaarisuusveroa, eikä ole ok että menee kaltaistesi kiittämättömien käyttöön.
Heh, ei tule ikävä. Verovaroin olet saanut itsekin kaiken alusta alkaen ja minua sapettaa, että kohdallasi MINUN maksamani verot ovat menneet hukkaan, kun tuon enempää ole tuottanut kykyä ajatella nokkaansa pidemmälle.
Vähän harmittaa, että on tullut sinullekin maksettua verovaroin vaikka mitä, mutta onneksi se nyt loppuu, kuinka pian muutat? Minun on todella vaikea uskoa, että vauvalla jaksaisi elämöidä joku, jonka perheellä olisi oikeasti ollut varaa ostaa omilla rahoillaan verovaroin kustannetut palvelut ja edut jotka jokainen meistä on saanut.
Kyllä, koulutuksen on yhteiskunta kustantanut, sekä infrastruktuurin. Onhan niitä muutamia muitakin, mutta vanhempani ovat maksaneet veroja enemmän, kuin monikaan suomessa. Samoin mieheni. Itse maksan myös huomattavasti keskituloisia enemmän, mutten yhtä paljon kuin edellämainitut. Emme käytä julkisen sektorin palveluita, maksamme yksityisellä. Eli kuule kyllä tässä te pummit taidatte voitolla olla. Onneksi ei tarvitse enää kuin muutamasta palkasta maksaa verot tänne, poistumme äkkiä takavasemmalle ennen Suomen täydellistä tuhoa.
Hehheh, tätä ylvästelyä "käytämme yksityisiä palveluita" et edes näytä tietävän, että suurin maksetaan verorahoilla esim. Kela.
Ja mikä sattuma, kun miljonääri on sattunut palstalle, sillä kuulut siihen muutaman harvan joukkoon Suomessa, jonka vero on 50% palkasta. Me muut maksetaan paljon vaativampia vero-%.
Ja mitä tulee Suomen verotukseen, se on Eu-maiden keskitasoa eli ennen menolipun ostamista, tarkista kohdemaan verotus.
http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/verotus_kireaa_kaikille_paitsi_p…
Joku lukee tilastoja kuin piru raamattua... Suomessa kokonaisveroprosentti ei ole kireä, mutta palkansaajan, erityisesti korkeampaa palkkaa saavan on. Erona moniin maihin on se, että Suomessa pienituloisilta otetaan veroja vähemmän, ja suurituloisilta enemmän kuin missään muussa maassa.
Esimerkki:
Mieheni bruttopalkka on 5200 e/kk, veroprosentti 40%. = nettopalkka n. 3000 e
Minun bruttopalkkani (osa-aikatyö, opiskelija) on n. 1400 e/kk, veroprosentti 8,3% = nettopalkka n. 1300 e/kk.
Maksan siis veroja 100 e/kk ja mieheni lähes 2200 e/kk.Tasan ei käy nallekarkit. Pienituloiset ovat kyllä saajapuolella, vaikka kuinka joku väittää muuta alistajista yms. Ja hyvä että pienituloisia tuetaan, mutta ensisijainen tehtävä olisi saada pienituloiset jaloilleen, mm. kaikki työkykyiset töihin. Toisaalta en yhtään ihmettele miksi siellä +50% veroluokassa alkaa verokarkuruutta ilmestyä.
Keskusteluissa tuntuu unohtuvan, kuka on pienituloinen. Joku 2000 e/kk tienaava ei todellakaan ole pienituloinen. Enkä minäkään ole pienituloinen, raja huitelee jossain siellä 1200 e/kk tuntumassa.
http://m.taloussanomat.fi/oma-raha/2015/12/21/tassa-menee-raja-katso-ol…Toi mediaanitulo on täynnä huuhaata. Samoin koko pienituloisuuden mittaaminen.
Tuolla esimerkillä vaikka hinnat nousisi 50% ja ihmisten tulot 60% niin pienituloisuus vähenisi ja köyhyys pienenisi.
Vaikka sitten suurin osa ei kykenisi edes elämään tässä maassa.
Tuolla periaatteella jos mukamas keskituloisten tulot pienenee selvästi niin pienituloisten määrä pienenee.
Eihän siinä ole mitään järkeä. Jos on tuloilla joilla ei ole varaa asua kunnon asunossa eikä ostaa oikeata ruokaa niin silloin on pienituloinen.
Onko sinun kiva pummia miehesi rahoja? Koska omilla tuloillasi et Helsingistä saa montaakaan asuntoa ja pysty vielä ostamaan ruokaa ja muuta tarpeellista sekä maksamaan laskut.
Nyt menee vähän off-topic, mutta itsepä aloitit.
Miksi oletat että pummin mieheni rahoja, ja että asun Helsingissä? 1300 e/kk tulen toistaiseksi lapsettomana opiskelijana (25v.) aivan hyvin toimeen pääkaupunkiseudun ulkopuolella "maaseudulla" ja säästöönkin jää rahaa. Ikinä en ole joutunut pyytämään rahaa mieheltäni.
Yksin en tulisi toimeen niin hyvin, mutta nyt edullisen asunnon asumiskulut yms. jaamme miehen kanssa, joten siitäkään ei ole hirveää taakkaa. Jos asuisin Helsingissä, palkkanikin olisi suurempi. Aiemmin elimme molemmat kaupungissa opintotuella ja asumislisällä 500 e/kk, kesäisin tehtiin lisärahan vuoksi töitä. Tämä 1300 e/kk on luksusta verrattuna siihen. Elintapamme ei tosin vanhasta tottumuksesta ole kovin leveä, kumpikaan ei juo alkoholia, ei polta tupakkaa, ei käy viihteellä, kaikki mahdollinen huonekaluista lähtien ostetaan käytettynä.
Et myöskään ole ymmärtänyt pienituloisuuden käsitettä oikein.
Enkä tarkoita sanoa, että pienituloisuuden raja olisi jokin maaginen raja, jonka yläpuolella oleva poikkeuksetta pärjää, en itseasiassa ottanut laikaan kantaa sen mielekkyyteen. Mutta siihen otin kantaa, että kun 3000 e + 2000 e ansaitsevan kolmihenkisen talouden edustaja foorumilla valittaa olevansa pienituloinen, on hänellä käsitteet sekaisin, ja _oikeasti_ pienituloisia ei naurata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jo on ihmiset saavuttaneet uuden alhaisuuden tason, sossun asiakkaiden kadehtimisen. Ei hyvää päivää!
Sossu maksaa harrastuksen, on perheellä niin monta muutakin asiaa pielessä, että ei kävisi mielessä edes ohimennen kadehtia, että miksi noille maksetaan ja mulle ei. Sossulapsi vaihtaisi milloin tahansa ratsastuksen tavalliseen, vaikka pienituloiseen, perheeseen. Hävetkää!
Kukaan ei varmaan kadehdi näitä ihmisiä, mutta totta ihmeessä veronmaksajaa harmittaa, jos kokee, että verorahat valuvat enemmän tai vähemmän hukkaan. Vahva veikkaukseni on, että sossuperheitä auttaisi enemmän jaloilleen ja yrittämään eteenpäin joku muu kuin se, että lapsi saa harrastaa ratsastusta. Toki se ratsastus varmaan kivaa on, mutta ratkaiseeko se perheen ongelmia? Ratsastus (tai joku muu kallis harrastus) tuskin myöskään on poppakonsti ehkäistä lapsen syrjäytymistä, siinäkin asiassa voisi auttaa edullisemmalla tavalla. Toki jos harrastuksen kustantaa jokin yhdistys, sukulainen tms. asia on ihan eri. Mutta minusta on vaan outoa, että ihmiset eivät saisi ottaa mitään kantaa siihen, mihin verorahoja käytetään.
Sinusta on ihan ok. ja niin monen mamman mielestä (ei ainakaan mitään keskustelua) jos varakas, jolla on ostovoimaa hyödyntää verovaroja esim. yksityiset palvelut esim. kalliit terv.palvelut, leikkaukset, fysioterapeutit, suuhygienistit, silmälasit jne. (työterv.hoito ja yks.lääkäriasemat) jotka
kustantaa Kela, vähävaraisten tulonsiirto (asumistuki) suoraan sijoitustoimintaan (vuokra-asunnot), valtion ja kuntien tuet ja avustukset (hissi, energia jne) sijoituskiinteistöihin ja asuntoihin, jolloin sijoituksen arvo nousee entisestään, yksityistiet, kotisiivooja (kotitalousvähennys), palkkatuki jos työllistää puutarhurin, verovapaat osinkotulot, varakkaiden harrastustoimintaa, joita yhteiskunta tukee runsaskätisesti esim. musiikki, teatteri, taide, urheilu jne. jotka ovat pieni tuloisten ulkopuolella, koska heiltä puuttuu ostovoima, työelämässä luontaisedut, maataloustuet, verovapaat ostosmatkat, jne. jne.
Tässä vain muutama mainitakseni, mutta auta armias jos köyhän perheen LAPSI saa muutaman roposen harrastustoimintaa, niin siitä nousee kauhea mekkala mammapalstalla ja yhä rikkaampia ja yhä suurempia veronmaksajia ilmaantuu estradille ja kuorossa huudetaan kuinka palkasta menee 50% veroa ja kuinka se on VÄÄRIN kun yhteiskunta maksaa lapsen parinkympin ratsastusmaksun lapselle, joka monelle mammalle jopa aiheuttaa maasta paon.
Jotain tolkkua ja suhteellisuuden tajua toivon keskusteluun. Ja Ollin laskuoppi iltalukemiseksi.
Kirjoitit ihan asiaa. En edes väitä, että jotkut Nallen maataloustuet olisivat moraalisesti mitenkään oikein. Tässä yhteiskunnassa olisi monta korjattavaa epäkohtaa. Yksi ja vain yksi niistä on verorahoilla kustannetut ökykalliit harrastukset (jos tämä tapaus siis oli sossun täysin maksama?), mutta en ymmärrä, miksi sitä ei saisi kritisoida sen takia, että muitakin epäkohtia on? Jos aloitamme ketjun jostain optioista ja osingoista, voimme siellä kritisoida noita asioita. On moraalisesti oikein (ja varmaan taloudellisestikin kannattavaa) koettaa huolehtia siitä, että lapset/nuoret eivät syrjäydy, mutta edelleen olen sitä mieltä, että hirveän kallista harrastusta ei ole oikein verorahoin kustantaa, koska edullisempi harrastus voisi ajaa saman asian.
Tuntuu, että asenteet kovenevat Suomessa mm. juuri siksi, että monista tuntuu, etteivät omat ponnistelut tuota tulosta. Voin opiskella kovasti, tehdä töitä kovasti ja toivoa saavani siitä jotain taloudellista hyvää, mutta tulos on laiha, koska niillä tienaamillani rahoilla pitää maksaa verojen muodossa monen sellaisen elämä, jotka eivät ehkä edes halua ponnistella. Ymmärrän ihan hyvin sen, että tuntuu epäreilulta raataa jonkin asian eteen, jos toinen saa sen tekemättä mitään ja osaksi minun rahoillani. Sen sijaan luulen, että valtaosa suomalaisista maksaisi veroja mielellään sen eteen, että taataan kohtuullinen elintaso kaikille ja edellytetään jotain ponnistelua. Mutta käytännössä vaatimukset tuntuvat kasvavan koko ajan. Ns. asiantuntijatkin itkevät, kuinka nuoret syrjäytyvät ja tulevat kiusatuiksi, kun ei ole uusinta älypuhelinmallia, ja mikä on heidän mielestään ratkaisu: verorahoilla ne puhelimet! En ymmärrä, miten joillekin se raha tuntuu vain putoavan jostain taivaasta tai kasvavan pankin seinässä.
Miksi vähävaraisten perheiden lapsille ei suoda sitä samaa oikeutta kuin muille kansalaisille, vain sen takia, ettei heidän vanhemmillaan ole mahdollisuutta maksaa lastensa harrastuksia.
Ne vanhemmat jotka maksavat itse lastensa harrastuksensa, niin he todellisuudessa maksavat vain pienen osan siitä, sillä lähes kaikkia tuetaan valtion ja kuntien verovaroista, erilaisina avustuksina ja tukina esim. musiikki, baletti, teatteri, eri urheilulajit esim. jääkiekko, jalkapallo jne.
Kustannusten lisäksi, monet kunnat rakentavat ja ylläpitävät jopa harrastustiloja ilmaiseen käyttöön esim. jäähallit, musiikkitalot jne. Ja tämä tietysti on pois vähävaraisten perheiden lapsilta, koska heidän vanhemmiltaan puuttuu ostovoima.
Samoin aikuisväestölle ja vain pieni osa kuluista jää maksettavaksi käyttäjälle esim. teatterissa tai elokuvissa ja lopun maksavat veronmaksajat. Samoin työväen- ja vapaaopistoissa. Myös nämä edut ovat pienituloisten ulkopuolella.
Musiikkitaloissa on ilmaiskonsertteja. Jäähalleissa on yleisövuoroja, joihin pääsee parilla eurolla luistelemaan. Ostoskeskuksissa, kirjastoissa, konserttipaikoissa, puistoissa on ilmaisia tai hyvin halpoja teatteriesityksiä niin lapsille kuin aikuisillekin. Joten kyllä näistä pääsee kuka vaan nauttimaan.
Joo, pääsee nauttimaan, mutta ei itse harrastamaan. Jos lapseni harrastaa viulun soittoa, maksan vain siitä muutaman kympin ja loput kustannukset maksetaan verovaroista. Ja lasten ja nuorten jääkiekkoharrastus se vasta kallis harrastus onkin VERONMAKSAJILLE, sillä vanhemmat maksavat vain pienen osan. Ja tiedän tämän ihan omasta kokemuksesta. Jo pelkän jäähallin rakentaminen maksaa miljoonia euroa, siihen verrattuna vähävaraisen perheen lapselle maksettu 200€/vuosi on kuin pisara meressä.
Mutta silti, jos se jäähalli on kunnan tai valtion, se on ihan niiden köyhimpienkin käytettävissä yleisövuoroilla. Moni jäähallihan taas on yksityisen rahan takana.
Seurat taas maksavat jäähallivuoroistaan ihan käypää rahaa, mikä tulee vanhempien taskuista.
Ihanko oikeasti näin luulet, olen ollut vuosikymmeniä eri seurojen ja yhdistysten kanssa tekemisissä työni puolesta ja enkä muista ainuttakaan, joka ei saisi vuosittain avustuksia ja tukea kunnalta, valtiolta tai Veikkausyhdistykseltä. Samoin monet hankkivat tuloja erilaisilla varainhankinoilla. Vanhempien omasta pussista maksetut tulot ovat hyvin pieni osa.
Varmasti saavat ja yksityisiltä yrityksiltä ja vaikka keneltä. Sehän on pelkästään hyvä asia, että tällä harrastusmaksuja edes jonkin verran pidetään kurissa ja siten harrastukset ovat isomman kohderyhmän saavutettavissa.
Analogiaa aloitukseen tosin on enää aika vaikea löytää. Kaikkia harrastuksia tuetaan ja sen lisäksi joillekin pitää maksaa henkilökohtaista tukea, kun mikään ei riitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas köyhät romantisoidaan uhreiksi, ja heidän lapsensa julistetaan "voin pelastua vain hevosen terapeuttisella voimalla"-kategoriaan.
Mikä on todennäköisyys, että lapsi säästyy syrjäytymiseltä, jos tuhertaa kerran viikossa eläimen kanssa vs. että urheilee vaikkapa joukkueessa useita kertoja viikossa? En yhtään väheksy ratsastusta, päinvastoin, mutta kyllähän kuulumalla joukkueeseen ns. tavislasten kanssa saa aika paljon enemmän kontaktia tavalliseen elämään kuin yksilölajissa, jossa ei välttämättä tarvitse edes jutella kenellekään.
Lapset ovat yksilöitä vanhempiensa varallisuudesta riippumatta. Jollekin sopii paremmin yksilölajit, toiselle joukkuelajit. Joku ei taas pidä lainkaan liikuntalajeista, mutta sitäkin enemmän musiikista tai kuvataiteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas köyhät romantisoidaan uhreiksi, ja heidän lapsensa julistetaan "voin pelastua vain hevosen terapeuttisella voimalla"-kategoriaan.
Mikä on todennäköisyys, että lapsi säästyy syrjäytymiseltä, jos tuhertaa kerran viikossa eläimen kanssa vs. että urheilee vaikkapa joukkueessa useita kertoja viikossa? En yhtään väheksy ratsastusta, päinvastoin, mutta kyllähän kuulumalla joukkueeseen ns. tavislasten kanssa saa aika paljon enemmän kontaktia tavalliseen elämään kuin yksilölajissa, jossa ei välttämättä tarvitse edes jutella kenellekään.
Lapset ovat yksilöitä vanhempiensa varallisuudesta riippumatta. Jollekin sopii paremmin yksilölajit, toiselle joukkuelajit. Joku ei taas pidä lainkaan liikuntalajeista, mutta sitäkin enemmän musiikista tai kuvataiteista.
Niin, mutta jos peruste lapsen harrastuksen tukemiselle on, että se ehkäisee syrjäytymistä, niin eikö silloin kannattaisi tukea sellaisia harrastuksia, missä on suurempi todennäköisyys ettei syrjäydy? Ei sen välttämättä tarvitse joukkuelaji olla, mutta jokin sellainen, missä kuitenkin saa helposti ystäviä. Ratsastus on monelle aika yksinäistä, ja siinä on helppo ujon lapsen vaan olla sen hevosen kanssa, vaikka toisaalta monella tallilla olisi hyvä yhteisö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen, että oikeasti tutustuisitte ennakkoluulottomasti (!) perheisiin, jotka elävät esimerkiksi yhteiskunnan tuilla sen sijaan, että marinoidutte omassa stereotypioista kumpuavassa vihassanne ja katkeruudessanne. Paitsi ette te halua, sillä se vaarantaisi oman ylemmyyden- ja marttyyriudentuntonne, joka lienee teille tärkeämpää kuin ihmisten välinen sopu ja auttaminen.
Ajatelkaa verorahoilla kustannetaan myös kaupungin työntekijöiden pikkujoulut. Kyllä joka kunnan/valtion budjetista löytyy rahoituskohteita jotka eivät kaikkia miellytä.
Mutta asiaan. Harrastuskysymyksessä ei ole kyse vain "turhasta humputtelusta" vaan osallisuudesta. Näiden lasten elämä ei ole jatkuvaa hoplopissa ravaamista ja osattomuuden kokemus ikäporukasaa voi olla raastava (muut luokkalaiset kertovat matkoistaan ja oma elämäsi on huvin vaatimatonta). Se että lapsella on mahdollisuus harrastaa, antaa lapselle kokemuksen että hän kuuluu porukkaan. Hänelläkin on harrastus johon mennä, hänelläkin on porukka johon kuulua.
Mieluusti kustantaisin usealle teinillekin hareastuksen etteivät olisi vain kaupungilla räkimässä. On useita tarinoita kuinka jokin harrastus on pelastanut lapsen/nuoren ajautumiselta huonoon seuraan. Minkä hintalapun annamme tälle? Olisikohan tässä suurempiakin murheita kuim se että joku lapsi saa ratsastustunin viikossa joka voi olla lapsen henkireikä ja viikon ainoa kohokohta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas köyhät romantisoidaan uhreiksi, ja heidän lapsensa julistetaan "voin pelastua vain hevosen terapeuttisella voimalla"-kategoriaan.
Mikä on todennäköisyys, että lapsi säästyy syrjäytymiseltä, jos tuhertaa kerran viikossa eläimen kanssa vs. että urheilee vaikkapa joukkueessa useita kertoja viikossa? En yhtään väheksy ratsastusta, päinvastoin, mutta kyllähän kuulumalla joukkueeseen ns. tavislasten kanssa saa aika paljon enemmän kontaktia tavalliseen elämään kuin yksilölajissa, jossa ei välttämättä tarvitse edes jutella kenellekään.
Lapset ovat yksilöitä vanhempiensa varallisuudesta riippumatta. Jollekin sopii paremmin yksilölajit, toiselle joukkuelajit. Joku ei taas pidä lainkaan liikuntalajeista, mutta sitäkin enemmän musiikista tai kuvataiteista.
Niin, mutta jos peruste lapsen harrastuksen tukemiselle on, että se ehkäisee syrjäytymistä, niin eikö silloin kannattaisi tukea sellaisia harrastuksia, missä on suurempi todennäköisyys ettei syrjäydy? Ei sen välttämättä tarvitse joukkuelaji olla, mutta jokin sellainen, missä kuitenkin saa helposti ystäviä. Ratsastus on monelle aika yksinäistä, ja siinä on helppo ujon lapsen vaan olla sen hevosen kanssa, vaikka toisaalta monella tallilla olisi hyvä yhteisö.
Monella tallilla on tosiaan hyvä yhteisö ja lapsi saa kavereita harrastuksensa parista. Joillekin on myös joukkuetta tärkeämpää nimenomaan se eläin, hevonen. On mahdollista, että lapsella on kyllä kavereita, mutta ei mahdollisuutta omaan lemmikkieläimeen esimerkiksi sisaruksensa allergian vuoksi. Silloin on ihan hyvä, että harrastus liittyy eläimiin ilman, että tarvitsee itse omistaa eläintä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vaikkapa tanssitunti tai sähly olisi jotenkin huono harrastus?
Ei ne olekaan. Mutta miksi köyhä/sossun asiakas/mitävaan ei saa määritellä, että tekisi sitä mikä kiinnostaa? Onko tässäkin nyt joku tarve ulkopuolelta määritellä, mitä köyhä SAA veronmaksajan armosta harrastaa?
Suksikaa... vaikka harrastamaan hiihtämistä. Ja sitäkin isoisän vanhoilla puusuksilla, jos satutte köyhiä olemaan.
Mun mielestä se nyt vaan on ihan helvetin epäreilua, että se joka tekee työtä, ei voi viedä lastaan ratsastamaan, koska sen pitää maksaa ( veroissa) sen köyhän työtätekemättömän lasten sikakalliita harrastuksia.
Ei ole kyse edes kateudesta, vaan EPÄOIKEUDENMUKAISUUDESTA.
Näin ls-työntekijänä sanoisin, että toimeentulotukiasiakkus ja ls-asiakkuus ovat jo itsessään asioita jotka useimmissa tapauksissa johtuu elämän EPÄOIKEUDENMUKAISUUDESTA. Mutta sitähän ei kateelliset, kyyniset vittupäät älyä...
Jatkakaa vaan lapsen harrstuksen kadehtimista, mammat :D
Sori siis ls-asiakkaana, ei työntekijänä
Sosionomi kirjoitti:
Ajatelkaa verorahoilla kustannetaan myös kaupungin työntekijöiden pikkujoulut. Kyllä joka kunnan/valtion budjetista löytyy rahoituskohteita jotka eivät kaikkia miellytä.
Mutta asiaan. Harrastuskysymyksessä ei ole kyse vain "turhasta humputtelusta" vaan osallisuudesta. Näiden lasten elämä ei ole jatkuvaa hoplopissa ravaamista ja osattomuuden kokemus ikäporukasaa voi olla raastava (muut luokkalaiset kertovat matkoistaan ja oma elämäsi on huvin vaatimatonta). Se että lapsella on mahdollisuus harrastaa, antaa lapselle kokemuksen että hän kuuluu porukkaan. Hänelläkin on harrastus johon mennä, hänelläkin on porukka johon kuulua.
Mieluusti kustantaisin usealle teinillekin hareastuksen etteivät olisi vain kaupungilla räkimässä. On useita tarinoita kuinka jokin harrastus on pelastanut lapsen/nuoren ajautumiselta huonoon seuraan. Minkä hintalapun annamme tälle? Olisikohan tässä suurempiakin murheita kuim se että joku lapsi saa ratsastustunin viikossa joka voi olla lapsen henkireikä ja viikon ainoa kohokohta.
Esimerkiksi nuorisotalojen kautta ainakin meidän kunnassa nuoret pääsevät todella moniin tapahtumiin ja harrastuksiin ihan kunnan piikkiin. Ei tarvitse olla edes vähävarainen.
Sosionomi kirjoitti:
Ajatelkaa verorahoilla kustannetaan myös kaupungin työntekijöiden pikkujoulut. Kyllä joka kunnan/valtion budjetista löytyy rahoituskohteita jotka eivät kaikkia miellytä.
Mutta asiaan. Harrastuskysymyksessä ei ole kyse vain "turhasta humputtelusta" vaan osallisuudesta. Näiden lasten elämä ei ole jatkuvaa hoplopissa ravaamista ja osattomuuden kokemus ikäporukasaa voi olla raastava (muut luokkalaiset kertovat matkoistaan ja oma elämäsi on huvin vaatimatonta). Se että lapsella on mahdollisuus harrastaa, antaa lapselle kokemuksen että hän kuuluu porukkaan. Hänelläkin on harrastus johon mennä, hänelläkin on porukka johon kuulua.
Mieluusti kustantaisin usealle teinillekin hareastuksen etteivät olisi vain kaupungilla räkimässä. On useita tarinoita kuinka jokin harrastus on pelastanut lapsen/nuoren ajautumiselta huonoon seuraan. Minkä hintalapun annamme tälle? Olisikohan tässä suurempiakin murheita kuim se että joku lapsi saa ratsastustunin viikossa joka voi olla lapsen henkireikä ja viikon ainoa kohokohta.
Tämä! Tämä on juuri se syy, miksi olen jo useamman vuoden avustanut monin eri tavoin vähävaraisten perheiden lapsia ja nuoria. Asiat, jotka omille lapsilleni ovat arkipäivää, eivät ole sitä vähävaraisten perheiden lapsille. Sen vuoksi olen lahjoittanut leffailippuja ja Raxin lahjakortteja vähävaraisten perheiden teineille, jotta voivat juhlistaa synttäreitään ja tarjota mukaansa kutsutuille kavereilleenkin leffan tai sapuskat. Olen ostanut merkkihuppareita, olen osallistunut porukalla vähävaraisen perheen laivaristeilyn järjestämiseen, lahjoittanut huvipuistoihin rannekelippuja, ostanut kitaran soittamisesta haaveilevalle nuorelle jne.
Vierailija kirjoitti:
Näin pienituloisena perheenä harmittaa kun ei ole varaa kuin ilmaisiin harrastuksiin lapsella ja köyhä suurperhe saa sossusta rahat ratsastukseen. Onko tämä oikein?
Mistä tiedät, sossu sen maksa? Ei riitä, että perheen äiti/naapuri tms sen sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jo on ihmiset saavuttaneet uuden alhaisuuden tason, sossun asiakkaiden kadehtimisen. Ei hyvää päivää!
Sossu maksaa harrastuksen, on perheellä niin monta muutakin asiaa pielessä, että ei kävisi mielessä edes ohimennen kadehtia, että miksi noille maksetaan ja mulle ei. Sossulapsi vaihtaisi milloin tahansa ratsastuksen tavalliseen, vaikka pienituloiseen, perheeseen. Hävetkää!
Kukaan ei varmaan kadehdi näitä ihmisiä, mutta totta ihmeessä veronmaksajaa harmittaa, jos kokee, että verorahat valuvat enemmän tai vähemmän hukkaan. Vahva veikkaukseni on, että sossuperheitä auttaisi enemmän jaloilleen ja yrittämään eteenpäin joku muu kuin se, että lapsi saa harrastaa ratsastusta. Toki se ratsastus varmaan kivaa on, mutta ratkaiseeko se perheen ongelmia? Ratsastus (tai joku muu kallis harrastus) tuskin myöskään on poppakonsti ehkäistä lapsen syrjäytymistä, siinäkin asiassa voisi auttaa edullisemmalla tavalla. Toki jos harrastuksen kustantaa jokin yhdistys, sukulainen tms. asia on ihan eri. Mutta minusta on vaan outoa, että ihmiset eivät saisi ottaa mitään kantaa siihen, mihin verorahoja käytetään.
Sinusta on ihan ok. ja niin monen mamman mielestä (ei ainakaan mitään keskustelua) jos varakas, jolla on ostovoimaa hyödyntää verovaroja esim. yksityiset palvelut esim. kalliit terv.palvelut, leikkaukset, fysioterapeutit, suuhygienistit, silmälasit jne. (työterv.hoito ja yks.lääkäriasemat) jotka
kustantaa Kela, vähävaraisten tulonsiirto (asumistuki) suoraan sijoitustoimintaan (vuokra-asunnot), valtion ja kuntien tuet ja avustukset (hissi, energia jne) sijoituskiinteistöihin ja asuntoihin, jolloin sijoituksen arvo nousee entisestään, yksityistiet, kotisiivooja (kotitalousvähennys), palkkatuki jos työllistää puutarhurin, verovapaat osinkotulot, varakkaiden harrastustoimintaa, joita yhteiskunta tukee runsaskätisesti esim. musiikki, teatteri, taide, urheilu jne. jotka ovat pieni tuloisten ulkopuolella, koska heiltä puuttuu ostovoima, työelämässä luontaisedut, maataloustuet, verovapaat ostosmatkat, jne. jne.
Tässä vain muutama mainitakseni, mutta auta armias jos köyhän perheen LAPSI saa muutaman roposen harrastustoimintaa, niin siitä nousee kauhea mekkala mammapalstalla ja yhä rikkaampia ja yhä suurempia veronmaksajia ilmaantuu estradille ja kuorossa huudetaan kuinka palkasta menee 50% veroa ja kuinka se on VÄÄRIN kun yhteiskunta maksaa lapsen parinkympin ratsastusmaksun lapselle, joka monelle mammalle jopa aiheuttaa maasta paon.
Jotain tolkkua ja suhteellisuuden tajua toivon keskusteluun. Ja Ollin laskuoppi iltalukemiseksi.
Kirjoitit ihan asiaa. En edes väitä, että jotkut Nallen maataloustuet olisivat moraalisesti mitenkään oikein. Tässä yhteiskunnassa olisi monta korjattavaa epäkohtaa. Yksi ja vain yksi niistä on verorahoilla kustannetut ökykalliit harrastukset (jos tämä tapaus siis oli sossun täysin maksama?), mutta en ymmärrä, miksi sitä ei saisi kritisoida sen takia, että muitakin epäkohtia on? Jos aloitamme ketjun jostain optioista ja osingoista, voimme siellä kritisoida noita asioita. On moraalisesti oikein (ja varmaan taloudellisestikin kannattavaa) koettaa huolehtia siitä, että lapset/nuoret eivät syrjäydy, mutta edelleen olen sitä mieltä, että hirveän kallista harrastusta ei ole oikein verorahoin kustantaa, koska edullisempi harrastus voisi ajaa saman asian.
Tuntuu, että asenteet kovenevat Suomessa mm. juuri siksi, että monista tuntuu, etteivät omat ponnistelut tuota tulosta. Voin opiskella kovasti, tehdä töitä kovasti ja toivoa saavani siitä jotain taloudellista hyvää, mutta tulos on laiha, koska niillä tienaamillani rahoilla pitää maksaa verojen muodossa monen sellaisen elämä, jotka eivät ehkä edes halua ponnistella. Ymmärrän ihan hyvin sen, että tuntuu epäreilulta raataa jonkin asian eteen, jos toinen saa sen tekemättä mitään ja osaksi minun rahoillani. Sen sijaan luulen, että valtaosa suomalaisista maksaisi veroja mielellään sen eteen, että taataan kohtuullinen elintaso kaikille ja edellytetään jotain ponnistelua. Mutta käytännössä vaatimukset tuntuvat kasvavan koko ajan. Ns. asiantuntijatkin itkevät, kuinka nuoret syrjäytyvät ja tulevat kiusatuiksi, kun ei ole uusinta älypuhelinmallia, ja mikä on heidän mielestään ratkaisu: verorahoilla ne puhelimet! En ymmärrä, miten joillekin se raha tuntuu vain putoavan jostain taivaasta tai kasvavan pankin seinässä.
Miksi vähävaraisten perheiden lapsille ei suoda sitä samaa oikeutta kuin muille kansalaisille, vain sen takia, ettei heidän vanhemmillaan ole mahdollisuutta maksaa lastensa harrastuksia.
Ne vanhemmat jotka maksavat itse lastensa harrastuksensa, niin he todellisuudessa maksavat vain pienen osan siitä, sillä lähes kaikkia tuetaan valtion ja kuntien verovaroista, erilaisina avustuksina ja tukina esim. musiikki, baletti, teatteri, eri urheilulajit esim. jääkiekko, jalkapallo jne.
Kustannusten lisäksi, monet kunnat rakentavat ja ylläpitävät jopa harrastustiloja ilmaiseen käyttöön esim. jäähallit, musiikkitalot jne. Ja tämä tietysti on pois vähävaraisten perheiden lapsilta, koska heidän vanhemmiltaan puuttuu ostovoima.
Samoin aikuisväestölle ja vain pieni osa kuluista jää maksettavaksi käyttäjälle esim. teatterissa tai elokuvissa ja lopun maksavat veronmaksajat. Samoin työväen- ja vapaaopistoissa. Myös nämä edut ovat pienituloisten ulkopuolella.
Sinäkin kirjoitit hyvin, koska noinhan se on, että verorahoilla kustannetaan monta sellaista asiaa, joita ei usein tulla ajatelleeksi. Klassinen esimerkkihän on se, kuinka suurin osa suomalaisista ei varmaan koe saavansa mitään hyötyä siitä, että jotain oopperaa Helsingissä tuetaan. Ja ihan totta minusta tässäkin asiassa voitaisiin keskustella ja kerrankin kysyä kansalaisten mielipidettä siitä, mihin niitä rahoja syydetään. Jos vastakkain asetetaan musiikkitalo ja vanhusten olot laitoksissa, niin luulenpa vastauksen olevan aika selvä. Eli edelleen olen sitä mieltä, että vaikka niitä epäkohtia yhteiskunnassamme on, ei asiaa auta, että luodaan niitä vain lisää eli kustannetaan ylikalliita harrastuksia verovaroin. En nyt kannata sitä, että kaikki toiminta jokaista kirjalainaa tai lasten koulua myöten tehdään markkinahintaiseksi, mutta minusta on ihan totta, että Suomessa tuetaan vähän jokaista kuin jostain automaatista. Enemmänkin voisi nostaa esiin sitä, paljonko mikäkin yhteiskunnan palvelu todellisuudessa maksaa. Tulihan monelle järkytyksenä sekin, että muutama satalappunen lapsen päivähoidosta ei katakaan kaikkia kustannuksia.
Tämä sitten taas, että eikö köyhän perheen lapsella ole oikeus harrastaa samaa kuin rikkaan perheen lapsellakin, niin tylyä kyllä, minusta ei automaattisesti ole. Mutta eihän näin ollut ennenkään. Kaverini harrasti muuten juuri tätä pahamaineista ratsastusta 80-luvulla ja se koetteli kovasti perheen kukkaroa silloinkin. Ei ollut itsestäänselvää, että sai harrastaa niin paljon kuin halusi tai että kaikki halukkaat olisivat harrastaneet lainkaan. Silloin se oli ihan normaalia ja keksittiin tilalle muuta. Ei kukaan noussut barrikadeille huutelemaan "minulla on oikeus".
En tiedä ratsastuksesta, mutta kun itse jäin työttömäksi ja mies samoihin aikoihin lähti toisen matkaan, sossu kyllä maksoi että poikani sai jatkaa jääkiekkoharrastustaan. Lähes puoli vuotta maksoi kunnes sain uuden työn. Poikani on ihan terve.