Kysy psykiatriselta sairaanhoitajalta

Miten pitkään olet tehnyt tätä työtä ja miksi halusit juuri psykiatriseksi sairaanhoitajaksi?

Niin ja ajatteletko joskus kavereistasi tai tutuistasi että he tarvitsisivat hoitoa?

Vierailija kirjoitti:

Miten jaksat työskennellä mielisairaiden kanssa? Itse olen ihan somaattisella puolella töissä ja koen nämä mielisairaat todella raskaina potilaina silloin kun niitä sattuu kohdalle.

Tässäkin ammatissa meitä riittää onneksi joka junaan. Itse koen työni mielekkäänä ja pidän potilaistani.

Kaverin kaveri on lääkäri. Hän on todella alkoholisoitunut ja käyttää lisäksi mielenterveyslääkkeitä (kaksisuuntainen mielialahäiriö). Tällä hetkellä hän on niin huonossa kunnossa, että hän vetää aamuisin kolme siideriä ennen töihin lähtemistä ollakseen "normaalissa" kunnossa. Tiedän hänen etunimensä sekä työpaikan. Kannattaako ilmiantaa hänet? Miten voisin tehdä sen anonyymisti?

Kauanko kannattaa kärsiä jatkuvasta pelosta ja ahdistuksesta ennenkuin hakee lääkkeet? Pelolle ja ahdistukselle on suurimman osan aikaa ihan todelliset syyt, eivät siis synny tyhjästä. Pelkään, että ahdistus muuttuu krooniseksi eikä lopu vaikka itse syy joskus poistuisikin. Olen ollut ahdistunut noi puoli vuotta, arki sujuu ok ja nukun hyvin.

Ikäsi? Kauanko olet tehnyt noita hommia?

Onko tietoa onko imetyksen vähentämisellä/lopettamisella ja tästä johtuvalla hormonimuutoksella vaikutuksia mielialaan?

Vierailija kirjoitti:

Tykkäätkö pamputtaa potilaita yövuorossa?

Itse työskentelen poliklinikalla virastotyöaikaan. Mikäli viittaat Turun tapahtumiin, halveksun sellaista toimintaa syvästi ja toivon, että nämä ihmiset joutuvat vastaamaan tekemistään sairaista teoista.

Onko psykiatrisilla hoitajilla yleistä puhua pahaa tai asiattomuuksia potilaista? Tuli mieleen tuostakin "pamputatko potilaita yövuorossa?"-kommentista.

Vierailija kirjoitti:

Miksi teille on niin vaikea saada aikaa?

T. masentunut ja ahdistunut

Miksi haluat ajan? Mitä se auttaisi?

Saat neurolepti reseptin eli Ketipinor, Olanzapin pillerit. Ne jotka on tarkoitettu skitsofrenian tai psykoosin hoitoon. Onko sinulla kumpaakaan?

Ai niin saat sinä minun kanssa jutella 3 - 5 viikoin välein n. 3 kertaa.

Sitten sinut ulos kirjataan.

Vierailija kirjoitti:

Keski-ikäinen isosiskoni päätti itse parin vuoden seurustelusuhteen ja romahti täysin (ei nuku, ei syö, haki sairaslomaa töistä). Hän odottaa läheisten vastaavan hänen puheluihinsa ja moniin kymmeniin viesteihin ympäri vuorokauden jne. Soittelee myös meille töihin sekavia puheluita yms. Hän käy terapiassa mutta siitä ei tunnu olevan kovin paljoa apua (hiukan kyllä). Mistä voi olla kysymys noin vahvassa reaktiossa?

Aika vaikea vastata tähän näillä tiedoilla, mikä juuri tässä tilanteessa laukaisi näin voimakkaan reaktion. Onko erosta kulunut jo kauan aikaa? Liittyikö sen taustoihin jotain ikävää? Millainen suhde siskollasi ja tämän kumppanilla oli? Hienoa, jos hän on kuitenkin hankkinut apua ja päässyt terapiaan! Tällaiset prosessit vievät joskus kauan aikaa ja sanoit, että pientä parannusta siskosi tilanteeseen on jo tullut. Omaisen näkökulmasta tällainen voi olla myös äärimmäisen raskasta ja ahdistavaa. Kannattaa siis muistaa myös oma jaksaminen. Et ole velvoitettu olemaan siskosi 24h auttava puhelin. Hän on aikuinen ihminen ja saa apua ja tukea myös muualta. Jos kuormitus tilanteesta itse liikaa, voit keskustelemalla hänen kanssaan tehdä omat rajasi selväksi. Paljon tsemppiä teille!

Onko psyk.sairaanhoitajan ja hänen täysi-ikäisen potilaansa välinen suhde sallittua sairaalan ulkopuolella?

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mitä pitäisi tehdä. Olen ollut buliminen melkein kahden vuoden ajan. Kärsin oireista. Hampaat tuntuu herkiltä ja rinnassa on joskus polttava tunne. Haluaisin apua mutta en uskalla hakea sitä. Kertoisitko mitä tapahtuu, jos hakee apua? Mistä asioista puhutaan ja mitä tutkitaan? Pelottaa... N18

Syömishäiriöiden kohdalla tauti etenee usein todella pitkälle, sillä aluksi syömishäiriökäyttäytyminen tuottaa hyvää oloa ja kontrollin tunnetta. Kerroit kuitenkin itse, että kärsit oireistasi. Tämä on se hetki, jolloin ihmiset useimmiten hakeutuvat hoitoon ja tällöin hoidosta on myös yleensä eniten hyötyä. Todella hienoa, että olet alkanut miettiä hoitoon hakeutumista.

Hoitoon voit hakeutua monella tapaa. Voit varata ajan omalääkärille tai tilanteestasi riippuen koulu- tai opiskelijaterveydenhuoltoon. Vastaanotolla tehdään perusselvitys tilanteestasi eli saat itse kertoa elämästäsi syömishäiriön kanssa. Tämän lisäksi tehdään kliininen tutkimus, missä tutkitaan ihan perusasioita esim. sydän, keuhkot, ihon kunto, hampaat, luuston kunto, ryhti jne. Tilanteesi mukaan sinulle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Bulimiapotilaat hoidetaan yleensä aina avohoidossa, jonka järjestäminen riippuu siitä, millä paikkakunnalla asut. Vain vaikeat ahmimiskierteet joudutaan joskus katkaisemaan lyhyellä osastojaksolla. Ymmärrän, että tämä kaikki voi tuntua sinusta todella pelottavalta, mutta sinänsä vastaanotolla ei tehdä mitään pelottavaa tai kivuliasta.

Tietävätkö läheisesi tilanteestasi? Voisitko ottaa jonkun mukaan tukihenkilöksi? Paljon tsemppiä sinulle! Sinä voit parantua ja saat varmasti apua ongelmaasi!

Vierailija kirjoitti:

Onko psyk.sairaanhoitajan ja hänen täysi-ikäisen potilaansa välinen suhde sallittua sairaalan ulkopuolella?

 Ei ole koska siinä rikotaan potilas - hoitaja välinen suhde.

Ja jos potilas lähestyy hoitavaa henkilöä hänen vapaa-ajalla, voidaan potilaan katsovan syyllistyvän ahdisteluun.

Vierailija kirjoitti:

Kaverin kaveri on lääkäri. Hän on todella alkoholisoitunut ja käyttää lisäksi mielenterveyslääkkeitä (kaksisuuntainen mielialahäiriö). Tällä hetkellä hän on niin huonossa kunnossa, että hän vetää aamuisin kolme siideriä ennen töihin lähtemistä ollakseen "normaalissa" kunnossa. Tiedän hänen etunimensä sekä työpaikan. Kannattaako ilmiantaa hänet? Miten voisin tehdä sen anonyymisti?

Mikäli voit olla aivan varma, että tilanne on todellakin tämä, tulisi se ehdottomasti saatta työnantajan tietoon. Korostan varmuutta siksi, että mikäli tämä ei olekaan totta, voi siitä koitua kohtuutonta harmia henkilölle itselleen ja vaikka sinullekin. Mutta voit selvittää työnantajan kautta kyseisen lääkärin esimiehen nimen ja ottaa häneen yhteyttä. Varmasti puhelimitse asia hoituisi parhaiten.

Vierailija kirjoitti:

Onko tietoa onko imetyksen vähentämisellä/lopettamisella ja tästä johtuvalla hormonimuutoksella vaikutuksia mielialaan?

Kyllä voi olla, mutta mielialan muutokset menevät onneksi näissä tapauksissa yleensä nopeasti ohi eivätkä ole merkki mielenterveyden ongelmista.

Vierailija kirjoitti:

Oletko oikeasti tietoinen minkälaisia vaikeuksia psykiatriset ongelmat ihmisissä voi aiheuttaa, vai laitatko 'peruspertin' tavoin kaiken sen kuuluisan laiskuuden piikkiin.

Viljeletkö usein lauseita "Sun täytyy ottaa itteäs niskasta kiinni!" tai "Ei se makaamalla tule!" ?

Kyllä olen erittäin tietoinen. Olen tehnyt tätä työtä vuosia ja tämän lisäksi moni läheinen on sairastanut masennusta sen eri muodoissa. Itse sairastuin lievään synnytyksen jälkeiseen masennukseen aikanaan. Mielenterveyden ongelmat eivät aiheudu tai pahene kenenkään ihmisen laiskuudesta, vaan syntymekanismit ovat täysin toisenlaiset.

Vierailija kirjoitti:

Kaverin kaveri on lääkäri. Hän on todella alkoholisoitunut ja käyttää lisäksi mielenterveyslääkkeitä (kaksisuuntainen mielialahäiriö). Tällä hetkellä hän on niin huonossa kunnossa, että hän vetää aamuisin kolme siideriä ennen töihin lähtemistä ollakseen "normaalissa" kunnossa. Tiedän hänen etunimensä sekä työpaikan. Kannattaako ilmiantaa hänet? Miten voisin tehdä sen anonyymisti?

Oletko siis kuullut kaverin kaverilta huhupuheita asiasta, vai oletko itse havainnut asian. Et tiedä lääkäristäkään muuta kuin etunimen. Jos olet kuulluva vain huhupuheita, ei sinun tule puuttua asiaan millään lailla.

Et varmaan enää ole vastailemassa... Miten voi erikoistua psyk. sairaanhoitajaksi?

Vierailija kirjoitti:

Et varmaan enää ole vastailemassa... Miten voi erikoistua psyk. sairaanhoitajaksi?

Suomessa kaikki sairaanhoitajat valmistuvat ns. yleissairaanhoidosta vastaaviksi sairaanhoitajiksi (= sairaanhoitaja AMK). Oppilaitoksesta riippuen toiset koulut järjestävät suuntautuvat opinnot, toiset eivät. Eli Suomessa ei erikoistuta. Psykiatrinen sairaanhoitaja on tehtövänimike, ei koulutus.