Miltä tällainen viikonloppuohjelma sinusta kuulostaa? Sekä lapsettomien että vanhempien mielipiteet kiinnostavat

Ihan tavallinen viikonloppu lapsiperheessä.

kuulostaa ihan kivalta, en kyllä jaksaisi nähdä noin montaa sukulaista tai muutakaan ihmistä yhden viikonlopun aikana. Eikä tuo urheilukaan inspaa.

Kuulostaa kuolettavan tylsältä ja kliseiseltä. Voin kuvitella oikein ne tähtityynyt ja olkkarin näkymät peltoaukiolle, joka on rakennettu täyteen kermanvärisiä omakoitaloja.

Vaikuttaa aika normaalilta, hyvin lähellä perheeni elämää kun olin itse lapsi. Paitsi että silloin syötiin lämpimiä voilepiä :) Aikuisena en tuollaista elämää jaksaisi, ja siksi olenkin lapseton.

En tiedä, onko ihanne. Meillä ainakin tuommoinen on tyypillinen viikonloppu. Siis ei välttämättä tuossa järjestyksessä, mutta näitä siihen kuuluu:

- yhteistä ja aikuisen omaa liikuntaa

- herkuttelua

- elokuva/telkkaria yhdessä (usein leffateatterissa tai avara luonto)

- lapsen kaveri kerran tai kaksi

- usein sukua käy syömässä la tai su

- oleilua

Joskus, ehkä kerran kuussa tai kahden kk välein mennään toiseen kaupunkiin ja ollaan hotellissa tai kylpylässä. Varmaan aika tavista tuokin. Parin kk välein ollaan myös mummon luona yötä.

Mökkiä meillä ei ole.

tavallinen viikonloppu jossakin perheessä.

Ihan tavallista menoa perheissä, missä ei juuri henkisiä arvoja viljellä... ei kai tuossa mitään idylliä yritetäkään kuvata? 

Itse en kyllä hapattaisi lapsiani jollain Voicella. Eli sen korvaisi jokin kultturellimpi ohjelma, jos nyt telkkua on katsottava. 

Idyllinä en ainakaan pidä tuota telkkarin tuijottelua tuossa määrin, enkä "kuskaamista" varsinkaan. 

Aika tavalliselta kuulostaa. Ei mitenkään hienolta mut ei huonolta..

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa aika normaalilta, hyvin lähellä perheeni elämää kun olin itse lapsi. Paitsi että silloin syötiin lämpimiä voilepiä :) Aikuisena en tuollaista elämää jaksaisi, ja siksi olenkin lapseton.

Täysin samat sanat. Tuo oli lapsena ihan kivaa, mutta en kyllä koe mitään tarvetta viettää samanlaisia iltoja aikuisena. Yksi kerta tuossa huvilaitteessa riitti tosi hyvin. :)

Vierailija kirjoitti:

Napattu toisesta ketjusta:

Vierailija kirjoitti:

katsomme tänään koko perhe voicen ja samalla syömme illalliseksi tortilloja + ehkä jäätelöä. Aikuiset saattavat käydä siinä jossain välissä saunassa.

huomenna päivällä aikaa menee lasten harrastuksiin + kaverisynttäreille kuskailuun, siinä lomassa saatan käydä vähän ostoksilla/kävelyllä kaupungilla, mies on töissä. Illalla käymme yhdessä urheilemassa koko perhe ja sitten loppuillan katsomme kotona telkkua / lapset leikkii, touhuilee omiaan siinä sivussa.

Sunnuntaina ehkä ulkoilemme ja/tai näemme sukulaisia. Isompi lapsi saattaa nähdä kavereitaan ja pyöriä niitten kanssa jossain ulkona.

Aika tavallinen viikonloppuohjelma.

Kuvataanko tässä jonkinlaista perheidylliä? Onko tämä monen vanhemman näkemys ihanteellisesta viikonlopusta?

Itse olen niin kaukana keskiluokkaisesta lapsiperhe-elämästä, etten ole varma, miten tällainen pitäisi lukea.

Minusta tuo kuulostaa ihan tavalliselta. Meillä menee näin: mies ja lapset ovat ulkona, ryhdyn pian valmistelemaan päivällistä. Syödään, katsotaan pressiklubi ja uutiset, jutellaan, lapset touhuavat omiaan. Vetäydytään lueskelemaan kymmenen maissa. Aamulla lähdetään brunssille Cafe Aaltoon koko porukka, käydään Stockalla ja torilla kalaa ostamassa. Iltapäivällä olisi tarkoitus mennä pyöräilemään. Illalla saunotaan, syödään, katsotaan ehkä televisiota. Sunnuntaina mennään isovanhemmille lounaalle, iltapäivällä ulkoillaan jne.

Kuvaile ap oma vkonloppusi, niin saamme me tavikset keskiluokkaiset ihmetellä elämänmakuista elämää.

Ihan normaalilta kuulostaa.

Aika tavallinen viikonloppu.

Jos tämä on normaalia, niin onko se tylsää normaalia vai tosi kivaa normaalia?

Tuollaiseksi juuri kuvittelen lapsiperhe-elämän. Hauska huomata, miten lähelle osuin jonkun oikeaa viikonloppua, vaikka olenkin lapseton enkä tiedä mistään mitään.

Kuulostaa omaan korvaan yltiösosiaaliselta. En jaksaisi noin paljoa ihmiskontakteja ainakaan joka viikonloppu. Myös aikataulutettua ohjelmaa tuntui olevan paljon.

Ihan kuin lapsuudenkodissani, paitsi puuttuu vanhempien la- iltapäivällä aloittama juopottelu ja iltaa kohti kiristyvä riitely.

Heh.

Kun sanoo, ettei halua missään tapauksessa lapsia, koska lapsiperhe-elämä olisi kamalaa, vastaus tulee heti: "Aina te velat takerrutte siihen pikkulapsivaiheeseen. Ei se kestä kuin hetken."

Mutta kun ei se pikkulapsiperhe ole siinä se kamaluus, vaan se, mitä tässä kuvataan, vuodesta toiseen. Jos palkkio siitä, että kestää pikulapsivaiheen on tällainen... Joo, kiva jos te tykkäätte, mutta minulle kiitos mutta ei kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Heh.

Kun sanoo, ettei halua missään tapauksessa lapsia, koska lapsiperhe-elämä olisi kamalaa, vastaus tulee heti: "Aina te velat takerrutte siihen pikkulapsivaiheeseen. Ei se kestä kuin hetken."

Mutta kun ei se pikkulapsiperhe ole siinä se kamaluus, vaan se, mitä tässä kuvataan, vuodesta toiseen. Jos palkkio siitä, että kestää pikulapsivaiheen on tällainen... Joo, kiva jos te tykkäätte, mutta minulle kiitos mutta ei kiitos.

Niinpä. Juu, olihan se lapsena kivaa kun lauantaina pyöräiltiin koko perhe kioskille ostamaan irtokarkkipussit ja saunan jälkeen syötiin sipsejä ja katsottiin Iltalypsyä, joka lauantai samaa rataa, mutta ei kiitos enää. Tuntuuko tuollainen elämä vanhemmista oikeasti mielekkäältä?

ketjun aloittaja kirjoitti:

Jos tämä on normaalia, niin onko se tylsää normaalia vai tosi kivaa normaalia?

Siltä väliltä, sanotaan, että kivaa normaalia. Jätetään tuo "tosi" pois. 

Tosin pois tuo telkkarin katsominen perheen kanssa. Sitä ei harrasteta ollenkaan. Mutta ulkoilua, muiden tapailua, ruuanlaittoa. 

Mitä se kauheasti voisi muuta olla?