Olenko hullu? Jälleensyntymisestä...

Kaiken tämän lisäksi Bhavishya Purana sisältää sanontoja, jotka liittyvät Aatamin, Nooan... jne. kaltaisiin persoonallisuuksiin - aina kuningatar Victavatin eli kuningatar Victorian aikaan asti. Siinä kuvataan jopa sitä, miten britit rakentaisivat tehtaita Kalkuttaan.

Esimerkki tällaisesta profetiasta on kuvaus Muhammedin ilmestymisestä.

Profetia Muhammedista

Esimerkki Muhammedin profetiasta havainnollistaa yhtä muinaisen kirjallisuuden ainutlaatuista ominaisuutta, nimittäin sitä, että siinä kuvataan, kuten näemme, profeettoja ja pyhimyksiä, jotka ilmestyvät paitsi Intiassa myös Intian ulkopuolella ja jopa muilla planeetoilla. Vedalainen kirjallisuus ei rajoitu omaan perinteeseensä, kuten useimmat uskonnolliset tekstit: siinä mainitaan myös merkittäviä persoonallisuuksia, jotka noudattivat vedalaisesta kulttuurista erillisiä perinteitä. Tämä todistaa Vedan sisältämien historiallisten ja profeetallisten kuvausten yleismaailmallisuuden.

Niinpä Bhavishya Puranassa (Parva 3, Khand 3, Adhya 3, tekstit 5-6) sanotaan:

Muhammed-niminen lukutaidoton opettaja ilmestyy ja antaa uskontoa viidenteen luokkaan kuuluville seuraajilleen.

Tässä ei kerrota mitään Mohammedin elämästä, mutta hänet nimetään ja hänen toimintansa tarkoitus mainitaan. Mohammed, joka syntyi vuosien 570 ja 580 välillä jKr. välisenä aikana, kääntyi tosiaan vakavasti uskonnon puoleen vasta neljänkymmenen vuoden iässä. Hän saarnasi Mekassa noin kymmenen vuotta, ja vaikka hänen saarnansa jäivät siellä lähes huomaamatta, hän onnistui muodostamaan ympärilleen pienen lahkon, jonka jäsenet kuuluivat alempiin luokkiin. Myöhemmin hän muutti seuraajineen Yasribiin (Wa^binb) (Medinaan), ja tätä tapahtumaa pidetään islamin historian alkuna. Tällä tavoin veda-tekstit ennustivat Muhammedin ilmestymistä.

Salomo Kashmirissa

Olemme löytäneet vedalaisesta kirjallisuudesta profetioita Jeesuksesta ja kuvauksia hänen matkoistaan Intiaan, ja löydämme myös muita todisteita tästä. Harva on tietoinen siitä, että on olemassa todisteita siitä, että Salomo ja Mooses elivät Intiassa, ja jälkimmäinen on myös haudattu Intiaan.

Kashmirin pääkaupunki on Srinagar, jossa on 650 000 asukasta. Dal-järven rannalla kulkevan bulevardin yläpuolella kohoaa Shankara Charya -kukkula. Se on melko korkea kukkula, jonka huipulta avautuu upea näkymä Dal-järvelle. Täällä on hindutemppeli, mutta se seisoo vanhemman temppelin paikalla, jonka rakennutti vuonna 200 eaa. keisari Ashokan poika. Epävirallinen nimi Takht-e-Suleiman, Salomonin valtaistuin, joka on johdettu sen huipulla sijaitsevan pienen temppelin nimestä, on kuitenkin lujasti juurtunut kukkulalle. Tämän temppelin raunioilla olevan kirjoituksen mukaan kuningas Gopadatta (tai Gopananda) pystytti uuden temppelin vuonna 78 jKr. Legendan mukaan Salomo vieraili Kashmirissa. Paikalliset muslimit kutsuvat Kashmir Bagh Suleimaniksi, mikä tarkoittaa Salomonin puutarhaa. Tämä on varsin linjassa yhden teorian kanssa, jonka mukaan Kashmir on luvattu maa tai isien maa, jonne kymmenen "Israelin kadonnutta heimoa" tuli vaeltamaan Pohjois-Intiaan ja jossa he löysivät rauhan ja levon. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun assyrialaiset olivat ajaneet heidät pois Egyptistä ja marssineet itään, missä he joutuivat unholaan.

Mooses Kashmirissa

Kashmirissa ei käynyt vain Salomo. On kiistattomia todisteita siitä, että myös Mooses vieraili Kashmirissa. Lisäksi Kashmiria pidetään Mooseksen hautapaikkana. Noin 2700 vuotta sitten on pystytetty hautakivi lähellä Mowin tasankoa, jota aikoinaan kutsuttiin Moabiksi, Pishnagin yläpuolella, jota ennen kutsuttiin Pisgahiksi. Tämä kivi on asetettu Nevo-vuorelle viidentoista kilometrin päähän Bandipurista, jota aiemmin kutsuttiin Behat-Pooriksi tai Beth-Feoriksi. Tätä paikkaa pidetään Mooseksen hautapaikkana.

Ja logiikka on tämä: Mooseksen kirjassa (34.4-6) sanotaan, että. Mooses kuoli Mooabin maassa ja hänet haudattiin Bet-Peorin lähelle.

Ja Herra sanoi hänelle: "Katso, se maa, jonka minä vannoin Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille ja sanoin: 'Sinun jälkeläisillesi minä annan sen', minä annoin sinun nähdä sen silmilläsi, mutta sinä et saa mennä sinne.

Ja Mooses, Herran palvelija, kuoli siellä, Mooabin maassa

Samassa luvussa sanotaan, että Nebon huippu Abarimin vuoristossa, Pisga-vuori ja Hesbon ovat lähellä toisiaan. Raamatun Mooabin maata kutsutaan nykyään Mowin tasangoksi. Raamatun Pisgaa kutsutaan nyt Pishnagiksi. Beth Feorista tuli myöhemmin Behat-pur Jhelum-joen varrella, jota farsiksi kutsutaan Behatiksi. Nyt Behat-Pur on nimeltään Bandipur, ja Raamatussa (5. Mooseksen kirja 4.46) Heshboniksi kutsuttu kylä on nykyään nimeltään Hashba tai Hashbal. Tämä alue sijaitsee noin 80 kilometriä Srinagarista pohjoiseen.

Matkattuamme 18 kilometriä pohjoiseen saavumme Hashbalin kylään. Lähistöllä on kaksi Raamatussa mainittua kaupunkia. Bandipuria vastapäätä sijaitsevan Pishnagin kylän yläpuolella kohoaa Nevo-vuori, joka on osa Abarimin vuoristoaluetta. Nevo-vuorelta avautuu upea näkymä Kashmirin paratiisimaahan.

...Siellä on Sangh Bibin - islamilaisen pyhimyksen - ja kahden hänen seuraajansa hauta. Sen vieressä on metrin korkuinen pylväs, joka on puoliksi ruohon peitossa ja jonka oletetaan merkitsevän Mooseksen hautapaikkaa.

Muut aikakirjat sekä Jeesukseen liittyvien paikkojen nimet viittaavat hänen oleskeluunsa Afganistanissa ja Pakistanissa. Tuomaksen teoissa kuvataan Jeesuksen ja Tuomaksen matkaa Pakistaniin (jonka nimi oli tuolloin Taxila) ja heidän saapumistaan kuningas Gundaphorin hoviin hänen valtakautensa 26. vuonna, joka vastaa vuotta 47 jKr.

Kun Jeesus ristiinnaulitsemisensa jälkeen saapui Kashmiriin, häntä seurasivat hänen seuraajansa ja äitinsä Maria. Hänen on täytynyt olla tuolloin noin 70-vuotias, ja hänellä oli luultavasti vaikeuksia kestää näin pitkä matka. Seitsemänkymmentä kilometriä Taxilasta itään ja 170 kilometriä Sri Nagarista länteen, Kashmirin rajalla, on pieni kaupunki nimeltä Mari. Kaupungissa on muinainen hauta nimeltä Mai Mari da Asthan, joka tarkoittaa "Äiti Marian viimeistä leposijaa". Täällä hän ilmeisesti kuoli ennen kuin Jeesus saapui Kashmiriin. Paikalliset muslimit hoitavat hautaa edelleen ja kunnioittavat sitä yhtenä islamin profeettana pidetyn Jeesuksen äidin viimeisenä leposijana.

Naugamin ja Nilmagin kylien lähellä, noin 40 kilometriä Srinagarista etelään, on suuri laakso nimeltä Yuz Marg, "Jeesuksen niitty". Tänne asettui useita Israelin heimoja vuoden 722 eaa. jälkeen. He olivat lampaankasvattajia, ja alueen nykyinen väestö harjoittaa edelleen lampaankasvatusta.

* * *

Lisää todisteita Jeesuksen oleskelusta Intiassa löydettiin Chemisin luostarista Ladakhissa. Neljäkymmentäviisi kilometriä Ladakhista etelään, kuusi kilometriä päätieltä, Indus-joen länsipuolella on Hemis Gompa, buddhalainen luostari. Se on yksi Ladakhin suurimmista ja tunnetuimmista gompoista. Siinä on upeita Buddhan kuvia, seinämaalauksia ja vankka kirjasto. Tämä gompa tunnetaan erityisesti suuresta Chemis-festivaalista, joka järjestetään yleensä kesäkuun lopussa tai heinäkuun alussa. Se on kaksipäiväinen festivaali, jossa tanssitaan puvuissa ja jossa on valtavasti väkeä. Ohjelman kohokohta ovat buddhalaisen pyhimyksen ja profeetan Padma sambhavan ylistävät mysteerit.

Chemis Gompa on yli 400 vuotta vanha. Sitä ennen siellä oli kuitenkin toinen luostari, Go San Gompa, joka oli olemassa yli 1 000 vuotta. Sisällä on monia muinaisia käsikirjoituksia, joista suurinta osaa ei ole edes systematisoitu.

Johannes Kastaja-  Vanhan testamentin profeetta Elian reinkarnaatio.

Kun kuolema kutsuu sinua, älä pelkää äläkä piileskele, vaan seiso hänen edessään ja katso, mitä hänellä on tarjota sinulle.

Pelkäätkö kuolemaa, koska luulet menettäväsi sukulaisesi, ystäväsi, varallisuutesi? Vai oletko huolissasi siitä, että he kaikki menettävät sinut?

Ei kuolemaa pitäisi pelätä, vaan aineellista olemassaoloa. Niiden, jotka luulevat olevansa elossa, vaikka todellisuudessa he ovat kuolleita, pitäisi pelätä, koska he ovat niitä, jotka luovat ympärilleen tuskaa, kärsimystä, epäonnistumisia ja hämmennystä.

Pelkää elää niin sanottua elämää, sillä sellainen elämä ei ole elämää, vaan se on kuolemaa pahempaa. Älkää huolehtiko kivusta, sillä jos se liittyy kuolemaan, se ei kestä kovin kauan. Kestäkää se ja yrittäkää omaksua kaikki sen mukanaan tuoma oivallus. Entisistä epäonnistumisistanne on nyt tullut perustanne, mikä antaa teille nyt voimakkaan jalansijan, se on voimavaranne, vain naamioituneena.

Tuomitun tuomioistuimen tai sairauden tuomitsemana hän rukoilee päivittäin ihmettä. Kuolemansairas toivoo, että hänen sairautensa paranee jonkin ihmeen kautta tai että joku lääkäri tai lääke pelastaa hänen henkensä. Vanki rukoilee, että hänen valituksensa hyväksytään, että jokin uusi todiste löytyy tai että hänet armahdetaan jonkin ihmeen kautta. He yrittävät parhaansa mukaan pitää toivon liekkiä elossa ja lietsovat sitä aina todelliseen, väistämättömään kuolemaan asti. Itsetietoinen ihminen ei kuitenkaan ole vähääkään hämmentynyt lähestyvästä kuolemasta; hän pitää kuoleman kohtaamista voittona, valmistavana tekona.

Minä olen nöyrä kerjäläinen, joka kuolemansellissä istuen odottaa joko jumalallisen tahdon väliintuloa tai kunniakasta lähtöä.

Kuolema tarjoaa sielulle tilaisuuden paeta lopullisesti ja lopullisesti illuusiosta ja aineellisen maailman vankilasta.

Fyysisessä ruumiissa ollessaan elävät olennot taistelevat yhdessä ja erikseen alimmalla, perustavimmalla tasolla olemassaolostaan. Niiden energia keskittyy annamayaan, yksinkertaiseen ympäristön arvostamiseen ja syötävän etsimiseen. Kun nälkä on jossain määrin tyydytetty, elävä olento kohoaa hieman ja keskittyy nyt prana-mayaan eli suojelun ja turvallisuuden etsimiseen. Kun tämäkin tarve on jotenkin tyydytetty, olento alkaa seurata mano-mayaa eli tyydyttää älyllisiä vaatimuksiaan. Jos jiva käy nämä vaiheet kunnolla läpi, se nousee vijnanamaya ja anandamayan, itsetietoisuuden ja aineellisen maailman ylittämisen tasoille.

Kaikki nämä vaiheet vaativat valtavasti työtä ja altistavat jivan monimutkaisille ja erilaisille ahdistuksille ja kärsimyksille. Ne, jotka eivät ole nousseet anandamayaan, putoavat takaisin aineelliseen kehoon aineellisessa maailmassa.

Kuolema on kuitenkin sielulle tilaisuus tehdä lopullinen ja lopullinen pako illuusiosta ja aineellisen maailman vankilasta.

Se, miten ihminen on elänyt elämänsä ja millaisessa tilassa hänen ajatuksensa ovat kuoleman hetkellä, määrää tuloksen - sielun suunnan seuraavaan määränpäähänsä. Itsetietoinen ihminen ei kuitenkaan vähääkään pelkää  lähestyvää kuolemaa. Loppu on alku.

Kuolema tuhoaa kaiken, mikä ei ole todellista; kuolema osoittaa meille todelliset ystävämme; kuolema paljastaa todelliset prioriteettimme; kuolema tuo viisauden esiin; kuolema valistaa meitä peloistamme ja heikkouksistamme.

Miksi akateemisuus pitää erikseen mainita tässä yhteydessä? Millä tavalla se linkkiytyy hulluuteen tai hulluuden kokemukseen tai missä mielessä se sulkisi jälleensyntymiskokemuksen pois keneltäkään? 

Ihmisten tarve laittaa itsensä tai toiset karsinoihin - mistä se kertoo?

Vierailija kirjoitti:

Miksi akateemisuus pitää erikseen mainita tässä yhteydessä? Millä tavalla se linkkiytyy hulluuteen tai hulluuden kokemukseen tai missä mielessä se sulkisi jälleensyntymiskokemuksen pois keneltäkään? 

Ihmisten tarve laittaa itsensä tai toiset karsinoihin - mistä se kertoo?

Aiheen aloittaneessa henkilössä ei ole mitään vikaa. Mitä vikaa siinä on, että kysyy muilta neuvoa?

Vierailija kirjoitti:

Miksi akateemisuus pitää erikseen mainita tässä yhteydessä? Millä tavalla se linkkiytyy hulluuteen tai hulluuden kokemukseen tai missä mielessä se sulkisi jälleensyntymiskokemuksen pois keneltäkään? 

Ihmisten tarve laittaa itsensä tai toiset karsinoihin - mistä se kertoo?

Olemme kaikki länsimaisen kulttuurin "uhreja", jossa jälleensyntyminen tuntuu vieraalta, kun taas itäisessä kulttuurissa lähes kaikki tietävät sen.

Syntymämme mukana tulee kuolemamme.