Pankkien palvelumaksut - miksi niistä kitistään?

Paljonkohan pankit tekisi voittoa 20€/kk palvelumaksuilla? Asiakkaita isoilla pankeilla on miljoonia.

Voin olla tilaamatta Netflixiä, mutta ilman pankkitiliä en voi Suomessa elää. Ja minulta laskut menee automaattisesti tililtä elaskuina, joten palvelun määrä on pieni. Sitä vastaan pankilla on minun rahani, tuhansia euroja, jotka on osa sitä talletusmassaa jolla pankki tekee bisnestä lainaamalla sitä korkeammalla korolla muille.

Minä hoidan erään pienen yhdistyksen tilejä. Vaikka tilillä ei ole yhtään tilitapahtuu, niin silti pankki ottaa siitä 6 e/ kk. Ja jokaisesta tapahtumasta pitää maksaa erikseen lisää perusmaksun päälle.

Ei minun pankkitili tai kortin käyttö maksa mitään.

Päinvastoin saan maksutapaetua n.3e/kk siitä, että käytän sitä korttia. Toki maksutapaetu tulee vain s-ketjun kaupoista, mitta koska ne ovat täällä kuitenkin halvimpia niin miksiben niissä kävisi. Lisäksi tilille tulee 70-80e bonuksia joka kuukausi.

Miksi maksaa 60e vuodessa, kun s-pankista saan saman ilmaiseksi?

Johtunee siitä, että jos en ole tyytyväinen Netflixin palveluun, voin irtisanoa sen ja olla ilman. Jos en ole tyytyväinen pankkini palveluun, voin toki vaihtaa toiseen pankkiin, mutta monesti ne ovat ns. "samaa paskaa eri paketeissa".

Lisäksi palvelumaksut ovat olleet noususuuntaisia, vaikka asiakkaan kokemus saamastaan palvelusta on laskenut. Pankkiverkostoa on harvennettu ja pankkipalveluita saattaa saada vain rajoitetun ajan päivästä tietystä toimipisteestä. 

Veikkaan että kohta alkaa tulemaan aivan uudenlaisia pankkipalveluita joista ihmiset ovat valmiita maksamaan kuten spotifystä. Amerikassa on ilmeisesti ainakin sellainen palvelu kuin Mint hyvin suosittu.

Nythän juuri EU on määrännyt, että pankkien tulee tarjota ohjelmistokehittäjille avoimet rajapinnat tämmöisten palveluiden kehittämistä varten.

Eikös sillä pankilla ole jo minun talletukseni tileillään. Ei olisi pankkia, jos sinne ei kukaan tallentaisi rahojaan. Kyllä niistä rahoista hyöty osataan ottaa.

Sille joka maksaa e-laskulla: kuka sen e-laskusysteemin tarjoaa, hoitaa, ohjelmoi, ylläpitää? Sinä itsekö? Vai kuitenkin se pankki? Eikö se ole palvelu? Vai miellätkö palveluksi vain sen, että joku täti hymyilee sulle tiskin takaa? Ei ne järjestelmät pankillekaan ole ilmaisia luoda, kehittää ja ylläpitää ja voittoakin pitäis vähän tehdä että olis vakavarainen säädökset täyttävä pankki. Mikään ei sais maksaa mitään mut sit kun ne ei toimi niin huudetaan kuorossa että tehkää jotain!

Miksi moni ajattelee että se pankin palvelu on se kotikylän konttorissa istuva nutturapäinen kassaneiti? Eihän Netflixikään ole mikään DVD levyjä Pöytyällä lainaava kivijalka myymälä. Miksi pankinkaan enää pitäisi olla?

Eihän se satojen miljoonien palvelutapahtumien siirto nettiin/mobiiliin suinkaan ilmaista ole ollut. Ja aika toimivat mobiilipalvelut nykyään on. Muutamalla näppäilyllä voi tehdä tilisiirrot kännykällä, maksaa laskut skannaamalla viivakoodin kännykällä yms.

Palveluun ja sen sujuvuuteen nähden hinta on halpa.

Verratkaapa esim nettiliittymienne kuukausihintaan ja paljonko niissä on ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Eikös sillä pankilla ole jo minun talletukseni tileillään. Ei olisi pankkia, jos sinne ei kukaan tallentaisi rahojaan. Kyllä niistä rahoista hyöty osataan ottaa.

Pankki taitaa lähinnä tehdä voittoa lainoista. 

Vierailija kirjoitti:

Sille joka maksaa e-laskulla: kuka sen e-laskusysteemin tarjoaa, hoitaa, ohjelmoi, ylläpitää? Sinä itsekö? Vai kuitenkin se pankki? Eikö se ole palvelu? Vai miellätkö palveluksi vain sen, että joku täti hymyilee sulle tiskin takaa? Ei ne järjestelmät pankillekaan ole ilmaisia luoda, kehittää ja ylläpitää ja voittoakin pitäis vähän tehdä että olis vakavarainen säädökset täyttävä pankki. Mikään ei sais maksaa mitään mut sit kun ne ei toimi niin huudetaan kuorossa että tehkää jotain!

Minä olen " lainannut" rahani pankille, joka voi käyttää niitä. Esim lainaamalla rahaa toiselle korkoa vastaan. Pankkini ei maksa talletuskorkoa, mutta itse maksan lainastani korkoa pankille. Anto- ja otŧolainauksen välinen korkoero on se, jolla pankki tienaa. Jos kellään ei olisi rahaa pankissa, ei pankki voisi toimia. Joten mielestäni mun rahojen pankille tuoma hyöty riittää korvaamaan pankin palvelut, it- kulut yms. Tai näin se ainakin aiemmin toimi. Sehän on pankiitoiminnan pääperiaate.

Vierailija kirjoitti:

Miksi moni ajattelee että se pankin palvelu on se kotikylän konttorissa istuva nutturapäinen kassaneiti? Eihän Netflixikään ole mikään DVD levyjä Pöytyällä lainaava kivijalka myymälä. Miksi pankinkaan enää pitäisi olla?

Eihän se satojen miljoonien palvelutapahtumien siirto nettiin/mobiiliin suinkaan ilmaista ole ollut. Ja aika toimivat mobiilipalvelut nykyään on. Muutamalla näppäilyllä voi tehdä tilisiirrot kännykällä, maksaa laskut skannaamalla viivakoodin kännykällä yms.

Palveluun ja sen sujuvuuteen nähden hinta on halpa.

Verratkaapa esim nettiliittymienne kuukausihintaan ja paljonko niissä on ongelmia.

Fun fact: Netflix aloitti postin välityksellä tapahtuvalla DVD-levyjen nettivuokraamisella ja toimi siinä bisneksessä oikein hyvin ja valikoima oli paljon parempi kuin nykyään (ilmeisesti siellä oli saatavilla lähes mikä tahansa julkaistu dvd, hankittiin jos joku vuokrasi sellaisen jota ei heillä ennestään ollut). Hyvin niillä toki menee tuossa nettibisneksessäkin, harmi että valikoima on niin heikko ja aina vaan heikkenee kun on tullut kilpailijoita. Kuluttaja ei voita siinä sodassa pitkään aikaan.

Minä ottaisin paikkani mieluiten kirjekuoressa käteisenä. Se ei kuitenkaan ole jostain syystä mahdollista vaan minun on maksettava kolmannelle osapuolelle, jotta saan itse ansaitsemani palkan. No, nostan paikan sitten tililtä ylös ja käytän käteistä. Ketuttaa tällainen ihmisten seuraaminen pankkitilin kautta, joten jätän sen suosiolla väliin. Pakolliset laskut joudun valitettavasti hoitamaan kylläkin tilin kautta.

Vierailija kirjoitti:

Johtunee siitä, että jos en ole tyytyväinen Netflixin palveluun, voin irtisanoa sen ja olla ilman. Jos en ole tyytyväinen pankkini palveluun, voin toki vaihtaa toiseen pankkiin, mutta monesti ne ovat ns. "samaa paskaa eri paketeissa".

Lisäksi palvelumaksut ovat olleet noususuuntaisia, vaikka asiakkaan kokemus saamastaan palvelusta on laskenut. Pankkiverkostoa on harvennettu ja pankkipalveluita saattaa saada vain rajoitetun ajan päivästä tietystä toimipisteestä. 

Kuinka tyytyväinen olisit Netflixiin jos se olisi kuin DVD levyjä vuokraava Filmtown? Miksi sitten pankilla pitäisi olla konttori joka kylässä? Eikö ne 365/24/7 kattavat pankkipalvelut ole tuotu samaan tapaan mukavasti kotisohvallesi? Mitä pankkiasiaa et voi hoitaa kotoasi tai älypuhelimella?

Tiesitkö, että pankkien vakavaraisuusvaatimukset ovat kiristyneet huimasti. Ennen oli ennen.

Pankki ei ole virasto, vaan liikeyritys. Mun mielestä on epäreilua, että jos haluan puhua puhelimessa mun pitää maksaa siitä jollekin kolmannelle osapuolelle, kuten Soneralle. Aivan törkeää riistoa. Viestintä pitäisi olla jokaisen ilmainen perusoikeus.

Ykkösiä ja nollia se raha on kuitenkin joten ihan sama hoitaa netissä.

Vierailija kirjoitti:

Minä ottaisin paikkani mieluiten kirjekuoressa käteisenä. Se ei kuitenkaan ole jostain syystä mahdollista vaan minun on maksettava kolmannelle osapuolelle, jotta saan itse ansaitsemani palkan. No, nostan paikan sitten tililtä ylös ja käytän käteistä. Ketuttaa tällainen ihmisten seuraaminen pankkitilin kautta, joten jätän sen suosiolla väliin. Pakolliset laskut joudun valitettavasti hoitamaan kylläkin tilin kautta.

Eikö käteinen ole epäkäytännöllinen. Paperiraha on aika turvaton. Repeilee, ei kestä vesipesua jos seteli jää taskuun, palaa, häviää/varastetaan kohtuullisen helposti yms.

Tulevaisuudessa paperiraha löytyy museoista. Toivottavasti,

Ja kahviloiden/kauppojen kassoilla ne seteleiden ja kolikoiden kanssa sähläävät ihmiset.. Herra Jeesus että se on hidasta. Vanhukset ymmärrän mutta en alle 60v ihmisiä laskemassa kaksikymmen senttisiä vaihtorahoja.

Maksan 100M nettiliittymästä 10€/kk ja spotifyn otin nyt kun sain ilmaiseksi 3 kk. En omista kuntosalijäsenyyttä tai tilaa ruokaa.

Opintolainan maksusuunnitelman muuttaminen olisi maksanut 200 €, ei ollut varaa. Tilitapahtumat toimeentulotukihakemusta varten muutama euro. Laskun maksu konttorissa 6 euroa. Pankit tienaavat sijoittamalla asiakkaiden rahoja ja lainaamalla rahaa. Palvelumaksut tulevat ylimääräisinä siihen päälle eikä niitä ole tietääkseni aina ollut.