Terapeuttini sanoi, ettei minun kannata antaa äidilleni asioita auttaakseni siten
Eli koska äitini käyttäytyy narsistisesti minua kohtaan, minun ei kannatta suhtautua häneen niin, että ilahdutan häntä auttamalla häntä. Eli jos minä perin vaikkapa asunnon, niin en annakaan äitini asua siinä, kuten hän asui joskus aikoinaan kun perinnönjättäjä oli elossa (eivät ole sukua) vaan autan vain, jos äiti sitä minulta pyytää. Silloin on asetelma kuulemma oikein päin.
Olin luullut, että parannan välejäni äitiini antamalla hänelle asioita. Mutta narsisti ei ilahdu niistä, vaan odottaa vain enemmän ja saattaa silti haukkuakin antajaa.
Kommentit (263)
Terapiat on päättyneet siihen, että pitäisi muiden syyttelyn sijaan alkaa itse ottaa vastuuta. Sehän ei tietenkään käy. Hyvin menee niin kauan kun saa voivotella ja etsiä äidistä syyllistä
Nyt käy samoin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tokikaan ole epävakaa....
Sulla on kiltti mies. Saattaa olla että hänen kiltteyden vuoksi voit jatkaa tätä hulluuttasi
Käyt terapiassa. Hieno juttu.
20 vuotta olet jo saanut mt hoitoa. Ei kovin hyvin tuloksin.
Äitisi on sinua loukannut, kun vaati siivoamaan ja kerran antoi nukensängyn nimipäivälahjaksi. Näitä haluat kostaa ja fantasiassasi nöyryytät ja kostat. Kuinka sen sanoitkaan. Kostat vaikka se olisi viimeinen tekisi
Olet vaan päättänyt olla ottamatta vastuuta itsestäsi. Tai lapsistasi. Eihän heillä ole väliä, koska vain sinulla on ollut vaikeaa. Vain sinulla on merkitystä.
Olet kertonut ettet rakasta ketään. Tähän kaltaiseesi olet ihastunut. Katsot oikeudeksesi kostaa ja kohdella kaikkia huonosti. Lapsillesi olet tuhoava.
Tämän kaiken olet itse valinnut.
Et tokikaan ole tunne-elämältään epävakaa?En ole epävakaa. Siis diagnostisessa mielessä. Hallitsen tätä käyttäytymistäni, mutta on totta, että valitse vittuilla teillekin. Miksi? Koska ette ymmärrä minua ja näen sen. Täydellinen en ole, mutta sitä et ole sinäkään, viitaten noihin asioihin, joita olen itsestäni kertonut. Jos osaisin, rakastaisin lapsiani sillä rakkaudella, jonka he ansaitsevat. Mutta ei ole minun vikani, etten osaa. Vielä. Eihän minuakaan ole rakastettu. Se pitää oikaista ensin, että tajuan, miksi ei. Oliko se minun vikani, vai äitini. Minusta äitini.
apJos äitisi olisi osannut rakastaa sinua, hän olisi sen tehnyt. Mutta ei ollut hänen vikansa, ettei hän osannut. Eihän häntäkään ollut rakastettu. Oliko se äitisi vika, vai hänen äitinsä.
Vihjaisit tuossa aikaisemmin, että äidilläsikään ei ollut hyvät olosuhteet lapsena. Miten hänkään siis olisi oppinut hyväksi äidiksi? Onko hänen vaikea lapsuutensa sinun mielestäsi lieventävä asianhaara? Itsehän puolustelet omia puutteitasi äitinä omalla vaikealla lapsuudellasi ja huonolla äitisuhteellasi. Päteekö tämä puolustus vain sinuun vai myös äitiisi?
Se olisi lieventävää toki, jos äiti tunnustaisi minun vahingoittumiseni hänen vajavuutensa takia. Mutta äiti väittää, ettei hänessä ole ollut syytä siihen yhtään.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tokikaan ole epävakaa....
Sulla on kiltti mies. Saattaa olla että hänen kiltteyden vuoksi voit jatkaa tätä hulluuttasi
Käyt terapiassa. Hieno juttu.
20 vuotta olet jo saanut mt hoitoa. Ei kovin hyvin tuloksin.
Äitisi on sinua loukannut, kun vaati siivoamaan ja kerran antoi nukensängyn nimipäivälahjaksi. Näitä haluat kostaa ja fantasiassasi nöyryytät ja kostat. Kuinka sen sanoitkaan. Kostat vaikka se olisi viimeinen tekisi
Olet vaan päättänyt olla ottamatta vastuuta itsestäsi. Tai lapsistasi. Eihän heillä ole väliä, koska vain sinulla on ollut vaikeaa. Vain sinulla on merkitystä.
Olet kertonut ettet rakasta ketään. Tähän kaltaiseesi olet ihastunut. Katsot oikeudeksesi kostaa ja kohdella kaikkia huonosti. Lapsillesi olet tuhoava.
Tämän kaiken olet itse valinnut.
Et tokikaan ole tunne-elämältään epävakaa?En ole epävakaa. Siis diagnostisessa mielessä. Hallitsen tätä käyttäytymistäni, mutta on totta, että valitse vittuilla teillekin. Miksi? Koska ette ymmärrä minua ja näen sen. Täydellinen en ole, mutta sitä et ole sinäkään, viitaten noihin asioihin, joita olen itsestäni kertonut. Jos osaisin, rakastaisin lapsiani sillä rakkaudella, jonka he ansaitsevat. Mutta ei ole minun vikani, etten osaa. Vielä. Eihän minuakaan ole rakastettu. Se pitää oikaista ensin, että tajuan, miksi ei. Oliko se minun vikani, vai äitini. Minusta äitini.
apJos äitisi olisi osannut rakastaa sinua, hän olisi sen tehnyt. Mutta ei ollut hänen vikansa, ettei hän osannut. Eihän häntäkään ollut rakastettu. Oliko se äitisi vika, vai hänen äitinsä.
Vihjaisit tuossa aikaisemmin, että äidilläsikään ei ollut hyvät olosuhteet lapsena. Miten hänkään siis olisi oppinut hyväksi äidiksi? Onko hänen vaikea lapsuutensa sinun mielestäsi lieventävä asianhaara? Itsehän puolustelet omia puutteitasi äitinä omalla vaikealla lapsuudellasi ja huonolla äitisuhteellasi. Päteekö tämä puolustus vain sinuun vai myös äitiisi?
Se olisi lieventävää toki, jos äiti tunnustaisi minun vahingoittumiseni hänen vajavuutensa takia. Mutta äiti väittää, ettei hänessä ole ollut syytä siihen yhtään.
ap
Sinähän jo lupasit pyytää polvillasi lapsiltasi anteeksi. Myönnät olleesi karmea narsistiäiti ja anot anteeksiantoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselle on vahingollista vuodesta toiseen hautoa kostoa. Se myrkyttää oman mielen ja koko elämän. Sitä varmasti tuo kuvion muutos tarkoittaa. Ei kannata "auttaa", kun auttaminen onkin vain vallankäyttöä ja kostoa. Sellainen auttaminen tuhoaa auttajan ja autettavan.
Ei kukaan tahdo olla toisen armoilla. Eikä ottaa vastaan mitään ilkeällä sydämellä annettua.
Eikä ilkeä auttaminen ole muuta kuin väkivallan tekemistä. Katkeroittaa ja tuhoaa myös sen pahan tekijän
Tätä terapeutti voi tarkoittaa. Vapautus tästä itseä tuhoavasta ajattelustaTämä. Ei terapeutti yritä suojella sinua äidiltäsi, vaan hänen antamaansa neuvoa noudattamalla suojelet itseäsi itseltäsi, koska olet niin jumiutunut kostofantasioihin. On aika aikuistua ja keksiä muuta terveempää mietittävää kuin jokin äitisuhde.
Niin mutta nämähän ovat sama asia. Eli ei oe väliä kummin päin asiaa ajattelee. Minusta tässä on kyse molemmista puolista. Kasvan JA suojelen itseäni myös äidiltäni (joka on estänyt kasvun.)
apEi ole sama asia. Kyse ei ole äidistäsi vaan sinusta ja yksin sinusta. Sinä haluat syyttää elämäsi negatiivisista asoista toista osapuolta (iham sama kuinka oikeutetusti), sinä jumitat kostossa, syyllistämisessä, uhriutumisessa. Et voi muuttaa mennyttä mutta nykyisyydessä voit tahtoessasi seisoa omilla jaloillasi ja kantaa itse vastuun itsestäsi. Se on täysin oma valintasi. Suunnittelemalla kaikenlaisia kostoja ja katkeria toimia osoitat vain ja ainoastaan, ettet halua olla itsenäinen aikuinen.
Missä asiassa en kanna vastuuta? Äiti on tämän estänyt, jos en jossain asioissa kanna, koska sellaisen opettaminen kuulu vanhemmalle ja minä opettelen sitä nyt vasta. Ei se ole minun vikaani mitenkään, jos minun ei ole annettu oppia, vaan minua on siitä nimenomaan rangaistu. Hänhän menettäisi silloin valtansa minuun. Tai olisi menettänyt, kun olin lapsi ja nuori. Kun lähdin kotoa, en tiennyt itsellisyydestä siinä mielessä mitään.
apÖö, no siinä asiassa et kanna vastuutasi, ettet valitse itsenäisyyttäsi ja valta-asetelmien purkautumista, vaan varta vasten rakennat uusia valta-asetelmia ja jumiudut syyttämään muita niistä asioista, joita et ole oppinut. Arvaa mitä? Me kaikki muutkin opetellaan itsenämme se itsellisyys. Ja se tapahtuu niin että pistetään selkä suoraksi eikä syytetä kaikesta jotain muuta. Vaikka joskus syy olisinin toisaalla, niin ainoa mihin voimme vaikuttaa on me itse. Ja tässä on se valinta, jonka voit tehdä tai olla tekemättä. Ja jos valitset pysymisen noissa sinun ja äitisi henkisesti raskaissa asetelmissa, niin se ON valinta, ja seurauksista voit syyttää vain itseäsi. Sillä olisit voinut valita toisinkin nyt juuri tässä ja nyt. Selvisikö?
Sinullakin jos on ollut narsistipuoliso tmv on täysin eri tilanne kuin minulla. Sulla on kuitenkin silloin ollut se terve pohja, josta ponnistaa, mutta minulta se on tuhottu tai sitä on käsitelty tavoilla, jotka siis varmasti tunnet, jos olet narsistin kanssa ollut tekemisissä. Moni luulee saaneensa synnyinlahjana kyvyn ottaa vastuuta, vaikka sitä on oikeasti rakennettu lapsuudessa - tai sitten sitä on estetty.
apPaskat sua mitään on estetty. Sulta vaan puuttuu semmoinen selviytymiskyky mikä yleensä nisäkkäillä on.
Vahinko ettet aikanaan mennyt kesken.
Minulla on sua paljon parempi selviytymiskyky voi aarteeni. Kun mä nousen tuhkasta sä itket sairaana nurkassa.
apJoo joo nouset varmaan niin... Kymmenien vuosien terapian jälkeen kuule ennusteesi ei ole hääppönen. Kyl se on niin että vanhuus ja vuodeosasto sua kutsuu ennen kuin noista liemistäs minnekään nouset. Kroonikkona olet elänyt ja tulet elämään.
Tietysti ei voi olla varmaa, mutta jos mä saan ne kaksi perintöä jotka mua odottaa niin eiköhän se ole sellainen egobuusti jolla noustaan ihan mistä vain ;) Ja silloin hoidan kotiin henkisetkin jutut. Siis saan niitä ratkottua. Ja lisäksi löysin tämän narsismia ymmärtävän terapeutin vasta viime syksynä, eli kaksi, kolme vuotta tätä terapiaa tekee takuulla ihmeitä. Siihen ei sitä mammonaakaan sitten loppupeleissä edes tarvita. Jos en siis sitä saisikaan. Minulla on ihme kyllä mies, joka ei ole hylännyt ja lapset ja...ihan hyvälle näyttää tulevaisuus, kunhan saan asiani setvittyä. Kivun kautta se varmaan menee, mutta olen siihenkin valmis. Mikään ei voi olla kamalampaa kuin kärsiä siten miten kärsin pitkin tätä elämääni.
apMiten terapeuttisi meinaa parantaa sinun narsismin? Sehän ei parane juuri mitenkään, varsinkin heikolta näyttää sinun osasi. Syyttelet muita, etkä ymmärrä, että parhaillasi pilaat omien lastesi elämän.
En ole narsisti, vaan sen uhri. Hän auttaa minua sillä, että näkee minut vahingoitettuna ihmisenä, eikä juutu siihen, mitä MINÄ olen tehnyt ja syytä minua siitä. Koska olenhan minä viallinen. Mutta sen miettiminen ENSIN ei ratkaise asiaa, koska minua on häiritty ja siksi minussa on vikoja. Minun patisteluni ja vaatiminen tehdä oikein on aivan turhaa, koska syyt siihen, että minussa on vikoja ovat muualla kuin minussa. Alan toimia heti oikein kun saan apua siihen. En syyttelyä. Jotenkin näin.
ap
Vittu mikä friikki. Anna lapses huostaan jooko.
Äitisi oli ihan tavallinen aikansa äiti.
Et ole pystynyt yhtään muunlaista esimerkkiä antamaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselle on vahingollista vuodesta toiseen hautoa kostoa. Se myrkyttää oman mielen ja koko elämän. Sitä varmasti tuo kuvion muutos tarkoittaa. Ei kannata "auttaa", kun auttaminen onkin vain vallankäyttöä ja kostoa. Sellainen auttaminen tuhoaa auttajan ja autettavan.
Ei kukaan tahdo olla toisen armoilla. Eikä ottaa vastaan mitään ilkeällä sydämellä annettua.
Eikä ilkeä auttaminen ole muuta kuin väkivallan tekemistä. Katkeroittaa ja tuhoaa myös sen pahan tekijän
Tätä terapeutti voi tarkoittaa. Vapautus tästä itseä tuhoavasta ajattelustaTämä. Ei terapeutti yritä suojella sinua äidiltäsi, vaan hänen antamaansa neuvoa noudattamalla suojelet itseäsi itseltäsi, koska olet niin jumiutunut kostofantasioihin. On aika aikuistua ja keksiä muuta terveempää mietittävää kuin jokin äitisuhde.
Niin mutta nämähän ovat sama asia. Eli ei oe väliä kummin päin asiaa ajattelee. Minusta tässä on kyse molemmista puolista. Kasvan JA suojelen itseäni myös äidiltäni (joka on estänyt kasvun.)
apEi ole sama asia. Kyse ei ole äidistäsi vaan sinusta ja yksin sinusta. Sinä haluat syyttää elämäsi negatiivisista asoista toista osapuolta (iham sama kuinka oikeutetusti), sinä jumitat kostossa, syyllistämisessä, uhriutumisessa. Et voi muuttaa mennyttä mutta nykyisyydessä voit tahtoessasi seisoa omilla jaloillasi ja kantaa itse vastuun itsestäsi. Se on täysin oma valintasi. Suunnittelemalla kaikenlaisia kostoja ja katkeria toimia osoitat vain ja ainoastaan, ettet halua olla itsenäinen aikuinen.
Missä asiassa en kanna vastuuta? Äiti on tämän estänyt, jos en jossain asioissa kanna, koska sellaisen opettaminen kuulu vanhemmalle ja minä opettelen sitä nyt vasta. Ei se ole minun vikaani mitenkään, jos minun ei ole annettu oppia, vaan minua on siitä nimenomaan rangaistu. Hänhän menettäisi silloin valtansa minuun. Tai olisi menettänyt, kun olin lapsi ja nuori. Kun lähdin kotoa, en tiennyt itsellisyydestä siinä mielessä mitään.
apÖö, no siinä asiassa et kanna vastuutasi, ettet valitse itsenäisyyttäsi ja valta-asetelmien purkautumista, vaan varta vasten rakennat uusia valta-asetelmia ja jumiudut syyttämään muita niistä asioista, joita et ole oppinut. Arvaa mitä? Me kaikki muutkin opetellaan itsenämme se itsellisyys. Ja se tapahtuu niin että pistetään selkä suoraksi eikä syytetä kaikesta jotain muuta. Vaikka joskus syy olisinin toisaalla, niin ainoa mihin voimme vaikuttaa on me itse. Ja tässä on se valinta, jonka voit tehdä tai olla tekemättä. Ja jos valitset pysymisen noissa sinun ja äitisi henkisesti raskaissa asetelmissa, niin se ON valinta, ja seurauksista voit syyttää vain itseäsi. Sillä olisit voinut valita toisinkin nyt juuri tässä ja nyt. Selvisikö?
Sinullakin jos on ollut narsistipuoliso tmv on täysin eri tilanne kuin minulla. Sulla on kuitenkin silloin ollut se terve pohja, josta ponnistaa, mutta minulta se on tuhottu tai sitä on käsitelty tavoilla, jotka siis varmasti tunnet, jos olet narsistin kanssa ollut tekemisissä. Moni luulee saaneensa synnyinlahjana kyvyn ottaa vastuuta, vaikka sitä on oikeasti rakennettu lapsuudessa - tai sitten sitä on estetty.
apPaskat sua mitään on estetty. Sulta vaan puuttuu semmoinen selviytymiskyky mikä yleensä nisäkkäillä on.
Vahinko ettet aikanaan mennyt kesken.
Minulla on sua paljon parempi selviytymiskyky voi aarteeni. Kun mä nousen tuhkasta sä itket sairaana nurkassa.
apJoo joo nouset varmaan niin... Kymmenien vuosien terapian jälkeen kuule ennusteesi ei ole hääppönen. Kyl se on niin että vanhuus ja vuodeosasto sua kutsuu ennen kuin noista liemistäs minnekään nouset. Kroonikkona olet elänyt ja tulet elämään.
Tietysti ei voi olla varmaa, mutta jos mä saan ne kaksi perintöä jotka mua odottaa niin eiköhän se ole sellainen egobuusti jolla noustaan ihan mistä vain ;) Ja silloin hoidan kotiin henkisetkin jutut. Siis saan niitä ratkottua. Ja lisäksi löysin tämän narsismia ymmärtävän terapeutin vasta viime syksynä, eli kaksi, kolme vuotta tätä terapiaa tekee takuulla ihmeitä. Siihen ei sitä mammonaakaan sitten loppupeleissä edes tarvita. Jos en siis sitä saisikaan. Minulla on ihme kyllä mies, joka ei ole hylännyt ja lapset ja...ihan hyvälle näyttää tulevaisuus, kunhan saan asiani setvittyä. Kivun kautta se varmaan menee, mutta olen siihenkin valmis. Mikään ei voi olla kamalampaa kuin kärsiä siten miten kärsin pitkin tätä elämääni.
apMiten terapeuttisi meinaa parantaa sinun narsismin? Sehän ei parane juuri mitenkään, varsinkin heikolta näyttää sinun osasi. Syyttelet muita, etkä ymmärrä, että parhaillasi pilaat omien lastesi elämän.
En ole narsisti, vaan sen uhri. Hän auttaa minua sillä, että näkee minut vahingoitettuna ihmisenä, eikä juutu siihen, mitä MINÄ olen tehnyt ja syytä minua siitä. Koska olenhan minä viallinen. Mutta sen miettiminen ENSIN ei ratkaise asiaa, koska minua on häiritty ja siksi minussa on vikoja. Minun patisteluni ja vaatiminen tehdä oikein on aivan turhaa, koska syyt siihen, että minussa on vikoja ovat muualla kuin minussa. Alan toimia heti oikein kun saan apua siihen. En syyttelyä. Jotenkin näin.
ap
Apua = sun kielellä pään taputtelua. Fiksu terapeutti, takaa varmasti toimeentulonsa vuosiksi eteenpäin tuolla tekniikalla. Oot varmaan kertonut että rahnaakin on tulossa, että ei lopu kesken?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tokikaan ole epävakaa....
Sulla on kiltti mies. Saattaa olla että hänen kiltteyden vuoksi voit jatkaa tätä hulluuttasi
Käyt terapiassa. Hieno juttu.
20 vuotta olet jo saanut mt hoitoa. Ei kovin hyvin tuloksin.
Äitisi on sinua loukannut, kun vaati siivoamaan ja kerran antoi nukensängyn nimipäivälahjaksi. Näitä haluat kostaa ja fantasiassasi nöyryytät ja kostat. Kuinka sen sanoitkaan. Kostat vaikka se olisi viimeinen tekisi
Olet vaan päättänyt olla ottamatta vastuuta itsestäsi. Tai lapsistasi. Eihän heillä ole väliä, koska vain sinulla on ollut vaikeaa. Vain sinulla on merkitystä.
Olet kertonut ettet rakasta ketään. Tähän kaltaiseesi olet ihastunut. Katsot oikeudeksesi kostaa ja kohdella kaikkia huonosti. Lapsillesi olet tuhoava.
Tämän kaiken olet itse valinnut.
Et tokikaan ole tunne-elämältään epävakaa?En ole epävakaa. Siis diagnostisessa mielessä. Hallitsen tätä käyttäytymistäni, mutta on totta, että valitse vittuilla teillekin. Miksi? Koska ette ymmärrä minua ja näen sen. Täydellinen en ole, mutta sitä et ole sinäkään, viitaten noihin asioihin, joita olen itsestäni kertonut. Jos osaisin, rakastaisin lapsiani sillä rakkaudella, jonka he ansaitsevat. Mutta ei ole minun vikani, etten osaa. Vielä. Eihän minuakaan ole rakastettu. Se pitää oikaista ensin, että tajuan, miksi ei. Oliko se minun vikani, vai äitini. Minusta äitini.
apJos äitisi olisi osannut rakastaa sinua, hän olisi sen tehnyt. Mutta ei ollut hänen vikansa, ettei hän osannut. Eihän häntäkään ollut rakastettu. Oliko se äitisi vika, vai hänen äitinsä.
Vihjaisit tuossa aikaisemmin, että äidilläsikään ei ollut hyvät olosuhteet lapsena. Miten hänkään siis olisi oppinut hyväksi äidiksi? Onko hänen vaikea lapsuutensa sinun mielestäsi lieventävä asianhaara? Itsehän puolustelet omia puutteitasi äitinä omalla vaikealla lapsuudellasi ja huonolla äitisuhteellasi. Päteekö tämä puolustus vain sinuun vai myös äitiisi?
Se olisi lieventävää toki, jos äiti tunnustaisi minun vahingoittumiseni hänen vajavuutensa takia. Mutta äiti väittää, ettei hänessä ole ollut syytä siihen yhtään.
apSinähän jo lupasit pyytää polvillasi lapsiltasi anteeksi. Myönnät olleesi karmea narsistiäiti ja anot anteeksiantoa
Jos se on se, miten lapset ovat minut kokeneet, niin kyllä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselle on vahingollista vuodesta toiseen hautoa kostoa. Se myrkyttää oman mielen ja koko elämän. Sitä varmasti tuo kuvion muutos tarkoittaa. Ei kannata "auttaa", kun auttaminen onkin vain vallankäyttöä ja kostoa. Sellainen auttaminen tuhoaa auttajan ja autettavan.
Ei kukaan tahdo olla toisen armoilla. Eikä ottaa vastaan mitään ilkeällä sydämellä annettua.
Eikä ilkeä auttaminen ole muuta kuin väkivallan tekemistä. Katkeroittaa ja tuhoaa myös sen pahan tekijän
Tätä terapeutti voi tarkoittaa. Vapautus tästä itseä tuhoavasta ajattelustaTämä. Ei terapeutti yritä suojella sinua äidiltäsi, vaan hänen antamaansa neuvoa noudattamalla suojelet itseäsi itseltäsi, koska olet niin jumiutunut kostofantasioihin. On aika aikuistua ja keksiä muuta terveempää mietittävää kuin jokin äitisuhde.
Niin mutta nämähän ovat sama asia. Eli ei oe väliä kummin päin asiaa ajattelee. Minusta tässä on kyse molemmista puolista. Kasvan JA suojelen itseäni myös äidiltäni (joka on estänyt kasvun.)
apEi ole sama asia. Kyse ei ole äidistäsi vaan sinusta ja yksin sinusta. Sinä haluat syyttää elämäsi negatiivisista asoista toista osapuolta (iham sama kuinka oikeutetusti), sinä jumitat kostossa, syyllistämisessä, uhriutumisessa. Et voi muuttaa mennyttä mutta nykyisyydessä voit tahtoessasi seisoa omilla jaloillasi ja kantaa itse vastuun itsestäsi. Se on täysin oma valintasi. Suunnittelemalla kaikenlaisia kostoja ja katkeria toimia osoitat vain ja ainoastaan, ettet halua olla itsenäinen aikuinen.
Missä asiassa en kanna vastuuta? Äiti on tämän estänyt, jos en jossain asioissa kanna, koska sellaisen opettaminen kuulu vanhemmalle ja minä opettelen sitä nyt vasta. Ei se ole minun vikaani mitenkään, jos minun ei ole annettu oppia, vaan minua on siitä nimenomaan rangaistu. Hänhän menettäisi silloin valtansa minuun. Tai olisi menettänyt, kun olin lapsi ja nuori. Kun lähdin kotoa, en tiennyt itsellisyydestä siinä mielessä mitään.
apÖö, no siinä asiassa et kanna vastuutasi, ettet valitse itsenäisyyttäsi ja valta-asetelmien purkautumista, vaan varta vasten rakennat uusia valta-asetelmia ja jumiudut syyttämään muita niistä asioista, joita et ole oppinut. Arvaa mitä? Me kaikki muutkin opetellaan itsenämme se itsellisyys. Ja se tapahtuu niin että pistetään selkä suoraksi eikä syytetä kaikesta jotain muuta. Vaikka joskus syy olisinin toisaalla, niin ainoa mihin voimme vaikuttaa on me itse. Ja tässä on se valinta, jonka voit tehdä tai olla tekemättä. Ja jos valitset pysymisen noissa sinun ja äitisi henkisesti raskaissa asetelmissa, niin se ON valinta, ja seurauksista voit syyttää vain itseäsi. Sillä olisit voinut valita toisinkin nyt juuri tässä ja nyt. Selvisikö?
Sinullakin jos on ollut narsistipuoliso tmv on täysin eri tilanne kuin minulla. Sulla on kuitenkin silloin ollut se terve pohja, josta ponnistaa, mutta minulta se on tuhottu tai sitä on käsitelty tavoilla, jotka siis varmasti tunnet, jos olet narsistin kanssa ollut tekemisissä. Moni luulee saaneensa synnyinlahjana kyvyn ottaa vastuuta, vaikka sitä on oikeasti rakennettu lapsuudessa - tai sitten sitä on estetty.
apPaskat sua mitään on estetty. Sulta vaan puuttuu semmoinen selviytymiskyky mikä yleensä nisäkkäillä on.
Vahinko ettet aikanaan mennyt kesken.
Minulla on sua paljon parempi selviytymiskyky voi aarteeni. Kun mä nousen tuhkasta sä itket sairaana nurkassa.
apJoo joo nouset varmaan niin... Kymmenien vuosien terapian jälkeen kuule ennusteesi ei ole hääppönen. Kyl se on niin että vanhuus ja vuodeosasto sua kutsuu ennen kuin noista liemistäs minnekään nouset. Kroonikkona olet elänyt ja tulet elämään.
Tietysti ei voi olla varmaa, mutta jos mä saan ne kaksi perintöä jotka mua odottaa niin eiköhän se ole sellainen egobuusti jolla noustaan ihan mistä vain ;) Ja silloin hoidan kotiin henkisetkin jutut. Siis saan niitä ratkottua. Ja lisäksi löysin tämän narsismia ymmärtävän terapeutin vasta viime syksynä, eli kaksi, kolme vuotta tätä terapiaa tekee takuulla ihmeitä. Siihen ei sitä mammonaakaan sitten loppupeleissä edes tarvita. Jos en siis sitä saisikaan. Minulla on ihme kyllä mies, joka ei ole hylännyt ja lapset ja...ihan hyvälle näyttää tulevaisuus, kunhan saan asiani setvittyä. Kivun kautta se varmaan menee, mutta olen siihenkin valmis. Mikään ei voi olla kamalampaa kuin kärsiä siten miten kärsin pitkin tätä elämääni.
apMiten terapeuttisi meinaa parantaa sinun narsismin? Sehän ei parane juuri mitenkään, varsinkin heikolta näyttää sinun osasi. Syyttelet muita, etkä ymmärrä, että parhaillasi pilaat omien lastesi elämän.
En ole narsisti, vaan sen uhri. Hän auttaa minua sillä, että näkee minut vahingoitettuna ihmisenä, eikä juutu siihen, mitä MINÄ olen tehnyt ja syytä minua siitä. Koska olenhan minä viallinen. Mutta sen miettiminen ENSIN ei ratkaise asiaa, koska minua on häiritty ja siksi minussa on vikoja. Minun patisteluni ja vaatiminen tehdä oikein on aivan turhaa, koska syyt siihen, että minussa on vikoja ovat muualla kuin minussa. Alan toimia heti oikein kun saan apua siihen. En syyttelyä. Jotenkin näin.
ap
Miten ihanaa. Saat olla paska äiti ja ikävä narsisti ihan luvan kanssa. Ei tarvitse ottaa vastuuta teoistasi. Koska sinulla on ollut vaikeaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselle on vahingollista vuodesta toiseen hautoa kostoa. Se myrkyttää oman mielen ja koko elämän. Sitä varmasti tuo kuvion muutos tarkoittaa. Ei kannata "auttaa", kun auttaminen onkin vain vallankäyttöä ja kostoa. Sellainen auttaminen tuhoaa auttajan ja autettavan.
Ei kukaan tahdo olla toisen armoilla. Eikä ottaa vastaan mitään ilkeällä sydämellä annettua.
Eikä ilkeä auttaminen ole muuta kuin väkivallan tekemistä. Katkeroittaa ja tuhoaa myös sen pahan tekijän
Tätä terapeutti voi tarkoittaa. Vapautus tästä itseä tuhoavasta ajattelustaTämä. Ei terapeutti yritä suojella sinua äidiltäsi, vaan hänen antamaansa neuvoa noudattamalla suojelet itseäsi itseltäsi, koska olet niin jumiutunut kostofantasioihin. On aika aikuistua ja keksiä muuta terveempää mietittävää kuin jokin äitisuhde.
Niin mutta nämähän ovat sama asia. Eli ei oe väliä kummin päin asiaa ajattelee. Minusta tässä on kyse molemmista puolista. Kasvan JA suojelen itseäni myös äidiltäni (joka on estänyt kasvun.)
apEi ole sama asia. Kyse ei ole äidistäsi vaan sinusta ja yksin sinusta. Sinä haluat syyttää elämäsi negatiivisista asoista toista osapuolta (iham sama kuinka oikeutetusti), sinä jumitat kostossa, syyllistämisessä, uhriutumisessa. Et voi muuttaa mennyttä mutta nykyisyydessä voit tahtoessasi seisoa omilla jaloillasi ja kantaa itse vastuun itsestäsi. Se on täysin oma valintasi. Suunnittelemalla kaikenlaisia kostoja ja katkeria toimia osoitat vain ja ainoastaan, ettet halua olla itsenäinen aikuinen.
Missä asiassa en kanna vastuuta? Äiti on tämän estänyt, jos en jossain asioissa kanna, koska sellaisen opettaminen kuulu vanhemmalle ja minä opettelen sitä nyt vasta. Ei se ole minun vikaani mitenkään, jos minun ei ole annettu oppia, vaan minua on siitä nimenomaan rangaistu. Hänhän menettäisi silloin valtansa minuun. Tai olisi menettänyt, kun olin lapsi ja nuori. Kun lähdin kotoa, en tiennyt itsellisyydestä siinä mielessä mitään.
apÖö, no siinä asiassa et kanna vastuutasi, ettet valitse itsenäisyyttäsi ja valta-asetelmien purkautumista, vaan varta vasten rakennat uusia valta-asetelmia ja jumiudut syyttämään muita niistä asioista, joita et ole oppinut. Arvaa mitä? Me kaikki muutkin opetellaan itsenämme se itsellisyys. Ja se tapahtuu niin että pistetään selkä suoraksi eikä syytetä kaikesta jotain muuta. Vaikka joskus syy olisinin toisaalla, niin ainoa mihin voimme vaikuttaa on me itse. Ja tässä on se valinta, jonka voit tehdä tai olla tekemättä. Ja jos valitset pysymisen noissa sinun ja äitisi henkisesti raskaissa asetelmissa, niin se ON valinta, ja seurauksista voit syyttää vain itseäsi. Sillä olisit voinut valita toisinkin nyt juuri tässä ja nyt. Selvisikö?
Sinullakin jos on ollut narsistipuoliso tmv on täysin eri tilanne kuin minulla. Sulla on kuitenkin silloin ollut se terve pohja, josta ponnistaa, mutta minulta se on tuhottu tai sitä on käsitelty tavoilla, jotka siis varmasti tunnet, jos olet narsistin kanssa ollut tekemisissä. Moni luulee saaneensa synnyinlahjana kyvyn ottaa vastuuta, vaikka sitä on oikeasti rakennettu lapsuudessa - tai sitten sitä on estetty.
apPaskat sua mitään on estetty. Sulta vaan puuttuu semmoinen selviytymiskyky mikä yleensä nisäkkäillä on.
Vahinko ettet aikanaan mennyt kesken.
Minulla on sua paljon parempi selviytymiskyky voi aarteeni. Kun mä nousen tuhkasta sä itket sairaana nurkassa.
apJoo joo nouset varmaan niin... Kymmenien vuosien terapian jälkeen kuule ennusteesi ei ole hääppönen. Kyl se on niin että vanhuus ja vuodeosasto sua kutsuu ennen kuin noista liemistäs minnekään nouset. Kroonikkona olet elänyt ja tulet elämään.
Tietysti ei voi olla varmaa, mutta jos mä saan ne kaksi perintöä jotka mua odottaa niin eiköhän se ole sellainen egobuusti jolla noustaan ihan mistä vain ;) Ja silloin hoidan kotiin henkisetkin jutut. Siis saan niitä ratkottua. Ja lisäksi löysin tämän narsismia ymmärtävän terapeutin vasta viime syksynä, eli kaksi, kolme vuotta tätä terapiaa tekee takuulla ihmeitä. Siihen ei sitä mammonaakaan sitten loppupeleissä edes tarvita. Jos en siis sitä saisikaan. Minulla on ihme kyllä mies, joka ei ole hylännyt ja lapset ja...ihan hyvälle näyttää tulevaisuus, kunhan saan asiani setvittyä. Kivun kautta se varmaan menee, mutta olen siihenkin valmis. Mikään ei voi olla kamalampaa kuin kärsiä siten miten kärsin pitkin tätä elämääni.
apMiten terapeuttisi meinaa parantaa sinun narsismin? Sehän ei parane juuri mitenkään, varsinkin heikolta näyttää sinun osasi. Syyttelet muita, etkä ymmärrä, että parhaillasi pilaat omien lastesi elämän.
En ole narsisti, vaan sen uhri. Hän auttaa minua sillä, että näkee minut vahingoitettuna ihmisenä, eikä juutu siihen, mitä MINÄ olen tehnyt ja syytä minua siitä. Koska olenhan minä viallinen. Mutta sen miettiminen ENSIN ei ratkaise asiaa, koska minua on häiritty ja siksi minussa on vikoja. Minun patisteluni ja vaatiminen tehdä oikein on aivan turhaa, koska syyt siihen, että minussa on vikoja ovat muualla kuin minussa. Alan toimia heti oikein kun saan apua siihen. En syyttelyä. Jotenkin näin.
apApua = sun kielellä pään taputtelua. Fiksu terapeutti, takaa varmasti toimeentulonsa vuosiksi eteenpäin tuolla tekniikalla. Oot varmaan kertonut että rahnaakin on tulossa, että ei lopu kesken?
Niin, en mä muuta kaipaakaan. Eikö ole ihanaa saada pääntaputtelua, kun sinua on ensin puoli vuosisataa aiheettomasti syyllistetty? Vai miten sä parantaisit aiheettomasti syyllistettyjä ihmisiä?
ap
Kai muillakin on sama oikeus? Jos on ollut vaikeuksia, saa vapaasti olla kaikille ilkeä. Ei voi muutakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselle on vahingollista vuodesta toiseen hautoa kostoa. Se myrkyttää oman mielen ja koko elämän. Sitä varmasti tuo kuvion muutos tarkoittaa. Ei kannata "auttaa", kun auttaminen onkin vain vallankäyttöä ja kostoa. Sellainen auttaminen tuhoaa auttajan ja autettavan.
Ei kukaan tahdo olla toisen armoilla. Eikä ottaa vastaan mitään ilkeällä sydämellä annettua.
Eikä ilkeä auttaminen ole muuta kuin väkivallan tekemistä. Katkeroittaa ja tuhoaa myös sen pahan tekijän
Tätä terapeutti voi tarkoittaa. Vapautus tästä itseä tuhoavasta ajattelustaTämä. Ei terapeutti yritä suojella sinua äidiltäsi, vaan hänen antamaansa neuvoa noudattamalla suojelet itseäsi itseltäsi, koska olet niin jumiutunut kostofantasioihin. On aika aikuistua ja keksiä muuta terveempää mietittävää kuin jokin äitisuhde.
Niin mutta nämähän ovat sama asia. Eli ei oe väliä kummin päin asiaa ajattelee. Minusta tässä on kyse molemmista puolista. Kasvan JA suojelen itseäni myös äidiltäni (joka on estänyt kasvun.)
apEi ole sama asia. Kyse ei ole äidistäsi vaan sinusta ja yksin sinusta. Sinä haluat syyttää elämäsi negatiivisista asoista toista osapuolta (iham sama kuinka oikeutetusti), sinä jumitat kostossa, syyllistämisessä, uhriutumisessa. Et voi muuttaa mennyttä mutta nykyisyydessä voit tahtoessasi seisoa omilla jaloillasi ja kantaa itse vastuun itsestäsi. Se on täysin oma valintasi. Suunnittelemalla kaikenlaisia kostoja ja katkeria toimia osoitat vain ja ainoastaan, ettet halua olla itsenäinen aikuinen.
Missä asiassa en kanna vastuuta? Äiti on tämän estänyt, jos en jossain asioissa kanna, koska sellaisen opettaminen kuulu vanhemmalle ja minä opettelen sitä nyt vasta. Ei se ole minun vikaani mitenkään, jos minun ei ole annettu oppia, vaan minua on siitä nimenomaan rangaistu. Hänhän menettäisi silloin valtansa minuun. Tai olisi menettänyt, kun olin lapsi ja nuori. Kun lähdin kotoa, en tiennyt itsellisyydestä siinä mielessä mitään.
apÖö, no siinä asiassa et kanna vastuutasi, ettet valitse itsenäisyyttäsi ja valta-asetelmien purkautumista, vaan varta vasten rakennat uusia valta-asetelmia ja jumiudut syyttämään muita niistä asioista, joita et ole oppinut. Arvaa mitä? Me kaikki muutkin opetellaan itsenämme se itsellisyys. Ja se tapahtuu niin että pistetään selkä suoraksi eikä syytetä kaikesta jotain muuta. Vaikka joskus syy olisinin toisaalla, niin ainoa mihin voimme vaikuttaa on me itse. Ja tässä on se valinta, jonka voit tehdä tai olla tekemättä. Ja jos valitset pysymisen noissa sinun ja äitisi henkisesti raskaissa asetelmissa, niin se ON valinta, ja seurauksista voit syyttää vain itseäsi. Sillä olisit voinut valita toisinkin nyt juuri tässä ja nyt. Selvisikö?
Sinullakin jos on ollut narsistipuoliso tmv on täysin eri tilanne kuin minulla. Sulla on kuitenkin silloin ollut se terve pohja, josta ponnistaa, mutta minulta se on tuhottu tai sitä on käsitelty tavoilla, jotka siis varmasti tunnet, jos olet narsistin kanssa ollut tekemisissä. Moni luulee saaneensa synnyinlahjana kyvyn ottaa vastuuta, vaikka sitä on oikeasti rakennettu lapsuudessa - tai sitten sitä on estetty.
apPaskat sua mitään on estetty. Sulta vaan puuttuu semmoinen selviytymiskyky mikä yleensä nisäkkäillä on.
Vahinko ettet aikanaan mennyt kesken.
Minulla on sua paljon parempi selviytymiskyky voi aarteeni. Kun mä nousen tuhkasta sä itket sairaana nurkassa.
apJoo joo nouset varmaan niin... Kymmenien vuosien terapian jälkeen kuule ennusteesi ei ole hääppönen. Kyl se on niin että vanhuus ja vuodeosasto sua kutsuu ennen kuin noista liemistäs minnekään nouset. Kroonikkona olet elänyt ja tulet elämään.
Tietysti ei voi olla varmaa, mutta jos mä saan ne kaksi perintöä jotka mua odottaa niin eiköhän se ole sellainen egobuusti jolla noustaan ihan mistä vain ;) Ja silloin hoidan kotiin henkisetkin jutut. Siis saan niitä ratkottua. Ja lisäksi löysin tämän narsismia ymmärtävän terapeutin vasta viime syksynä, eli kaksi, kolme vuotta tätä terapiaa tekee takuulla ihmeitä. Siihen ei sitä mammonaakaan sitten loppupeleissä edes tarvita. Jos en siis sitä saisikaan. Minulla on ihme kyllä mies, joka ei ole hylännyt ja lapset ja...ihan hyvälle näyttää tulevaisuus, kunhan saan asiani setvittyä. Kivun kautta se varmaan menee, mutta olen siihenkin valmis. Mikään ei voi olla kamalampaa kuin kärsiä siten miten kärsin pitkin tätä elämääni.
apMiten terapeuttisi meinaa parantaa sinun narsismin? Sehän ei parane juuri mitenkään, varsinkin heikolta näyttää sinun osasi. Syyttelet muita, etkä ymmärrä, että parhaillasi pilaat omien lastesi elämän.
En ole narsisti, vaan sen uhri. Hän auttaa minua sillä, että näkee minut vahingoitettuna ihmisenä, eikä juutu siihen, mitä MINÄ olen tehnyt ja syytä minua siitä. Koska olenhan minä viallinen. Mutta sen miettiminen ENSIN ei ratkaise asiaa, koska minua on häiritty ja siksi minussa on vikoja. Minun patisteluni ja vaatiminen tehdä oikein on aivan turhaa, koska syyt siihen, että minussa on vikoja ovat muualla kuin minussa. Alan toimia heti oikein kun saan apua siihen. En syyttelyä. Jotenkin näin.
apMiten ihanaa. Saat olla paska äiti ja ikävä narsisti ihan luvan kanssa. Ei tarvitse ottaa vastuuta teoistasi. Koska sinulla on ollut vaikeaa
Outoa tulkintaa sinulta. En halua olla paska äiti, joten miksi olisin saatuani apua?
ap
Vierailija kirjoitti:
Kai muillakin on sama oikeus? Jos on ollut vaikeuksia, saa vapaasti olla kaikille ilkeä. Ei voi muutakaan.
Saa olla mun puolestani. Miten ne muut muuten edes huomaisivat, että sulla on ollut vaikeaa?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tokikaan ole epävakaa....
Sulla on kiltti mies. Saattaa olla että hänen kiltteyden vuoksi voit jatkaa tätä hulluuttasi
Käyt terapiassa. Hieno juttu.
20 vuotta olet jo saanut mt hoitoa. Ei kovin hyvin tuloksin.
Äitisi on sinua loukannut, kun vaati siivoamaan ja kerran antoi nukensängyn nimipäivälahjaksi. Näitä haluat kostaa ja fantasiassasi nöyryytät ja kostat. Kuinka sen sanoitkaan. Kostat vaikka se olisi viimeinen tekisi
Olet vaan päättänyt olla ottamatta vastuuta itsestäsi. Tai lapsistasi. Eihän heillä ole väliä, koska vain sinulla on ollut vaikeaa. Vain sinulla on merkitystä.
Olet kertonut ettet rakasta ketään. Tähän kaltaiseesi olet ihastunut. Katsot oikeudeksesi kostaa ja kohdella kaikkia huonosti. Lapsillesi olet tuhoava.
Tämän kaiken olet itse valinnut.
Et tokikaan ole tunne-elämältään epävakaa?En ole epävakaa. Siis diagnostisessa mielessä. Hallitsen tätä käyttäytymistäni, mutta on totta, että valitse vittuilla teillekin. Miksi? Koska ette ymmärrä minua ja näen sen. Täydellinen en ole, mutta sitä et ole sinäkään, viitaten noihin asioihin, joita olen itsestäni kertonut. Jos osaisin, rakastaisin lapsiani sillä rakkaudella, jonka he ansaitsevat. Mutta ei ole minun vikani, etten osaa. Vielä. Eihän minuakaan ole rakastettu. Se pitää oikaista ensin, että tajuan, miksi ei. Oliko se minun vikani, vai äitini. Minusta äitini.
apJos äitisi olisi osannut rakastaa sinua, hän olisi sen tehnyt. Mutta ei ollut hänen vikansa, ettei hän osannut. Eihän häntäkään ollut rakastettu. Oliko se äitisi vika, vai hänen äitinsä.
Vihjaisit tuossa aikaisemmin, että äidilläsikään ei ollut hyvät olosuhteet lapsena. Miten hänkään siis olisi oppinut hyväksi äidiksi? Onko hänen vaikea lapsuutensa sinun mielestäsi lieventävä asianhaara? Itsehän puolustelet omia puutteitasi äitinä omalla vaikealla lapsuudellasi ja huonolla äitisuhteellasi. Päteekö tämä puolustus vain sinuun vai myös äitiisi?
Se olisi lieventävää toki, jos äiti tunnustaisi minun vahingoittumiseni hänen vajavuutensa takia. Mutta äiti väittää, ettei hänessä ole ollut syytä siihen yhtään.
apSinähän jo lupasit pyytää polvillasi lapsiltasi anteeksi. Myönnät olleesi karmea narsistiäiti ja anot anteeksiantoa
Jos se on se, miten lapset ovat minut kokeneet, niin kyllä.
ap
Tee se jo tänään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä358 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselle on vahingollista vuodesta toiseen hautoa kostoa. Se myrkyttää oman mielen ja koko elämän. Sitä varmasti tuo kuvion muutos tarkoittaa. Ei kannata "auttaa", kun auttaminen onkin vain vallankäyttöä ja kostoa. Sellainen auttaminen tuhoaa auttajan ja autettavan.
Ei kukaan tahdo olla toisen armoilla. Eikä ottaa vastaan mitään ilkeällä sydämellä annettua.
Eikä ilkeä auttaminen ole muuta kuin väkivallan tekemistä. Katkeroittaa ja tuhoaa myös sen pahan tekijän
Tätä terapeutti voi tarkoittaa. Vapautus tästä itseä tuhoavasta ajattelustaTämä. Ei terapeutti yritä suojella sinua äidiltäsi, vaan hänen antamaansa neuvoa noudattamalla suojelet itseäsi itseltäsi, koska olet niin jumiutunut kostofantasioihin. On aika aikuistua ja keksiä muuta terveempää mietittävää kuin jokin äitisuhde.
Niin mutta nämähän ovat sama asia. Eli ei oe väliä kummin päin asiaa ajattelee. Minusta tässä on kyse molemmista puolista. Kasvan JA suojelen itseäni myös äidiltäni (joka on estänyt kasvun.)
apEi ole sama asia. Kyse ei ole äidistäsi vaan sinusta ja yksin sinusta. Sinä haluat syyttää elämäsi negatiivisista asoista toista osapuolta (iham sama kuinka oikeutetusti), sinä jumitat kostossa, syyllistämisessä, uhriutumisessa. Et voi muuttaa mennyttä mutta nykyisyydessä voit tahtoessasi seisoa omilla jaloillasi ja kantaa itse vastuun itsestäsi. Se on täysin oma valintasi. Suunnittelemalla kaikenlaisia kostoja ja katkeria toimia osoitat vain ja ainoastaan, ettet halua olla itsenäinen aikuinen.
Missä asiassa en kanna vastuuta? Äiti on tämän estänyt, jos en jossain asioissa kanna, koska sellaisen opettaminen kuulu vanhemmalle ja minä opettelen sitä nyt vasta. Ei se ole minun vikaani mitenkään, jos minun ei ole annettu oppia, vaan minua on siitä nimenomaan rangaistu. Hänhän menettäisi silloin valtansa minuun. Tai olisi menettänyt, kun olin lapsi ja nuori. Kun lähdin kotoa, en tiennyt itsellisyydestä siinä mielessä mitään.
apÖö, no siinä asiassa et kanna vastuutasi, ettet valitse itsenäisyyttäsi ja valta-asetelmien purkautumista, vaan varta vasten rakennat uusia valta-asetelmia ja jumiudut syyttämään muita niistä asioista, joita et ole oppinut. Arvaa mitä? Me kaikki muutkin opetellaan itsenämme se itsellisyys. Ja se tapahtuu niin että pistetään selkä suoraksi eikä syytetä kaikesta jotain muuta. Vaikka joskus syy olisinin toisaalla, niin ainoa mihin voimme vaikuttaa on me itse. Ja tässä on se valinta, jonka voit tehdä tai olla tekemättä. Ja jos valitset pysymisen noissa sinun ja äitisi henkisesti raskaissa asetelmissa, niin se ON valinta, ja seurauksista voit syyttää vain itseäsi. Sillä olisit voinut valita toisinkin nyt juuri tässä ja nyt. Selvisikö?
Sinullakin jos on ollut narsistipuoliso tmv on täysin eri tilanne kuin minulla. Sulla on kuitenkin silloin ollut se terve pohja, josta ponnistaa, mutta minulta se on tuhottu tai sitä on käsitelty tavoilla, jotka siis varmasti tunnet, jos olet narsistin kanssa ollut tekemisissä. Moni luulee saaneensa synnyinlahjana kyvyn ottaa vastuuta, vaikka sitä on oikeasti rakennettu lapsuudessa - tai sitten sitä on estetty.
apPaskat sua mitään on estetty. Sulta vaan puuttuu semmoinen selviytymiskyky mikä yleensä nisäkkäillä on.
Vahinko ettet aikanaan mennyt kesken.
Minulla on sua paljon parempi selviytymiskyky voi aarteeni. Kun mä nousen tuhkasta sä itket sairaana nurkassa.
apJoo joo nouset varmaan niin... Kymmenien vuosien terapian jälkeen kuule ennusteesi ei ole hääppönen. Kyl se on niin että vanhuus ja vuodeosasto sua kutsuu ennen kuin noista liemistäs minnekään nouset. Kroonikkona olet elänyt ja tulet elämään.
Tietysti ei voi olla varmaa, mutta jos mä saan ne kaksi perintöä jotka mua odottaa niin eiköhän se ole sellainen egobuusti jolla noustaan ihan mistä vain ;) Ja silloin hoidan kotiin henkisetkin jutut. Siis saan niitä ratkottua. Ja lisäksi löysin tämän narsismia ymmärtävän terapeutin vasta viime syksynä, eli kaksi, kolme vuotta tätä terapiaa tekee takuulla ihmeitä. Siihen ei sitä mammonaakaan sitten loppupeleissä edes tarvita. Jos en siis sitä saisikaan. Minulla on ihme kyllä mies, joka ei ole hylännyt ja lapset ja...ihan hyvälle näyttää tulevaisuus, kunhan saan asiani setvittyä. Kivun kautta se varmaan menee, mutta olen siihenkin valmis. Mikään ei voi olla kamalampaa kuin kärsiä siten miten kärsin pitkin tätä elämääni.
apMiten terapeuttisi meinaa parantaa sinun narsismin? Sehän ei parane juuri mitenkään, varsinkin heikolta näyttää sinun osasi. Syyttelet muita, etkä ymmärrä, että parhaillasi pilaat omien lastesi elämän.
En ole narsisti, vaan sen uhri. Hän auttaa minua sillä, että näkee minut vahingoitettuna ihmisenä, eikä juutu siihen, mitä MINÄ olen tehnyt ja syytä minua siitä. Koska olenhan minä viallinen. Mutta sen miettiminen ENSIN ei ratkaise asiaa, koska minua on häiritty ja siksi minussa on vikoja. Minun patisteluni ja vaatiminen tehdä oikein on aivan turhaa, koska syyt siihen, että minussa on vikoja ovat muualla kuin minussa. Alan toimia heti oikein kun saan apua siihen. En syyttelyä. Jotenkin näin.
apMiten ihanaa. Saat olla paska äiti ja ikävä narsisti ihan luvan kanssa. Ei tarvitse ottaa vastuuta teoistasi. Koska sinulla on ollut vaikeaa
Outoa tulkintaa sinulta. En halua olla paska äiti, joten miksi olisin saatuani apua?
ap
Oot niin paska tyyppi ettei mikään apu tuohon auta.
Terapeuttisi vain ruokkii uhriuttasi eli heittää lissää löylyä. Saat oikein kieriskellä uhriudessasi ja samalla vältyt edelleen, aina ja ikuisesti kasvamasta itsenäiseksi kunnon ihmiseksi. Kivaa juu sulle ja terapeutti saa voita leipänsä päälle ja perheensä ruokittua. Mutta et sä oikeesti tuosta parane. Miksi ihmeessä muka paranisit?
Nosta ap se perse penkistä ja ala luuttuamaan sitä paskaista läävääsi sen sijaan että vellot täällä itsesäälissäsi! Ja laita nyt saatana niille kakaroillesi ruokaakin!!! Riittää toi sun paskanjauhantas jo!!! Vituttaa tyypit jotka syyttää kaikesta muita kuin itseään, vaikka syy on ihan omien korvien välissä! MENE SIIVOOMAAN NYT!!!
No johan tässä on tämäkin terppasuhde hajoamassa, kun terppa ehdottaa näinkin itsenäistä siirtoa kuin että aapee ei nyt nöyryyttäisi äitiään laittamalla häntä aapeen asuntoon asumaan.. siitäkin pitää tulla tänne ruinaamaan (kts otsikko).
Jos terapeutti on tosiaan järkevä oman edun tavoittelija, hän visusti välttää tämän suuntaisia ajatuksia ja tukee vaan kaiken aikaa aloittajaa lempimään valtaisien kärsimystensä muistoja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tokikaan ole epävakaa....
Sulla on kiltti mies. Saattaa olla että hänen kiltteyden vuoksi voit jatkaa tätä hulluuttasi
Käyt terapiassa. Hieno juttu.
20 vuotta olet jo saanut mt hoitoa. Ei kovin hyvin tuloksin.
Äitisi on sinua loukannut, kun vaati siivoamaan ja kerran antoi nukensängyn nimipäivälahjaksi. Näitä haluat kostaa ja fantasiassasi nöyryytät ja kostat. Kuinka sen sanoitkaan. Kostat vaikka se olisi viimeinen tekisi
Olet vaan päättänyt olla ottamatta vastuuta itsestäsi. Tai lapsistasi. Eihän heillä ole väliä, koska vain sinulla on ollut vaikeaa. Vain sinulla on merkitystä.
Olet kertonut ettet rakasta ketään. Tähän kaltaiseesi olet ihastunut. Katsot oikeudeksesi kostaa ja kohdella kaikkia huonosti. Lapsillesi olet tuhoava.
Tämän kaiken olet itse valinnut.
Et tokikaan ole tunne-elämältään epävakaa?En ole epävakaa. Siis diagnostisessa mielessä. Hallitsen tätä käyttäytymistäni, mutta on totta, että valitse vittuilla teillekin. Miksi? Koska ette ymmärrä minua ja näen sen. Täydellinen en ole, mutta sitä et ole sinäkään, viitaten noihin asioihin, joita olen itsestäni kertonut. Jos osaisin, rakastaisin lapsiani sillä rakkaudella, jonka he ansaitsevat. Mutta ei ole minun vikani, etten osaa. Vielä. Eihän minuakaan ole rakastettu. Se pitää oikaista ensin, että tajuan, miksi ei. Oliko se minun vikani, vai äitini. Minusta äitini.
apJos äitisi olisi osannut rakastaa sinua, hän olisi sen tehnyt. Mutta ei ollut hänen vikansa, ettei hän osannut. Eihän häntäkään ollut rakastettu. Oliko se äitisi vika, vai hänen äitinsä.
Vihjaisit tuossa aikaisemmin, että äidilläsikään ei ollut hyvät olosuhteet lapsena. Miten hänkään siis olisi oppinut hyväksi äidiksi? Onko hänen vaikea lapsuutensa sinun mielestäsi lieventävä asianhaara? Itsehän puolustelet omia puutteitasi äitinä omalla vaikealla lapsuudellasi ja huonolla äitisuhteellasi. Päteekö tämä puolustus vain sinuun vai myös äitiisi?
Se olisi lieventävää toki, jos äiti tunnustaisi minun vahingoittumiseni hänen vajavuutensa takia. Mutta äiti väittää, ettei hänessä ole ollut syytä siihen yhtään.
apSinähän jo lupasit pyytää polvillasi lapsiltasi anteeksi. Myönnät olleesi karmea narsistiäiti ja anot anteeksiantoa
Jos se on se, miten lapset ovat minut kokeneet, niin kyllä.
apTee se jo tänään
He vois vähän hämmentyä, odotan, että he itse haluavat että pyydän jos jotain on. Voi mennä myöhäiseen teini-ikään tai aikuisuuteen, että he kokevat tuon tarpeelliseksi. Toki jos mulla keittää yli niin pyydän samantien anteeksi. Mutta yleisolemustani on vähän hassua mennä pyytämään, odotan, mitä mieltä he itse äitiydestäni aikanaan ovat. Terapeutilta voisi tietysti kysyä, että mitä sanoa, kun äiti ei kykene kunnolla olemaan läsnä, että lapset eivät syyttäisi siitä itseään.
ap
Ei takaakaan, mutta se miten se minulle tulee voi oikaista monia vuosienkin takaisia vääryyksiä. Jo nyt perinnönjako vaikken ole rintaperillinen on tuottanut apua ja ennen kaikkea TUKEA minulle. Sukulaisilleni on tärkeää pitää minun puoliani koska isä ei siihen pysty ja jo sen näkeminen hoivaa haavojani.
ap