Mikä on pahinta, mitä puolisosi/exäsi on sinulle tehnyt?

Mua on myös petetty, mutta toi koiran pahoinpitely oli kamalampaa.

Ap

Exä raiskasi

Pahoinpiteli, lukitsi kämppään ja vei puhelimen ja muut tavarat, uhkaili, kiristi, yritti ajaa autolla yli... sairas mies.

Exä sano, et olen täydellinen mies hälle ja sit lähti matto jalkojen alta.

Petti mua siskoni kanssa. Tää menisi vielä paremmin lokeroon mikä on pahinta, mitä siskoni on tehnyt sinulle...

Vaati nimeämään lapsemme Pörriksi.

Kysyi kerran seksin jälkeen "tulitsä?"

löi, petti, pani vieraan naisen raskaaksi suhteemme aikana, teki aiheettomia lasuja, yritti estää opiskelun ja työssäkäynnin, ajoi automme metsään tahallaan, uhkasi polttaa vanhempieni talon jne.

Onneksi ei oo mun kimpussa enää, vaan uusi uhri kuvioissa.

exä petti lupaukset aina ja jatkuvasti. Alkoholisti kun on. Omaa tyhmyyttä että siedin sitä niin kauan.

Nykyinen... No, asuttiin vielä eri talouksissa, ja minä olin antanut omien lasten leluja lainaksi hänelle, kun oma lapsi käy. Kun tuli yhteenmuutto, hän myi nämä lelut pois. No, pikkuasia sinänsä, mutta ne oli minun lasten leluja ja heidän omaisuuttaan periaatteessa. Ei niillä rahallista arvoa ollut, mutta muistoarvo oli joidenkin kohdalla korvaamaton. Kyllä minä itkin ja raivosin, ja ihan yleensäkin mietin, että kuinka joku VOI tehdä noin? No, hän oli käsittänyt että lelut oli annettu.

Me selvittiin tästä.

Petti, valehteli jatkuvalla syötöllä, sitten kun epäilin niin sai mut tuntemaan itseni hulluksi.

Elin 4 vuotta vankina tossa suhteessa ja en vieläkään ole löytänyt henkistä tasapainoa terapiasta huolimatta. En usko pystyväni suhteeseen enää kun vainoharhaisuus ja "hulluus" on niin pinttynyt muhun että pahaa tekee. :(

Edes pettäminen ei tuntunut niin pahalta, kuin lopulta nähdä se millaseksi ihmiseksi itse muutuin tossa suhteessa. Olen normaalisti todella kiltti kaikille, ja uskon kaikkiin. Enää en usko edes päivänselviin asioihin ja se tekee elämisestä todella vaikeaa kun et luota ihmisiin.

Eron jälkeen ei halunnut tavata lapsia. En tänäkään päivänä ymmärrä, miten joku voi haluta katkaista suhteet lapsiin, vaikka parisuhde ei toiminut.

Olin parantumassa anoreksiasta (nyt jo toipunut) Ex pakotti minut vaa'alle nähdäkseen etten ole lihonut liikaa. En olisi ikimaailmassa halunnut nähdä sitä lukemaa kun paino oli noussut pahimmasta lukemasta seitsemän kiloa. Pakotti vielä katsomaan sitä lukemaa vaikka itkin ja huusin etten halua. Uhkasi lyödä jos en katso. Tästä alkoi anoreksian kierre uudelleen. Nyt olen terve ja toivottanut tuon kyseisen ihmisen alimpaan helvettiin. (Lue: Jätin hänet heti tuon jälkeen)

Vierailija kirjoitti:

Eron jälkeen ei halunnut tavata lapsia. En tänäkään päivänä ymmärrä, miten joku voi haluta katkaista suhteet lapsiin, vaikka parisuhde ei toiminut.

Jos lapset muistuttaa liikaa parisuhteesta?

Pahin tapahtui oikeastaan suhteen jälkeen, lastenvalvojalla.

Taustaksi: eksällä oli rakkaampi suhde alkoholiin kuin perheeseensä. Tämän takia en ollut hirveän innostunut hänen ehdottamastaan viikko-viikko -systeemistä. Asiasta kuitenkin väännettiin kovasti, kunnes lastenvalvoja huomautti, että mies joutuu (tässä meidän tilanteessa) kuitenkin maksamaan elatusta.

Sillä samalla hetkellä riita laukesi, ja mies totesi, että siinä tapauksessa hänelle sopii joka toinen viikonloppu, mutta ei yhtään enempää.

Eikä se rahakaan siinä niin tärkeää ollut (paitsi että se on vaan oikeudenmukaista, koska X ei todellakaan kustanna lapsille mitään ylimääräistä) mutta. Vahvisti vaan käsitystäni siitä, että viikko-viikko -luonapito ei olisi ollut todellakaan mikään vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Mulla se, kun poikaystävä pahoinpiteli meidän koiraa ja uhkasi tappaa sen. Pääsin koiran kanssa pakoon ja miehestä tuli saman tien ex-mies.

Joku voi saivarrella, että ei tehnyt pahaa just mulle mutta mun mielestä tää kyllä lasketaan. Oli hirveä tilanne huomata, että joku voi osoittautua tollaiseksi ja kyetä vahingoittamaan perheenjäsentä.

Onneksi lähdit. Olisit todennäköisesti ollut seuraava uhri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla se, kun poikaystävä pahoinpiteli meidän koiraa ja uhkasi tappaa sen. Pääsin koiran kanssa pakoon ja miehestä tuli saman tien ex-mies.

Joku voi saivarrella, että ei tehnyt pahaa just mulle mutta mun mielestä tää kyllä lasketaan. Oli hirveä tilanne huomata, että joku voi osoittautua tollaiseksi ja kyetä vahingoittamaan perheenjäsentä.

Onneksi lähdit. Olisit todennäköisesti ollut seuraava uhri.

Tämä on tullut kieltämättä mieleen monta kertaa jälkeenpäin.

Ap

Miesystävä uhkasi miespuolista ystävääni sähkötainnuttimella vaikka me ihan oikeasti olimme vain ystäviä. Jätin miehen. En siedä minkäänlaista väkivaltaa tai uhoamista.

Haukkunut mua av:lla.

Ei tiedä, että käyn täällä lukemassa ne. Joka kerta vituttaa suunnattomasti lukea niitä juttuja ja varsinkin, kun tekee itsestään itse täydellisyyden niissä teksteissä. Mitä ei todellakaan oikeasti ole.

Vierailija kirjoitti:

Olin parantumassa anoreksiasta (nyt jo toipunut) Ex pakotti minut vaa'alle nähdäkseen etten ole lihonut liikaa. En olisi ikimaailmassa halunnut nähdä sitä lukemaa kun paino oli noussut pahimmasta lukemasta seitsemän kiloa. Pakotti vielä katsomaan sitä lukemaa vaikka itkin ja huusin etten halua. Uhkasi lyödä jos en katso. Tästä alkoi anoreksian kierre uudelleen. Nyt olen terve ja toivottanut tuon kyseisen ihmisen alimpaan helvettiin. (Lue: Jätin hänet heti tuon jälkeen)

Minulle tuli tästä aivan käsittämättömän paha ja tuskainen olo. Aivan ihana kuulla, että pääsit tuon yli ja paranet. Itse en ehkä olisi pystynyt. Olet vahva ja upea!

- toinen ex-anorektikko

Meillä oli eri tilit. Ex oli kummallisen nuuka, maksoi kyllä osuutensa ruuasta ja asumismenoista, mutta kaikki muu ostaminen aiheutti häneltä hirveän valituksen, ja esim. lapsen kumppareita paikkailtiin ilmastointiteipillä "kun nyt ei ole rahaa" ja  "sinä aina tuhlaat sitä ja taas olet ostamassa jotain". Olin kummissani, meillä oli tiukkaa, mutta ei niin tiukkaa voinut olla, että lapselle ei olisi voinut ostaa kunnollisia kestäviä merkkikumppareita. Sain perintöä, ja ostin meille uudet hyvät kodinkoneet yli 20 vuotta vanhojen tilalle. Mies sai järjettömän raivarin, kun olin ostanut liian kalliit koneet ilman hänen lupaansa. Siis omilla rahoillani, enkä ollut mieheltä kolikkoakaan vailla. Olin säälinyt, kun sillä on niin tiukkaa.

Ostettuani elämäni ensimmäisen tietokoneen, mies valitti siitäkin. Sain kuitenkin tietokoneen avulla ja pienellä salapoliisityöllä sivuhistoriasta selville, minne ne rahat meni. Maksullisille naisille.

Lähtiessäni vein mukanani kaiken, minkä olin itse maksanut tai tuonut mukanani, kun muutettiin yhteen. Alkaen tiskikoneesta, pesukoneesta, pakastimesta, jääkaapista, mikroaaltouunista, telkasta, digiboksista, steroista, tietokoneesta ja huonekaluista. Miehelle jäi vanha matto kellariin ja yksi kaappi.